149
KANSALAISVAIKUTTAMINEN VALOKEILAAN
AIKUISKASVATUS 1/2003 NÄKÖKULMIA POLITIIKKAAN
K
ansalaisyhteiskuntaan on muutamana viime vuotena herännyt uusi kiinnostus.Siihen on monia syitä. Havainto siitä, että kansalaisyhteiskunta on keskeisin sosiaalisen pääoman generaattori, on nostanut vapaaehtoi- sen yhdistys-, harrastus-, osuus- ja opintotoimin- nan uuteen arvoon.
Samaan johtopäätökseen johtaa huoli heikke- nevästä demokratiasta. Demokratia ei näytä toi- mivan hyvin vahvankaan talouden tai valtion varassa. Varmimmaksi on osoittautunut pohjois- mainen ”grundtvigilainen” malli. Demokratia toi- mii parhaiten, jos maassa on tiheitä yhteistoimin- nan verkkoja ja kansansivistys tuo niihin kansa- laisjärjestöissä oppimista tukevan panoksensa.
Tapahtumisen nopeutta osoittaa, että kansa- laisvaikuttaminen tuli yhdeksi Anneli Jäätteen- mäen hallituksen neljästä poikkihallinnollisesta politiikkaohjelmasta. Hallitusohjelmassa on asi- asta alun toista liuskaa oleva kuvaus, jossa on monenlaisia aineksia.
Osin taustana on demokratiasta huolestuneet eduskunnan kannanotot, osin sisäministeriön osallisuusohjelman kokemukset, valtiovarainmi- nisteriön kuule kansalaista -hanke ja kulttuuri- ministeriön strategisen suunnitelman upeat kan- salaisuutta koskevat linjanvedot taustanaan lii- kunta- ja nuorisojärjestöt. Mukana on huolta edustuksellisesta demokratiasta ja nuorten kiin- nittymisestä yhteiskuntaan. Kansalaisjärjestöjen asemaa kansalaisvaikuttamisen välineenä halu- taan edistää.
Ohjelman koordinoi oikeusministeriö ja minis- teri Johannes Koskinen. Sen lisäksi mukana on valtioneuvoston kanslia, opetusministeriö ja si- säministeriö. Ohjelmajohtaja lienee tätä luettaes- sa jo valittu. Ohjelma pyritään saamaan pääpiir- teissään valmiiksi ennen lomia.
Tässä vaiheessa politiikkaohjelma mahdollis- taa hyvinkin erilaisia toteutuksia. Pahimmillaan se jää kokeiluksi, jolla yritetään virittää äänestysak- tiivisuutta ja lisätään puolueiden rahoitusta. Nii- täkin tarvitaan, mutta kapean toiminnan vaiku- tus jää helposti tilapäiseksi.
Parhaimmillaan ohjelma voi olla lähtölaukaus kansalaisyhteiskunnan ja sen koko rikkaan aktii-
visuuden uudelle hah- mottamiselle demokrati- an perustana. Olisi myös hyvä rakentaa valtiolle oma politiikka sen suh- teesta kansalaisyhteis- kuntaan.
Vapaalla sivistystyöl- lä on kansalaisvaikutta- misen ohjelmalle paljon tarjottavaa. Äsken val- mistunut tutkimusohjel- ma ”Kansan sivistys liik- keessä” tarvitsee voima- varoja, mutta voisi luoda
keskeisesti ohjelman ajatuksellista pohjaa. Uu- denuutukaiset vapaan sivistystyön kansalais- opintoja ja kansalaisen tietoyhteiskuntaopintoja koskevat opintokokonaisuudet tarjoavat käytän- nön välineen kansalaisvaikuttamisen edistämi- seen. Kansansivistyksen pohjoismaisten demo- kratiaprojektien kokemuksia kannattaisi myös välittää Suomeen.
Seppo Niemelä
Seppo Niemelä
