• Ei tuloksia

Muutoksen tuulet näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Muutoksen tuulet näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

 1 Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 9 (1) – 2011

PÄÄKIRJOITUS PÄÄKIRJOITUS

Muutoksen tuulet

Työelämän tutkimus -lehden toimitus siirtyi vuoden 2011 alussa Tampereelta Turkuun, Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitokselle.

Tämä on suuri muutos, onhan lehteä koko sen historian ajan tehty Tampereen yliopiston eri yksiköissä.

Toimituskauden vaihtuminen tarjoaa oi- van tilaisuuden tarkastella sekä menneisyyt- tä että tulevaisuutta. Vuosien varrella lehti on muokkaantunut näköisekseen. Toimittajina, toimituskunnan jäseninä ja artikkeleiden ar- vioijina on ollut useita kymmeniä tieteen tal- koolaisia. Lehden ydin on muodostunut ar- tikkeleista, joita on vuosina 2003–2010 jul- kaistu yhteensä 92. Tämän lisäksi on julkais- tu useita katsauksia, lektioita ja kirjallisuus- arvioita. Lokakuun 2010 ja tammikuun 2011 välisenä aikana lehdelle on lähetty yksitoista uutta artikkelikäsikirjoitusta arvioitavaksi, ja edelliseltä toimituskaudelta siirtyneitä vielä julkaisemattomia käsikirjoituksia on toimi- tuksessa parhaillaan työstettävänä neljä kap- paletta. Siten tällä hetkellä julkaisuprosessin eri vaiheissa on peräti 15 artikkelikäsikirjoi- tusta – tilaus tällaiselle julkaisulle on kiistat- ta olemassa. Valitettavasti nämä kaikki hyvät- kään käsikirjoitukset eivät päädy vain kolmes- ti vuodessa ilmestyvän lehden sivuille.

Päätoimittajakauteni tavoitteena on ylläpi- tää ja kehittää lehden tieteellistä tasoa, jotta se tarjoaisi jatkossakin suomalaiselle työelä- män tutkimukselle ja keskustelulle luotetta- van julkaisufoorumin. Pyrkimyksenä on, että lehti on houkutteleva julkaisufoorumi kaikil-

le työelämän tutkijoille. Vaikka meritoitumi- sen kannalta kansainvälisissä referee-lehdissä julkaisemista pidetään kuninkuuslajina, myös kotimaiselle julkaisemiselle on paikkansa.

Erityisesti väitöskirjan tekijöille lehti tarjoaa mahdollisuuden saada tutkimustuloksiaan esille. Vertaisarviointi myös avartaa perspek- tiiviä tapauksissa, joissa kirjoittaja ja arvioit- sija tulevat erilaisista tieteenalatraditioista.

Työelämän tutkimus -lehden julkilausuttu tavoite on tarkastella työelämän kysymyksiä monitieteellisesti. Eri tieteenalat tuovat yhtei- selle kentälle oman käsitteistönsä ja keskuste- luperinteensä. Erilaiset tutkimussuuntaukset elävät rinnakkain, ja työhön liittyviä ilmiöitä tutkitaan erilaisia menetelmiä, näkökulmia ja tutkimusaineistoja käyttäen. Liikumme siis laajalla tutkimuskentällä. Monitieteinen lä- hestymistapa työelämän tutkimuksessa edel- lyttää omien tutkimuksellisten lähtökohtien tiedostamista ja re lektointia sekä metodolo- gista avarakatseisuutta. Erityisen haastavana koenkin moni- ja poikkitieteisyyden vaalimi- sen ja sen, ettei lehti pitäytyisi vain oman tie- teenalani konventioissa.

Työelämän tutkimus -lehden monitietei- syys näkyy sen toimituskunnassa, jossa on mukana yhteiskunta-, oikeus -ja käyttäytymis- tieteilijöitä. Toimitusneuvoston puheenjohta- jana toimii professori Jouko Nätti Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksiköstä ja jäseninä Anne Alvessalo-Kuusi Turun yliopiston oikeustieteen tiedekunnas- ta, Timo Anttila Jyväskylän yliopiston yhteis-

(2)

2 

Pääkirjoitus

Muutoksen tuulet

Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 9 (1) – 2011 kuntapolitiikan ja iloso ian laitokselta, Anita

Haataja Kelan tutkimusosastolta, Paul Jonker- Hoffrén Turun yliopiston sosiaalitieteiden lai- tokselta, Irja Kandolin Työterveyslaitokselta, Anssi Keinänen Itä-Suomen yliopiston oi- keustieteiden laitokselta sekä Pasi Pyöriä Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kult- tuuritieteiden yksiköstä.

Paikallistoimituksella on toimitusneuvos- ton ohella keskeinen rooli lehden toimittami- sessa. Paikallistoimitukseen kuuluvat huolelli- nen ja tarkka toimitussihteeri Henna Isoniemi Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta sekä ammattitaitoinen graa inen suunnitteli- ja ja taittaja Jouni Korkiasaari. Jounille suuri kiitos lehden graa isen ilmeen ja taiton uudis- tamisesta. Lehden kehittäminen ei kuitenkaan jää tähän, ja toivon lukijoiden lähettävän pa- lautetta koskien niin lehden sisällöllistä kehit- tämistä kuin ulkoasua ja luettavuutta.

Lopuksi erityiskiitokset lehden edellisel- le päätoimittajalle Pasi Pyöriälle, joka opas- ti matkaan ja on siirtymävaiheessa avustanut aivan kaikessa. Turun toimituksen ensimmäi- sen lehden syntymistä helpotti huomattavasti se, että suuri osa tässä lehdessä julkaistuista kirjoituksista oli jo työstetty Tampereen toi- mituksessa julkaisua odottaviksi. Pasi on teh- nyt mittavan työn Työelämän tutkimus -lehden eteen ja hänen viitoittamallaan tiellä on hyvä jatkaa. Kiitos myös Työelämän tutkimusyhdis- tyksen puheenjohtajalle Tapio Bergholmille sekä hallitukselle luottamuksesta.

Lopuksi vielä onnitteluja palkituille työ- elämän tutkijoille, FT Anu Järvensivulle, jonka kirja valittiin Tampere University Pressin vuo- den kirjaksi, ja professori Pertti Koistiselle Työelämän tutkimuspäivien ohjausryhmän myöntämästä Työelämän tutkija -palkinnosta.

Mia Hakovirta päätoimi aja

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Yliopiston maisteriohjelmia on Itä- Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveydenhuollon tieto- hallinnon maisteriohjelma, Oulun yliopiston Biomedical Engineering, Turussa

Koordinaattoriyliopistosta Turusta ja partne- riyliopistoista Tampereen yliopiston Hoitotieteen lai- tokselta, Itä-Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveysjoh- tamisen

Tekoälyohjelma Iris.ai otettiin Helsingin yliopiston kirjastossa käyttöön syksyllä 2017 ja Itä-Suomen yliopiston kirjastossa huh- tikuussa 2018.. Palvelua markkinoitiin

Lopullinen päätös uuden yliopiston syntymi- selle oli, kun vuoden 2007 syksyllä puhe liitto- yliopistosta eli kahden itsenäisen yliopiston fe- deraatiosta muuttui uuden

Siten Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitokselta, Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitokselta sekä Itä-Suomen yliopis- ton historia- ja

Itä-Suomen yliopisto ylsi 400 parhaimman yliopiston joukkoon (luokka 301–400) ja Aalto sekä Oulun ja Turun yliopistot olivat 500 parhaimman yli- opiston joukossa (luokka

1920-ja 1930-luvulla Lindénilläja Metsiköllä oli kyllä naiskollegoja: tuona aikana Helsingin yliopiston suomen kielen lai- toksella tehdyistä (suomen kielen

suvuori opettajankoulutuksen edustajana Turun yliopiston suomen kielen ja sen sukukielten koulutusohjelman