REAALIAIKAISEN
SYNTYMÄILMOITUKSEN TUOMIEN MUUTOSTEN VAIKUTUSTEN TARKASTELU
Case: Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri
Sakera Joarder Pro gradu -tutkielma
Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto
Itä-Suomen yliopisto
Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos
Kesäkuu 2019
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, sosiaali-ja terveydenhuollon tietohallinto
JOARDER, SAKERA: Reaaliaikaisen syntymäilmoituksen tuomien muutosten vaikutus- ten tarkastelu, Case: Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri
Pro gradu -tutkielma, 59 sivua, 6 liitettä (14 sivua)
Tutkielman ohjaajat: TtT Ulla-Mari Kinnunen, TtM Tuija Hartikainen
Kesäkuu 2019_________________________________________________________
Avainsanat: Teknologian hyödyntäminen, reaaliaikainen syntymäilmoitus, Suomi.fi-pal- veluväylä, käyttäjäystävällisyys, hyödyllisyys (YSA)
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri otti joulukuussa 2016 tuotantokäyttöön rajapintapalve- lun, jolla ilmoitetaan vastasyntynyt väestörekisterijärjestelmään reaaliajassa Suomi.fi- palveluväylää hyödyntäen. Käyttöönoton myötä vastasyntyneet saavat henkilötunnuksen reaaliajassa. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia reaaliaikaisen syntymäilmoituksen käyttäjäystävällisyyttä ja sen tuomien muutosten vaikutusta vastasyntyneiden hoitoon sekä tutkimuksen kohderyhmän työhön. Tutkimuksessa tuotettiin tietoa vastaavien käyt- töönotettavien teknologioiden hankinnan suunniteluun. Tutkimus toteutettiin Pohjois-Sa- von sairaanhoitopiirin Operatiivisen keskuksen Naistentautien ja synnytysten osaamis- keskuksessa sekä Lääkinnällisten palvelujen keskuksen Lasten ja nuorten osaamiskes- kuksessa. Tutkimuksen kohderyhmänä toimi kätilöitä Naisten akuuttikeskuksesta ja Nais- ten osastolta, hoitajat Vastasyntyneiden teho-osastolta sekä osastonsihteerit Naisten akuuttikeskukselta ja Vastasyntyneiden teho-osastolta.
Tutkimus kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan tieteenalaan ja sijoittuu alan tutkimuskentässä tiedon ja toiminnan välille tutkien toimintaprosesseja ja tiedonhal- lintaa. Tutkimuksessa tutkittiin teknologian käyttäjäystävällisyyttä sekä sen vaikutusta teoreettista viitekehystä hyödyntäen. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin DeLonen ja McLeanin vuonna 2003 päivitettyä tietojärjestelmien onnistumismallia.
Malli koostuu useammasta dimensiosta, mutta tähän tutkimukseen niistä hyödynnettiin neljää parhaiten soveltuvaa dimensiota: järjestelmän laatu, informaation laatu, käyttäjä- tyytyväisyys ja nettohyöty. Tutkimus on laadullinen ja tutkimusaineisto kerättiin teema- haastattelujen avulla huhtikuussa 2019. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teo- rialähtöistä sisällönanalyysia.
Tutkimustulosten mukaan reaaliaikaisen syntymäilmoituksen käyttöönotolla oli positii- vinen vaikutus vastasyntyneiden hoitoon tai hoitoon liittyviin toimenpiteisiin sekä koh- deryhmästä valtaosan työhön. Reaaliaikainen syntymäilmoitus koettiin myös käyttäjäys- tävällisenä vaikkakin väärin syötettyjen tietojen korjaus on reaaliaikaisen syntymäilmoi- tuksen käyttöönoton myötä hieman hankaloitunut.
Jatkotutkimusaiheena olisi mielenkiintoista tutkia, millainen vaikutus henkilötunnuksen reaaliaikaisuudella on esimerkiksi Väestörekisterikeskuksen, Maistraatin tai perustervey- denhuollon toimintaan. Toinen tutkimusnäkökulma voisi olla tutkia muutosta taloudelli- sesta näkökulmasta, että kuinka paljon säästöjä sillä saavutettiin.
UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND, Faculty of Social Sciences and Business Studies
Department of Health and Social Management, Health and Human Services Informatics JOARDER, SAKERA: Review of the impacts of changes brought by Real-time Birth Notification, Case: Pohjois-Savo Health Care District
Master's thesis, 59 pages, 6 appendices (14 pages)
Thesis Supervisors: PhD Ulla-Mari Kinnunen, MHSc Tuija Hartikainen
June 2018____________________________________________________________
Keywords: Technology utilization, Real-time Birth Notification, Suomi.fi Data Ex- change Layer, User-friendliness, Utilization
In December 2016, Pohjos-Savo Health Care District deployed an interface service to notify the newborn to the population information system in real-time using the Suomi.fi Data Exchange Layer. With the deployment newborns get their social security number in real-time. The aim of the research was to study the user-friendliness of Real-time Birth Notification and the impacts of changes it had on the newborns’ care and target group’s work. The research yield information on planning the acquisition of similar technologies.
The research was carried out in Pohjois-Savo Health Care District’s operative and medi- cal services fields. The target group consisted of midwives from Women’s Acute Center and Women’s Department, nurses from newborns’ Intensive Care Unit and secretaries from Women’s Acute Center and newborns’ Intensive Care Unit.
This qualitative research belongs to the Health and Human Service Informatics’ field and studied operational processes and information management. More specifically, it studied the user-friendliness and impact of the technology using the theoretical framework, which was the DeLone’s and McLean’s Information Success Model updated in 2003. The model consists of several dimensions but this thesis includes only four of them based on the suitability of the dimensions considering the study: System Quality, Information Quality, User Satisfaction and Net Benefit. The research data was collected in April 2019 by the- matic interviews and analyzed using theory-based content analysis method.
According to the research outcome, Real-time Birth Notification had a positive impact on newborns’ care or care related actions and the majority of target groups’ work. Real-time Birth Notification was also experienced as user-friendly, even though rectifying incor- rectly entered data became laborious along it.
As further research topic, it would be interesting to study, what kind of impact Real-time Birth Notification has on to the Population Register Center, Local Register office or pub- lic health care. Another interesting aspect of research could be to study the impact from an economic point of view.
SISÄLTÖ
1 JOHDANTO ... 3
2 YHTEINEN ALUSTA SÄHKÖISELLE ASIOINNILLE ... 5
2.1 Suomi.fi-palveluväylä ... 5
2.2 Suomi.fi-palveluväylän käyttökohteet ... 8
2.3 Reaaliaikainen syntymäilmoitus Suomi.fi-palveluväylää hyödyntäen ... 9
2.4 Aikaisempia tutkimuksia tutkittavasta aiheesta ... 12
3 TIETOJÄRJESTELMIEN ONNISTUMISMALLI ... 14
3.1 DeLonen & McLeanin tietojärjestelmien onnistumismalli ... 14
3.2 Yhteenveto tietojärjestelmien onnistumismallista ... 20
4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET ... 23
5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS ... 24
5.1 Tutkimuksen sijoittuminen alan tutkimuskenttään ... 24
5.2 Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat ... 26
5.3 Tutkimusympäristön kuvaus ... 27
5.4 Aineiston hankinta ... 28
5.5 Tutkimusaineiston käsittely ja analyysi ... 30
6 TUTKIMUSTULOKSET ... 33
6.1 Muutoksen vaikutus ... 33
6.2 Järjestelmän laatu ... 39
6.3 Informaation laatu ... 41
6.4 Käyttäjätyytyväisyys ... 41
6.5 Nettohyöty ... 43
7 POHDINTA ... 47
7.1 Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus ... 47
7.2 Tutkimuksen tulosten tarkastelu ... 50
7.3 Johtopäätökset ja jatkotutkimusaiheet ... 54
LÄHTEET ... 56
KUVIOT
KUVIO 1. Suomi.fi-palveluväylä arkkitehtuuri ... 5
KUVIO 2. Kansallisen palveluväylän eri vyöhykkeet ... 6
KUVIO 3. PSSHP:n reaaliaikaisen syntymäilmoituksen arkkitehtuuri ... 11
KUVIO 4. Alkuperäinen D&M-onnistumismalli ... 15
KUVIO 5. Päivitetty D&M-onnistumismalli ... 19
KUVIO 6. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan paradigma ja käsitteet ... 25
LIITTEET
LIITE 1. Haastattelupyyntö LIITE 2. Teemahaastattelun runko
LIITE 3. Yhteenveto valituista mittareista ja teemoista LIITE 4. Organisaatiolupa
LIITE 5. Tutkimuksen tietosuojaseloste LIITE 6. Tutkimustiedote tutkittaville
1 JOHDANTO
Digitalisaatio on maailmanlaajuinen trendi, jota painotettiin pääministeri Sipilän hallituk- sen strategisessa ohjelmassa. Digitalisaatio toimi hallituksen strategian läpileikkaavana teemana, jossa uudistamista tuettiin luottamuksen, vuorovaikutuksen ja kokeilujen hyö- dyntämiseen perustuvalla johtamiskulttuurilla. Strategisen ohjelman sosiaali- ja tervey- denhuollon painopisteenä oli muun muassa edistää suomalaisten hyvinvointia ja terveyttä ennaltaehkäisevin toimin sekä vähentää eriarvoisuutta. Strategisen ohjelman rakennepo- liittisessa uudistuksessa mainittiin, että uudistusta tuotetaan palveluiden täydellisellä ho- risontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla, jonka tavoitteena on ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden palveluketjujen saumaton kokonaisuus. Hallituksen kärkihankkeiden yhtenä teemana oli digitalisoida julkiset palvelut. Hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien kärki- hankkeiden tavoitteena oli lisätä muun muassa palveluiden asiakaslähtöisyyttä ja ihmis- ten osallisuutta palveluiden tuottamiseen. (Hallituksen strateginen ohjelma 2015.)
Kansallisella palveluväylällä voidaan vastata yllä mainittuihin tavoitteisiin. Sipilän halli- tuksen strategisen ohjelman rakennepoliittisessa uudistuksessa mainittiin, että sosiaali- ja terveydenhuollon-tietojärjestelmien yhtenäistämisessä panostetaan kokonaisarkkitehtuu- riin kansallisen palveluväylän yhteentoimivuuden varmistamiseksi. Lisäksi hallitus mai- nitsi edistävänsä palveluväylähanketta lisäämällä kaiken viranomaistiedon liikkuvuutta ja hyödyntämistä. (Hallituksen strateginen ohjelma 2015.)
Suomi.fi-palveluväylä on osa kansallista palveluväylää (Suomi.fi-palveluväylä – palve- lukuvaus 2017). Suomi.fi-palveluväylä-palvelu tarjoaa vakioidun ja turvallisen tavan siir- tää tietoja organisaatioiden välillä, jolla mahdollistetaan palvelukokonaisuuksien raken- tamista kansalaisille, yrityksille sekä viranomaisille (Suomi.fi-palveluväylä 2017). Pal- velun taustalla on 15.7.2016 voimaan astunut laki, Laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista (KaPA-laki). Lain taustalla on kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelman (KaPA) kehitysnäkökulmat. (L 571/2016.)
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (PSSHP) otti joulukuussa 2016 ensimmäisenä Suomessa tuotantokäyttöön rajapintapalvelun, jolla päivitetään väestötietojärjestelmää (VTJ)
Suomi.fi-palveluväylää hyödyntäen. Rajapintaa hyödynnetään vastasyntyneen synty- mäilmoituksessa, jossa se lähettää Väestörekisterikeskuksen (VRK) väestötietojärjestel- mään pyynnön luoda vastasyntyneelle henkilötunnus. (Reaaliaikainen syntymäilmoitus 2017.) Reaaliaikaisen syntymäilmoituksen myötä vastasyntyneet saavat henkilötunnuk- sen saman tien. Terveydenhuollon ammattilainen kirjaa vastasyntyneen tiedot tietojärjes- telmään, jonka kautta pyyntö lähtee väestörekisterijärjestelmään. Väestörekisterijärjes- telmä palauttaa henkilötunnuksen palautesanomana. Ennen reaaliaikaista syntymäilmoi- tusta henkilötunnuksen saaminen saattoi kestää päiviä ja vastasyntyneelle jouduttiin myöntämään väliaikainen henkilötunnus. Väliaikainen henkilötunnus jouduttiin yhdistä- mään manuaalisesti lopulliseen henkilötunnukseen vastasyntyneen saatua sen, jotta ter- veystiedot siirtyisivät oikean henkilötunnuksen alle. (Toimittajan asiantuntijoiden haas- tattelu 2018.)
Henkilötunnus on yksilöitymiskeino, jolla yksilöidään kansalaiset. Henkilötunnus on täy- sin yksilöllinen ja säilyy muuttumattomana koko elinajan. Henkilötunnus voidaan muut- taa tilanteissa, jossa se on esimerkiksi ehdottoman välttämätöntä henkilön suojelemiseksi.
Henkilötunnus otettiin Suomessa käyttöön 1960-luvulla. Jokainen kansalainen saa henki- lötunnuksen Suomessa synnyttyään tai Suomeen pysyvästi muuttaneena. Henkilötunnus myönnetään maistraatin toimesta. Sairaala on velvollinen ilmoittamaan vastasyntyneen tiedot väestötietojärjestelmään ja syntymätietojen rekisteröimisen yhteydessä vastasynty- neelle merkitään väestörekisterijärjestelmään henkilötunnus. (Henkilötunnus 2017.)
Reaaliaikainen syntymäilmoitus on automatisoinut ja reaaliaikaistanut toimintaa ja tässä tutkimuksessa tutkitaan, miten muutos näkyy käytännön työssä. Tutkimuksen tarkoituk- sena on tutkia reaaliaikaisen syntymäilmoituksen käyttäjäystävällisyyttä ja sen tuomien muutosten vaikutusta vastasyntyneiden hoitoon sekä tutkimuksen kohderyhmän työhön.
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa vastaavien käyttöönotettavien teknologioiden hankinnan suunniteluun. Tutkimuksen kohderyhmänä toimivat kätilöt, osastonsihteerit ja vastasyntyneiden teho-osaston hoitajat.
2 YHTEINEN ALUSTA SÄHKÖISELLE ASIOINNILLE 2.1 Suomi.fi-palveluväylä
Kansallinen palveluväylä on yksi yhteisen sähköisen asioinnin tukipalveluista. Palvelu- väylä on tiedonvälityskanava, jonka avulla käyttäjäorganisaatiot voivat siirtää ja luovut- taa tietovarantoihinsa sisältyviä tietoja ja tarjota asiointipalveluja. (L 571/2016.) Suomi.fi-palveluväylä (Kuvio 1.) on osa kansallista palveluväylää ja muita kansallisen palveluväylän osia ovat eri vyöhykeväylät. Vyöhykkeet (Kuvio 2.) ovat eri verkossa to- teutettavia rajattuja ja loogisia integraatiokokonaisuuksia, kuten esimerkiksi VY-verkko (Valtion yhteinen runkoverkko), KY-verkko (Kuntien yhteinen verkkoratkaisu) tai TUVE-verkko (Tuvallisuus verkko). (Suomi.fi-palveluväylä – palvelukuvaus 2017.)
Palveluväylä pohjautuu Viron X-Road-ratkaisuun, jossa tietoa siirretään tietovarantojen ja niitä hyödyntävien tietojärjestelmien välillä (X-Road tiedonsiirtoprotokolla 2017). X- Road on e-Estonian selkäranka, joka toimii Viron julkisen ja yksityisen sektorin sähköis- ten palvelujen näkymättömänä yhdistäjänä tuottaakseen kansalaisille toimivia ja yhden- mukaisia sähköisiä palveluita. X-Road on maailman ensimmäinen tiedonvaihtoalusta, joka mahdollistaa tietojen automaattisen vaihtamisen eri maiden välillä. X-Road on Viron ja Suomen lisäksi käytössä Azerbaidzhanissa, Namibiassa ja Färsaarilla. (X-Road Viro 2017.)
KUVIO 1. Suomi.fi-palveluväylä arkkitehtuuri (Suomi.fi-palveluväylä – palvelukuvaus 2017)
Suomi.fi-palveluväylä on VRK:n tarjoama palvelu, joka on ensisijainen tapa siirtää jul- kishallinnon käyttäjäorganisaation tietoja palvelunäkymiin. Julkisen sektorin organisaa- tioilla on velvollisuus tai oikeus käyttää palveluväylää ja yksityisen sektorin organisaati- oilla on oikeus käyttää palveluväylää tietojen siirtoon. (Suomi.fi-palveluväylä 2017.) Suomi.fi-palveluväylä palvelun taustalla on KaPA-laki (571/2016), joka astui voimaan 15.7.2016.
KaPA-lain tarkoituksena on parantaa julkisten palvelujen saatavuutta, laatua, tietoturval- lisuutta, yhtyeentoimivuutta ja ohjausta. Lailla on myös tarkoitus edistää julkisen hallin- non tehokuutta ja tuottavuutta. Laissa säädetään julkisen hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä niitä koskevista vaatimuksista. Laissa myös säädetään tu- kipalveluiden tuottamiseen liittyvistä tehtävistä sekä erinäisten tietojen käsittelystä, oi- keudesta ja velvollisuudesta käyttää yhteisiä sähköisen asioinnin tukipalveluja sekä nii- den käytön edellytyksistä. Lisäksi 15.7.2016 astui voimaan Valtiovarainministeriön (VM) asetus eräiden hallinnon yhteisten sähköisten asioinnin tukipalveluiden toteuttami- sesta (607/2016), joka täsmentää säännöksiä hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tu- kipalveluista, palvelujen tuottajista sekä yksityisten oikeudesta käyttää asetuksella sää- dettäviä tukipalveluja. (KaPA-laki 2016.)
KUVIO 2. Kansallisen palveluväylän eri vyöhykkeet (Suomi.fi-palveluväylä – palvelu- kuvaus 2017)
Suomi.fi-palveluväylä on standardoitu tiedonsiirtokanava, joka tarjoaa vakioidun tavan tietojen siirtoon organisaatioiden välillä mahdollistaen turvallisten palvelukokonaisuuk- sien rakentamisen. Suomi.fi-palveluväylä koostuu kahdesta osasta: tiedonvälityskerros ja tiedonvälityspalvelu. Tiedonvälityskerroksessa määritetään tietojen ja palvelujen välittä- miseen liittyviä tietoja eri järjestelmien välillä. Tiedonvälitys tapahtuu liityntäpalvelimien välillä. Tiedonvälityspalvelulla mahdollistetaan muiden Suomi.fi-palveluväylä-palve- luun liittyneiden organisaatioiden palveluiden ja tietovarantojen hyödyntäminen. Tämä tapahtuu organisaatioiden liityntäpalvelimien ja Suomi.fi-palveluväylä keskuspalveli- mien välillä. Palvelu on tarkoitettu kaikille julkishallinnon kanssa tietoa vaihtaville ta- hoille. (Suomi.fi-palveluväylä – palvelukuvaus 2017.)
Suomessa Suomi.fi-palveluväylän teknisinä toteuttajina toimivat VRK ja CSC Oy.
VRK:lla on vastuu palveluväylä-palvelun tuottamisesta ja toimii palveluväylän sertifi- kaattien toimittajana. CSC Oy toimii palveluväylän teknisenä toteuttaja ja vastaa palve- linylläpidosta. (Toimittajan Suomi.fi-palveluväylä dokumentaatio 2019.)
Suomi.fi-palveluväylä-palveluun liittyminen ja käyttäminen ovat maksuttomia kaikille.
Kustannukset aiheutuvat ainoastaan käyttöönotoista, mutta julkishallinnon organisaati- oilla on mahdollista hankkia rahoitusta palvelun käyttöönottoon. Palvelun käyttöönotto edellyttää liityntäpalvelinta, toimivien liittymien toteuttamista omien palvelujen ja Suomi.fi-palveluväylän välille, käyttöehtojen hyväksymistä sekä ensisijaisesti palvelun testiympäristöön kytkeytymistä. Toimittajalta saa liittymisen liittyvät tiedot ja asiakkaan tulee osoittaa, että liityntäpalvelimella on tietoturvallinen ylläpito sekä ilmoittaa tietotur- vapoikkeamista. Suomi.fi-palveluväylä-palveluun omaa palvelua tarjoavalta organisaati- olta edellytetään tietoturva-asetuksen (681/2010) mukaista perustietoturvatasoa. Palvelu on toiminnassa kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä. Asiakas ilmoittaa palvelun päät- tämisestä sähköpostitse palveluväylän asiakaspalveluun tai ylläpidolle. (Suomi.fi-palve- luväylä – palvelukuvaus 2017.)
Suomi.fi-palveluväylän liityntäkatalogista löytyy kaikkien mukana olevien asiakkaiden rajapinta- sekä sisältötiedot, kuten muun muassa tekniset kuvaukset, hallinnolliset ku- vaukset sekä rajapinnan käytettävä vyöhyke. Nämä tiedot ovat kaikkien mukana olevien asiakkaiden käytössä. (Suomi.fi-palveluväylä – palvelukuvaus 2017.)
2.2 Suomi.fi-palveluväylän käyttökohteet
Suomi.fi-palveluväylään ovat jo liittyneet useat organisaatiot, mutta toistaiseksi sitä ei hyödynnetä laajasti. Tyypilliset rajapinnat ovat esimerkiksi väestörekisterijärjestelmä-ky- selyt (VTJ-kyselyt) kuten henkilötietojen haku, väestötietojen päivitys sekä yritysten, yh- teisöjen ja säätiöiden yritys- ja yhteisötietojärjestelmätietojen (YTJ) haku, kaupparekis- teritietojen haku ja niin edelleen. (Palveluväylän liityntäkatalogi 2017.)
Espoon kaupunki suoritti palveluväylän pilotin 2013–2014, jossa testattiin Viron X- Road-ratkaisun sopivuutta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Pilotissa testattiin palveluväylään perustuvaa tiedonsiirtoa eri hoitotyötä tukevien järjestelmien välillä. Pilotin tavoitteena oli rakentaa sosiaali- ja terveydenhuol- lon tarvitsemat ratkaisut hyödyntäen modulaarisia, yhteentoimivia sekä kansallisiin pal- veluihin liittyviä ja tukeutuvia tietojärjestelmiä, jotka tukevat kansallisen palveluväylän paikallisen, alueellisen sekä kansallisen yhteentoimivuuden periaatteita. Pilotissa toden- nettiin, että palveluväylä-ratkaisu sopii sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen pilo- tin kohteessa sekä palveluväylän vaatima tekninen ympäristö on rakennettavissa. (Espoon palveluväyläpilotti 2014.)
Paikkatiedot palveluväylässä-hanke toteutettiin marraskuu 2014 – toukokuu 2016 väli- sellä ajalla. Hankkeen tavoitteena oli selvittää paikkatietojen roolia KaPA-kokonaiske- hyksessä, jossa asiaa tarkasteltiin erityisesti Suomi.fi-palveluväylän näkökulmasta.
Hankkeen taustalla oli INSPIRE-direktiivi, joka säätelee paikkatietojen yhteiskäyttöä Eu- roopan Unionin kontekstissa. Hankkeessa Suomi.fi-palveluväylä nähtiin muun muassa mahdollisena sekä turvallisena alustana paikkatietojen yhteiseen hyödyntämiseen. (Paik- katiedot palveluväylässä 2016.)
PSSHP otti ensimmäisenä asiakkaana Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) käyt- töön VRK:n Suomi.fi-palveluväylän VTJ-ylläpidossa. Rajapintapalvelulla päivitetään väestötietojärjestelmää Suomi.fi-palveluväylää hyödyntäen. Rajapintaa hyödynnetään vastasyntyneen syntymäilmoituksessa, jossa se lähettää VRK:n väestötietojärjestelmään pyynnön luoda vastasyntyneelle henkilötunnus. Juuri tämän käyttöönoton vaikutusta tut- kitaan tässä pro-gradu tutkimuksessa. Rajapinnan avulla on myös mahdollista toimittaa
kuolematietoja sekä aktivoida sähköisiä asiointitunnuksia. Rajapintaa hyödyntäen voi tehdä myös erilaisia kyselyitä väestörekisterijärjestelmään. (Palveluväylä KYS 2017.)
2.3 Reaaliaikainen syntymäilmoitus Suomi.fi-palveluväylää hyödyntäen
PSSHP hyödyntää Suomi.fi-palveluväylää reaaliaikaisen syntymäilmoituksen tekemi- sessä. Suomi.fi-palveluväylää hyödyntävän integraation toteuttajana on ollut ulkopuoli- nen toimittaja (Toimittaja), joka vastaa muun muassa PSSHP:n järjestelmäpalveluista.
Toimittajan asiantuntijoita on haastateltu toukokuussa 2018 tämän toteutuksen tiimoilta.
Haastatellut asiantuntijat olivat mukana integraation toteutuksessa sekä vastaavat sen yl- läpidosta.
Reaaliaikainen syntymäilmoitus otettiin käyttöön PSSHP:ssa joulukuussa 2016, jonka kautta vastasyntyneille haetaan henkilötunnus reaaliajassa. Reaaliaikainen syntymäilmoi- tus on integroitu PSSHP:n synnytystietojärjestelmään siten, että se hakee henkilötunnuk- sen VRK:n väestötietojärjestelmän syntymäilmoitus-palvelusta. Kun kätilö syöttää vas- tasyntyneen tiedot synnytystietojärjestelmään, tiedot lähetetään sanoman välityksellä synnytystietojärjestelmästä Toimittajan palveluita pitkin VRK:n palvelulle. VRK lähettää palautussanomana henkilötunnuksen, joka palautuu Toimittajan palveluiden kautta takai- sin synnytystietojärjestelmään. VRK:n palautus kestää muutamasta sekunnista muuta- maan minuuttiin. Ennen reaaliaikaisen syntymäilmoituksen käyttöönottoa henkilötun- nuksen hakeminen VRK:lta tehtiin eräajolla, jonka suoritti Toimittaja. Eräajo tehtiin ar- kipäivisin kerran päivässä ennen kello 12.00. VRK:lta tuli henkilötunnukset samana il- tana kello 21.00. (Toimittajan asiantuntijoiden haastattelu 2018.)
Mikäli VRK:n palvelu ei ole toiminnassa, henkilötunnuksen hakemista yritetään uudel- leen automaattisesti kahden minuutin välein, kunnes väestötietojärjestelmä palauttaa lo- pullisen henkilötunnuksen ja virhekoodin ”0000”, joka tarkoittaa, että virhettä ei tullut ja vastasyntyneellä on nyt virallisesti väestötietojärjestelmän palauttama henkilötunnus. Eri virheille on eri virhekoodi, joka kertoo mistä virheestä on kyse. Virhekoodin lisäksi pa- luusanoma sisältää myös selkokielisen virheilmoituksen. VRK:n palvelussa on huolto- katko joka yö kello 23–01 välisenä aikana, jonka aikana palvelu ei ole käytettävissä. Mi- käli vastasyntyneen tiedot syötetään tällä aikavälillä, hän saa edelleen väliaikaisen henki- lötunnuksen. Huoltokatkon aikana henkilötunnusta haetaan uudestaan niin kauan kunnes
virhekoodi on ”0000” ja henkilötunnus palautuu, tai VRK palauttaa jonkin muun virhe- koodin. Ilman tätä huoltokatkoa teknisestä näkökulmasta väliaikaisesta henkilötunnuk- sesta päästäisiin kokonaan eroon. Mikäli henkilötunnuksen hakeminen ei onnistu jostain muusta syystä, esimerkiksi äidin tai vastasyntyneen tiedoissa olevan puutteen vuoksi, lä- hetetään Toimittajan toimesta tietoa PSSHP:n synnytystietojärjestelmän pääkäyttäjille turvapostilla. (Toimittajan reaaliaikainen syntymäilmoitus dokumentaatio 2017; Toimit- tajan asiantuntijoiden haastattelu 2018.)
PSSHP:n reaaliaikaisen syntymäilmoituksen teknisessä toteutuksessa (Kuvio 3.) kätilön syötettyä vastasyntyneen tiedot synnytystietojärjestelmään muodostetaan synnytystieto- järjestelmän toimesta vastasyntyneelle väliaikainen henkilötunnus syötettyjen tietojen pohjalta ja lähetetään tiedot Toimittajan integraatioalustalle ADT-sanomalla (Admission, Discharge and Transfer). Toimittajan integraatioalusta muodostaa SOAP-sanoman (Simple Object Access Protocol) palveluväylälle, joka lähetetään Toimittajan liityntäpal- velimen kautta VRK:n liityntäpalvelimelle ja sieltä VRK:n väestötietojärjestelmän syn- tymäilmoitus-palvelulle. VRK:n väestörekisterijärjestelmä palauttaa lopullisen henkilö- tunnuksen SOAP-palautussanomana samaa reittiä takaisin Toimittajan integraatioalus- talle, joka muodostaa siitä ADT-sanoman ja palauttaa sen PSSHP:n synnytysjärjestel- mään sekä potilashallinnon tietoja käsittelevään tietokantaan, josta se lähetetään edelleen muihin järjestelmiin. (Toimittajan reaaliaikainen syntymäilmoitus dokumentaatio 2017.)
ADT on yhdenlainen HL7 (Health Level 7) sanoma. HL7 sanomat koostuvat tietoryh- mistä ja tietoryhmät tietokentistä, joka voi jakautua tietokentän tietotyypistä riippuen edelleen komponentteihin ja alikomponentteihin. Sanomat ilmaistaan kolmikirjaisimella tunnuksella, josta selviää sanoman käyttötarkoitus. HL7 on sovellustason sanomaproto- kolla sekä kypsä ja käyttöön vakiintunut terveydenhuollon standardi, joka sijoittuu ISO:n (International Organization for Standardization) OSI-mallin (Open Systems Interconnec- tion Reference Model) tasolle 7. HL7 sanomamäärityksien avulla pyritään määrittele- mään terveydenhuollon järjestelmien välistä liikennettä. Teknisesti standardi soveltuu myös muille toimialoille. HL7:n perusrakenneyksikkö on sanoma, joka lähetetään tietyn reaalimaailman tapahtuman tapahduttua. HL7:n määritysten avulla siirretään tietoja sa- noman välityksellä sovellusten välillä, jossa sovellukset ovat yleensä erillisiä, eikä niiden välillä ole suoria tietokantayhteyksiä. (HL7 yleiskuvaus 2012.)
KUVIO 3. PSSHP:n reaaliaikaisen syntymäilmoituksen arkkitehtuuri
SOAP on yksikertainen XML-pohjainen (Extensible Markup Language), protokolla.
SOAP:ia on kehitetty yleisesti käytössä olevien standardien avulla ja sen kehittämiseen ovat keskeisesti osallistuneet muun muassa DevelopMentor ja Microsoft. SOAP on suun- niteltu pääsääntöisesti Internetin välityksellä tapahtuvaan sovellusten väliseen viestin- tään, kuten tässä Suomi.fi-palveluväylän tapauksessa. SOAP pohjautuu hyvin pitkälti XML- ja HTTP-standardeihin (Hypertext Transfer Protocol). SOAP soveltuu erinomai- sesti eri käyttöjärjestelmillä toimivien ja ohjelmointitekniikoilla toteutettujen järjestel- mien väliseksi kommunikointitekniikaksi, sillä se pohjautuu hyvin yleisiin ja monilla eri alustoilla käytettäviin standardeihin. (VirtuaaliAMK 2019.)
2.4 Aikaisempia tutkimuksia tutkittavasta aiheesta
Tutkittavasta aiheesta ei löytynyt aikaisempia tutkimuksia. Aikaisempia tutkimuksia ha- ettiin Itä-Suomen yliopiston kirjaston Finna, Google scholar, PubMed, Melinda ja Scopus tietokannoista. Hakusanoina käytettiin muun muassa syntymäilmoitus, reaaliaikainen syntymäilmoitus ja henkilötunnus. Tutkittavasta aiheesta kuitenkin löytyi tietoa muissa sairaanhoitopiireissä reaaliaikaisen syntymäilmoituksen käyttöönoton osalta. Näissä käyttöönotoissa reaaliaikaisen syntymäilmoituksen käyttöönottoon ei ollut hyödynnetty Suomi.fi-palveluväylää.
Reaaliaikainen syntymäilmoitus Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS)
OYS pilotoi ensimmäisenä Suomessa reaaliaikaisen syntymäilmoituksen käyttöönottoa.
Ensimmäinen suomalainen vastasyntynyt sai reaaliaikaisen henkilötunnuksen OYS:ssa syyskuussa 2013. OYS:ssa reaaliaikaista syntymäilmoitusta on toteutettu teknisesti siten, että sairaalan tietojärjestelmä keskustelee VRK:n tietojärjestelmän kanssa ilman Suomi.fi-palveluväylää. (Verkkouutiset 2013.)
OYS:ssä ennen reaaliaikaisen syntymäilmoituksen käyttöönottoa toimittiin väliaikaisen henkilötunnuksen kanssa. Lopullisen henkilötunnuksen saaminen kesti arkena noin vuo- rokauden, joka toiminnallisesti tarkoitti paljon pidempää viivettä, sillä vastasyntyneen tiedot kirjattiin väliaikaisella henkilötunnuksella, jotka eivät siirtyneet automaattisesti po- tilaskertomukseen vastasyntyneen lopullisen henkilötunnuksen saavuttua. Tietoja piti muun muassa erikseen kopioida ja siirtää sekä väliaikainen henkilötunnus piti aina erik- seen yhdistää ja tallentaa lopulliseen henkilötunnukseen. Henkilötunnuksen väliaikaisuu- della oli myös merkitys, kun hoitoyhteenveto lähetettiin neuvolaan. Väliaikaisella henki- lötunnuksella kirjattu hoitotyönyhteenveto myös kopioitiin ja siirrettiin lopulliselle hen- kilötunnukselle ennen perusterveydenhuoltoon lähettämistä. Toimintamalli oli aikaa vie- vää, eikä sitä aina päästy tekemään heti lopullisen henkilötunnuksen tultua. Vastasynty- nyt lähti usein kotiin väliaikaisen henkilötunnuksen kanssa. Myös hoitopalautteen siirto neuvolaan saattoi kestää yhdestä viiteen päivää, sillä ne lähetettiin lopullisella henkilö- tunnuksella. (Verkkouutiset 2013.)
Muutoksen myötä lopullinen henkilötunnus saadaan nappia painamalla ja vastasynty- neelle muodostuu potilaskertomus heti lopullisella henkilötunnuksella ilman välivaiheita,
joka lisää hoidon laatua ja vähentää virhemahdollisuutta. Lisäksi reaaliaikainen henkilö- tunnus vähentää osastolla työskentelevien kirjaamistyötä ja vapauttaa ajan muuhun työ- hön. Reaaliaikainen syntymäilmoitus koetaan hyvänä päätöksenä. Reaaliaikaisesta syn- tymäilmoituksesta hyötyvät synnytysosaston lisäksi lapsivuodeosastot, lastenosastot sekä perusterveydenhuolto. (Verkkouutiset 2013.)
Reaaliaikainen syntymäilmoitus Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayh- tymässä (ESSOTE)
ESSOTE otti reaaliaikaisen syntymäilmoituksen käyttöön alkukesästä 2016, jonka myötä vastasyntyneet alkoivat saada Mikkelin keskussairaalassa henkilötunnuksen heti. Mikke- lin keskussairaalan potilastietojärjestelmä on suoraan tietoliikenneyhteydessä VRK:n vä- estötietojärjestelmään, jonka kautta reaaliaikainen syntymäilmoitus otettiin käyttöön (ES- SOTE 2016.)
Ennen käyttöönottoa henkilötunnuksen saaminen saattoi kestää useita päiviä. Muutoksen myötä henkilötunnuksen saa automaattisesti vajaassa minuutissa pyynnön lähdettyä poti- lastietojärjestelmästä. Ennen muutosta väliaikainen henkilötunnus piti aina erikseen yh- distää ja tallentaa lopulliseen henkilötunnukseen. Perusterveydenhuoltoon lähetettävän vastasyntyneen hoitopalautteen tiedon siirto kesti jopa useita päiviä, sillä tiedot lähettiin lopullisella henkilötunnuksella. (ESSOTE 2016.)
Sairaalanjohtajan mukaan reaaliaikainen henkilötunnus parantaa hoidon laatua ja vähen- tää virhemahdollisuutta. Kaikki lasta koskevat tiedot ovat muutoksen myötä heti lasta hoitavien tahojen ja viranomaisten käytössä. Muutos on tuonut etuja vanhempien ja sai- raalan lisäksi erityisesti Itä-Suomen Laboratoriokeskukselle (Islab). Henkilötunnuksen reaaliaikaistumisen myötä Islab voi käsitellä tutkimuspyyntöjä sähköisissä järjestelmis- sään nykyistä nopeammin ja sujuvammin. (ESSOTE 2016.)
3 TIETOJÄRJESTELMIEN ONNISTUMISMALLI
3.1 DeLonen & McLeanin tietojärjestelmien onnistumismalli
DeLonen ja McLeanin tietojärjestelmien onnistumismalli (D&M-onnistumismalli) kehi- tettiin alun perin vuonna 1992. Mallista julkaistiin päivitetty versio vuonna 2003. Tässä tutkimuksessa hyödynnettiin päivitettyä D&M-onnistumismallia. Seuraavissa kappa- leissa esitellään ensin alkuperäistä D&M-onnistumismallia ja sen jälkeen päivitettyä mal- lia.
Vuonna 1992 julkaistu alkuperäinen D&M-onnistumismalli on syntynyt tietojärjestel- mien onnistumista käsitteleviä tutkimuksia tutkimalla ja poimimalla niistä merkittävim- mät tietojärjestelmien onnistumiseen vaikuttavat tekijät (DeLone & McLean 1992;
Jämsén, 2010). Tietojärjestelmien onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä oli tehty paljon tutkimuksia, mutta siitä huolimatta oli epäselvää, mitkä tekijät todella vaikuttivat tieto- järjestelmien onnistumiseen. Eri tutkijat olivat käsitelleet onnistumista eri näkökulmasta, joka teki tutkimustulosten vertailusta vaikean. DeLone ja McLean yrittivät organisoida ja yhdistää laaja tutkimuskirjoa ja näkökulmia saadakseen tietojärjestelmien onnistumisesta yhden yhteisen, mutta kokonaisvaltaisen mallin. (DeLone & McLean 1992.)
D&M-onnistumismallia kehitettiin aihetta käsittelevien aikaisempien tutkimustietojen ja- lostamiseksi, jotta se tarjoaisi parempaa ja johdonmukaisempaa ohjeistusta tutkijoille.
Mallia kehittäessä on hyödynnetty Shannon ja Weaverin viestintätutkimusta, Masonin tiedon vaikuttavuusteoriaa sekä vuosina 1981–87 tehtyjä johdon tietojärjestelmiä koske- via empiirisiä tutkimuksia. Lopputuloksena syntyi laaja ja moniulotteinen tietojärjestel- mien onnistumismalli. (DeLone & McLean 2003.)
Tietojärjestelmätutkimuksissa onnistumista mitattaessa on tärkeä tunnistaa onnistumi- seen vaikuttavat tekijät, jotta tiedetään mitä pitäisi mitata. Jotta tietojärjestelmätutkimuk- sista olisi tieteellisesti hyötyä, tutkimukset pitäisi tehdä yhdenmukaisilla hyvin määritel- lyillä mittareilla. Irrallisten tekijöiden mittaamisella ei ole hyötyä vaikkakin tekijöitä olisi laajasti. Vaikuttavia tekijöitä pitäisi pystyä mittaamaan yhdenmukaisesti. DeLonen ja McLeanin mielestä tietojärjestelmien onnistuminen riippuu monista eri tekijöistä, jotka ovat riippuvuussuhteessa keskenään. (DeLone & McLean 1992.)
DeLone ja McLean kävivät tietojärjestelmien onnistumista tutkivia erilaisia artikkeleita ja tutkimuksia läpi. Läpikäytyjä aineistoa oli yhteensä 180, joista osa oli empiirisiä ja osa teoreettisia tai käsitteellisiä. Empiiriset tutkimukset kerättiin vuosilta 1981–87, jotka jul- kaistiin tietojenkäsittely-alan seitsemässä eri pääjulkaisuissa. Artikkeleita kerättiin jopa vuodesta 1949 asti. Läpikäytyjen aineistojen perusteella DeLone ja McLeane muodosti- vat kuuden dimension tietojärjestelmien onnistumismallin. Mallin kuusi dimensiota ovat seuraavat: (DeLone & McLean 1992.)
1. Järjestelmän laatu 2. Informaation laatu 3. Käyttö
4. Käyttäjätyytyväisyys
5. Henkilökohtainen vaikuttavuus 6. Organisatorinen vaikuttavuus
D&M-onnistumismallissa (Kuvio 4.) edellä mainitut kuusi dimensiota on jaettu kolmeen eri tarkastelutasoon: tekninen taso, semanttinen taso ja vaikutuksen taso. Järjestelmän laatu mittaa teknistä onnistumista ja on tekninen taso. Informaation laatu mittaa semant- tista onnistumista ja on semanttinen taso. Käyttö, käyttäjätyytyväisyys, henkilö- ja orga- nisaatiokohtainen vaikuttavuus mittaavat vaikuttavuutta ja on vaikutuksen taso. Aiemmin mainitusti D&M-onnistumismallin dimensiot ovat riippuvuussuhteessa keskenään ja tällä on iso merkitys, kun tehdään tietojärjestelmien onnistumisen näkökulmasta empiirisiä tutkimuksia. (DeLone & McLean 1992, DeLone & McLean 2003.)
KUVIO 4. Alkuperäinen D&M-onnistumismalli (DeLone & McLeane 1992)
Järjestelmän laadulla tarkoitetaan teknisen järjestelmän laatua ja sillä mitataan itse tie- tojenkäsittelyjärjestelmää. Läpikäydyistä aineistosta tietojärjestelmien onnistumista mi- tattiin järjestelmän laadun näkökulmasta 12 empiirisessä tutkimuksessa. Järjestelmän laa- dun mittarit olivat hyvin suoraviivaisia teknisen tason mittareita. Järjestelmän laatua mi- tattiin muun muassa järjestelmän käytettävyyden, luotettavuuden, vastausnopeuden, jous- tavuuden ja integroitumisen perusteella. (DeLone & McLean 1992.)
Informaation laadulla tarkoitetaan tietojärjestelmän tuottaman tiedon laatua. Tietojär- jestelmän tuottama tieto voi olla esimerkiksi raportin muodossa. Läpikäydyistä aineis- toista yhdeksän empiiristä tutkimusta mittasi informaation laadun perusteella tietojärjes- telmien onnistumista. Toisin kuin järjestelmän laadussa, jossa oli suoraviivaisia teknisiä mittareita, informaation laadun mittarit olivat melko subjektiivisia käyttäjän näkökul- masta tehtyjä mittareita. Informaation laadun mittareina olivat muun muassa tiedon tark- kuus, luotettavuus, ymmärrettävyys, ajantasaisuus ja käyttökelpoisuus. (DeLone &
McLean 1992.)
Käytöllä tarkoitetaan tietojärjestelmän käyttöastetta. Käytön mittareina olivat esimer- kiksi käytön määrää, laajuus tai aikaa. Käyttöä on relevanttia mitata tapauksissa, joissa järjestelmän käyttö on vapaaehtoista. DeLonen ja McLeanen läpikäydyistä aineistoista 27 empiirisessä tutkimuksessa tietojärjestelmän käyttöä käytettiin vähintään yhtenä tietojär- jestelmän onnistumista mittaavana mittarina. (DeLone & McLean 1992.)
Käyttäjätyytyväisyydellä tarkoitetaan tietojärjestelmän käyttäjien suhtautumista sen käyttöön. Tutkimukset osoittivat, että käyttäjätyytyväisyys on eniten hyödynnetty yksit- täinen mittari tietojärjestelmien onnistumisen mittaamiseen. Jos tietojärjestelmän käyttö on pakollista, silloin olisi hyvä mitata käyttäjätyytyväisyyttä käytön sijaan. Käyttäjätyy- tyväisyyttä mitattaessa on tärkeä määritellä, että kenen näkökulmasta tyytyväisyyttä mi- tataan. Tutkimukset osoittivat, että käyttäjien asenteet tietotekniikkaa kohtaan vaikuttaa käyttäjätyytyväisyyteen. Näin ollen tutkimukset, jossa käyttäjätyytyväisyys on onnistu- misen mittarina, tulee mitata myös käyttäjien asennetta kokonaisvaltaisen ymmärryksen saavuttamiseksi. DeLonen ja McLeanen läpikäydyistä aineistoista 33 empiirisessä tutki- muksessa käytettiin käyttäjätyytyväisyyttä onnistumisen mittarina. Käyttäjätyytyväisyy-
den mittareina oli käytetty muun muassa kokonaistyytyväisyyttä tai tyytyväisyyttä eri ta- solla, kuten esimerkiksi tyytyväisyyttä laitteistoa, ohjelmistoa tai käyttöliittymää kohtaan.
(DeLone & McLean 1992.)
Henkilökohtaisella vaikuttavuudella mitataan tietojärjestelmän vaikutusta yksittäisiin käyttäjiin. Kaikista tietojärjestelmien onnistumisen mittareista vaikuttavuuden määrittely yksiselitteisesti on todennäköisesti vaikeinta. Vaikuttavuus liittyy hyvin läheisesti suori- tuskykyyn. Henkilökohtaista tyytyväisyyttä mitattiin 39 empiirisessä tutkimuksessa, eli suurimmassa osassa läpikäydyistä empiirisistä tutkimuksista. (DeLone & McLean 1992.) Henkilökohtaista vaikuttavuutta mitattiin tietojärjestelmän käytön tehokkuudella, tiedon hyödyntämisasteella ja ongelmien ratkaisuajalla (DeLone & McLean 1992; Jämsén, 2010).
Organisatorisella vaikuttavuudella mitataan tietojärjestelmän vaikutusta organisaation toimintaan. Läpikäydyistä empiirisistä tutkimuksista 20 käytti organisatorista vaikutta- vuutta onnistumisen mittarina, joka oli DeLonen ja McLeanen mielestä hiukan yllättävää.
DeLonen ja McLeanen mielestä, tietojärjestelmän hyödyntämisen liiketoiminnallisen ar- von selvittely vaatii paljon lisätyötä. Empiirisissä tutkimuksissa organisatorista vaikutta- vuutta mitattiin muun muassa toiminnan ja tuloksen tehostumisella. (DeLone & McLean 1992.)
D&M-onnistumismallin jokaista muuttujaa tulee mitata ja hallita erikseen, koska ne ovat riippuvaisia toisistaan. Mallin mukaan, järjestelmän ja informaation laatu vaikuttavat jär- jestelmän käyttöön ja käyttäjätyytyväisyyteen. Järjestelmän käyttö ja käyttäjätyytyväi- syys vaikuttavat toisiinsa. Järjestelmän käyttö ja käyttäjätyytyväisyys myös vaikuttavat henkilökohtaiseen vaikuttavuuteen. Henkilökohtainen vaikuttavuus taas vaikuttaa organi- satoriseen vaikuttavuuteen. (DeLone & McLean 1992; DeLone & McLean 2003.)
D&M- onnistumismallia on vuoden 1992 ilmestymisen jälkeen referoitu ja hyödynnetty hyvin laajalti, joka osoitti, että tietojärjestelmätutkimusten kokonaisvaltaisen ymmärryk- sen saavuttamiseksi tarvitaan kokonaisvaltainen viitekehys. D&M-onnistumismallin saama huomio oli enimmäkseen positiivista, mutta se sai myöskin kritiikkiä. Seddonin (1997) mielestä DeLone ja McLean yrittävät onnistumismallissa yhdistää varianssi- ja
prosessimallia yhteen malliin, jota ei voida tehdä, sillä mallit edustavat eri asioita ja se tekee mallin tulkinnasta vaikean. Seddon (1997) jatkaa, että DeLone ja McLean ovat yrit- täneet selittää prosessi ja kausaalisia näkökulmia samaan malliin, joka tekee siitä moni- merkityksellisen ja sekavan. Prosessimallissa toinen tapahtuma seuraa toista tapahtumaa, kun kausaalisessa mallissa yksi tapahtuma vaikuttaa toiseen tapahtumaan. Toisin kuin kausaalisessa mallissa, prosessimallissa tapahtumat eivät välttämättä ole vuorovaikutuk- sessa keskenään. DeLonen ja McLeanin ovat kuitenkin tietoisesti yrittäneet rakentaa on- nistumismallia sekä prosessi, että kausaalisesta näkökulmasta, jossa mallin dimensiot ovat riippuvuussuhteessa keskenään. (DeLone & McLean 2003.) D&M-onnistumismal- lissa ideana on, että se perustuu prosessimalliin, mutta sen eri kategorioilla on myös kau- saalinen suhde toisiinsa prosessimallin mukaisessa järjestyksessä (DeLone & McLean 2003; Jämsén, 2010).
Alkuperäisen mallin saama huomio ja kritiikki sekä tietojärjestelmien kehittämisen ja hal- linnoinnin valtava muutos aiheuttivat mallille päivitystarpeen. D&M-onnistumismallista julkaistiin päivitetty versio vuonna 2003. Päivitystä varten DeLone ja McLean kävivät vuosina 1993–2002 tehtyjä julkaisuja läpi. Läpikäynnin tuloksena löytyi 285 julkaisua, joissa oli viitattu ensimmäiseen D&M-onnistumismalliin. Myös ensimmäisessä D&M- onnistumismallissa esitettyjä eri muuttujien välisiä suhteita oli tutkittu empiirisesti ja löy- detty myönteisiä tuloksia. Löydetyissä julkaisuissa alkuperäistä onnistumismallia oli joko kritisoitu, tutkittu sen paikkaansa pitävyyttä tai siihen oli tehty parannusehdotuksia.
D&M-onnistumismallin päivitetyssä (Kuvio 5.) versiossa mallia hieman tarkennettiin edellisen vuosikymmenen aikana tehtyjen tutkimusten ja mallia kohtaan saadun kritiikin pohjalta. Päivitetyssä mallissa oli myös huomioitu muuttunut ja kehittynyt tietojärjestel- mien rooli sekä tutkimustarve. Myös sähköisen kaupankäynnin yleistyminen vaikutti suu- resti mallin päivitykseen. (DeLone & McLean 2003.)
KUVIO 5. Päivitetty D&M-onnistumismalli (DeLone & McLeane 2003)
Päivitetyssä mallissa lisättiin yhdeksi muuttajaksi palvelun laatu. Käytön rinnalle lisättiin vaihtoehtoiseksi muuttujaksi aikomus käyttää. Lisäksi henkilökohtainen ja organisatori- nen vaikuttavuus yhdistettiin yhdeksi kokonaisvaltaiseksi muuttujaksi, nettohyödyksi.
Yhdistämisellä pyrittiin saamaan vaikuttavuuden mittaamiseen mahdollisimman koko- naisvaltainen dimensio. Päivitetyssä mallissa eri muuttujien väliset riippuvuussuhteet ovat pääosin samoja kuin alkuperäisessä mallissa, mutta siihen tuli muutamia riippuvuus- suhteita lisää. Mallin mukaan järjestelmän laatu, informaation laatu sekä palvelun laatu vaikuttavat yksin tai yhdessä tietojärjestelmän käyttöön ja käyttäjätyytyväisyyteen. Aiko- mus käyttää tietojärjestelmää vaikuttaa sen käyttöön ja käyttö vaikuttaa käyttäjätyytyväi- syyteen. Käyttäjätyytyväisyys taas vaikuttaa käyttäjien aikomukseen käyttää tietojärjes- telmää. Tietojärjestelmän käyttö ja käyttäjätyytyväisyys vaikuttavat tietojärjestelmän net- tohyötyihin ja nettohyöty taas vaikuttaa käyttäjätyytyväisyyteen sekä käyttäjien aikomuk- seen käyttää tietojärjestelmää. (DeLone & McLean 2003.)
Palvelun laadulla mitataan tietojärjestelmiin liittyviä palveluja tarjoavien tahojen suori- tusta, kuten esimerkiksi varmuutta hoitaa tietojärjestelmiä koskevia asioita, palvelualt- tiutta sekä asiakasta kohtaan osoitettua empatiakykyä. Palvelua tarjoavat tahot voivat olla tietojärjestelmäntoimittajia, organisaation sisäisiä tai organisaation ulkopuolisia IT-pal- velun tarjoajia. Palvelun laadun merkitys on kasvanut tietojärjestelmien onnistumisen mittarina sähköisen kaupankäynnin yleistymisen myötä. Jonkun yksittäisen järjestelmän onnistumista mitattaessa tärkein muuttuja voi olla järjestelmän tai informaation laatu. Sen sijaan kokonaisonnistumista mitattaessa, esimerkiksi tietojärjestelmäpalvelua tarjoavan
osaston näkökulmasta, palvelun laatu on mahdollisesti tärkein muuttuja. (DeLone &
McLean 2003; Jämsén, 2010.)
Päivitetyssä mallissa käyttö jaettiin kahteen osaan: käyttöön ja aikomukseen käyttää. Ja- kamalla käyttö edellä mainittuihin muuttujiin otettiin huomioon asenteen vaikutus siihen, joka puuttui alkuperäisestä mallista. Käytöllä tarkoitetaan varsinaisen järjestelmän käyt- töä. Aikomus käyttää kuvaa käyttäjän asennetta tietojärjestelmän käyttöä kohtaan. So- pivan muuttujan valinta tulee tehdä aina kontekstin mukaan. Asenteet ja niiden vaikutus käyttäytymiseen on kuitenkin hyvin vaikea mitata. (DeLone & McLean 2003.)
Nettohyödyllä tarkoitetaan kaikkien hyötyä mitä on aikaansaatu järjestelmän käytöllä.
Nettohyötyä mitattaessa tulee huomioida, että mitä lasketaan hyödyksi, kenen näkökul- masta sitä mitataan ja millä tasolla sitä analysoidaan. (DeLone & McLean 2003.) Netto- hyötyä voidaan mitata esimerkiksi erinäisillä kustannussäästöillä, toiminnan tehostumi- sella, uusilla liiketoimintamahdollisuuksilla ja yhteistyön parantumisella (DeLone &
McLean 2003; Jämsén 2010).
3.2 Yhteenveto tietojärjestelmien onnistumismallista
Tässä tutkimuksessa hyödynnetään neljää parhaiten soveltuvaa dimensiota päivitetystä D&M-onnistumismallista: järjestelmän laatu, informaation laatu, käyttäjätyytyväisyys ja nettohyöty. Järjestelmän laatu ja informaation laatu yksinään tai yhdessä vaikuttavat käyt- täjätyytyväisyyteen. Käyttäjätyytyväisyys ja nettohyöty taas vaikuttavat toisiinsa. (De- Lone & McLean 2003.)
DeLonen ja McLeanin (2003) mukaan tietojärjestelmien onnistumisen dimensiot ja mit- tarit ovat tärkeä valita empiirisen tutkimuksen tavoitteet ja konteksti huomioon ottaen. He kuitenkin suosittelevat käyttämään ensisijaisesti olemassa olevia testattuja ja tutkittuja mittareita, mikäli mahdollista, sillä testattujen ja tutkittujen mittareiden valita mahdollis- taa eri tutkimusten vertailun. (DeLone & McLean 2003). Tässä tutkimuksessa jokaista valittua dimensiota kohden on valittu yksi tai useampi mittari. Valitut mittarit ovat em- piirisesti tutkittuja ja hyväksi havaittuja. Seuraavissa kappaleissa esitellään valitut mitta- rit, jotka ovat toimineet myös teemahaastattelujen kysymysten pohjana. Yhteenveto vali- tuista mittareista ja teemoista (Liite 3.) löytyy myös tämän tutkielman liitteestä.
Bailys ja Pearson (1983) kehittivät käyttäjätyytyväisyyden mittaamiseen 39 kysymystä sisältävän mittariston. Mittaristoa varten he kävivät useita tutkimuksia läpi kerätäkseen käyttäjätyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä. Mittaristo on kattava, vaikkakin mittaristoa on kehitetty alun perin käyttäjätyytyväisyyden mittaamiseen, se huomioi myös muita tie- tojärjestelmien onnistumisen osa-alueita. (Bailys & Pearson 1983; Jämsén 2010). Esimer- kiksi, Iivari (2005) on hyödyntänyt mittaristoa järjestelmän ja informaation laadun mit- taamiseen ja myös tässä tutkimuksessa hyödynnetään Bailysin ja Pearsonin (1983) mitta- ristoa järjestelmien ja informaation laadun mittaamisen yhtenä pohjana.
Nelsonin ja hänen tutkimusryhmänsä (2005) mielestä ymmärrys informaatioteknologiaan onnistuneesta hyväksymisestä perustuu laadun, tyytyväisyyden ja käytön välisten suhtei- den ymmärtämiseen. Edellisen vuosikymmenen aikana informaatioteknologiaan liittyvää tyytyväisyyttä ja käyttöä oli tutkittu paljon. Sen sijaan informaation ja järjestelmän laatua oli tutkittu vähän. Tämän pohjalta kehitettiin malli mittaamaan informaation ja järjestel- män laatua. Mallissa on yhdeksän eri mittaria, joista neljä koskee informaation laatua ja viisi järjestelmän laatua. (Nelson, Todd & Wixom 2005.) Nelsonin ja tutkimusryhmän (2005) mittaristoa hyödynnetään järjestelmien ja informaation laadun mittaamiseen toi- sena pohjana.
Rivard ja hänen tutkimusryhmänsä (1997) kehittivät mittariston järjestelmän laadun arvi- oimiseen. Mittaria on ensisijaisesti tarkoitettu itse kehitettyjen järjestelmien laadun mit- taamiseen näkökulmasta, sillä niiden arviointiin oli panostettu suhteellisen vähän. Mitta- riston laatuhierarkia koostuu kahdeksasta dimensiosta ja niiden alla olevista kriteereistä.
Jokainen kriteeri sisältää joukon erilaisia väitteitä. Väitteitä on yhteensä 56 kappaletta, jotka todettiin tutkimuksessa luotettaviksi ja paikkaansa pitäviksi. (Rivard, Poirier, Ray- mond & Bergeron 1997.) Tässä tutkimuksessa Rivardin ja tutkimusryhmän (1997) mitta- ristoa hyödynnettiin kolmantena pohjana järjestelmän laadun mittaamiseen sekä yhtenä pohjana käyttäjätyytyväisyyden mittaamiseen.
Chin ja hänen tutkimusryhmänsä (1988) kehittivät käyttäjätyytyväisyyden mittaamiseen QUIS-mittaristoa, jota on hyödynnetty erilaisten tietojärjestelmien käyttäjätyytyväisyy- den mittaamiseen. Mittaristossa on viisi osa-aluetta: tietojärjestelmän kokonaisvaikutus,
näyttö, terminologia ja tietojärjestelmän informatiivisuus, oppiminen sekä tietojärjestel- män suorituskyky. Jokainen osa-alue sisältää useita kysymyksiä. (Chin, Diehl & Kent 1988.) Chinin ja tutkimusryhmän (1988) kehittämä QUIS-mittaristo toimii käyttäjätyyty- väisyyden mittaamiseen toisena pohjana.
Miranin ja Ledererin (1998) kehittämää mittaristoa on hyödynnetty tämän tutkimuksen nettohyödyn mittaamisen pohjana, jota on kehitetty tietojärjestelmä projektien organisa- torisen hyödyn mittaamiseen. Mittaristo arvioi laajasti tietojärjestelmien nettohyötyjä (Jämsén 2010). Mittaristo koostuu kolmesta eri osa-alueesta: strateginen hyöty, tiedolli- nen hyöty ja taloudellinen hyöty. Mittaristo arvioi nettohyötyä hyvin laajasti ja sen osa- alueet sisältävät 33 eri kysymystä nettohyödyn mittaamiseen. (Mirani & Lederer 1998.)
Edellä kuvatut mittaristot sisältävät päällekkäisiä mittareita valittujen D&M-onnistumis- mallin osa-alueiden mittaamiseen. Mittaristot käytiin läpi ja niitä verrattiin tämän tutki- muksen tutkimuskysymyksien ja tutkimukseen valittujen D&M-onnistumismallin dimen- sioiden kesken. Lopputuloksena kullekin valituille dimensioille määriteltiin soveltuvat teemat ja apukysymykset. Teemat ja apukysymykset eivät ole suoraan otettu mittaris- toista vaan mittaristoja on hyödynnetty teemojen ja apukysymysten määrittelyn pohjana.
4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET
Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia reaaliaikaisen syntymäilmoituksen käyttäjäystäväl- lisyyttä ja sen tuomien muutosten vaikutusta vastasyntyneiden hoitoon sekä tutkimuksen kohderyhmän työhön.
Tutkimuskysymykset:
1. Kuinka käyttäjäystävällinen reaaliaikainen syntymäilmoitus on?
2. Miten henkilötunnuksen saaminen reaaliajassa vaikuttaa vastasyntyneiden hoitoon?
3. Miten reaaliaikainen syntymäilmoituksen tuoma muutos vaikuttaa kohderyh- män työhön?
Tutkimuksen kohderyhmänä toimivat kätilöt, osastonsihteerit ja vastasyntyneiden teho- osaston hoitajat. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa vastaavien käyttöönotettavien teknologioiden hankinnan suunniteluun.
Tässä laadullisessa tutkimuksessa tutkimusongelman selvittämiseen käytetään DeLonen ja McLeanin (2003) päivitettyä tietojärjestelmien onnistumismallia. Malli koostuu use- ammasta dimensiosta, mutta tähän tutkimukseen niistä hyödynnetään neljä parhaiten so- veltuvaa dimensiota: järjestelmän laatu, informaation laatu, käyttäjätyytyväisyys ja net- tohyöty. Mallin mukaan järjestelmän laadulla ja informaation laadulla on välitön vaikutus käyttäjätyytyväisyyteen sekä käyttäjätyytyväisyydellä ja nettohyödyllä on välitön vaiku- tus toisiinsa (DeLone & McLean 2003).
5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS
5.1 Tutkimuksen sijoittuminen alan tutkimuskenttään
Tutkimus kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan tieteenalaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinta on laaja monitieteinen kokonaisuus, jossa hyödynnetään sekä laadullisia, että määrällisiä menetelmiä ja sijoittuu metodisesti aineistolähtöisen si- sältöanalyysin ja tilastomatemaattisten menetelmien väliin. (Kuusisto-Niemi & Saranto 2009.) Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto on myös monimuotoinen tieteenala.
Tiedonhallinnan tutkimus on luonteeltaan soveltavaa ja monitieteistä. Tiedonhallinnan tutkimus kohdentuu sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessien tiedonhallinnan or- ganisointiin ja ohjaukseen, tieto- ja viestintätekniikan käyttöön, tiedon hallinnan osaami- seen ja tiedolla johtamiseen sekä tietosisältöihin ja tietoperustaan. Sähköiset asiakas- ja potilasasiakirjat sekä sähköiset palvelut ovat sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallin- nan keskeisiä tutkimuskohteita. (Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon maisterioh- jelma 2014.)
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan tutkimuksen ja opetuksen tueksi on kehi- tetty sosiaali‐ ja terveydenhuollon tiedonhallinnan paradigma (Kuvio 6.), joka on integ- roitu opetukseen kiinteästi. Paradigman avulla perehdytään tutkimuksen teoreettisiin ja metodologisiin lähtökohtiin. Paradigma auttaa opiskelijoita hahmottamaan ja ymmärtä- mään sosiaali- ja terveydenhuoltoa tieteenalana sekä sijoittamaan oman tutkimuksensa laajaan sosiaali‐ ja terveydenhuollon tutkimuskenttään, esimerkiksi tutkielmaseminaarin käynnistyessä. Paradigman ydin muodostuu seuraavista keskeisistä käsitteistä: tieto, toi- minta, menetelmät ja toimijat. Paradigmassa tieto ymmärretään hierarkkisena jatkumona datasta viisauteen. Toiminnalla tarkoitetaan palvelujen suunnittelua, toteutusta, käyttöä ja arviointia. Menetelmillä tarkoitetaan toiminnassa syntyneiden tietojen käsittelyyn, tal- lentamiseen ja välittämiseen liittyviä teknisiä ja sosiaalisia toimintatapoja. Toimijoilla tarkoitetaan sosiaali‐ ja terveydenhuollon palveluja käyttäviä tai tuottavia henkilöitä tai yhteisöjä. (Saranto & Kuusisto-Niemi 2012.)
KUVIO 6. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan paradigma ja käsitteet (Saranto
& Kuusisto-Niemi 2012)
Tiedonhallinnan tutkimus ei kohdistu pelkästään yllä kuvattuihin entiteetteihin, vaan myös niiden välisiin suhteisiin. Kun tieto ja toiminta yhdistetään, syntyy toimintaproses- sien tiedonhallinnan tutkimusta. Toimintaa ja menetelmiä yhdistämällä saadaan ensisijai- sesti tieto‐ ja viestintätekniikan käytön arviointia ja kehittämistä koskevaa tutkimusta.
Menetelmien ja toimijoiden tutkimuksen kohteena on tiedon hallinnan osaaminen ja tie- dolla johtaminen. Toimijoiden ja tiedon yhdistelmällä saadaan tietosisältöjen ja tietope- rustan kehittämiseen liittyvää tutkimusta. Tiedonhallinnan tutkimuskohteet ovat moninai- sia, hierarkkisia sekä toimintaympäristöt kompleksisia, jotka asettavat suuria haasteita tutkimukselle. (Kuusisto-Niemi & Saranto 2009.)
Tämä tutkimus sijoittuu alan tutkimuskentässä tiedon ja toiminnan välille ja tutkii toimin- taprosesseja ja tiedon hallintaa. Tutkimuksessa tutkitaan teknologian käyttäjäystävälli- syyttä sekä sen vaikutusta teoreettista viitekehystä hyödyntäen.
5.2 Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat
Tämä tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen. Laadullinen tutkimus on soveltuva ti- lanteissa, jossa tutkittavasta aiheesta tai ilmiöstä ei ole aikaisempaa tietoa tai halutaan löytää uusia näkökulmia jo osin tunnettuihin aiheisin tai ilmiöihin (Kylmä, Vehviläinen- Julkunen & Lähdevirta 2003). Tästä syystä laadullinen tutkimusote sopii tähän tutkimuk- seen. Hartikainen (2008) viittaa Eskolaan ja Suorantaan (1998), Tuomeen ja Sarajärveen (2002) sekä Hirsjärveen, Remekseen & Sajavaaraan (2007) ja toteaa, että laadullisessa tutkimuksessa ei pyritä tilastollisiin yleistyksiin ja sen lähtökohtana on kuvata tätä todel- lista elämää mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.
Laadullisen tutkimuksen pyrkimyksenä on kuvata jotakin tapahtumaa, ymmärtää tiettyä toimintaa tai antaa jostain ilmiöstä teoreettisesti mielekästä tulkintaa. Laadullinen tutki- mus mahdollistaa liikkeellelähdön mahdollisimman puhtaalta pöydältä ilman ennakko- asettamuksia tai määritelmiä. Laadullisessa tutkimuksessa tutkijalla on toiminnassaan tietynlaista vapautta, joka mahdollistaa hyvin yleisesti ottaen joustavan tutkimuksen suunnittelun ja toteutuksen. (Eskola & Suoranta 2005, 19–20, 61.)
Suomessa laadullisen aineiston yleisin keräilytapa on haastattelu. Haastattelu on erän- laista keskustelua, jonka aloittaa ja johdattaa tutkija. Haastattelun idea on hyvin yksinker- tainen ja järkevä, jossa henkilö (haastattelija) esittää kysymyksiä toiselle henkilölle (haas- tateltava). Haastattelu on vuovaikutusta ja siinä molemmat osapuolet vaikuttavat toi- siinsa. Viime vuosina haastattelut ovat muuttuneet perinteisestä kysymys-vastaus-haas- tattelusta enemmän keskustelumaisempiin haastattelutyyppeihin. (Eskola & Suoranta 2005, 85.) Haastattelulla on ennalta määritelty tarkoitus ja se tähtää informaation kerää- miseen (Hirsjärvi & Hurme 2001, 42). Tässä tutkimuksessa aineistoa kerätään teemahaas- tattelun avulla.
Laadullisessa tutkimuksessa keskitytään usein varsin pieneen määrään tapauksia ja niitä pyritään analysoimaan mahdollisimman perusteellisesti. Laadullisessa tutkimuksessa lä- hes aina kyseessä on näyte, ei otos ja siinä puhutaan harkinnanvaraisen otannan sijasta harkinnanvaraisesta näytteestä. Tulkintojen tekeminen on laadullisen tutkimuksen ongel- mallisin vaihe. Tähän vaiheeseen ei ole olemassa ohjeita ja tulkintojen hedelmällisyys ja
osuvuus riippuu tutkijan tieteellisestä mielikuvituksesta. (Eskola & Suoranta 2005, 18, 145.) Tämän tutkimuksen aineistoa analysoidaan teorialähtöisellä sisällönanalyysillä.
5.3 Tutkimusympäristön kuvaus
KYS on yksi Suomen viidestä yliopistollisesta sairaalasta ja vastaa 247 000 pohjoissavo- laisen erikoissairaanhoidosta sekä lähes miljoonan itä- ja keskisuomalaisen erityistason erikoissairaanhoidosta. KYSissä saa korkeanlaatuista hoitoa kaikilla lääketieteen erikois- aloilla. KYS on Suomen suurimpia terveydenhuoltoala opetussairaaloita ja suurin lääkä- rinkouluttaja. KYSin toiminnan koordinoinnista vastaa PSSHP, joka on Pohjois-Savon 18 kunnan omistama kuntayhtymä. PSSHP tuottaa erikoissairaanhoidon lisäksi peruster- veydenhuollon ja vanhusten laitoshuollon palvelut useammalle pohjoissavolaiselle kun- nalle. Lisäksi PSSHP vastaa ensihoitopalveluista koko Pohjois-Savon osalta. (PSSHP Toiminta ja tehtävät 2019.)
KYSin toiminta perustuu laatuun ja tehokkuuteen. Sairaalan tärkein tehtävä on antaa po- tilaille parasta mahdollista hoitoa ja KYSin potilaat ovat mielipidetiedustelujen mukaan erittäin tyytyväisiä saamaansa hoitoon. KYSissä on 4 500 työntekijää sekä vuosittain 99 000 hoidettua potilasta, 517 000 poliklinikka käyntiä, 2 100 synnytystä ja 23 000 leik- kausta. (PSSHP Toiminta ja tehtävät 2019.)
KYSissä on kuusi palvelukeskusta, jotka jakautuvat edelleen osaamiskeskuksiin. Tämä tutkimus toteutettiin KYSin Operatiivisen keskuksen Naistentautien ja synnytysten osaa- miskeskuksessa sekä Lääkinnällisten palvelujen keskuksen Lasten ja nuorten osaamis- keskuksessa. (PSSHP Organisaatio 2019.)
Reaaliaikainen syntymäilmoitus on osa Naisten akuuttikeskuksen käytössä oleva synny- tystietojärjestelmää. Reaaliaikainen syntymäilmoitus on otettu käyttöön 2016 joulu- kuussa. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri oli reaaliaikaisen syntymäilmoituksen ensimmäi- nen käyttöönottaja. (Toimittajan asiantuntijoiden haastattelu 2018; Palveluväylä KYS 2017.)
5.4 Aineiston hankinta
Ennen aineiston hankintaa PSSHP:ltä haettiin organisaatiolupa (Liite 4.) tutkimuksen te- kemiseen. Organisaatiolupa haettiin eTutkija-portaalin kautta sähköisesti. Ohjeistuksen mukaisesti organisaatiolupaan liitettiin tutkimussuunnitelma, tietosuojaseloste (Liite 5.) ja tutkimustiedote (Liite 6.). Organisaatiolupahakemus esitarkastettiin PSSHP:n tiedepal- velukeskuksessa ja organisaatiolupahakemus hyväksyttiin johtajaylilääkärin toimesta.
Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Tutkimukseen osallistui kätilöitä Naisten akuuttikeskuksesta ja Naisten osastolta, hoitajat Vastasyntyneiden teho-osastolta sekä osastonsihteerit Naisten akuuttikeskuksesta ja Vastasyntyneiden teho-osastolta.
Haastatteluja järjestettiin yksi kutakin haastateltavaa ammattiryhmää kohti ja jokaiseen haastatteluun osallistui kaksi haastateltavaa yhtä aikaa. Kohderyhmän valinnassa huomi- oitiin, että se ottaa huomioon kaikki osastot, joita tutkittava aihe suoranaisesti koski. Li- säksi haastateltavien rekrytointivaiheessa korostettiin, että tutkimukseen toivotaan sellai- sia henkilöitä, joilla on ymmärrys tutkittavasta aiheesta sekä mahdollisimman laaja koke- mus sen käytöstä. Kaikki tutkimukseen osallistuvat tiesivät, mitä reaaliaikainen synty- mäilmoitus on sekä heillä oli kokemusta toiminnasta ennen ja jälkeen reaaliaikaisen syn- tymäilmoituksen käyttöönoton.
Haastateltavien valinnassa lähestyttiin ensisijaisesti osastonhoitajia kätilöiden ja vasta- syntyneiden teho-osaston hoitajien osalta. Osastonsihteereiden osalta lähestyttiin osas- tonsihteereiden palvelujohtajaa, koska osastonsihteerit kuuluvat Sihteeripalveluihin, ei- vätkä ole osastonhoitajien määrättävissä. Yhteydenotot hoidettiin ensisijaisesti sähköpos- tilla, mutta myös puhelimitse. Sähköpostin saatteessa kuvattiin lyhyesti tutkimuksen tausta ja sisältö sekä kerrottiin millaisia haastateltavia tutkimukseen toivottiin osallistu- van. Sähköpostin mukaan liitettiin myös virallinen haastattelupyyntö (Liite 1.), tietosuo- jaseloste (Liite 5.) sekä tutkimustiedote (Liite 6.). Haastattelupyyntö oli toimitettu tämän kappaleen alussa mainittujen yhteyshenkilöiden toimesta eteenpäin. Osa haastateltavista nimettiin yhteyshenkilöiden toimesta ja osa otti tutkijaan yhteyttä. Lopulliset haastatelta- vat sekä haastattelut sovittiin tutkijan toimesta suoraan tutkimukseen suostuneiden kanssa heille sopiviin ajankohtiin. Tutkimuksen suostuneiden kanssa yhteydenpitoa hoidettiin sähköpostilla ja puhelimitse.
Kaikki haastattelut pidettiin KYSin tiloissa huhtikuun 2019 alussa. Kätilöitä haastateltiin Naisten osaston tiloissa ja osastonsihteereitä sekä vastasyntyneiden teho-osaston hoitajia haastateltiin Vastasyntyneiden teho-osaston tiloissa. Tilajärjestelyt hoidettiin haastatelta- vien toimesta. Haastattelut nauhoitettiin haastateltavien luvalla. Haastattelut olivat kes- toltaan noin 30 minuuttia.
Haastattelunauhoitteet sisältävät tietoa haastateltavien ammattiryhmästä sekä omista ko- kemuksista tutkittavasta aiheesta. Haastateltavien henkilöllisyys pysyi ainoastaan tutkijan tiedossa, eikä niitä mainita tässä pro gradu -tutkielmassa. Haastattelunauhoituksen alussa tutkija kertoi nauhalle mistä ammattiryhmästä on kyse. Nauhoituksen aikana ei mainittu nimiä tai muita tunnistettavia tietoja, joilla yksittäisen haastateltavan voisi tunnistaa.
Haastattelunauhoitteet olivat ainoastaan tutkijan käytössä, eikä niitä luovutettu muille, eikä niiden käsittelyä ulkoistettu.
Haastattelu on hyvin käytetty tiedonhankintamenetelmä moninaisimmilla yhteiskuntaelä- män alueilla (Ruusuvuori & Tiittula 2005, 9). Haastattelussa ollaan suorassa kielellisessä vuorovaikutuksessa tutkittavan kanssa, joka tekee siitä ainutlaatuisen tiedonkeruumene- telmän. Haastattelussa voidaan säädellä aineiston keruuta sekä aiheiden järjestystä tilan- teen edellyttämällä tavalla ja vastaajat huomioiden. Haastattelussa on myös huonoja puo- lia, kuten se on aikaa vievää prosessi ja haastattelussa tutkittavilla on taipumus antaa so- siaalisesti suotavia vastauksia, joka saattaa heikentää haastattelun luotettavuutta. (Hirs- järvi & Hurme 2001, 34; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2014, 204–206.)
Haastattelun suurin etu on sen joustavuus. Haastattelijalla on mahdollisuus tarkentaa asi- oita ja välttää väärinkäsityksiä, sillä siinä ollaan haastateltavan kanssa keskusteluyhtey- dessä. Haastattelun etuna on myöskin se, että se antaa mahdollisuuden valita sellaisia henkilöitä haastatteluun, joilla on tietoa ja kokemusta tutkittavasta aiheesta. (Tuomi &
Sarajärvi 2018, 85–86.) Tämän tutkimuksen kohderyhmä sekä tutkimukseen osallistujat valittiin siten, että heillä oli eniten tietoa sekä kokemusta tutkittavasta aiheesta.
Haastattelijan on hyvä suunnitella haastattelut huolellisesti ja perehtyä haastattelijan roo- liin ja tehtäviin. Haastatteluaineisto on konteksti- ja tilannesidonnaista, eikä tulosten yleistämisessä pitäisi liioitella. Kun kyse on tutkimushaastattelusta, se on ymmärrettävä
systemaattisena tiedonkeruun muotona, jolla pyritään keräämään luotettavia ja päteviä tietoja. Tutkimushaastatteluja on monenlaisia, strukturoidusta strukturoimattomaan. Hirs- järvi ym. jakaa tutkimushaastattelut kolmeen eri ryhmään: lomakehaastattelu, teemahaas- tattelu ja avoin haastattelu. (Hirsjärvi ym. 2014, 206–208.)
Lomakehaastattelu eli strukturoitu haastattelu on yleisin haastattelulaji ja nimensä mu- kaisesti lomakehaastattelussa haastattelu tapahtuu lomakkeen avulla. Vaikka lomake- haastattelu on varsin helppo toteuttaa, sen suurimpana haasteena kuitenkin on haastatte- lulomakkeen ja kysymysten muotoilu. Avoin haastattelu eli strukturoimaton haastattelu muistuttaa aika paljon keskustelua ja siinä pyritään syventämään haastateltavien vastauk- sia, joiden pohjalta rakennetaan haastattelun jatko. Teemahaastattelu eli puolistrukturoitu haastattelu on lomakehaastattelun ja avoimen haastattelun välimuoto. (Hirsjärvi & Hurme 2001, 44–45, 47.)
Tässä tutkimuksessa tutkimusaineistoa kerättiin teemahaastattelun avulla. Teemahaastat- telu soveltuu hyvin laadulliseen tutkimukseen menetelmänä ja sitä käytetään paljon kas- vatus- ja yhteiskuntatietteellisessä tutkimuksessa (Hirsjärvi ym. 2014, 208). Puolistruk- turoidun eli teemahaastattelun aihepiirit on ennalta määritelty, mutta kysymysten järjes- tys ja muoto määräytyvät tilanteen mukaan. Kysymykset ovat kaikille samat, mutta siinä ei ole valmiita vastausvaihtoehtoja ja haastateltava saa vastata omin sanoin. Haastattelijan tulee varmistaa, että kaikki ennalta päätetyt osa-alueet käydään haastattelussa läpi. (Es- kola & Suoranta 2005, 86.)
Tämän tutkimuksen teemahaastattelussa oli neljä teemaa. Teemat muodostettiin tutki- muksen teoreettisen viitekehyksen, eli D&M-onnistumismallista (2003) tutkimukseen mukaan otettujen dimensioiden pojalta. Teemat olivat, järjestelmän laatu, informaation laatu, käyttäjätyytyväisyys ja nettohyöty. Teemat jaettiin alateemoihin ja niiden perus- teella muodostettiin haastattelussa läpikäytävät aiheet.
5.5 Tutkimusaineiston käsittely ja analyysi
Laadullisessa tutkimuksessa aineiston käsittely on sen puhtaaksi kirjoittamista analyysiä varten. Aineiston puhtaaksi kirjoittamista kutsutaan myös litteroinniksi. (Kylmä ym.
2003.) Kerätyn aineiston analyysi, tulkinta ja johtopäätösten teko on tutkimuksen ydin- asia. Tutkijalle selviää analyysivaiheessa, että minkälaisia vastauksia hän saa tutkimus- ongelmiin. Voi myös käydä niin, että vasta analyysivaiheessa tutkijalle selviää, että miten tutkimusongelmat olisi oikeastaan pitänyt asettaa (Hirsjärvi ym. 2014, 221). Kylmän ja Juvakan (2007, 65) mukaan haastattelunauhan ja litteroidun tekstin yhdenmukaisuutta kannattaa tarkastaa ennen kuin aloitetaan tekemään aineiston analyysiä. Aineiston ana- lyysissa on tärkeä tuntea aineisto perinpohjaisesti ja syytä lukea se aluksi useampaan ker- taan kokonaiskuvan muodostamiseksi (Eskola & Suoranta 2005, 151). Tämän tutkimuk- sen haastattelunauhoitteita ei litteroitu sanatarkasti, mutta nauhoitteita käytiin useamman kerran läpi ja vastaukset kirjattiin teemahaastatteluissa käytettyjen teemojen alle.
Laadullisen aineiston analyysilla pyritään luomaan selkeyttä aineistoon ja sitä kautta tuot- tamaan uutta tietoa tutkittavasta aiheesta. Analyysissa pyritään tiivistämään aineistoa ka- dottamatta sen sisältämää informaatiota sekä kasvattamaan informaation arvoa muutta- malla hajanaista aineistoa selkeäksi ja mielekkääksi kokonaisuudeksi. (Eskola & Suo- ranta 2005, 137). Laadullista aineistoa voidaan analysoida sisällönanalyysin avulla, joka on laadullisen tutkimuksen perusanalyysimenetelmä. Sisällönanalyysin menetelmällä dokumentteja voidaan analysoida systemaattisesti ja objektiivisesti. Sisällönanalyysi on suhteellinen yksinkertainen laadullisen analyysin metodi, jonka tekemisessä ei vaadita syvällistä teoreettista tietämystä. Sisällönanalyysiä käyttäessä aineiston analyysissä olisi kuitenkin hyvää pohtia ennakkoon, että millaista aineistoa lähtee keräämään sekä miten mitäkin aineistonkeruumetodi johdattelee vastaajia. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 103, 117, 145–146.)
Tuomen ja Sarajärven (2018, 119) mukaan sisällönanalyysillä tarkoitetaan pyrkimystä kuvata tutkimusaineistoa sanallisesti. Vilkka (2015, 163) kirjoittaa, että sisällönanalyysi on laadullisen tutkimusmenetelmän metodi, jossa etsitään merkityssuhteita ja merkitys- kokonaisuuksia myös viitaten Tuomeen ja Sarajärveen (2002). Sisällönanalyysiä voidaan tehdä kolmella tavalla: aineistolähtöisesti, teoriasidonnaisesti tai teorialähtöisesti. Aineis- tolähtöisessä analyysissä teoria pyritään konstruoimaan aineistosta. Teoriasidonnaisessa analyysissa on teoreettisia kytkentöjä, mutta se ei suoraan tule teoriasta tai pohjaudu teo- riaan. Teorialähtöisessä analyysissä klassisen mallin mukaisesti lähdetään teoriasta, vä- lissä käydään empiriassa palaten taas teoriaan. (Eskola 2018, 212–213.)
Tässä tutkimuksessa tutkimusaineistoa analysoidaan teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Teorialähtöinen sisällönanalyysi lähtee liikkeelle teoriasta nojaten johonkin tiet- tyyn malliin, teoriaan tai auktoriteetin ajatteluun, joka kuvataan tutkimuksessa ja jonka mukaan määräytyy muun muassa tutkimuksen kohteena olevat käsitteet. Teorialähtöi- sessä analyysissa aineiston analyysia ohjaa siis jonkin valmis teoria, kehys tai malli, joka on luotu aikaisemmin. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 110.) Teorialähtöinen sisällönanalyysi sopi tähän tutkimukseen, koska tutkimus nojaa olemassa olevaan malliin, joka myös oh- jaa aineiston analyysia.
Tuomi & Sarajärvi (2018, 127) viittaavat Sarajärven (2002), jonka mukaan analyysirun- gon muodostaminen on teorialähtöisen sisällönanalyysin ensimmäinen vaihe. Teema- haastattelujen runkoa (Liite 2.) oli rakennettu aineiston analyysiä silmällä pitäen ja se toimi tässä tutkimuksessa myös haastatteluaineiston analyysirunkona. Koska analyysi- runkoa oli mietitty ennakkoon, haastatteluaineiston puhtaaksi kirjoittaminen ja sijoitta- minen analyysirungon alle oli suhteellisen helppoa. Haastattelurunkoa rakennettiin siten, että siinä oli joukko tausta ja johdattelevia kysymyksiä sekä teeman mukaisia kysymyk- siä. Taustakysymyksillä pyrittiin saamaan kokonaiskuvan tutkittavan aiheesta ja johdat- televilla kysymyksillä jäsentämään ja sujuvoittamaan haastattelun kulkua, esimerkiksi, jos henkilön toimenkuvaan ei kuulunut reaaliaikaisen syntymäilmoituksen tekeminen, hä- neltä ei kysytty kysymyksiä, jotka liittyivät siihen.
