Sananen Savon lukijakunnalle · DIGI

Mainitun asetuksen

²⁵

H:ssä

^sanotaan;

,,jos joku päätöstä ivastaan

tahtoo tehdä

mastalauseen,

tehköön sen kohta kokouksessa

taikka kirjallisesti justeerautsessa, panta-

malsi

pöytäkirjaaseuraamaan," ja ²⁽ⁱ

H:ssä

taas: ,,joka

kokouksen

päätökseen on

osaa

ottanut,

hän

^ei

saa

jälestäpäin muuttaa

lausettansa";

mutta päätöksen yli on ^Inpa

»valittaa, niinkuin 72

H:ssä

^{sanotaan; ,,jo-}

ka ei tyydy kokouksen, maltuuskunnan eli lautakunnan taikka 19 §:ssä mainittuun

esi- miehen

antamaan päätökseen,

hänen

^{on lu-}

pa

tehdä siitä

kirjallinen malitus kumer-

nöörissä

kolmessakymmenessä väimässä," lu- kien

siitä

^kuin

kussakin

^eri tapauksessa_mai-

nitussa

^pykälässä

säädetään.

^Kuitenkinon

käytännössä ^{sattunut, että} ei ole kokous- eikä

tarkastus-tilaisuudessa

^ilmoitettu

^mas- tastalausetta

^{ja yhtä hymin on} »valittajana löytynyt ^samvja, jotka ^päätöksen tekoon

osaa

^otti.

^Ia

^kun

^»viimeksi

^{mainitun py-}

kälän mukaan kumernöörimelkein näin kuu- lumalla »välipäätöksellä: ,,nämät kirjat lä-

hetetään ^N.

^N.

^kunnan kuntakokouksen esi- miehelle,

jonka tulee

hetimittäin

^pidettä-

mässu kuntakokouksessa

^»vaatia

malitukseen osaa-ottamattomain

kuntalaisten kirjallinen

lausunto asiassa"

j. n. e., mantu »vastuu- ta, ja

esimies

^kuuluttaa »vastuuta anta- maan ja

siihen

saamutaan, »uin luetaan

kokoukselle

^malitus ynnä »välipäätös

sekä

aletaan

keskustella. Keskustelussa ^ei

^kum-

pikaan puolue

heitä

^{puoltansa kannatta-}

matta ja

silloin

joudutaan jos jonkinlai-

siin

päätöksiin; mälistä luomutaan yksi-

mielisesti

ennen tehdystä päätöksestä,

huo-

limatta »nitä ²⁶ pykälä säätää; jopa

sat-

tuu, että ^»vastuuta

annettaessa

^äänestää

joku

toisin

kuin »valitettua päätöstä

tehdes-

sä, ja jos aikoja

ennen

^{tehtyjä laknvoi-}

maisetsi

joutuneita päätöksiä nyt tehdyllä päätöksellä loukataan eli kumotaan,

se

^ei

tule

usein kysymykseenkään.

Sattuupa niin- kin, että

malitukseen

^mastuuta

annettaessa

mastustaja- ja myödyttäjä-puolue, ollen erkanemat toisistaan,

malitsemat

^kumpikin

asiamichen

,,malitukseen

osaa-ottamattomain"

kuntalaisten

^puolesta

»vastalausetta

^teke-

mään ja

esimiehelle

määrätyssä järjestyk-

sessä

^{jättämään.} Monia muita poikkeuk-

sia

^on

asian

käytännöllinen puoli

esiintuo-

nut, joiden joukossa ^{sekin, että »vastalau-}

setta

^{antamaan malitaan joku kunnan jä-}

sen

^{ilman cttä}

lausuttaisiin

mitään siitä, mikä

olisi »valitukseen osaa-otta»natto»nain

oilea ^lausunto,

huolimatta

^yhtään

siitä

^jo5-

fo on nimen omaan kuulutettu

kokoukseos.!

Kun kunnallishallituksesta

^maalla

helmi'

kuun ^<l p:nä 18<>5 annettu

keisarillinen Asetus

^{on mielä}

useissa kohti

käytännössä nuori ja

voitkeuskohtina tosi-asiassa

^näkyy,

että eri ^paikoissa

käsitellään samain

^pykä-

läin ja määräysten noudatuota eri taival- la, ja kun tänä aikana on hymin tamallis-

ta, että

kansakoulu-

^ja

maimaishoito-asiat

ainoastaan

Harmoin

^jäämät

kuntakokouksen

päätöksille, maan niitä

usein seuraa

^»vali-

tuksia

kumernööriin, sentähden, ja »viitaten joidenkuiden, tosiperusteilla syntyneiden wa- litusten menettelytapaan,

suotanee

^tämän-

kin

asian

^{laadusta joku kerta}

lausua

^mie-

telmiä.

lAnnettu.",

Kunnallis-asiain käsittelemisestä.

mastalause annettamaksi;

maikka »valituk-

seen osaa-ottamattomat

^omat

itse saapu-

milla, _täytyy

asiamies

malita, mastatkoon- pa

hän sitten

^{mitä hymänsä.}

Tästä

^woi«

pi nyt joutua

siihen

tosi-asiaan, että ,,Iati on niinkuin

se

luetaan," ja

osoittaa se ^sitä

ettei yhteiskunnallisten

asiain käsittelemi- sessä tarmitseisi seurata

^lain

henkeä, maan

saa

^menetteli) olla kuinka hymästi tai

huo-

nosti tahansa,

sattuman marassa

^maan.

Wertaillaanpa nyt ylläkerrottua mene- tystapaa

tosi-seikkoihin. Esimerkiksi: ^kokous

on

muosia

^ennen ylsimielisesti päättänyt perustaa määrättyihin paikkoihin

kansakou-

lun ja määrännyt

osan kansakoulumaroista

kullekin.

Toimesta

ei ole tekoon ryhdytty.

Eräs muutamaan koulupiiriin sopimaton puolikuuta on

silloin

»vastustellut

sinne

^ei

tahtomansa

^{kuulua ja} »vaatii koulua omille

seuduilleen,

»nutta,

heidän silloin ollessa

»vähemmistössä,

tuli

päätökseksi, että tämä puolikunta

_—

tulee

osalliseksi siihen

^kouluun

johon eimät

tahtoneet. Nuosikausien

perästä

tahtoo

tämä puolikunta eri koulua ja

osaa koulumaroista. Eri

^koulupiiri

myönnetään yksimielisesti,

lukuun

ottamatta

»vuosia

^ennen

lakimoimaisetsi tullutta omaa

päätöstä, mutta »varain myöntämisestä,

erimielisinä

ollessa, äänestetään ja enem- mistön päätös jää

kieltämäksi.

^Naatijat

»valittamat, että kun kerran ^on eri piiri niin pitää antaa myös

osa

»varoista. Wa-

litutselle kutsutaan

antamaan »vastuuta.

Nalitus luetaan;

sitä

yhdet puolustamat

toiset

»vastustamat, kummaltakin ^puolin

se-

kaisin

^{kuka maan ennättää.}

Esimies

^kokee

heitä

^{asettaa, ja}

sitten

^{päästään tolkkuun}

että »valitaan

asiamies

kuminaltakin puo- lelta antamaan »vaadittua

lausuntoa. —

Eli

on (toiseksi esimerkiksi) päätetty, että maimaisamulla elätettämät annetaan wä-

himmän

^»vaatimain

elätettämiksi

iinkerikun- nittain, joiden

elatuksen suoritukseksi

^käyte-

tään

samasta

^{piiristä tulemat}

henkilutuiset

maimaislnaksut,

₁markka hengeltä, ja jos ne eimät riitä,

maksetaan

^{puu tuma yh-}

teisestä maimaiskassasta.

^Tälle päätökselle

haetaan kumernöörin mahmistus,

joka

saa-

daankin, ja määräys pannaan käytäntöön.

Mutta

^nyt

sattuu

^{niin, että}

^elättien hoi-

dosta menee enemmän

kuin

piirikunnasta

on

^{tuloja, »vaaditaan}

siis

^{yhteisestä kas-}

sasta

^puuttuma

summa. ^Sitä

^ei

^moida

antaa, kun

»vaatimukset

^yli

kunnan mene-

mät komin julmiksi;

neumotellaan

^{ja pää-}

tetään

kuntatokoutsessa, ettei

anneta

mille-

kään kinkerikunnalle

lisää

^yhteisestä

kassas-

ta, eikä oteta lukuun, että

toisin

^on

^en-

nen

suostuttu

^ja

^»vielä suostumus

^kumer-

näörissä mahmistettu. ^Tuosta

^syntyy

^ma»

litus kulvernööriin, jota »vaatii, kuten yllä jo ^sanottiin,

»valitukseen osaa-ottamatto-

main

lausuntoa.

^Siitä kuulutetaan

mas-

tuu annettamaksi,

samoinkuin kouluasiankin

malituksista,

ja päätetään myös samoin, että ne jotka pysymät

entisessä

^kieltopää-

töksessänsä,

»valitsemat

^en

asiamiehen ^was«

taamaan, ja ^ne, jotka yhtymät

malitukseen, malitsemat toisen.

^{Sinne asti tuo käytös}

ehkä

^{hymin menestyy}

^kuin

»vastuut omat jätetyt

esimiehelle

^ja

^sieltä

^{lähetetyt kumer»}

nöörille, mutta tänne jouduttuaan

on

ku- katies maikeata käsitykseen tulla, mikä

se

oikeastaan ^cm

malitukseen osaa-

^ottamatto-

miin lausunto, ^syystä että

on kaksi tahi toisinaan ^cnemmänki

^lausuntoja

samaan

asiaan

^ja mielä tietämätöntä kumpiki puoli

Kuopiosta.

eifjiitc-ljiufa

Auopioosa:

Slofo luuobelta ^{4 m.}

—

Puolelta

^{»vuodelta 2}

„

50 p.

Neljännes »vuodelta ¹

„

50

„

Posti»

^{kautta tilatessa} tulemat posti-

maksut lisää.

kaikkiin ^maamme

suonien-

^ja

ruotsin-k<eli«

siin sanomalehtiin

^pantamiksi niastaanote- taan G.Nergrotlsin kirjapainossa,

Länsi»

ivuorikatu ^112, maan ei alle 50 pennin pienintäkäänilmoitusta.

Wailjtoilmoitullsta

)alio>ailia:

Lehti

^{jaetaan jokaisena} arki tiistaina ja perjantaina kello 12 pcmvällä lehden ^pai-

nossa Länsi-wuorikaw

^112,

sekä

^V. Nieurlanderin kirjakaupassa; samoissa^paikoissa myödnnn myös yksityisiänumeroita ^K» penniin ^kappale.

Zlmoitulistaivastaanotetaan kirjapainossamaanantaina ^{ja torstaina,10 p.}maksusta

ensi-

^ja8p.

neljännelle

siivulle hienolta

rimiltä eli

sitä

nmstaamalta alalta.

—

Ruotsinkieliset

suomennetaan ^eri matsotta.

—

Toimitll'?'pallta: Länsi-muorikatu ^112.

Tilauksia

ivastaanotetaau

samassa

^paikassa.

SÄWO.

Tieni» }i}j0is-£iii0tL

N-« ^96.

8 p:nä.

Joulukuun

1882.

Kuopiossa, perjantaina

toimitus.

Sawo ^ilmestyy tule- mana muonna kolmasti

miikossa. ^— Tilaushin-

ta tulee olemaan sama

kuin tänäkin muonna.

muouna 1883,

JM- miides lvuosikerta. ^-MW

Salvo, tietoja

pohjois-Talvosta, an- taa tulemalla

lvuonna

lviidennen lvuosi- lertansa samatta talvalla kuin elltisetkin.

Salvo on koettelema ^kaikin lvoimin

jatkaa

sillä ^urallansa,

^jolla

se ^tähänkin

asti on kulkenut kielemme

^ja

kansalli- suutemme ^{ja kaiken} yleisen lvaurastu-

miseu asioissa. Paiklakunnallisena ^ää-

nenkannattajana tulee se

työsleutele-

mään kaikilla sille mahdollisilla ^aloilla Toimituksessa ^{ei tule mitään muu-}

tosta

tapahtumaan.

/lirliollilia ilmoituscha.

Kello i»'/2 ^{e. p. p.}Puolipäimäs. suomal.

Past.

Granit.

Kunnallishuoneessai

Kello 12 päiniällä puolipänväs. ruotsal.

Past.

Krank.

lauantaina kello 4 j. p.p..Raamatunselituksen suomenkielellä ^pitääRow. ^apul. Snellman.

2:na Adw.

sunn.

saarnaamat:

Tuomiokirkossa-

Knolon sanomia.

Ilmoituksia.

JOULUMARKKINAT

ARPAJAISET

kaupungin vallasköyhien hyväksi.

9MF*

"ioiiiiimaiUK in.ii pidetään Tiistaina 13 päivä Joulukuuta K:lo 11e. ^{p. p. 5} j.^{p. p.}Seura- huoneella. Samaan ^{aikaan arpajai-} set lapsille, joissa arpalippu maksaa 35 penniä ja antaa aina voiton. Torvi- musiikki soittaa sillä ajalla.

—

Samana^päivänä lii» ₂₈j. VV arpajaiset laulun, musiikin ja tanssin kanssa. ^{Pääsymaksu 1markka,} koulunuorisolta ^ja lapsilta 75 penniä. Ar- palippu maksaa 25 penniä.

Lahjoja sekä joulumarkkinoihin kuin myöskin ^pieniä voittoja arpajaisiin lapsille vastaan ottavat suurella kiitollisuudella alla nimitetyt rouvat:

A. Blomstedt. H. Lignell.

M. Canth. H. Runeberg.

S. Engström. K. Telen.

S. Gahmberg. J. Öhnann.

A. Helander. A. Östling.

/^nsi sunnuntaina kello 5 —

fllr ^aikoo Luistin-seuran 7

y

Kuopiossa Johtokunta

toimeenpanna Luistinradan avaus-juhlan. Soittoa, tulitusta, soitsu-kulkua — Jotka eivät ole vuosimaksajia y. m. tulee huviksi.

pääsevät 50 ^pennillä aikaiset ja

25 ^{pennillä lapset.} — _{Merkit on}

kannettavat näkyvissä aina.

Johtokunta.

Että

|

_J-lELLÄSTI

flAKASTETTU

I

KIHLAKUNNAN TUOMARI KUOPION TUOMIOKUNNASSA,

I

Hovioikeuden

Assessof^i

^ja

Ritani

I ^{JAKOB MÖLSÄ}

I

^{tiistaina Joulukuun5 p:nä1882,}k:lo ¹⁰

1

¹_/« e.p.^p.levollisesti vaipui kuoleman

■

^uneen, pitkällisesti sairastettuaan, 57

■vuoden ijässä, syvimmäksi suruksi ja

I

kaipaukseksi minulle, pojalle, vanhalle

I

^isälle, sisaruksille jalukuisille ystäville,

■

joka ainoastaan täten etempänäasuville

I

sukulaisille ja tuttaville ilmoitetaan.

Klara Mölsä.

Kristuson minulle elämä^jakuolema

M

^on minulle voitto.

Että hellästi rakastettu vaimoni

! Edla Johanna ^Hedman

synt. Lindholm,

I

pitemmän aikaa sairastettuansa levolli- W sesti vaanäkkiänukkui kuoleman uneen

I

Joulukuun ^{2 p:nä kello '28} iltasella,

I

elettyänsä 51 vuotta 10kuukautta;su-

■

ruksi palelle jääneellemiehellensä, nel-

■

jälle pojalle ja 5 tyttärelle, yhdellevei-

Mielle

^{ja yhdelle} sisarelle sekä muille ^su-

■

kulaisille, josta täten ilmoitetaan.

A.Hedman.

iiui työmies

Niilo Antikainen

äkki-kuoleman kautta pois ^kutsuttiin täältä vaivain ja vaihetten maailmasta keskiviikkona ^{joulukuun 6 p:nä 1882,} 16:sta ^päivää vaillen ⁴¹vuoden ijässii, suruksi jakaipaukseksi minulle, yhdelle tyttärelle ja tytärpuolelle, saan täten sukulaisten ja _tuttavain tiedoksi ilmoit-

taa. Aurora Koponen.

—

_Kuopion

isänmaallisen seuran

sääntö-ehdotus tarkastettiin kokouksessa

»viime tiistaina ja

hi)wäksyttiin ehdo-

tus

lisäyksellä,

että ^Seura, jos min

tarpeelliseksi näkee

^»uoipi

»vaikutuksensa

ulottaa myöskin ulomma säännöissä

määrättyä piiriä, ^Kuopion

lääniä.

Asianomaista »vahivistusta säännöille hankkimaan ^»valittiin hrat tohtorit I.

W. Ealamnius

^ja

O. Grotenfelt sekä assessori — V. Lindstedt.

Asscssori Jaakko Mölsä-maina-

jasta

kertoivat .K.

^Sanomat

seuraamat bioarifilliset ^tiedot:

Vainaja

oli kuten »vieraalla

^puheen- parrella

sanotaan,

^u 8«1tmaä6 man,

hän

oli itse ^rakentanut onnensa,

oli

omin

ncumoin, omin

»voimin

köyhästä myl-

lärin

^{pojasta, terämän päänsä jamai-}

nion muistinsa

^awnlla,

»vähässä

^ajas-

sa ^{kohonnut tietoon}

^ja

^armoon.

^Syn-

tynyt Maaliskuun 3 päi-

wänä 1826 ja

koulua käytyänsä

^jon-

kun aikaa Saiuonlinnassa,

työskenteli

— Iisalmcu seurakunta

^{on tehnyt}

Uudessakaupungissa

asuman

urkuinrakentaja

I.

^A.

^kanssa

'välikirjan

urtuin

rakentamisesta

^{pitäjänkirkkoon. Ur-}

tojen tulee olla malmiit

ensi kesänä.

— Keisarillisen senaatin tolousosas-

tou

lvarapuhccnjohtaja,

^parooni

af For- selles

oli »viime marraskuun 29 p:»»ä

H.

M. Keisarin

^puheilla

Hatshinassa.

Kenraalimajuri, paroui Irjö Ramsay, Suomen

sotamäen

^päällikkö oli niinikään tämän kuun ^{1 p:nä}

HH.

^MM.

Keisarin

ja

Keisarinnan — Waltiopäiwä-asioita.

^puheilla

Hatshinassa.

Viimeisten ivaltiosäätyjen

ehdoitus asetukseksi

^mallas-

juomain

'valmistamisesta suoritettamasta suostuutamerosta

^{lienee nyt} malmistettu ja astuu

»voimaansa ensi

»vuoden alusta.

Sitä mastoin ei

asetus

kanttapaperi-suos- tunnasta kuulu lvielä

saaueen

^armollista

mahmistuota, ivailla tämäkin asetus, wal- Kansantajuisen luennon

naisista"

^pitää

kmmallishuoneella ensi sunnuntaina

_ylioppilas ^{t. k. 10 p.}

k:lo '/27

^j.pp.

B. Stählberg.

— Ruununmoudlksi Iisalmen ^kihla-

kuntaan

^kuuluu,

sanoo

^{K. S:t,}

^läänin-

kirjanpitäjä

O. Sahlstein

^{oleman ni-}

mitetty.

—

_Tapio

_ilmoittaa ilmautumisestaan

tulemanakin muonna.

hän eusm kanslistina

Mittclin lää-

ninhallituksessa

^ja

^sitten

^keräjätir-

jurina Samonlinnassa,

kunnes hän sai

^uunoja

^siksi

^{että moi} jatkaa opin- tojansa ja pääsi

ylioppilaaksi,

joka ta- pahtui 1853.

Vuonna

¹⁸⁵⁴

suoritti hän yliopistossa sekä ^tuomarin-

^että

kameraalitutkinnon, tuli

samana ^»vuon-

na

auskultantiksi

^jaylimääräiseksi

kans- listiksi

^Viipurin

homioikeudessa

^ja

^ni-

uutettiin heti sen

^{perästä pormesta-}

riksi Samonlinnaan. Tässä mirassa ollessaan kutsuttiin ^hän

eteivän taita-

muutensa

^ja

^{kykynsä umoksi}

^jäseneksi

1^62

muodcn

sääty>ualiokuntaan

oli Sanionlinnan

^{edustajana maltiopäi-}

millä

^1863-1864,

nimitettiin

^rita-

riksi St. Stanislain

ritarikunnan 3 luottaan,

sai

^korkean

mielisuosion osoitteeksi H. Majesteettinsa Keisarilta

seuraamana ^muonna

briljanteilla

koris-

tetun

sormuksen,

jota paitse

hän sa-

mana

muonna

^{oli jäsenenä}

siinä ^ko- miteassa,

jonka

Suomalaisen

^Kirjalli-

suuden ^{Seura oli} asettanut

^tarkasta-

maan

^romasti

G. Cannelinin suomeksi

toimittamaa

!734

»vuoden

lakikirjaa;

tuli

187u

assessoriksi Keis.

^Viipurin

homioikeuteen

^jossa

hän ^{sitä ennen oli}

ollut sijaisassessorina, ja

kihlakunnan tuomariksi

^Kuopion

tuomiokuntaan

1871.

Edellä kerrotun ^johdosta

olisi

inielestäm' me

sekä

luonnollista että lainmukaistakin, että

malituksiin »vastalausetta

annettaissa, erimielien sattuessa,

rattaistaisiiu ^asia

^ää-

nestyksellä ja pantaisiin yhdelle puolelle

»valituksen

»vastustajat,

toiselle sen

^puolus-

tajat, min

siinä

^jo

nähtäisiin

^{mitä on kun-}

uan enemmistön

lause. Ia

^{jos mielä}

olisi

eri perusteita

lausuntoon

^{liittää, niinmer-}

kittäisiin

^nekin pöytäkirjaan;

silloin olisi tuunan lause

^{ivalmis, jonka}

^möisi lähettää kuivernööriin

^{ilmau eri}

asimiehittä

^{ja eri}

kirjoituksitta.

Mitä taas kunnan omia

latimoimaiseksi

joutuneita päätöksiä ivastaan keotustelta-

»vaksi

»vaadittaisiiu,

tahi

^{jos yksityiset'vas-}

toin järkeä ja laista poikkeamasti

esittämät

päätcttämäksi tai ryhtyivät päättämään, niin

olisi se ^{kokouksen esimiehen silmällä}

pitoon kuuluma

asetuksen

^{1!> pykälässä}

määrätyllä taivalla. Kun

esimies

^myös

keskustelussa huomauttaisi

^{masten lakia me-}

nemistä poikkeuksista, niin

ehkä ^{siitä osaksi}

seuraisi, että

kuutalaiset

^{pitäsimät parem-}

min »vaaria lain

uoudatuksesta

^{ja eunen}

tekemistään päätöksistä.

niistä on

ivalitutseen osaa-ottamattoman».

enemmistö.

tiosäätyjen päätöksenmutaan, _pitäisi tulla

noudatettamaksi ensi

^{tammikuun 1 p:stä.}

Niin tietää Mbl. kertoa.

— _Säätyjen

päätöksen säätyhuone

»valtuuskunnan

asettamisesta

kuuluu, kuten

Mbl.

^kertoo,

keis.

Majesteetti nyt

mah-

mistaneen.

— Snomen lakien järjestäminen.

^Ku«

ten lukijamme muistaneivat,antoi

H. ^M.

^Kei-

sari tuossa tunuetussa

käskykirjeessä iviime lokakuun ¹² päimältä käskyn maamme ken- raalikuvernöörille yhdessä

keis. senaatin kanssa

^tekemään

H.

^{K. M:lle}

ehdotuksen

kuinka

Suomenmaan

^{lait sopimallatamalla}

saataisiin

järjestetyiksi. Tämän johdosta

on, kuten

H.

^{D. tietää,}

^senaatti

^»vaatinut

prokuraattorin

lausuntoa

^asiassa,

sekä aset-

tanut ivaliokunnan

asian

»valmistamista

»varten. Kysymys tullee näinä ^päiminä

käsiteltämäksi —

_Ritareja.

senaatin

täysi-istunnossa.

H.

^M.

^Keisari

^on

armossa

su»vainnut

^nimittää

ritareiksi:

K.

^St. Annan ritarikunnan 3 luokkaan tilanomistajan, maamviljelysneuivos Nils G.

M.

Grotenfeltin, ja

K.

K. P.

^Stanislain ritarikunnan 3 luokkaan lääninagronomi

Alfred Wilhelm

Sjöströmin.

— _Oulun

tulipalossa

hiilvinnceu

kaupungin osan

^{sijaan ci syntyne aiman}

äkkiä uusi,

sanoo

,,Kaiku".

Useammat

^ta-

lonisännät olisimat

arivatenkin

heti

^ryhty-

neet työhön

talonsa

^{uuteeu kuntoon}

saa-

miseksi, joll'ei rakennustoimi

olisi

^tullut

peräti

hankalaksi

talmen tultua lumen ja pakkasten kanssa, _jonka

ivuotsi heittimät sikseen

^{ja odottamat}

suiven

^tuloa.

Toiset

olletikin ammattilaiset,

olisimat

^kumminkin

taimesta

huolimattakin

^{rumenneet rakennut-}

tamaan uutta, jos »virkakuntain ja

asetuk- sien

^{puolelta ei}

olisi

^{estettä. Kaupungin}

uusi

asemapiirustus kuuluu

saaneen ^keis.

senaat'.n mahmistusta

^{pari »viikkoa ennen}

paloa ja

sen

^{mukaan ei}

saa

mitään taloa rakentaa enään mälitonteille, ivaan yksis- tään kadun

risteihin.

Tontit kaikki luo- mutetaan kaupungille ja maistraatti myy ne, kun

uusi

^{jako on tehty, jälleen}

huu-

tokaupoilla, joissa ymmärrettälvästi enti-

sillä

omistajilla on etuoikeus

saada

^takai-

sin sr

tontti, nnkä

heillä^

^{ennen on ollut.}

Että

uusi

^{jako tulee} synnyttämään ^monta riitaa ^ja miimyttämään rakennustyötä, ku-

katies

'vuosikausiksi, lienee jotenkin »varma.

Itse se ehdotus

^uuteen rakennusjärjestyk-

seen,

jota kaupunginmaltuusmiehet »val- mistimat aikanaan, on »vielä

teis. senaatin mahmistusta

mailla, ja jo

senkin tähden

^täy-

tyy jättää

—

_Helsinginrakennuspuuhat

Kirjapainon-Yhtiön tuonnemmaksi.

kir- japainon

'/? osan

omistajat, kirjakaup- pias K. E.

Holm

^ja

H. F. Holmin

^pe-

rilliset

omat 30,000 markasta myyneet

osuutensa saman

kirjapainon yhdysmichel-

silmänräpäyksessä puukkoon ja

silmänsä

^oii-

»uat räpähtämättä kiinnitetyt

sitä

^paikkaa

kohti,

josta

risahdukset

^tutuvat.

Tottunut luin oli

tällaisiin

^{yöllisiinkui-}

tuihin,

huomasi hänen

^terämä

silmänsä

pian ihmisen, joka

samalla

^taivalla

^tirkis-

teli

häneen

'vastapäätä olemastapensaasta.

Antti ^säpsähti,

sillä hän

ei »voinut olla

»varma jooko ei tuolla

toisella

^ollut

useam-

pia

takanansa. Paha

omatuntonsa, jonka aina oli

osannut

tukehuttaa, alkoi nyt

soi-

mata

häntä. Joko

^oli

mittansa

^täysi?

Kuta kauemmin Antti

katseli »vihamies-

tään, joka pysyi aiman hiljaa,

sitä

^lemot-

tomammaksi

^tuli

hän.

^Kuu

samassa

^pil-

kisti piimien takaa ja

«valaisi »vastassa

^ole-

man pensaikon;

silloin

Antti näki aiman tuntemattoman naamaan. Se ei

siis

^ollut-

taan mitään Waajasalolainen.

Tämä tuntematon, joka myöskin »vuo- rostaan tähysteli Anttia, teki

samassa

^pi-

kaisen

^{liikkeen ja ryömi}pensaastaan

suo-

raan Anttia

kohti.

,,tzohoi",

huusi ^hän,

^,,kuka

siellä

^on

ihmisiä

mäijymässä?"

Muukalaisen

^{ääni oli}

samalla

niin koltko ja pilkallinen, että Antti hypähti, ^yh- dellä potkauksella oli

hän

^{ulkona pensaasta}

ja jaloillaan, ja

siinä seisoimat

^{nyt mo-}

lemmat

miehet

^kuun

»valossa

mastatusten,

katsellen toisiaan

silmäyksillä, joitten ääne-

- Korkeamman naissilvistykscn har«

rastajat

Helsingissä

vituvät

kokouksen Tähän

^syytökseen

»vastasi herra

^pormes-

tari

Törnroth;

että

hän

^oltuaan

^iltaa

^»viet-

tämässä

^eiään

tuttamansa

^{luona, oli ynnä}

muutamat kumppanit menneet

kestikiemariin

illallista ^syömään. Syötyään oli tullin»

hoitaja

Johansson,

joka muutamien mui- den

kanssa

^istui

toisen

^pöydän

ääressä

mainitun

Fortunatoff'in

^ynnä

menäläisen

luktarin ^ja kirkkomäärtin kanssa, pyytänyt

herra

^pormestari

Törnroth'ia

^ynnä

hänen

seuraansa

^{istumaan juttuamaan}

heidän kanssaan.

^{Sen oli}

herra

^pormestari

teh-

nytkin ^ja

laikellaisista asioista

puhellessa, liikutettuja kun oliivat, mikä enemmin mikä

»vähemmin,

tullut puheeksi myöskin

nihi-

lismi. Silloin

lausui

^pastori

Fortuuatoff,

ettei

Jumalasta

^ja

keisarista saa

^puhua.

Herra

^pormestari

Törnroth'in huomautet-

tua, ettei nihilistipuheella ollut

mitään

te- kemistä

Jumalan

^ja

keisarin kanssa

^jatket-

tiin juttua.

Muuten hän

^ei

sanonut

^tar-

koin muistamausa, mitä sanoja

hän

^oli

käyttänyt.

Mitään

^herjausta

H. M. Kei-

saria

^ivastaan

hän

^{ei ollut}

tarkoittanut.

Niin kertoo .,Aura".

Lisäämme tähän H.

D:n »unkaan, että todistajia

kuulustel-

tiin tämän kuun ^{1 ja 2 p:nä} ja että juttu

»vihdoin

^lykättiin

toistaiseksi

epämääräiseksi ajaksi, ^{kun eräs} todistajaksi _{tarmittamany-} kyisin oleskelee Wenäjällä _{eikä ole}

saatu

oikeuteen

haastetuksi.

— _Rauman

_pormestari

Törnrothin

majesteetinrikos-asia oli marraskuun30 p:nä tutkittamana

Turussa keis. homioikeuden 2:ssa osastossa.

Kuten lukijat »nuistanemat

on sikäläisen menäläisen seurakuunan

^pastori

herra For- tunatoff

^{syyttänyt Rauman} pormestaria

herra Tornroth'ia

^{ynnä kauppias Edward}

Wahlroos'ia

^{siitä, että} nämät muka,

hei-

dän

ollessaan

^Rauman

kestikiemarissa

^oli-

simat

^puhuneet herjaamasti

H. ^M. Keisa-

rista.

Fortunatoffin

kanteen mukaan

oli-

mat syytetyt

sanoneet

^{että Wenäjän malta-}

kunta on hajoama 10 »vuoden

kuluessa

y. m.

— Taksa

^lvuonua

¹⁸⁸³ Suomessa

ilmcstywillc

sanumalchdille

^ja

aikakaus- kirjoille,

jotka tilataan Suvinen postilai-

toksen

^{kautta, on} ilmautunut, _ja

ensi kerran

on

siinä ^Suomen

^{kielikin sijansa saanut;}

se

on nimittäin

sekä ruotsin-

^että

suomenkielinen.

— Kotkan rautatie rakentamisamuksi

omat

Kotkan

taupunginmaltuusmiehetmyön- täneet 400,000 markkaa.

le,

faktori

D. Haloselle, jota tästä

lähin

tulee

samalla

toiminimellä yksinomaisesti mainittuakirjapainoa käyttämään.

Painossa

painetaan nykyään _toimella pikapainimella, paitsi muita ^töitä, '.> eri

sanomalehteä

^ja

aikakauskirjaa, joista yksi jokapäimäinen.

(H N.-S.)

,,Pohjolainen",

»vastasi

^Jaakola,

sillä hän se

^{oli, joka niin}yht'äkkiään ilmaautui.

,,Niin ininäkin",

»vastasi

^Antti

iloisesti.

,,Olen melkein tuin maanpakolainen ko- distani", pitkitti

Jaakola

^synkästi.

,,Samoin

on

minuu kanssani", puhkesi Antti ja tarjosi

hänelle

^kättä.

^„

^Merkil-

listä että meidän piti

kohdata toisemme.

Mutta

miksi ^sinä

^{pakolainen olet?"}

Jaakola

^miimytti »vastaustaan. Sitten

lausui hän:

,,Satuin rakastumaan

erääsen

^tyttöön

ja

. .

^."

,,Hänen

tähtensä

^täytyi

sinun

paeta", täytti _Antti

lauseen naurahtaen.

^,,Niin

niin, _{mutta; ne} »vaimot, ne »vaimot, ne panemat meidät raukat^pyörälle

toisinaan."

,,Niin,

tosin

^{olen ollut} pakoitettu pake- nemaan",keskeytti

Jaakola

pikaisesti, ^,,mut-

ta en yksinäni".

,,Et yksinäsi",

toisti

Antti painolla ja pörhisti

silmänsä selälleen. ^,,Ehkä sulla

on tyttö

muassasi?"

Kun

Antti teki tämän kysymyksen, ^lois-

timat hänen silmänsä

ⁿⁱⁱⁿ

kummallisesti,

että

Jaakola ensi aluksi

^{ei oikein tiennyt}

tönpuhe näytti

merkitsemän:

^,,Miksi

häi- ritset

^minua

toimissani?"

„ Hetkisen

^perästä

^»vastasi

^Antti:

,,Kuka olen,

sitä

^en

tarmiise sanoa.

Kuka sinä

^olet?

„ _Minäkin

_olen Pohjolainen, kuten tie- dät, ja minunkin elämäni alkupuoli onku- lunut

metsissä

^niinkuin

sinun.

^Kenties

olemme ^ennen jonkun kerran

tamanneetkin toisemme

^wait'emme

sitä

^{nyt muista. Hy-}

wä oli, ^että

sinut

^tapasin,

onhan

^{toki yksi}

seikkailu-tomeri.

^Mhteyttä »venäläisten kans-

sa

^en

^uskalla

lopettaa".

,,Enkä ^minä",

ivastasi Jaakola

^synkästi.

,,Noh,

sittepä on hymä", puhkesi Antti.

,,IhtämieIiset

^lapset

leikkimät

parhaiten,

sanotaan".

,,Iaa,

niin sanotaan",

»vastasi Jaakola

ja

»vilkasi

^kierostiuuteen tumppaliinsa.

Tä«

mä ^taas,

kun huomasi tämmöisen

^katseen,

pitkitti: sIatk.)

josko mastata myöntälvästi maito

kieltä-

mästi. Antti näki

hänen

epäilyksensä ja

sanoi sentähden

^ramakasti.

,,Et minua

tarmitse

pelätä, että minä tytön

sinulta

^ottaisin,

tahi

^{pettäisin sinut,}

sillä

^{minä kyllä acuvistan ..."}

,,Hiljaa, hiljaa, joku

möisi

kuulla mei- dät. Mutta istu

tähän,

niin

saat

^kuulla

historiani".

Kun

sitten

molemmat uudet ystämät olimat istuutuneet rinnatusten ^pensastoon

reunaan, josta oli mapaa näköala salmelle, kertoi

Jaakola

^koko

elämäkertansa

^{aina ny-}

kyiseen asti.

Hänen

lopetettuaan,

sanoi

Antti:

lSuomennotz.)

Niruessaan

pensaikossa kuuli

hän

^äkkiä

rasahduksia »vierellänsä. Kätensä

^tarttui

Tie

salmelle

^oli

hiukan

^{miettämä ja}

sen

molemmin puolin kasmoi pensaikkoa, jotka eimät kuitenkaan ylettäneet pystyssä

seiso-

maa miestä suojaamaan. Epätietoisuus

turmallisuudestaan

^pakoitti Antin kumar-

ruksissa

kulkemaan tien syrjää. Sitä

hän

ei tehnyt pelosta, maan siksi, ett'ei

suot'

aikojaan

tahtonut itseänsä

^paljastaa.

Kum-

minkin oli makaa

aikomuksensa ikuisesti

^tuk-

kia

suu

^{siltä, joka}

nastaansa tulisi.

Kun

»vihdoin

pääsi rantayräälle,

saattoi hän

^mapaasti

nähdä salmelle.

^Viasta

päätä

toiselta

^puolelta

kuului siellä

^työs-

kentelemäin mcnäläisten

solina.

^{Antti pa-}

loi kärsimättömyydestä;

silmänsä

^wilkkuiwat

»vuoroon toiselle, muoroon

toiselle

^puolelle

salmea, juurituin

olisi hän

^joka

^hetki

^pe-

lännyt

suomalaisen

^parkaasiu

ilmautuivan.

Eihän

ollut kulunut kuin

kaksi

^päimää,

kun

suomalaiset

^{meneet viimat puhdista-}

neet

salmen nuhollisista. ^Jokainen

^mi-

nuutti oli Antille kallis.

s Jatkoa^{»viime neroon}

Gerit Ollikainen.

Kuopion

Hippakunnan sanomia.

Nirkamapautta

määräämättömäksi

ajaksi

kimuloisuuden ^»vuoksi

^annettu

kirkkoherran

apulaiselle

O. I. Heikelille.

Haettamina,

hakijain puutteessa, pi- täjään apulaisen

»virka

Rääkkylässä ja

kappalaisen

»virat

^ja

Sa-

lon

^kappelissa 90 päimäu

kuluessa,

7 päimä julllukulita

ensimmäinen.