TUU-10-035
0 500 m
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
Natura 2000 -alue Tuura -alue
1575000
1575000
1576000
1576000
1577000
1577000
6949000 6949000
6950000 6950000
6951000 6951000
6952000 6952000
SANTAVUOREN RANTAKERROSTUMA
Tietokantatunnus: TUU-10-035
Pinta-ala: 21,7
Korkeus: 140
Alueen suhteellinen korkeus: 45
Geologia
Santavuoren etelä- ja lounaisrinteillä on laaja ja yhtenäinen rantakivikko eli pirunpelto, joka on syntynyt Ancylusjärvi- vaiheen aikana. Santavuori oli tuohon aikaan laajan ulapan ympäröimä, jolloin voimakkaiden tuulien synnyttämä aallokko pääsi voimalla iskeytymään mäen yläososiin. Näin Irtain maa-aines huuhtoutui vähitellen pois, ja jäljelle jääneet kivet pyöristyivät ja kasautuivat kivikentiksi. Länsirinteillä on louhikkoa, jossa lohkareiden läpimitta vaihtelee 1-2,5 metriin. Muualla kivikoko on 10-50 cm. Pirunpellossa on selvästi nähtävissä yhdensuuntaisia, allekkaisia rantavalleja.
Biologia
Alueella ei ole tehty kasvillisuusinventointia. Ilmakuvan mukaan kivikko on laajalti puuston peittämä ja vain pieni osa on avointa kivikkoa. Runsaimmat poronjäkäliköt tavataan kalliopaljastumien ohella rantakivikoilla ja louhikoilla.
Lakialueet ovat kuivahkon kankaan kalliomänniköitä , jossa kasvaa kalliohatikkaa. Alarinteillä on etupäässä kosteampaa kuusivaltaista tuoretta kangasta, jossa on paikoin lehtomaisen kangasmetsän laikkuja (Husa ym. 1996).
Maisema ja muut arvot
Santavuoren korkeimmalta kohdalta avautuu hienot näkymät yli Kyrönjokilaakson viljelysmaiseman. Sisäinen maisema on kohtalaisen vaihtelevaa siellä, missä puustto ei rajoita näkyvyttä. Pirunpellon pohjoispuolelle, pienen jyrkänteen alle on syntynyt luolia, joiden katto ja lattia ovat kallion rakopintoja. Santavuori on luokiteltu
maakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi (Kananoja 2000).
Sijainti: Santavuoren muinaisranta sijaitsee Kurikan rajan tuntumassa, noin 10 kilometriä Ilmajoen taajamsta lounaaseen.
ha
m m mpy.
Muodostuma: Rantakerrostuma
Arvoluokka: 4
Muodon suhteellinen korkeus: 2 m
Karttalehti:
Kirjallisuus:
Ilmajoki
1244 10
Husa, J., Heikkinen, R. ja Kontula, T. 1996. Vaasan läänin luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet. Suomen ympäristökeskus, Luonto- ja maankäyttöyksikkö. 108 s.
Kananoja, T. 2000. Kallioperän suojelu- ja opaskohteita Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla.
Suomen ympäristö 429, Luonto ja luonnonvarat, 126 s.
Suomen ympäristökeskus. 1996 Vaasan läänin luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet.
Luonto- ja maankäyttöyksikkö. Helsinki. Ei sivunumerointia.
