376 'I y ö l ä i s n a i n en
m oijia tum ia Iögbät ios m aan unelmien m aailm asta tobelli»
juuteen p alaat. S e n fplmä, tantea fäfiroarji ei peilien i)t)=
roäile ietään, jo ta m aan u sfaltaa roljfeasti jen hpm äilpihin m aipua. —
O n jouluaatto ja taupunli on fom easti m alaistu, to»
ristettu. 5tatjaf)tafaapa töpfjäin taupuntia. fiuonto häntä»
rä llä h arjallaan ta ita a feubun. J u it a ljta a tulojet pienistä atfunoista. 9täet muutamia atfunoita, jo ista tuujen tpntti»
Iät tuiffam at pljtä tirttaasti p alja a n tuujen o tjilla tuin tulta»
rihm oilla toristelluntin. S täisjä ränjistpn eisjä, tu rjisfa töl»
leisjä miettämät joulua ihmijet, joiben ainoana juhlam alm is»
tufjena on pienen tuufifen fpnttilät ja pfjinfertainen ateria joulupuuroineen. J ä s j ä heibärt eläm ännautintonja. 3ouIu=
tunnelma jao ttaa tuitentin ujeasfatin tä llaijesja möffipalja»
jesja roiitjtpä. — Sfiutta tatjele iartoin, tun terran olet ai»
tanut tobellijuutta tartastella. Sitonen monta pientä tölliä näet, jo ista ei toalon tipinät timmellä. tu ttip a pljtä jel=
laista, p m e ä ja pieni on pirtti, ja furtuteltaroilta näpttä»
roät jen töpljät aju ttaat. Kurjuuben irroistäroä turoa näpt»
täptpp p itä ile m ä ttö m ä n ä . ftestellä eläm än fuurinta humua, fu toistaa räiteä turjuus. l u o l i a plellijppteen p tfu x o a , I>ui=
fentelema Iju rja joutfo, tää llä turjuubesta tuiljtuneita olen»
toja aiioantuin orjina mateleroat m aljtaroien maineen me»
resjä, jo sja rah alla {jututetaan eläm än tobellijuus. — p stä ro ä n i! Olemme la itti mielestäni onnen entelin hpmäilemiä, jillä onhan m eillä p u s t a joulu, jo s roaan tat)=
bomme jen p u s t a t ji te^bä ja n iistä iloista onnellijet olla, jo ita totjtalo meille ta rjo a a . SRutta tun muistamme miten m oni pieni lap ji rau tta roaateriepuiljin puettuna on pato»
tettu tplän tplm iä t a n p j a tiertäm ään ja talosta taloon lei»
p ää ppptäm ään ja tuinta monta p a p a ja n a a , t e ip is t ä fatjetta tuo pieni terjäläisp oita taljt tpttö ja a totea, niin emmetö tiroa p n e n totoaa to tjta lo a a n ? J u o lap ji rau tta päitoän tierrettpään talosta taloon tallustelee jouluaattona fotiaan t o p , tantaen jeläsjään pusjia, jo sja leipäpalajet, tplältä jaabut, om at toietätoät totiin jouIu=ateriätji. ipieno»
täinen totiin tu lfiesjaan jeifaljtuu jo taijen itfunan alle ja tatjelee tauniita joulupuita ja tirtfaita tpnttilöitä. § ä n is»
taataa lu m ip n teen ja tatjelee tau nista tuusta ittun asta ip e lle n ja ihmetellen. SBasta jitten tun toilu a ita a toapi»
ju ttaa p n e n peittoa ruum istaan, p o m a a p n I ä p ä tai»
roalta tallustelem aan totia t o p . SBilusta toärijeroänä tulee p n to ip o in totiin, jo sja äiti fppneljilmin pitfujistojen ta n sja on jo tauan obottanut p n t ä ja foljta n u t a p a lap ji äibin p llä ä n jpliin. §e rättp ään fpjpp lap ji tppneljilm in: m itji ei meillä ole joulutuusta, tirtfaita tpnttilöitä ja mafeifia tuujen otjilla m intuin tuolla fuurisja talo isja o n ? — 5Iiti juutelee pientä jp bäntäp pänjä posfelle ja jelittää p n e lle , että roielä terran m eilläfin tuufesja Ipnttilät tirffain a fimaltele»
roat. fio P u tettu n a lap ji nuffuu taajen juloijeen uneen. —
„9tuffuos r a u p s ja jin ä piffu entelini" janoo äiti ja p p p p i Ippneleet film istään. S i n ä et roielä tiebä m itään eläm än turjuubesta. p i t ä ä f ö eläm ä minun pienen poitanifin toi»
roeet? ijJaljastuuto tuletoaijuubesjafin tobellijuus pf)tä räi»
fe ä sjä toalosfa, ja outo enji joulufin pienotaijilleni pl)tä fat»
te r ä ?
S p p l i S .
Paista päivyt!
Paista päivyt aam usella, paista kirkkahasti — Että nousis uusi päivä kansan onnelaksi. —
Paista päivyt kirkkahasti, kerro onneloista. — Kirkastuisi sydän synkkä, sykkiessään noista. —
S aa’ os v alo s’ valtavaksi,
— synkän pilven takaa, E tt’ o is’ kerran kansa,
m aam m e onnekas ja vapaa. —
P aista päivyt läm pim ästi syksyn orahille — heitä! heitä säde kallis!
K ansan toivehille.
K om eroih in kolkom pihin säde arm as heitä — m iss’ sydän huokaa, silm ä vu otaa kyyneleitä! - -
Heitä, heitä säde hellä sydäm ihin hyviin, Ettei häipyis aate jalo epätoivon kyliin. —
Paista päivyt taivahalta pim ennoihin paahda — Saa’ os sinne surm an säde m issä piilee saasta.
Paista päivyt kirkkahasti, Loista korkealta
Että loppuis sorto m aasta anastajain valta.
Helakasti heitä sätees’
S uom en korpiteille — Että joutuis tilin päivä Kansan pettureille. —
Loista orjain, köyhäin päivyt, Paista kirkkahasti!
Jo tta heräis h uom en uusi kansan kunniaksi. —
Aino Laaksonen.
N ik s i paluElus tuntuu sietäm ättö
m ältä?
Paista päivyt taivahalta, aam usella varhain, — jotta tulvis sydäm issä tuntehista parhain. —
H eitä sätees syksyn teille, sielP on synkät mielet.
Siellä kertoo kärsimystä syksyn kukkain kielet. —
S jä n n istö n puolelta tpfptään ihmetellen, m itji ennät pal»
roelijat ole tppipmäifiä, to sia Reillä taloubellijesti on mo=
nesja juljteesja paljon parempi tuin te ljb astp ö läijillä? 3jän=
nistö et ollentaan ajattele eitä taljbo pm m ärtää mitä itje»
näijpps ja m apaus merfitfee. O lla ain a riipputoainen toi»
jista, ei to sia a n ja a noubattaa om aa tahtoaan, ei tunnustaa om aatoanfa itfenäifiä mielipiteitä, tusfin u sfaltaa ajatellafaan om illa aitooillaan, jillä jo s fe huom ataan, ja a muistutufjen, että ei je jotni — palroelijalle. fiuoffaroastatoljbat omat palm elijain ja ijännistön roälillä jiinä fuhteesja airoan tar»
peeffi jelroät. ilu tt palm elijalla ei ole m äärättyä tpöaitaa, ei m äärättpä roapaa=aifaa, niin tuntuu hänen afem anja ajan p itfään niin jietäm ättöm ältä, että l)än mieluummin ppr»
fii joljonfin muuhun am m attiin jo s m aan pääjee, ottam atta anjion pienuutta huomioonfa. tpalroelija fä rjii taittein enin jiitä, että ijännistö ei tunnusta palm elijalla oleman m itään n iistä oifeuffista, jo ita on muilla tpöläijillä, mutta jenjijaan h pro in paljon m elm ollijuufjia. p ah im p ia nöprpptpffiä pal»
m elijalle on je plimielifpps jo lla patm elijoita fohbellaan ijän n istö n puolelta, ja tun jitä laum an jatfuu, tpljistpp mä»
hitellen että ei ebes muista että onfaan p a l m e l i j a l l a o i t e u f ji a .
sJM roeIijan palffaetuihin fuuluu: ajunto, rarointo ja puhtaus. SUutta miten on täsfä fuhteesja ijännistön puo»
lelta huolta pibettp? Siliten on enfinnäfin ajunnon ta n s ja ? D nfo palm elijain aju n n o sja m itään tobitfuuben leim aa, jotta palm elija p a ifa sja a n tuntiji itjenfä tobitfaaffi. SRaalla talon»
poifaispaifoisfa on palm elijain ajuntona ujeimmiten tupa»
huone, jo sja foto talon tpöt toimitetaan, futen leipomifet,
T y ö l ä i s n a i n e n 377
taljanteot, fa ija lle tarroitta ro at teitot ja astioibert pejut; jitä paitji on tupa faifenlaifert romun jäilptpspaitla. J ä s j ä ja»
m asja ^uoneesja, jofa ujeimmiten on niin Ijatara ja tplm ä että aam uilla on roefi jä ä s jä , aju staa palroelijat niin mies»
fun naispalroelijat pf)besjä jam asfa Ijuoneesfa. C£ttä täsfä ei fobiffuus rooi tulla fpjpm ptjeentään, on luonnollista.
§errasroäellä palroeleroat jaaroat ujeammiten aju staa teit»
tiösjä, jo fa on airoan fam anm allinen fnn talonpoitaisturoat, nimittäin jiinä, että feittiö on talon tpöroerstaa, jo sja ruofa laitetaan ja fa iffi puljbistus toimitetaan. jrjataruubestaan oroat leittiöt tunnetut, n iisjä rooi läm pöm äärä illalla olla 2 0 ja aam ulla nolla. Salm ella on tänlainen Iämpömää»
rän roait)telu pien roaarallista, mutta fejällä tuum alla aitaa on teittiösjä, jo sja paljon teitetään tuumuuben rouotji aju»
minen jietäm ätöntä. itaupungeisja on m uutam isja uujim»
m isja talo isja laitettu eritoinen tjuone palroeliioille, mutta tpllä täptpp janoa, että roäljän on n äisjäfin , jo tta jilm än n äötji on ratennettu, palroelijan mutarouutjista puolta pi=
bettp. S i ll ä ujeimmiten on n ä isjä iftunat jof>ontin palo»
lu ja a n ja itje fjuone niin pieni että talo sja olemat palroeli»
jä t eiroät ebes foroi jinne nuttum aan roaan jontun täptpp nuttua teittiösjä. S o ijin a a n on laitettu jängpt jeinään tiinni ta tji päällettäin, että pienempään tilaan mat)tuiji. Että n ä isjä ei tobitfuuben tunne ota totiutuatjeen, on luonnollista.
SIjm ifen jiroistämijelle pannaan juuri paino per^e=elämän jalostam alle tasroatutjelle ja tobiftuuben tunteelle, palroeli»
ja lla ei ole n äitä fum paafaan. yerf)e> jo nta testuubesja t)än on pafotettu toim im aan plentatjoo l)äntä, pitää fjäntä taloustapincena. §u o n e jo sja Ijän on patotettu ajastam aan , on aljbas, fplmä ja toltfo.
StRutta roielä itäroäm m in on puf)tauben ta n sja palloili»
jille. Grt tafibo tieltää ettei oliji perheitä, jo sja annetaan palroelijalle tilaijuus p u d is ta a jetä roaatteenja että itjenjä, mutta on perheitä roielä juurempi oja jo ta ei jiitä roälitä.
9JleiIIä pleenjä ih aillaan m aalaisroäestön terroepttä jitätin juurem m alla jppllä tun tje eläroät fö p ljisjä ja puutteellijisja oloisja ja jäm ällä tunnustetaan että täfjän roaituttaa juu»
rim m atji o ja tji raitis ilm a ja ruumiillinen puhtaus. 9Jtaa=
Iaiso lo isja ei tojin pufjtaus ole taitin puolin tefjuttaroaa, mutta I)e putjbistaroat tummintin terran, ujeasti ujeamman terran roiifosja, fäpm ällä faunasja. Stplpemifeen pannaan nptpään niin paljon fjuomiota, että ejim ertifji S ro eitjisjä on tunnat alfaneet perustaa toulujen pljtepteen tplpplaitotjia.
3 a tirja sja „^3uf)taus" eljbottaa (Sija S ö rn e että tplpplai»
lo tjia oliji rafennettaroa jo ta tabun tuim aan ja että tel)tai»
Iijat olijiroat roelroollijia laittam aan tplpplaitotjia tpönteti»
joitään roarten. SRutta miten pibetään palroelijain pufjtau»
qesta puolta? SJtaalaisoloisja tai ujeimmiten läm m itetään jau n a jo ta roiiffo, mutta taupuntioloisja roaitta perheellä rooi ollatin tplppfjuone, ei jiellä palroelijan anneta tplpeä.
§ ien o fjerrasroäfi tatjoo että t)e eiroät m itentään rooi pejep»
tpä ja m a sja tplppam meesja tuin palroelija, ja jitäpaitji tu»
luu puita roeben lämmittämijeen. SCaita palroelijan paltta»
etuihin pitäiji tuulua puhtaus, niin airoan tjarroinaijuutjiin tuuluu, että palroelijalle annettaiji jau n arafjaa, ja ei jiinä tpllä, mutta t)änelle ei ebes anneta a ita a täpbä jau n asja.
S a u n a t oroat tojin mpöt)ään auti, mutta roielä mpöljempään festää palroelijain tpöpäiroä.
ijSufjtauteen tuuluu mpöstin roaatteiben puhtaana pito.
p alro elijan roaatteet pitäiji pestäm än talon puolesta, mutta npt tapahtuu ujein että palroelijan roaatteita ei anneta pestä talon pejun pfytepbesjä, eitä ebes anneta a ita a n iitä itje pestä, jaippua tietietään mpöstin. Ufea palroelustpttö on patoitettu pejemään pöllä roaatteenja, roieläpä itje ostama!»
la a n jaippualla, jillä p altta ei riitä roaatteiben pejettämijeen.
Palroelijoiben pitäiji tummintin jp rtästi roaatia täpbellinen v puhtaus palroeluspaitoisjaan, jillä puljtauben p itää tulla ta»
losta ja p u d istam in e n täptpp jaab a tapahtua päiroällä eitä pöllä.
P alro elijan palttaetuif)in tuuluu mpös rarointo. palt»
ta u sjä ä n n ö sjä janotaan, että ifännän pitää palroelijalle p i
tä ä terroe ja ulottuma ruota, mutta ruota=ajasta ei puljuta m itään, jillä tp ö ajasta ei ole m itään jääbettp. 9taispaItoIIi»
(iin n ä d e n ontin pleenfä täp tän n ösjä että Ijetllä ei ole mi»
tään roarjinaista ruota=aifaa. Hjeat jpöroät jeijoallaan töi»
benjä lom asja, ja jpöminen pleenfä täptpp tapahtua Ijpcoirt tiireesti. S p ö a ifa testää näin ollen aam usta plösnoufusta jitji tunnes tu osja pönjeuturoilla pääjee roapaatfi, jolloin teilatkaa roäjpneenä leroolle. S ä tn ä npt itje ruota=ajasta, mutta m pöstin raroinnon jul)teen on paljon toiroomijen roa»
raa. §p ro in paljon on roielä meillä ijännistöä, jo tta ajat»
teleroat jäm ällä taroalla tun Su o m etar ennen, nim ittäin että tpöroäti on nptpään niin roaatiroaista, että ei enää toljbota jpöbä muuta tun Iästiä ja tiloleipää. SRiin — lä stiä ei ebes palroelijoille p aljo a pistouroata, tiloleiroästä pul)timis=
la ta a n , tpllä Reille fpötetään roanf)at p u ljo n tilid t jo jilatat perunien ta n sja tu rnaalin terä, jiin ä toto f)erttvi. Serroeelli»
nen ja ulottuma ruota on niin roenproä jan a että jen puit»
teifiin m aljtuu roaitta mitä jo ta rooibaan lutea laillijetji.
SBaatiroia eiroät palroelijat ole olleet. SBuojitaujien orjuus on painanut ^etf)irt orjanleim an niin fproälti että d o ja tji roielä ustoroat, että palroelijan tefjtäroiin tuuluu olla
— ta itisja alam ainen. 3 o t a roaatiroaijem pana palroelijat ejiintproät, jitä enempi I)etbärt ajem anja jelroittelplle luobaan huomiota, jo ta enempi palroelijat toettaroat itje jä rje stä ä tpöpäiroäänjä, jitä nopeammin ja a b a a n tpöpäiroän pituus la is ja m äärätptji. (Sjiintptää jiis roaatiroaijina oiteutjienne
puolesta. SR. S .
SiuEEttömät ilm otuksEt ja naisEt.
Ujein olen jan om aleljbisjä näl)npt ilmotutfia, joiben janam uoto on fjienoa, mutta tatan a piilee ra a ta a epäjiroeelli»
jppttä.
fterran oli erääsjä Iel)besjä jeuraaroa ilmotus:
„kuoretta Iitjaa m pptäroänä jo ta päiroä.
— — — — s jä
((Erään tptön nimi,) S e d e n toimitus pf)tä r o ä d n tuin muiben paittatuntien Iu tijattaan ofafiroat tu osja aaroistaa mitään juonta, jillä onI)an tuo taroallijen „afääri=iIm otutjen" janamuoto. S itä juurempi oli toimitutjen d ^ m ä s t p s tun jotu aita jen jäi»
teen tuli ilm otutjesja m ainittu tpttö roalittaen, että ilmotus ei ollut l)änen ja t o b i s t a e n r o ä it t e e n jä , janoi ilm otutjesja f j ä n t ä t a t a l a s t i l ) ä r o ä i s t p n , — (jänellä ei ollut m itään
„Iil)atau p p aa". 3Im otufjen lähettäjää ei faatu jelroille.
R iu tan toista laatu a oli jeuraaroa ilmotus:
„3:iIapäistoroeria d a t a a n . 3;aro. yliop pilastalo.
91. 91.
jetä jeuraaroa § e ljin g in S a n o m isja tiistaina ro. t. 5 p.:
„9lainen, jo lla on e b u l l i n e n u l f o m u o t o j a miel»
I p t t ä r o ä t t a r o a t 1) ja a ebullijen paitan ptfinäijen roirta»
miel)en ta I o u b e n d M attarena. SBastaus juometji taf)i ruot»
jitji ennen t. t. 1 0 p:roää ojotteella ,,2 5 — 4 0 " UBiipuri, poste reftante.
Jteroptmielifitji rooi Iastea mpös ujein taroattaroat ilmo»
tutjet „tejäf)eiIoista“ p .m . Äetä noista ilmotuffista jp p ttää?
l) Varmennus allettrj.
