opas eduskuntaan 2015
eduskunnan k anslian julk aisu 2/2015
issn 1239–1638
opas eduskuntaan 20152/2015
Opas eduskuntaan 2015
Eduskunnan kanslian julkaisu 2/2015
Kannen kuva: Voitto Niemelä / Eduskunta
Eduskunta Helsinki 2015 ISSN 1239-1638
Sisällys
Esipuhe ... 5
Eduskunta ... 6
Puhemies, puhemiehistö ja puhemiesneuvosto... 6
Täysistunto ... 6
Valiokunnat ... 6
Eduskunnan kansainvälinen toiminta ... 7
Eduskuntaryhmät ja ryhmäkansliat ... 7
Eduskunnan tilat ja toiminnot ... 8
Eduskuntatalon peruskorjaus ja toimitilat peruskorjauksen aikana ... 8
Kulkuoikeudet eduskunnan tiloissa ... 11
Eduskunnan aukioloajat ... 11
Eduskunnassa liikkuminen ... 12
Henkilökohtaiset vieraat... 12
Opastukset, vierasryhmät ja Kansalaisinfo ... 13
Tärkeitä eduskunnan yhteystietoja ... 13
Eduskuntatyö ... 16
Eduskuntatyön jaksottuminen ja suunnittelu... 17
Vaalikaudet ja valtiopäivät... 17
Eduskunta lainsäätäjänä ... 19
Ilmoittaminen (vireilletulo) ... 20
Lähetekeskustelu (asian valiokuntaan lähettäminen) ... 20
Mietinnön pöydällepano ... 20
Ensimmäinen käsittely ... 21
Toinen käsittely ... 22
Perustuslain säätämisjärjestys – vaikeutettu säätämismenettely ... 22
Täysistuntotyö ... 23
Nimenhuuto ja jälki-ilmoittautuminen sekä poissaolot ... 23
Puheenvuoron pyytäminen ... 24
Puheenvuoron pitäminen ... 25
Ryhmäpuheenvuorot ja nopeatahtinen keskustelu ... 25
Vastauspuheenvuoro... 26
Vaalit ... 26
Henkilövaalin äänestyskäytännöt ... 27
Toimielinvaalin äänestyskäytännöt ... 27
Täydennysvaali ... 28 1
Täysistunnon pöytäkirja ... 28
Aloitteet ja kysymykset ... 29
Valiokuntalaitos ja valiokuntatyö ... 33
Erikoisvaliokuntien toimialajako... 34
Valiokunnan kokoonpano ja kokous... 35
Valiokuntatyön ja täysistuntotyön lomittuminen ... 37
Asian käsittelyvaiheet ... 39
Valtiopäiväasioiden keskinäinen käsittelyjärjestys ... 41
Unioniasiat ... 43
U-asiat ... 44
U-jatkokirjelmä ... 44
Varaumalausuma ... 44
E-asiat ... 45
UTP-asiat ... 45
Unioniasioiden valmistelu erikoisvaliokunnissa ... 46
Suuri valiokunta: lausumat, lausunnot ja valtuutukset ... 47
Toissijaisuusasiat ... 48
Julkisen talouden suunnitelma ja valtiontalouden kehykset ... 49
Talousarvion valmistelu ja eduskuntakäsittely ... 50
Budjetin valmistelu ... 50
Budjetin käsittely eduskunnassa ... 50
Talousarvion lakisääteiset menot ... 52
Kansanedustajan mahdollisuudet vaikuttaa talousarvioon ... 52
Eduskunnan budjettivalta ... 52
Kansainväliset toimielimet ... 53
Muut toimielimet ... 53
Media eduskunnassa ... 55
Eduskunnan kanslia ... 57
Kansliatoimikunta ... 58
Eduskunnan pääsihteeri ... 58
Kanslian johtoryhmä ... 59
Keskuskanslia ... 59
Istuntoyksikkö ... 59
Asiakirjatoimisto ... 60
Pöytäkirjatoimisto ... 60
Ruotsin kielen toimisto ... 60
Valiokuntasihteeristö ... 61
Hallinto- ja palveluosasto ... 61
Esikuntatoiminnot ... 62
Kiinteistötoimisto ... 62
Palvelukeskus... 62
Tietohallintotoimisto ... 62 2
Työterveysasema ... 63
Kansanedustajan avustaja (työnantajana eduskunnan kanslia) ... 63
Kansainvälisten asiain yksikkö ... 64
Tieto- ja viestintäyksikkö ... 65
Eduskuntatiedotus ... 65
Sisäinen tietopalvelu ... 66
Eduskunnan kirjasto ... 66
Turvallisuusyksikkö ... 66
Sisäinen tarkastus ... 67
Ohjeet, palvelut ja neuvonta... 68
Ohjeita kansanedustajalle... 68
Matkat kotimaassa ja ulkomailla ... 68
Palkkiot ja muut korvaukset ... 70
Sidonnaisuudet ja lahjat ... 72
Palvelut ja neuvonta ... 73
Areena ... 73
Arkadia-seura... 73
Esitteet ja videot ... 74
Hankinnat ... 74
Henkilöstöjärjestöt ... 74
Henkilöstö- ja rekrytointipalvelut ... 75
Istuntosalin yleisölehteri ... 75
IT-palvelut ... 75
Julkinen kuvapalvelu ... 76
Julkiset verkkopalvelut ... 76
Kansalaisinfo ... 76
Kassapalvelut ... 77
Kerhot ja toimintaryhmät ... 77
Kiinteistöhuolto ... 77
Kirjasto, arkisto ... 77
Kokoustilat ... 78
Koulutus ... 78
Käyntikortit ... 78
Lahjat ... 78
Liikuntapalvelut ... 79
Logistiikka ... 79
Matkatoimisto ... 79
Mediaseuranta ... 79
Monistamo ... 79
Naisverkosto ... 80
Palvelutori ... 80
Pesula ... 80 3
Postipalvelut ... 80
Puhelunvälityspalvelu ... 81
Sauna ... 81
Siivous ... 81
Talous ... 81
Tietopalvelu ... 81
Tietoturva ... 81
Turvallisuus ... 82
Tutkas ... 82
Työhuonepalvelu ... 82
Työterveysasema ... 82
Verkkotiedonlähteet ... 83
Vierailijaryhmät ... 83
Ylivirastomestari ... 83
Eduskunnan yhteydessä toimivat virastot ... 84
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia ... 84
Ihmisoikeuskeskus ... 84
Ulkopoliittinen instituutti ... 84
Valtiontalouden tarkastusvirasto ... 84
4
Esipuhe
Tervetuloa eduskuntaan ja vaalikaudelle 2015–2018!
Kädessäsi on opas eduskuntatyöhön. Oppaan tehtävänä on kuvata eduskun- tatyön keskeiset sisällöt sekä opastaa toimimiseen työyhteisössä ja liikku- miseen eduskuntarakennuksissa.
Vaalikausi 2015–2018 alkaa hyvin poikkeuksellisissa oloissa. Eduskunnan päärakennuksen peruskorjauksen ajaksi kaikki toiminnot Eduskuntatalosta on siirretty Sibelius-Akatemian tiloihin sekä eduskunnan muihin rakennuk- siin. Seuraavat noin kaksi vuotta Sibelius-Akatemian konserttisali toimii eduskunnan täysistuntosalina ja suuri osa valiokunnista kokoontuu uusissa kokoustiloissa. Myös eduskuntaryhmien kokoushuoneille sekä muille työti- loille on kaikille löytynyt uusi paikka.
On tärkeää erityisesti nyt, kun toimimme poikkeustiloissa, että niin uusille edustajille kuin jo pidempäänkin eduskunnassa toimineille on monipuoli- sesti tarjolla tietoa eduskuntatyön sisältöjen lisäksi konkreettisista toimin- taohjeista. Tämän oppaan tehtävänä on antaa yleiskuva tästä kokonaisuu- desta ja auttaa toimimaan eduskunnassa väistövaiheen aikana. Lisätietoja ja yksityiskohtaisia ohjeita löytyy eduskunnan intranet-sivuilta Areenasta.
Oppaan on toimittanut kanslian virkamiehistä koostunut työryhmä. Haluan kiittää työryhmää sekä kaikkia oppaan toteuttamiseen osallistu- neita heidän työpanoksestaan. Kannustan pe- rehtymään oppaaseen ja toivon, että oppaasta on hyötyä käytännön tietolähteenä kaikille eduskunnassa työskenteleville.
5
Eduskunta
Suomen eduskunta on yksikamarinen, ja siihen kuuluu 200 kansanedusta- jaa. Kansanedustajat valitaan neljän vuoden välein välittömillä vaaleilla.
Eduskuntavaaleja varten maa on jaettu 13 vaalipiiriin.
Eduskunta säätää lait, päättää valtion talousarviosta, käsittelee kansainväli- set sopimukset, valvoo maan hallituksen toimia sekä valitsee pääministerin.
EU:n päätöksenteossa eduskunnalla on vahva rooli. Kansanedustajat osallis- tuvat myös useiden kansainvälisten järjestöjen ja yhteistyöelinten toimin- taan.
Puhemies, puhemiehistö ja puhemiesneuvosto
Eduskunnan työtä johtavat eduskunnan puhemies ja kaksi varapuhemiestä.
Puhemiehistön keskeisin tehtävä on johtaa täysistuntoja.
Puhemiesneuvoston muodostavat eduskunnan puhemies, varapuhemiehet ja valiokuntien puheenjohtajat. Puhemiesneuvoston tehtävät keskittyvät eduskunnan täysistuntoasioihin. Puhemiesneuvosto antaa ohjeita täysis- tunnossa noudatettavista menettelyistä ja hyväksyy täysistuntosuunnitel- mat. Lisäksi se antaa yleisohjeita valiokuntatyöstä ja toimii puhemiehen neuvoa-antavana elimenä.
Täysistunto
Eduskunnan keskeisin tehtävä, lakien säätäminen, tapahtuu täysistunnossa.
Täysistunnossa päätetään myös valtion talousarviosta, käsitellään mm. hal- lituksen antamat selonteot, tiedonannot ja kertomukset sekä hyväksytään kansainvälisiä sopimuksia.
Eduskunnan täysistunto on myös tärkeä ajankohtaisen poliittisen keskuste- lun foorumi. Tavoitteena on, että merkittävästä ajankohtaisesta asiasta voi- daan nopeasti keskustella täysistunnossa. Tämän mahdollistavia eduskun- nan työskentelymuotoja ovat suullinen kyselytunti, välikysymys, ajankoh- taiskeskustelu ja pääministerin ilmoitus.
Valiokunnat
Eduskunnassa on 15 pysyvää erikoisvaliokuntaa sekä EU-asioita käsittelevä suuri valiokunta. Erikoisvaliokuntien pääasiallisena tehtävänä on käsitellä
6
asioita valmistelevasti valiokuntien toimialajaon mukaisesti sekä laatia asi- oista mietintöjä täysistunnolle ja lausuntoja muille valiokunnille.
Suuren valiokunnan toimialaan kuuluvat Euroopan unionin asiat, ja se toi- mii eduskunnan EU-valiokuntana. Suuri valiokunta ilmaisee eduskunnan kannan eduskunnan toimivaltaan kuuluvista Euroopan unionin asioista EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa lukuun ottamatta. Näiltä osin eduskunnan päätöksenteosta vastaa ulkoasiainvaliokunta.
Erikoisvaliokuntien tehtäväjaon lähtökohtana on väljähkösti sovellettava ministeriövastaavuusperiaate. Pyrkimyksenä on, että kunkin valiokunnan asiallinen toimiala muodostaisi sisällöllisesti selkeän kokonaisuuden ja vas- taisi pääpiirteittäin jonkin ministeriön toimialaa.
Valiokunnan toimikausi on vaalikausi eli neljä vuotta. Valiokunnan kokoon- pano vastaa eduskuntaryhmien voimasuhteita.
Eduskunnan kansainvälinen toiminta
Eduskunta osallistuu säännöllisesti yhdeksän kansainvälisen järjestön toi- mintaan. Yhteistyötä hoitamaan valitaan valtuuskunnat, joiden toimikausi on Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskuntaa lukuun ottamatta vaa- likausi. Täysistunto valitsee Suomen valtuuskunnan kolmeen parlamentaa- riseen yleiskokoukseen: Pohjoismaiden neuvoston (PN), Euroopan neuvos- ton (EN) sekä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) parlamen- taarisiin yleiskokouksiin. Puhemiesneuvosto nimeää muut Suomen valtuus- kunnat. Kaikki eduskunnan jäsenet ovat Parlamenttienvälisen liiton (IPU) jäseniä, mutta toimintaan osallistuu säännöllisesti kansanedustajien kes- kuudestaan valitsema johtokunta (IPU:n Suomen ryhmä).
Eduskuntaryhmät ja ryhmäkansliat
Kansanedustajat muodostavat puolueittain eduskuntaryhmiä, joiden merki- tys käytännön eduskuntatyössä on keskeinen. Kukin eduskuntaryhmä valit- see itselleen puheenjohtajiston ja mahdollisesti muita toimielimiä. Kullakin eduskuntaryhmällä on oma ryhmähuone. Ryhmät kokoontuvat yleensä torstaisin.
Eduskuntaryhmän toimintaa avustaa ryhmäkanslia, jota johtaa ryhmän pääsihteeri. Ryhmät valitsevat itse tarvitsemansa toimihenkilöt. Valtion ta- lousarvioon sisältyy määräraha eduskuntaryhmien ryhmäkanslioille.
7
Eduskunnan tilat ja toiminnot
Eduskuntatalon peruskorjaus ja toimitilat peruskorjauksen aikana
Eduskuntatalon maaliskuussa 2015 alkanut peruskorjaus on kymmenen vuoden peruskorjausurakan loppuhuipennus. Aikaisemmissa vaiheissa on peruskorjattu kaikki Arkadianmäellä sijaitsevat rakennukset, mukaan luki- en kansanedustajien työhuonesiivet A- ja B-rakennuksissa. Laajassa perus- korjauksessa uusitaan käytännössä rakennuksen koko talotekniikka. Samal- la korjataan mm. ikkunat, uusitaan vesikatto ja sisäpihojen rappaukset, pa- rannetaan turvallisuutta ja energiatehokkuutta. Eduskuntatalon peruskor- jaus pyritään saamaan valmiiksi loppuvuodesta 2017.
Eduskunnan täysistunnot järjestetään peruskorjauksen aikana Sibelius- Akatemian (S-rakennus) konserttisaliin rakennetussa istuntosalissa. Salin yleisölehterille pääsee seuraamaan täysistuntoja, paikkoja on kuitenkin ra- joitetusti.
Vuosien 2015–2017 aikana eduskuntatyö jakautuu S-rakennuksen lisäksi Pikkuparlamenttiin (F-rakennus), Eduskuntatalon eteläiseen ja pohjoiseen siipeen (A- ja B-rakennus) entiseen Kaupunkiliiton taloon (D-rakennus), hallinto- ja kirjastorakennukseen (C-rakennus), Nervanderinkadun ja An- tinkadun tiloihin sekä eduskunnan maanalaisiin tiloihin (M-rakennus).
8
S-rakennus
(Sibelius-Akatemia) Istuntosali
Media- ja yleisölehteri Kansanedustajien lukusali / työskentelyalue
Puhemiesneuvoston kokoushuo- ne Puhemiehistön työhuoneet Hallituksen kokoushuone
Pääsihteerin, apulaispääsihteerin ja lainsäädäntöjohtajan työhuo- neet
Valiokuntasalit:
ympäristövaliokunta tarkastusvaliokunta lakivaliokunta työelämä- ja tasa- arvovaliokunta
maa- ja metsätalousvaliokun- ta talousvaliokunta
sivistysvaliokunta
sosiaali- ja terveysvaliokunta perustuslakivaliokunta hallintovaliokunta
Keskuskanslian ja valiokuntasih- teeristön työhuoneita
Median työtiloja Kahvila
D-rakennus
Vierailijasisäänkäynti Valiokuntasalit:
tulevaisuusvaliokunta
liikenne- ja viestintävaliokun- Ryhmäkanslioiden työhuoneita ta Keskuskanslian, valiokuntasih- teeristön, hallinto- ja palvelu- osaston
ja turvallisuusyksikön työhuonei- ta Eduskunnan kirjaamo
Palvelutori:
postipiste matkatoimisto kassapalvelut
IT-tuki (puhelimet, tietoko- neet, atk-tuki)
lahjapalvelu
sisäisen tietopalvelun päivys- täjä
Ylivirastomestari C-rakennus
Autotalli,kulku Aurorankadulta Eduskunnan kirjasto
Työterveysasema
Eduskuntaryhmien huoneita Ryhmäkanslioiden työhuoneita Keskuskanslian työhuoneita Hallintojohtajan työhuone Hallinto- ja palveluosaston työ- huoneita
F-rakennus (Pikkuparlamentti) Autotalli, kulku Karamzininranta 2Kansalaisinfo
F-auditorio ja kokouspalvelu Valiokuntasalit ja jaostohuoneet:
suuri valiokunta valtiovarainvaliokunta ulkoasiainvaliokunta puolustusvaliokunta
valtiovarainvaliokunnan jaos- tohuoneet
Oikeusasiamiehen kanslia Ihmisoikeuskeskus
Kansanedustajien ja avustaji- en työhuoneita
Valiokuntasihteeristön työ- huoneita, Kansainvälisten asi- ain yksikkö
Ravintola Pikku Parlamentti Kahvila Pikku Parlamentti Lehtisali
9
M-rakennus
Eduskuntaryhmän huone Kokous- ja koulutustiloja sisäi- seen käyttöön
Monistamo Logistiikkakeskus
Arkisto ja julkaisuvarastoja Ravintola
Liikuntatilat Sauna A-rakennus
Auditorio – eduskuntaryhmän huone
Eduskuntaryhmien huoneita Kansanedustajien ja avustajien työhuoneita
B-rakennus Sauna
Kansanedustajien ja avustajien työhuoneita
Nervanderinkatu 13
Eduskunnan kanslian työhuonei- ta
Antinkatu 1
Valtiontalouden tarkastusvirasto Eduskunnan kanslian työhuonei- ta
10
Kulkuoikeudet eduskunnan tiloissa
Turvallisuusyksikkö myöntää kulkuoikeudet eduskunnan tiloihin. Turvalli- suusyksikkö jakaa kulkukortit ja avaimet sekä huolehtii lukkojen hallinnas- ta. Kulkukortit ja avaimet ovat aina henkilökohtaisia ja niiden katoamisesta on ilmoitettava välittömästi.
Eduskuntakiinteistöissä on tallentavat kameravalvonta- ja kulunvalvonta- järjestelmät. Järjestelmiin tallentuu tiedot lähinnä eduskunnan tiloihin saa- pumisista.
Turvallisuusvalvomo päivystää 24 t/vrk vuoden kaikkina päivinä.
turvavalvomo@eduskunta.fi p. 2286, 2287
Eduskunnan aukioloajat
S-rakennuksen pääovi on avoinna täysistuntopäivinä tiistaista torstaihin klo 7.45–20.00 ja perjantaina 7.45–16.30, muina päivinä klo 8.00–16.30. Jos täysistunto jatkuu edellä mainittuja aikoja pidempään, pääovi suljetaan puoli tuntia täysistunnon päättymisen jälkeen.
Eduskunnan täysistunnot ovat julkisia ja niitä seuraamaan on vapaa pääsy.
Yleisölehterin sisäänkäynti Eduskuntakadulla avataan 15 minuuttia ennen täysistunnon alkua. Tulijoille tehdään turvatarkastus. Lehteripaikkoja on rajallinen määrä, eikä paikkoja voi varata etukäteen. Yleisösisäänkäynti ei ole esteetön.
F-rakennuksen pääovi on avoinna täysistuntoviikoilla maanantaisin ja per- jantaisin klo 8.00–16.00 ja tiistaista torstaihin klo 8.00–18.00. Täysistunto- viikkojen ulkopuolella F-rakennuksen pääovi on avoinna klo 9.00–16.00.
Eduskunnan kanslia palvelee maanantaista perjantaihin klo 9.00–16.00.
Lisää palveluajoista oppaan Palvelut ja neuvonta -osiossa
11
Eduskunnassa liikkuminen
Yleisiä eduskuntatiloissa liikkumista koskevia periaatteita:
• C-, D-, F- ja S-rakennusten kautta on pääsy eduskunnan kiinteistöi- hin. Vierailijat kulkevat eduskuntaan D- ja F-rakennusten vieraili- jasisäänkäyntien kautta.
• Kulkukortti ja henkilökortti pidetään aina mukana.
• Eduskunnan aukioloajoista ilmoitetaan säännönmukaisesti. Edus- kuntarakennukset ovat aina suljettuina klo 22–06. Jos täysistunto jatkuu klo 22:n jälkeen, talon tiloissa voi kulkea sulkemisajan jäl- keenkin.
• Kun eduskunnan tiloissa liikutaan poikkeusaikoina, siitä on ilmoitet- tava turvavalvomoon esim. puhelimitse tai porttipuhelimeen ilmoit- tautumalla.
• Yöpyminen eduskunnan tiloissa ei ole sallittua.
Henkilökohtaiset vieraat
Kansanedustaja tai henkilökuntaan kuuluva (mukaan lukien ryhmäkansli- oiden toimihenkilöt) voi ottaa vastaan henkilökohtaisia vieraita F- rakennuksessa. Kerralla vieraita saa olla enintään kaksi. Vastaanottajan tu- lee ilmoittaa vieraidensa nimet hyvissä ajoin ennakkoon sisäänkäyntien henkilökunnalle f-ovi@eduskunta.fi
Henkilökohtaiset vieraat saapuvat F-rakennukseen vierailijaoven kautta.
Henkilökohtaisia vieraita ei saa tuoda F-rakennukseen Kansalaisinfon taka- oven kautta, vaan vieraat on aina tuotava turvatarkastuksen kautta. Vas- taanottaja hakee vieraat ja hän myös vastaa heistä koko eduskuntavierailun ajan. Vieraita ei saa jättää yksin.
Henkilökohtaisten vieraiden kanssa voi siirtyä rakennuksesta toiseen yh- dystunnelia pitkin. Vieraita ei saa viedä istuntosaliin (paitsi yleisölehterille), puhemiehen tai hallituksen tiloihin eikä maanalaisiin tiloihin (M-rakennus, saunatilat, autohalli yms.). Edustaja voi näyttää vierailleen sen valiokunnan kokoushuoneen, jonka jäsen hän on. Käynnistä tulee sopia etukäteen kysei- sen valiokunnan valiokuntaneuvoksen kanssa.
Valtiopäivien avajaispäivänä, vaalikauden päättäjäispäivänä ja presidentin virkaanastujaispäivänä eduskunta on kokonaan suljettu vierailta.
12
Opastukset, vierasryhmät ja Kansalaisinfo
Eduskunnassa ei järjestetä opastettuja vierailuja 14.3.2015 ja syksyn 2017 välisenä aikana. Vierasryhmiä voi ottaa vastaan vain Kansalaisinfossa.
Kansalaisinfo on avoinna arkisin kello 10.00–16.00. Kansalaisinfossa on au- kioloaikoina paikalla henkilökuntaa eduskuntatiedotuksesta tai Eduskun- nan kirjastosta.
Kansalaisinfon kokoustilaan mahtuu noin 50 henkilöä. Tilaa voi käyttää myös aamulla kello 8.00–10.00, jolloin infossa ei ole muuta yleisöä tai hen- kilökuntaa. Kokoustila varataan eduskuntatiedotuksesta. Tilaisuudesta vas- taavan edustajan tai talon henkilökuntaan kuuluvan tulee olla paikalla tilai- suuden loppuun asti.
Yleisökahvila Pikku Parlamentti on avoinna Kansalaisinfon aukioloaikoina.
Kansalaisinfon tapahtumat ja varaukset p. 2020
infotilaisuudet@eduskunta.fi
Tärkeitä eduskunnan yhteystietoja
Eduskunnan puhelinvaihde arkisin klo 8–16.30
p. 09 4321
puhelinkeskus@eduskunta.fi
Muilla kuin eduskunnan puhelimilla soitettaessa ohivalinta 09 432 XXXX (=nelinumeroinen alanumero).
Soitettaessa eduskunnan puhelimesta toiseen eduskunnan puhelimeen riit- tää nelinumeroinen alanumero.
Eduskunnan kanslia palvelee arkipäivisin klo 9–16, ellei toisin ilmoiteta.
Eduskunnan turvavalvomo päivystys 24 t
p. 2286, 2287
turvavalvomo@eduskunta.fi
Turvavalvomoon voi eduskunnan aukioloajan ulkopuolella ilmoittaa kaikki kiireelliset ja hälytysluonteiset mm. turvallisuuteen, kiinteistöön, laitteisiin liittyvät asiat.
Työterveysaseman hätäensiapu
ma–to klo 8.30–16.15 ja pe klo 8.30–15 p. 4210
Yleinen hätänumero 112
13
Vierailijasisäänkäynnit Arkadiankatu 3 p. 2840
f-ovi@eduskunta.fi Eduskuntakatu 4 p. 2286, 2287 d-ovi@eduskunta.fi
Keskuskanslia, esim. kansanedustajan puheenvuoroihin liittyvät tiedustelut.
Päivystys täysistunnon päättymiseen saakka p. 2014
Eduskuntatiedotus p. 2019 tai 050 574 0352 tiedotus@eduskunta.fi Palvelukeskus
p. 3000
palvelukeskus@eduskunta.fi
IT-palvelut: työasemat, puhelimet, mobiililaitteet päivystys arkisin klo 8–16
p. 2345
it-palvelut@eduskunta.fi Kiinteistöhuolto
p. 3000
kiinteistopalvelut@eduskunta.fi Työterveysaseman ajanvaraus ma–to klo 8.30–12 ja 13–16.15 sekä pe klo 8.30–12 ja 13–15
p. 2213
Ravintolat ja kahvilat
Ravintola Pikku Parlamentti avoinna klo 8–15
Kahvila Pikku Parlamentti Kansalaisinfon kahvila avoinna klo 10–16 p. 3661
ravintola.pikkuparlamentti@eduskunta.fi
14
M-rakennus:
Eduskuntaravintola avoinna klo 8.30–15 p. 3631
ravintola.eduskuntatalo@eduskunta.fi S-rakennus:
Kahvila
avoinna istuntosuunnitelman mukaan, ti–to klo 8–19, pe klo 8–16
p. 3631
ravintola.eduskuntatalo@eduskunta.fi
15
Eduskuntatyö
Eduskunnan tehtävänä on säätää lait, päättää valtion talousarviosta, käsitel- lä kansainväliset sopimukset, valvoa maan hallituksen toimia sekä valita pääministeri. EU-asioita koskevassa Suomen kansallisessa päätöksenteossa eduskunnalla on vahva rooli. Kansanedustajat osallistuvat myös useiden kansainvälisten järjestöjen ja yhteistyöelinten toimintaan.
VAALIKAUSI JA VALTIOPÄIVÄT
Kevät- istunto-
kausi Syys- istunto-
kausi Kevät- istunto-
kausi Syys-
istunto- kausi Kevät-
istunto- kausi Syys- istunto-
kausi Kevät- istunto-
kausi Syys- istunto-
kausi
1. valtiopäivät
2. valtiopäivät 3. valtiopäivät
4. valtiopäivät
Kuukausisuunnitelma
Viikkosuunnitelma
Päivä-
järjestys Valiokuntien viikko KUUKAUSI- JA VIIKKORYTMI
16
Eduskuntatyön jaksottuminen ja suunnittelu
Eduskuntatyö jaksottuu vaalikausiin, valtiopäiviin ja istuntokausiin. Vaali- kauden ensimmäisillä valtiopäivillä eduskunta järjestäytyy. Vaalikauden viimeiset valtiopäivät ovat puolestaan työtahdiltaan kiireisimmät.
Täysistunnoista ja asioiden käsittelyn aikatauluista jaetaan tietoa täysistun- to- ja viikkosuunnitelmissa. Valiokuntien viikko kertoo, mitä asioita eri va- liokunnissa on suunniteltu seuraavan viikon aikana käsiteltävän. Täysis- tunnon päiväjärjestyksestä ja valiokunnan esityslistasta selviää, mitä asioita seuraavassa kokouksessa tullaan käsittelemään.
Täysistuntoja pidetään eduskunnan työtilanteen mukaan. Eduskunnan täys- istuntoja pidetään yleensä tiistaisin, keskiviikkoisin, torstaisin ja perjantai- sin puhemiesneuvoston vahvistamien istuntosuunnitelmien mukaan. Mui- nakin päivinä, esim. maanantaisin tai lauantaisin, voidaan järjestää poikke- uksellisesti täysistuntoja, jos asioiden käsittely sitä edellyttää. Valiokuntien kokouksia pidetään tiistaista perjantaihin valiokuntien työtilanteen mukai- sesti.
Täysistunnon istuntosuunnitelmia laaditaan kahdella eri aikajänteellä.
Täysistuntosuunnitelma kertoo istuntojen ajankohdat ja tärkeimpien asioi- den suunnitellut käsittelyajankohdat 1–2 kuukaudeksi eteenpäin. Perjantai- sin julkaistavasta viikkosuunnitelmasta selviää puolestaan jo varsin tarkas- ti, miten asioita seuraavalla viikolla on suunniteltu käsiteltävän. Esim. tors- taisin annetaan useimmat uudet hallituksen esitykset, jotka tavallisesti lä- hetetään seuraavana tiistaina valiokuntiin käsiteltäviksi.
Kevätistuntokausi alkaa helmikuun ensimmäisenä tiistaina ja päättyy kesä- kuun loppuun mennessä. Syysistuntokausi alkaa useimmiten viikolla 36.
Syysistuntokaudella käsitellään mm. valtion talousarvio eli budjetti ja siihen liittyviä lakeja.
Perinteisesti täysistuntoja tai valiokuntien kokouksia ei ole pidetty pääsiäi- sen alusviikolla ja syysistuntokaudella viikolla 44.
Vaalikaudet ja valtiopäivät
Eduskunnan säännönmukainen toimikausi on neljä vuotta. Toimikausi al- kaa, kun eduskuntavaalien tulos on vahvistettu, ja jatkuu, kunnes seuraavat vaalit on toimitettu.
17
Toimikausi on jaettu vuosittaisiin valtiopäiviin, joiden alkamisen ajankoh- dasta eduskunta päättää. Valtiopäivät jatkuvat, kunnes seuraavat valtiopäi- vät alkavat. Vaalikauden alussa eduskunta järjestäytyy eli valitsee toimieli- mensä. Esim. puhemiehistö ja valiokunnat valitaan sekä Suomen valtuus- kunnan Pohjoismaiden neuvostoon, Euroopan neuvostoon ja Euroopan tur- vallisuus- ja yhteistyöjärjestöön vaalituloksen parlamentaarisia voimasuh- teita seuraten. Myös eräiden kansainvälisten järjestöjen valtuuskunnat vali- taan vaalikauden alussa.
Tavallisesti eduskuntatyö alkaa helmikuun alussa valtiopäivien avajaisilla, keskeytyy kesätauon ajaksi, heinä- ja elokuuksi ja päättyy hiukan ennen jou- lua. Eduskunta päättää puhemiesneuvoston ehdotuksesta valtiopäivien keskeyttämisestä taukojen ajaksi. Puhemies voi kutsua eduskunnan koolle myös taukojen aikana.
Jos seuraavan vuoden budjettia ei ole saatu syksyllä valmiiksi, jatketaan eduskuntatyötä tammikuussa. Vaalikauden viimeiset valtiopäivät jatkuvat vielä maaliskuussa, jotta mahdollisimman moni asia ehditään käsitellä en- nen vaaleja. Ellei asioita ehditä käsitellä ennen vaalikauden päättymistä, ne raukeavat eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta. Vaalikauden loppu on kii- reistä aikaa eduskunnassa.
18
Eduskunta lainsäätäjänä
Hallituksen esitykseen tai lakialoitteeseen voi sisältyä yksi tai useampia la- kiehdotuksia, joilla ehdotetaan säädettäväksi uusi laki tai muutettavaksi voimassa olevaa lakia taikka kumottavaksi voimassa oleva laki tai säännös.
Valtaosa lainsäädännöstä perustuu hallituksen esityksiin. Lainsäädäntötyön pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus on aikaa myöten lisääntynyt. Tähän ovat vaikuttaneet hallitusten toimikausien pidentyminen 1980-luvulla koko vaalikauden kestäviksi ja hallitusohjelmien jatkuva laajentuminen.
Nykyisin hallitus vahvistaa istuntokausittain annettavien hallituksen esitys- ten luettelon. Se saatetaan eduskunnan tietoon, jotta eduskunta ja valio- kunnat voivat kukin tahollaan suunnitella työtään ja tehostaa ajankäyttö- ään. Hallituksen esityksiä annetaan valtiopäivittäin noin 250. Niistä talous- arvioon liittyviä lakiesityksiä on noin 50. Luettelo istuntokauden aikana an- nettavista hallituksen esityksistä on sekä valtioneuvoston että eduskunnan verkkosivuilta saatavilla.
Hallituksen esitysten antamisesta päätetään torstaisin pidettävässä valtio- neuvoston yleisistunnossa.
HALLITUKSEN ESITYS KANSANEDUSTAJAN
LAKIALOITE LÄHETEKESKUSTELU
ERIKOISVALIOKUNTA
ENSIMMÄINEN KÄSITTELY SUURI VALIOKUNTA
EDUSKUNNAN VASTAUS TAI KIRJELMÄ
TOINEN KÄSITTELY hylätään tai hyväksytään yleiskeskustelu
yksityiskohtainen käsittely
LAKIEHDOTUKSEN KÄSITTELYJÄRJESTYS
KANSALAISALOITE
Eduskunnan keskeisin tehtävä, lakien säätäminen, tapahtuu valiokunnissa ja täysistunnossa. Lakiehdotus tulee eduskunnan käsiteltäväksi joko hallituksen esityksenä, kansanedustajan tekemänä lakialoitteena tai kansalaisaloitteena.
19
Ilmoittaminen (vireilletulo)
Hallituksen esitys tai kansalaisaloite ilmoitetaan eduskuntaan saapuneeksi mahdollisimman pian, yleensä perjantaisin pidettävässä täysistunnossa.
Tässä yhteydessä asiasta ei sallita keskustelua eikä siitä tehdä päätöstä.
Lähetekeskustelu (asian valiokuntaan lähettäminen)
Eduskunnassa päätettävät asiat valmistellaan pääsääntöisesti erikoisvalio- kunnissa. Päätös siitä, mihin valiokuntaan asia lähetetään valmistelevasti käsiteltäväksi ja mietinnön laatimista varten, tehdään täysistunnossa käy- tävän lähetekeskustelun lopuksi. Useimmiten hallituksen esitysten lähete- keskustelut käydään tiistaina pidettävässä täysistunnossa.
Ehdotuksen käsittelevästä valiokunnasta tekee puhemiesneuvosto. Puhe- miesneuvosto voi lisäksi ehdottaa, että yhden tai useamman muun valio- kunnan tulee antaa lausuntonsa mietintöä valmistelevalle valiokunnalle.
Puhemiesneuvosto voi lisäksi ehdottaa, että lausunnon antamiselle asete- taan määräaika.
Puhemiesneuvosto voi myös tehdä päätöksen lähetekeskustelussa nouda- tettavasta menettelytavasta: käytetäänkö ryhmäpuheenvuoroja tai käy- däänkö osa keskustelusta nopeatahtisena keskusteluna.
Keskustelun alussa voi hallituksen esityksen valmistelusta vastannut minis- teri käyttää esittelypuheenvuoron. Lähetekeskustelun tavoitteena on eväs- tää valmistelevaa valiokuntaa erilaisilla näkökohdilla, jotka tulisi valiokun- takäsittelyssä selvittää tai ottaa huomioon.
Lähetekeskustelussa on mahdollista tehdä myös puhemiesneuvoston ehdo- tuksesta poikkeava valiokuntaan lähettämisehdotus. Jos ehdotusta kannate- taan, siitä äänestetään.
Mietinnön pöydällepano
Kun valiokunnan mietintö mahdollisine lausuntoineen on valmistunut, se esitellään täysistunnossa pantavaksi pöydälle johonkin tulevaan istuntoon.
Ilman painavaa syytä pöydällepanoa ei ehdoteta samana päivänä pidettä- vään istuntoon.
Myös pöydällepanon ajankohdasta ehdotuksen tekee puhemiesneuvosto.
Jos ajankohdasta tehdään istunnossa poikkeava ehdotus, jota kannatetaan, asiasta äänestetään. Keskustelu on tällöin sallittu vain pöydällepanon ajan- kohdasta. Pöydällepano on asiallisesti ottaen ilmoitus siitä, että mietintö on valmistunut. Tällöin valiokuntaan kuulumattomilla edustajilla on mahdolli- suus tutustua mietintöön.
20
Ensimmäinen käsittely
Lakiehdotus käsitellään kahdessa käsittelyssä. Käsittelyn pohjana on valio- kunnan mietintö ja sen mukainen päätösehdotus. Mietinnössä voidaan poi- keta hallituksen esityksestä merkittävästikin. Valiokunta voi myös ehdottaa, että lakiehdotukset osittain tai kokonaan hylätään tai että hyväksytään uusi lakiehdotus.
Ensimmäisessä käsittelyssä päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Ensin käy- dään yleiskeskustelu, jonka jälkeen lakiehdotus tai lakiehdotukset otetaan yksityiskohtaiseen käsittelyyn, jonka aikana tehdään mahdolliset valiokun- nan mietinnöstä poikkeavat pykäläehdotukset.
Yleiskeskustelu
Yleiskeskustelu voi alkaa asiaa valmistelleen valiokunnan puheenjohtajan esittelypuheenvuorolla, jossa keskitytään selostamaan valiokuntakäsitte- lyssä ilmi tulleita seikkoja ja erityisesti valiokunnan hallituksen esitykseen nähden tekemiä muutoksia. Jos puhemiesneuvosto katsoo, että lausunnon laatineen valiokunnan esittelypuheenvuorokin on tarpeen, myös lausunto- valiokunnan puheenjohtajalle annetaan keskustelun alussa puheenvuoro.
Tämän puheenvuoron tulisi rajoittua vain lausuntovaliokunnan näkökul- maan.
Keskustelussa kansanedustaja voi lausua vapaasti käsityksensä asiasta. Jos kansanedustaja aikoo tehdä muutosehdotuksia lakiehdotuksen pykäliin, hän voi perustella muutoksia puheenvuorossaan; varsinaiset ehdotukset kannatuksineen tehdään yksityiskohtaisessa käsittelyssä ao. ajankohtana.
Asia voidaan yleiskeskustelussa tehdystä ehdotuksesta eduskunnan pää- töksellä lähettää sitä valmistelevasti käsitelleeseen valiokuntaan tai muu- hun erikoisvaliokuntaan taikka suureen valiokuntaan.
Yksityiskohtainen käsittely
Jotta kansanedustaja voi tehdä muutosehdotuksen lakiehdotukseen, sen tu- lee perustua kirjalliseen esitykseen, joka on kansanedustajien saatavilla.
Tällaisia esityksiä ovat hallituksen esitys, mietinnön vastalause, lausunnon eriävä mielipide, lakialoite tai kirjallinen muutosehdotus, joka on jätetty keskuskansliaan viimeistään 2 tuntia ennen täysistunnon alkua. Muutoseh- dotus on tehtävä ja sitä on kannatettava yksityiskohtaisessa käsittelyssä käytettävässä varsinaisessa puheenvuorossa.
Mikäli mietinnöstä poikkeavia ehdotuksia ei ole, yksityiskohtaisessa käsitte- lyssä lakiehdotusten sisältö todetaan hyväksytyksi mietinnön mukaisina.
21
Muussa tapauksessa lakiehdotukset käsitellään pykälittäin (tarvittaessa momenteittain tai kohdittain).
Jos valiokunnan mietinnössä oleva ehdotus häviää äänestyksessä, asia lähe- tetään suureen valiokuntaan. Suuren valiokunnan mietinnön valmistuttua asian ensimmäinen käsittely jatkuu. Käsittelyn pohjana on nyt suuren valio- kunnan mietintö.
Silloin kun suuri valiokunta on yhtynyt eduskunnan päätökseen asiasta, täysistunnossa käydään vain keskustelu, jonka jälkeen ensimmäinen käsit- tely todetaan päättyneeksi. Jos suuri valiokunta on muuttanut tehtyä pää- töstä esim. palaamalla mietinnön mukaiseen ehdotukseen, jatketussa käsit- telyssä voidaan tehdä ehdotus pysymisestä aikaisemmassa päätöksessä jo- ko osittain tai kokonaan. Jos ehdotusta kannatetaan, asiasta äänestetään.
Tällöin äänestyksen voittaneesta ehdotuksesta tulee eduskunnan lopullinen kanta lain sisältöön.
Toinen käsittely
Lakiehdotuksen toinen käsittely voi olla aikaisintaan kolmen päivän kulut- tua ensimmäisestä käsittelystä. Toisessa käsittelyssä päätetään lakiehdo- tuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Käsittelyn pohjana on lakiehdo- tuksen sisällön osalta ensimmäisessä käsittelyssä hyväksytty lakiteksti.
Keskustelussa on tehtävä ehdotukset ja käytettävä kannatuspuheenvuorot.
Hyväksymistä tai hylkäämistä koskevien päätösten lisäksi eduskunta päät- tää myös eduskunnan vastaukseen mahdollisesti liitettävistä lausumista.
Valiokunta voi mietinnössään ehdottaa eduskunnan hyväksyttäviksi lausu- mia, joissa hallitusta voidaan velvoittaa esimerkiksi seuraamaan voimaan tulevan lainsäädännön vaikutuksia ja määräajan kuluttua antamaan valio- kunnalle selvitys tai eduskunnalle selonteko asiasta. Myös kansanedustaja voi ehdottaa lausumaa. Jokaisesta lausumasta päätetään erikseen.
Aina silloin tällöin hallitus–oppositio-asetelmasta seuraa, että lausumaeh- dotuksessa arvostellaan hallituksen politiikkaa lievemmin tai voimak- kaammin. Äärimmillään tällainen lausumaehdotus voi olla epäluottamus- lause hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.
Perustuslain säätämisjärjestys – vaikeutettu säätämismenettely
Jos lakiehdotus koskee perustuslain säätämistä, muuttamista tai kumoamis- ta taikka perustuslakiin tehtävää rajattua poikkeusta, on noudatettava ns.
vaikeutettua säätämismenettelyä.
22
Tällöin laki hyväksytään tavalliseen tapaan, mutta se jää lepäämään seuraa- vaan vaalikauteen. Seuraava eduskunta käsittelee lepäämään jätetyn la- kiehdotuksen ns. yhden käsittelyn asiana. Tällainen lakiehdotus lähetetään valiokuntaan, joka laatii siitä mietinnön. Valiokunta voi ehdottaa vain, että lakiehdotus hyväksytään tai hylätään, ts. lakiehdotusta ei saa sisällöllisesti ehdottaa muutettavaksi. Yhdessä käsittelyssä asia on hyväksyttävä määrä- enemmistöllä eli 2/3:lla annetuista äänistä.
Asian käsittelyä ja lain voimaantuloa voidaan nopeuttaa siten, että asian toi- sessa käsittelyssä julistetaan ehdotus ensin kiireelliseksi vähintään 5/6:n kannatuksella, minkä jälkeen lakiehdotus hyväksytään 2/3:n enemmistöllä.
Täysistuntotyö
Nimenhuuto ja jälki-ilmoittautuminen sekä poissaolot
Täysistunnon alkaessa toimitetaan 15 minuuttia kestävä nimenhuuto. Täl- löin kansanedustaja ilmoittautuu istunnossa läsnä olevaksi painamalla läs- näolopainiketta. Kansanedustaja, joka saapuu istuntoon tätä myöhemmin, jälki-ilmoittautuu samalla tavoin eli painamalla läsnäolopainiketta. Hänet merkitään läsnä olevaksi siitä alkaen, kun hän on ilmoittautunut.
Mikäli samana päivänä on useita täysistuntoja, toimitetaan nimenhuuto yleensä vain ensimmäisessä istunnossa. Myöhemmissä istunnoissa merki-
23
tään nimenhuudon asemesta läsnä oleviksi ne kansanedustajat, jotka osal- listuivat edelliseen istuntoon. Mikäli vuorokausi vaihtuu ja uusi täysistunto alkaa yöllä kello 24:n jälkeen, toimitetaan tällöin aina nimenhuuto.
Kansanedustaja voi olla estynyt osallistumasta täysistuntoon sairauden tai eduskuntatyöhön liittyvän tehtävän vuoksi taikka muusta syystä. Perheva- paa eli äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa on sairauteen rinnastettava pois- saolon syy samoin kuin lapsen sairaus.
Puhemiesneuvoston vahvistamassa luettelossa mainitaan ne tehtävät ja matkat, jotka liittyvät eduskuntatyöhön. Poissaolojen tilastoinnissa edus- kuntatyöhön liittyvä tehtävä rinnastetaan läsnäoloon täysistunnossa, jolloin tilastoon ei tule merkintää poissaolosta. Poissaolot eivät vaikuta täysistun- non päätösvaltaisuuteen.
Täysistuntopoissaolosta ilmoitetaan eduskunnan keskuskansliaan poissa- oloasioita hoitavalle virkamiehelle. Poissaoloilmoitus tehdään vain silloin, kun sen syynä on sairaus tai eduskuntatyöhön liittyvä tehtävä tai perheva- paa.
Täysistuntopoissaolot merkitään täysistunnon pöytäkirjaan istunnon alussa toimitettavan nimenhuudon perusteella. Pöytäkirjaan merkitään erikseen kansanedustajat, jotka ovat poissa sairauden tai eduskuntatyöhön liittyvän tehtävän tai perhevapaan vuoksi.
_______________________________________________________________________________________
Säännökset: Eduskunnan työjärjestyksen 47 ja 48 §
_______________________________________________________________________________________
Puheenvuoron pyytäminen
Kansanedustaja voi pyytää puheenvuoron täysistunnossa käsiteltävään asi- aan joko ennen täysistuntoa, jossa asia käsitellään, tai istunnon aikana. Pu- heenvuoron jonkin käsiteltävän asian yleiskeskusteluun voi varata aikaisin- taan kolme tuntia ennen istunnon alkamista. Puheenvuorovaraus voidaan tehdä joko verkkovarauksena tietojärjestelmään tai henkilökohtaisesti kes- kuskansliassa. Puhujalistan alkuun kansanedustajalla on mahdollisuus saa- da puheenvuorovaraus jonottamalla keskuskansliassa ennen kolmen tunnin aikarajan alkamista. Istunnon alettua puheenvuoroa varataan painamalla is- tuntosalin puheenvuoropainiketta (P-painiketta). Pyydetyn puheenvuoron voi perua painamalla uudestaan puheenvuoropainiketta tai ilmoittamalla asiasta puhemiehen vasemmalla puolella istuvalle notaarille.
Poikkeustapauksissa, esimerkiksi tehtäessä muutosehdotuksia valtion talo- usarvioesitykseen samoin kuin lakiehdotuksen yksityiskohtaisessa käsitte-
24
lyssä, puheenvuoro pyydetään asian käsittelyn aikana omalta paikalta suul- lisesti ja seisomaan nousten.
Jos asia pannaan pöydälle tai sen käsittely keskeytetään tai asia poistetaan päiväjärjestyksestä, pyydetyt puheenvuorot jäävät voimaan ja siirtyvät sii- hen istuntoon, jossa asia tulee uudelleen esille. Tällöin ei tarvitse pyytää uutta puheenvuoroa.
Puheenvuoron pitäminen
Paikaltaan kansanedustaja saa käyttää enintään kahden minuutin pituisen puheenvuoron, ja sitä pidemmät puheenvuorot on pidettävä istuntosalin puhujakorokkeelta. Puhemies myöntää puheenvuorot siinä järjestyksessä kuin ne on pyydetty. Istunnon aikana varatut puheenvuorot pidetään etukä- teen varattujen puheenvuorojen jälkeen. Ennen muita puheenvuoroja myönnetään kuitenkin esittelypuheenvuoro seuraavissa tapauksissa: lain ensimmäisessä käsittelyssä valiokunnan puheenjohtajalle tai valiokunnan valitsemalle mietinnön esittelijälle, eduskunta-aloitteen lähetekeskustelus- sa aloitteen ensimmäiselle allekirjoittajalle sekä kertomuksen käsittelyssä kansanedustajalle, joka on kertomuksen antaneen eduskunnan valitseman toimielimen puheenjohtaja tai toimielimen valitsema kertomuksen esitteli- jä.
Välikysymyksen vastauksesta käytävässä keskustelussa annetaan ensim- mäinen puheenvuoro välikysymyksen ensimmäiselle allekirjoittajalle.
Edellä sanotusta poiketen puhemies voi harkintansa mukaan antaa ministe- rille, valtioneuvoston oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle puheenvuoron ennen muita puheenvuoron pyytäjiä. Puhemies voi myöntää esittelypuheenvuoron myös lausunnon antaneelle valiokunnan puheenjoh- tajalle tai sen valitsemalle lausunnon esittelijälle ja erityisestä syystä myös vastalauseen ensimmäiselle allekirjoittajalle muiden esittelypuheenvuoro- jen jälkeen. Pääministerin ilmoitusta koskevassa keskustelussa sekä suulli- sella kyselytunnilla ja ajankohtaiskeskustelussa puhemies voi myöntää pu- heenvuorot harkintansa mukaan.
Ryhmäpuheenvuorot ja nopeatahtinen keskustelu
Selonteko-, tiedonanto-, välikysymys- ja budjettikeskusteluissa noudatetaan yleensä niin sanottua ryhmäpuheenvuorokäytäntöä. Siinä puheenvuorot pidetään eduskuntaryhmien koon mukaisessa järjestyksessä suurimmasta pienimpään. Ryhmäpuheenvuorokierroksia voi olla yksi tai useampi. Ryh- mäpuheenvuorot varataan ryhmäkanslioista.
25
Puhemiesneuvosto voi etukäteen varata osan jotain asiaa koskevasta kes- kustelusta puheenvuoroille, joiden pituus on rajoitettu (nopeatahtinen kes- kustelu). Etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on tällöin esimerkik- si enintään viisi minuuttia. Nopeatahtiseen keskusteluun varataan puheen- vuoro etukäteen verkkovarauksena tai henkilökohtaisesti keskuskansliassa
Vastauspuheenvuoro
Jos kansanedustaja tahtoo vastata toisen kansanedustajan esittämään pu- heenvuoroon, hänen tulee pyytää vastauspuheenvuoroa joko vastauspu- heenvuoropainiketta (V-painike) käyttäen ja paikaltaan seisomaan nousten tai suullisesti, paikaltaan seisomaan nousten. Pyydetty vastauspuheenvuoro voidaan peruuttaa painamalla uudestaan vastauspuheenvuoropainiketta.
Kansanedustajan tulee pitää vastauspuheenvuoro paikaltaan. Vastauspu- heenvuorot kestävät yleensä yhden minuutin.
_______________________________________________________________________________________
Säännökset: Eduskunnan työjärjestys 50, 51 ja 52 §, Puhemiesneuvoston ohje puheenvuoron pyytämisestä ja pitämisestä
_______________________________________________________________________________________
Vaalit
Eduskunnan täysistunnossa toimitettavat vaalit ovat joko henkilövaaleja tai toimielinvaaleja.
Henkilövaaleja ovat puhemiehen ja varapuhemiehen, eduskunnan oikeus- asiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen, Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan ja eduskunnan pääsihteerin vaalit. Eduskunta valitsee myös pääministerin.
Toimielinvaaleja ovat eduskunnan valitsemien toimielinten, kuten valiokun- tien, kansliatoimikunnan, Pohjoismaiden neuvoston, Euroopan neuvoston ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskuntien sekä Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston, vaalit.
_______________________________________________________________________________________
Säännökset: Eduskunnan vaalisääntö, Perustuslaki 37 §, Eduskunnan työ- järjestys 16 ja 61.4 §
_______________________________________________________________________________________
26
Henkilövaalin äänestyskäytännöt
Ennen vaalia henkilövaalista ilmoitetaan täysistunnossa. Henkilövaali toi- mitetaan pääministerin vaalia lukuun ottamatta umpilipuin. Äänestyslipus- sa saa olla vain valittavan nimi, ja sen tulee olla niin selvästi ilmaistuna, ettei epäselvyyttä tarkoitetusta henkilöstä synny. Muunlainen äänestyslippu hy- lätään. Äänestyslippu tuodaan uurnaan nimenhuudon mukaisessa järjestyk- sessä. Vaalissa käytetään yhtä vaaliuurnaa.
_______________________________________________________________________________________
Säännökset: Eduskunnan vaalisääntö 5 ja 6 §
_______________________________________________________________________________________
Toimielinvaalin äänestyskäytännöt
Suurin osa toimielinten vaaleista toimitetaan vaalikauden alkaessa. Poh- joismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta valitaan vuosittain.
Toimielinvaalissa käytetään ehdokaslistoja. Ennen vaalin toimittamista vaa- lista ilmoitetaan täysistunnossa. Ilmoitus tehdään niin hyvissä ajoin, että ehdokaslistojen jättämiselle jää riittävästi aikaa. Ehdokkaiden nimet ote- taan ehdokaslistaan siinä järjestyksessä kuin heidän tarkoitetaan tulevan valituiksi.
Toimielinten asettamisessa pyritään ensi vaiheessa sopuvaaliin eli siihen, että jäsenten valinta toimielimeen olisi yksimielinen. Tähän päästään, jos toimielimeen ehdotetaan yhtä monta ehdokasta kuin siinä on jäseniä.
Jos ehdokaslistoissa on toimielimen jäseneksi ja varajäseneksi ehdotettuja enemmän kuin vaalissa on valittavia, toimitetaan uusi vaali jossakin lähinnä seuraavista eduskunnan täysistunnoista.
Jollei uusikaan vaali ole yksimielinen, joudutaan vaali toimittamaan suhteel- lisena vaalina. Vaali ratkaistaan toimittamalla avoin äänestys puhemiehen johdolla. Tällöin edustajille jaetaan ennen vaalia ehdokaslistojen yhdistel- mä, johon listat otetaan numeroituina listojen antamisjärjestyksessä. Vaa- lissa käytetään äänestyslippuja, joissa tulee olla painettuna kansanedusta- jan nimi. Kansanedustaja merkitsee äänestyslippuun sen ehdokaslistan nu- meron, jota hän äänestää.
Äänestyksen päätyttyä lasketaan ensin jokaisen ehdokaslistan saamat ää- net. Listan ehdokkaille annetaan tämän jälkeen vertausluvut siinä järjestyk- sessä kuin ehdokkaiden nimet ovat listalla. Toimielimen jäseniksi valituiksi
27
tulee vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä niin monta ehdokasta kuin toimielimeen on valittava jäseniä ja varajäseniä.
_______________________________________________________________________________________
Säännökset: Eduskunnan vaalisääntö 2, 7, 10–12 §
_______________________________________________________________________________________
Täydennysvaali
Toimielimen jäsenen tai varajäsenen paikka voi jäädä kesken toimikauden avoimeksi esimerkiksi sen takia, että jäsen on saanut eron eduskunnan jä- senyydestä tai hän on muutoin saanut eron toimielimen jäsenyydestä. Täl- löin on toimitettava täydennysvaali. Myös täydennysvaalissa käytetään eh- dokaslistaa. Käytännössä toimielimestä eronneen tilalle ehdotetaan jäsentä samasta eduskuntaryhmästä ja vaali on yksimielinen.
_______________________________________________________________________________________
Säännökset: Eduskunnan vaalisääntö 13 §
_______________________________________________________________________________________
Täysistunnon pöytäkirja
Täysistunnoista laaditaan pöytäkirjat, joihin kirjataan kaikki täysistunnon tapahtumat, niin asioiden käsittelyt, tehdyt päätökset kuin kaikki käytetyt puheenvuorotkin. Asioiden käsittelyt ja päätökset käännetään ruotsiksi.
Puheenvuorot kirjataan ja julkaistaan sillä kielellä, millä ne pidetään.
Täysistuntopuheenvuorot kirjataan äänitteen perusteella sisällöltään ja tyy- liltään mahdollisimman alkuperäisinä, ja niitä toimitetaan kevyesti luetta- vuuden varmistamiseksi. Puheenvuorojen kirjaamisen pohjaksi voi lähettää myös ennalta valmistellun puheluonnoksen. Mikäli puhuttu puhe ja kirjoi- tettu luonnos eroavat toisistaan, puhe kirjataan pöytäkirjaan sellaisessa muodossa kuin se istunnossa pidettiin.
Pöytäkirjaan kirjattavat puheenvuorot lähetetään puhujille tarkistettaviksi.
Korjausehdotukset otetaan huomioon harkinnan mukaan, kuitenkaan asia- sisältöön ei voi tehdä muutoksia. Puhemiesneuvoston päätöksen mukaisesti mahdolliset korjaukset pyydetään ilmoittamaan pöytäkirjatoimistoon vii- meistään 12 tunnin kuluttua täysistunnon päättymisestä. Myös myöhemmin toimitetut korjaukset otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan.
28
Pöytäkirjaa julkaistaan istunnon aikana verkossa sitä mukaa kuin sitä val- mistuu. Myöhemmin pöytäkirjat tarkistetaan vielä kokonaisuudessaan. Vii- meistellyt pöytäkirjat julkaistaan uudestaan verkossa ja painettuna julkai- suna.
_______________________________________________________________________________________
Säännökset: Eduskunnan työjärjestys 69 §, Puhemiesneuvoston päätös 17.2.2000
_______________________________________________________________________________________
Aloitteet ja kysymykset
Eduskunta-aloitteet jätetään keskuskansliaan. Kansanedustajan tulee jättää aloite henkilökohtaisesti. Valtiopäivätoimina jätettävät laki-, talousarvio- ja toimenpidealoitteet tulee toimittaa sähköisessä muodossa keskuskanslian asiakirjatoimistoon.
_______________________________________________________________________________________
Säännökset: Perustuslaki 39, 70, ja 83 §, Eduskunnan työjärjestys 20 § _______________________________________________________________________________________
Lakialoite (LA)
Lakialoite sisältää ehdotuksen uuden lain säätämisestä tai voimassa olevan lain muuttamisesta tai kumoamisesta. Aloite sisältää asian perustelut sekä pykälämuotoon kirjoitetun ehdotuksen. Kansanedustaja voi jättää lakialoit- teen keskuskansliaan eduskunnan ollessa koolla. Lakialoitteita voi siis jättää muulloin paitsi eduskunnan istuntotauolla.
Lakialoite lähetetään eduskunnan täysistunnosta asianomaiseen valiokun- taan, jossa se yleensä otetaan käsiteltäväksi, jos vireillä on samaa asiaa kos- keva hallituksen esitys.
Valiokunta ehdottaa mietinnössään lakialoitetta hylättäväksi tai hyväksyt- täväksi joko kokonaan tai joiltakin osin. Lopullisesti asiasta päättää edus- kunnan täysistunto.
Talousarvioaloite (TAA)
Talousarvioaloite sisältää ehdotuksen valtion talousarvioon otettavasta määrärahasta tai muusta päätöksestä. Lisätalousarvioon liittyen voidaan jättää lisätalousarvioaloitteita.
29
Kansanedustaja voi jättää talousarvioaloitteita kymmenen päivän kuluessa siitä, kun talousarvioesitys on ilmoitettu saapuneeksi eduskunnan täysis- tunnossa. Lisätalousarvioaloitteiden jättöaika on neljä päivää.
Talousarvioaloitteet lähetetään eduskunnan täysistunnosta käsiteltäväksi valtionvarainvaliokuntaan yhdessä talousarvioesityksen kanssa. Aloitteet hyväksytään tai hylätään lopullisesti eduskunnan täysistunnossa talousar- vioesityksen käsittelyn yhteydessä.
Toimenpidealoite (TPA)
Toimenpidealoite sisältää ehdotuksen lainvalmisteluun tai muuhun toi- menpiteeseen ryhtymisestä. Kansanedustaja voi jättää aloitteen keskus- kansliaan eduskunnan ollessa koolla.
Toimenpidealoite lähetetään käsiteltäväksi asianomaiseen valiokuntaan, jossa se yleensä otetaan käsiteltäväksi, jos vireillä on samaa asiaa koskeva hallituksen esitys. Valiokunta ehdottaa mietinnössään toimenpidealoitetta joko hylättäväksi tai hyväksyttäväksi. Lopullisesti asiasta päättää eduskun- nan täysistunto.
Keskustelualoite (KA)
Kansanedustaja voi tehdä puhemiesneuvostolle ehdotuksen, että täysistun- nossa käydään keskustelu tietystä ajankohtaisesta asiasta. Ajankohtaiskes- kustelun järjestämisestä päättää puhemiesneuvosto.
Kansalaisaloite (KAA)
Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi – tämä edellyttää, että aloitetta kannattaa vähintään 50 000 äänioikeutettua Suomen kansalaista.
Kansalaisaloite voidaan laatia lakiehdotuksen muotoon, tai se voi sisältää pelkän ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä. Aloite tulee perustella, ja sillä tulee olla otsikko. Lisäksi se tulee päivätä.
Kansalaisaloitteesta käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka päät- teeksi aloite lähetetään erikoisvaliokuntaan mietinnön laatimista varten.
Valiokunta kuulee kansalaisaloitteesta sen vireillepanijaa sekä mahdollises- ti muitakin asiantuntijoita. Kansalaisaloitteeseen sisältyvä lakiehdotus käsi- tellään täysistunnossa valiokunnan mietinnön pohjalta kahdessa käsittelys- sä samoin kuin hallituksen esitykseen sisältyvä lakiehdotus. Jos aloite sisäl-
30
tää pelkän ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä, se käsitellään ainoas- sa käsittelyssä, jossa päätetään sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
_______________________________________________________________________________________
Säännökset: Perustuslaki 53 §
_______________________________________________________________________________________
Kirjallinen kysymys (KK)
Kansanedustaja voi esittää valtioneuvoston jäsenen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen tämän toimialaan kuuluvasta asiasta. Kansanedustajan tulee jättää kysymys keskuskansliaan henkilökohtaisesti allekirjoitettuna. Käsit- telyn helpottamiseksi kysymys tulee lähettää sähköpostitse asiakirjatoimis- toon.
Vastaus kysymykseen on annettava 21 päivän kuluessa siitä, kun kysymys on toimitettu valtioneuvostolle. Tieto kirjallisiin kysymyksiin saapuneista vastauksista ilmoitetaan täysistunnossa. Kysymykset vastauksineen ovat helposti saatavilla eduskunnan verkkosivuilta.
Kirjallinen kysymys – toisin kuin eduskunta-aloite – voidaan tehdä myös valtiopäivien ollessa keskeytyneinä, esimerkiksi heinä–elokuussa.
_______________________________________________________________________________________
Säännökset: Perustuslaki 45 §, Eduskunnan työjärjestys 27 §
_______________________________________________________________________________________
Suullinen kysymys (SK)
Istuntokauden aikana eduskunta pitää yleensä kerran viikossa suullisen ky- selytunnin. Kyselytunti on säännönmukaisesti torstaisin klo 16.00 alkaen.
Kansanedustajat voivat esittää kyselytunnilla valtioneuvoston jäsenille ly- hyitä suullisia kysymyksiä, joihin asianomaiset läsnä olevat ministerit vas- taavat. Puheenvuorot saa kestää enintään yhden minuutin. Kysymykset ei- vät ole etukäteen valtioneuvoston jäsenten tiedossa. Eduskunta ei tee pää- töstä kyselytunnilla käsitellyistä asioista.
_______________________________________________________________________________________
Säännökset: Eduskunnan työjärjestys 25 §, Puhemiesneuvoston ohjeet suul- lisesta kyselytunnista
_______________________________________________________________________________________
31
Välikysymys (VK)
Välikysymyksellä mitataan hallituksen tai yksittäisen ministerin eduskun- nassa nauttima luottamus. Vähintään 20 kansanedustajaa voi tehdä väliky- symyksen. Kysymykseen on vastattava täysistunnossa 15 päivän kuluessa siitä, kun valtioneuvosto on saanut kysymyksestä tiedon.
Välikysymyksen tekemisen tarkoituksena on tavallisesti käydä keskustelu jostakin tärkeäksi koetusta asiasta, jossa hallituksen katsotaan menetelleen virheellisesti tai jossa sen toimia pidetään riittämättöminä.
Välikysymyksen käsittelyn päätteeksi toimitetaan äänestys valtioneuvoston tai yksittäisen ministerin nauttimasta luottamuksesta, jos keskustelun aika- na on tehty kannatettu ehdotus epäluottamuslauseen antamisesta. Luotta- mus todetaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä, eli hallituksella on eduskunnan luottamus, jos annettuja jaa-ääniä on enemmän kuin annettuja ei-ääniä.
_______________________________________________________________________________________
Säännökset: Perustuslaki 43 §, Eduskunnan työjärjestys 22, 50 ja 51§
_______________________________________________________________________________________
32
Valiokuntalaitos ja valiokuntatyö
Katso myös Valiokuntaopas 2015
Suuren valiokunnan toimialaan kuuluvat Euroopan unionin asiat (jäljempä- nä todetuin YUTP-poikkeuksin) ja se toimii eduskunnan EU-valiokuntana.
Suuri valiokunta ilmaisee eduskunnan kannan eduskunnan toimivaltaan kuuluvista Euroopan unionin asioista EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspo- litiikkaa (YUTP) lukuun ottamatta. YUTP-asioiden osalta päätöksenteosta vastaa ulkoasiainvaliokunta. Päätöksenteko tapahtuu pääsääntöisesti eri- koisvaliokunnilta saatujen lausuntojen tai kannanottojen perusteella. Lisäk- si suuri valiokunta käsittelee sellaiset lakiehdotukset, jotka tulevat täysis- tunnosta niiden ensimmäisestä käsittelystä suuren valiokunnan käsiteltä- viksi.
VALIOKUNNAT MINISTERIÖT
Suuri valiokunta Perustuslakivaliokunta
Tarkastusvaliokunta
Ulkoasiainvaliokunta Valtiovarainvaliokunta
Hallintovaliokunta
Lakivaliokunta Liikenne- ja viestintä-
valiokunta Maa- ja metsätalous-
valiokunta Puolustusvaliokunta
Sivistysvaliokunta Sosiaali- ja terveys-
valiokunta Talousvaliokunta
Tulevaisuusvaliokunta Työelämä- ja tasa-
arvovaliokunta Ympäristövaliokunta Valiokunnassa on yleensä 17 jäsentä
ja 9 varajäsentä. Valtiovarainvalio- kunnassa on 21 jäsentä ja 19 varajä- sentä ja suuressa valiokunnassa 25 jäsentä ja 13 varajäsentä.
Tarkastusvaliokunnassa on 11 jäsentä ja 6 varajäsentä.
Valiokunnilla on yleensä vastinminis- teriö, mutta ne toimivat myös muiden ministeriöiden tai ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa.
Perustuslaissa säädetty Eduskunnan työjärjestyk- sessä säädetty
Sisäministeriö www.intermin.fi Oikeusministeriö www.om.fi
Liikenne- ja viestintäministe- riö
Maa- ja metsätalousministeriö www.mmm.fi
Puolustusministeriö www.defmin.fi Opetus- ja kulttuurimi- nisteriö
Sosiaali- ja terveysminis- teriö
Työ- ja elinkeinoministe- riö
Valtioneuvoston kanslia www.vnk.fi
Työ- ja elinkeinoministe- riö
Ympäristöministeriö www.ymparisto.fi Ulkoasiainministeriö formin.finland.fi Valtiovarainministeriö www.vm.fi
33
Erikoisvaliokuntien pääasiallisena tehtävänä on käsitellä asioita valmistele- vasti valiokuntien toimialajaon mukaisesti sekä laatia asioista mietintöjä täysistunnolle ja lausuntoja muille valiokunnille.
Perustuslakivaliokunnan erityisenä tehtävä on antaa lausuntoja sen käsitte- lyyn tulevien asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansain- välisiin ihmisoikeussopimuksiin. Tarkastusvaliokunnalla on muista erikois- valiokunnista poiketen mahdollisuus saattaa merkittävä mietintöönsä sisäl- tyvä valvontahavainto suoraan täysistunnon käsiteltäväksi. Tulevaisuusva- liokunnalla, jota voidaan pitää tulevaisuuden ajatushautomona, on erityis- tehtävänsä.
Merkittävän osan erikoisvaliokuntien työstä muodostaa hallituksen esitys- ten käsittely. Hallituksen esityksellä käsiteltäviksi tulevat mm. lakiehdotuk- set, valtion talousarvioesitykset, kansainvälisten sopimusten hyväksymiset ja lainavaltuudet. Lisäksi valiokunnissa käsitellään valmistelevasti edustaji- en aloitteet, kertomukset, jotka eräiden laitosten ja toimielinten on lain no- jalla toimitettava eduskuntaan, sekä hallituksen selonteot ja osa tiedonan- noista. Valiokunnat osallistuvat myös Euroopan unionissa päätettävien asi- oiden kansalliseen valmisteluun.
Erikoisvaliokuntien toimialajako
Erikoisvaliokuntien tehtäväjaon lähtökohtana on väljähkösti sovellettava ministeriövastaavuusperiaate. Pyrkimyksenä on, että kunkin valiokunnan asiallinen toimiala muodostaisi sisällöllisesti selkeän kokonaisuuden ja vas- taisi pääpiirteittäin jonkin ministeriön toimialaa.
Esimerkiksi sosiaali- ja terveysvaliokunta käsittelee sosiaali- ja terveysmi- nisteriön, sivistysvaliokunta opetus- ja kulttuuriministeriön sekä maa- ja metsätalousvaliokunta maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan kuu- luvia asioita. Toisaalta esim. tulevaisuusvaliokunnan toimialaa ei voi kytkeä yksittäiseen ministeriöön, vaan vastinministerinä on pääministeri.
Valiokuntien toimialajako on määritelty puhemiesneuvoston hyväksymässä Valiokuntaoppaassa. Vahvistettua tehtäväjakoa sovelletaan joustavasti, ja siitä voidaan poiketa tapauksittain, jos se on tarpeen esimerkiksi valiokun- tien töiden tasaamiseksi tai ministeriöiden toimialojen muuttumisen vuok- si.
34
Valiokunnan kokoonpano ja kokous
Valiokunnan toimikausi on vaalikausi eli neljä vuotta. Valiokunnan kokoon- pano vastaa eduskuntaryhmien voimasuhteita. Valinta tapahtuu käytännös- sä siten, että eduskuntaryhmät sopivat valiokuntien jäsenistä eduskunnan voimasuhteiden mukaisesti.
Pääsääntöisesti kuhunkin valiokuntaan valitaan vaalikauden alussa 17 jä- sentä ja 9 varajäsentä. Valtiovarainvaliokunnassa jäseniä on kuitenkin 21 ja varajäseniä 19. Suuressa valiokunnassa on 25 jäsentä ja 13 varajäsentä.
Tarkastusvaliokunnassa on 11 jäsentä ja 6 varajäsentä.
Valiokunta valitsee puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa, mutta näis- säkin valinnoissa otetaan huomioon eduskuntaryhmien voimasuhteet. Kan- sanedustaja on keskimäärin kahden valiokunnan jäsen. Puhemies ja minis- tereinä toimivat kansanedustajat eivät ole valiokuntien jäseniä, eivät yleen- sä myöskään varapuhemiehet.
Valiokunta voi asettaa keskuudestaan jaoston asiaa valmistelemaan. Jaoston tehtävänä on laatia valiokuntaa varten mietintö- tai lausuntoluonnos. Val- tiovarainvaliokunnassa jaostotyöskentely on pysyvästi käytössä.
35
Kokousajat
Valiokunnat kokoontuvat pääsääntöisesti päivittäin tiistaista perjantaihin.
Päivittäisten kokousten järjestämistä varten on laadittu lukujärjestys (eduskunnan viikkoaikataulu), jossa erikoisvaliokunnat on jaettu kahteen ryhmään, ns. aamupäivä- ja iltapäivävaliokuntiin. Jotta näiden kahden ryh- män kokousajat eivät mene päällekkäin, kummallekin ryhmälle on määrätty aikarajat.
Valiokunnat voivat kokoontua myös valtiopäivien keskeydyttyä eli edus- kunnan istuntovapaiden aikana. Valiokunta ei saa kokoontua täysistunnon aikana.
Kokouksen päätösvaltaisuus ja varajäsenen osallistuminen kokoukseen
Valiokunta on päätösvaltainen, kun kaksi kolmasosaa sen jäsenistä on pai- kalla. Näin ollen 17-jäsenisen valiokunnan kokouksessa on 12 jäsenen olta- va läsnä, jotta siinä voidaan tehdä päätöksiä.
Jos valiokunnan jäsen on estynyt olemaan kokouksessa, hänen tulee kutsua sijalleen varajäsen. Varajäsen voi osallistua valiokunnan työskentelyyn vain, jos joku varsinaisista jäsenistä on poissa. Varajäsen voi kuitenkin olla seu- raamassa kokousta silloinkin, kun kaikki varsinaiset jäsenet ovat paikalla.
Valiokunnan jäsen on esteellinen, jos käsiteltävä asia koskee häntä henkilö- kohtaisesti tai jäsenen virkatoimia tarkastetaan valiokunnassa.
Varajäsenen kutsumisesta vastaa valiokunnan jäsen itse. Erityisestä syystä varajäsenen kutsumisesta huolehtii valiokunnan sihteeri tai hänen oh- jeidensa mukaan valiokunta-avustaja. Valiokuntatöiden käytännön järjeste- lyn kannalta on kuitenkin suotavaa, että poissaolosta ilmoitetaan etukäteen valiokunnan sihteerille.
Mikäli kokoukseen osallistuu useampia varajäseniä niin, että valiokunnan varsinaisten jäsenten maksimimäärä ylittyy, päätöksentekoon saa ensisijai- sesti osallistua varajäsen, joka kuuluu samaan eduskuntaryhmään kuin poissaoleva varsinainen jäsen. Toissijaisesti varajäsen tulee poissaolevan jäsenen kanssa samasta poliittisesta koalitiosta eli joko hallitusryhmästä tai oppositioryhmästä. Jos samalle jäsenpaikalle on kyseisiä perusteita sovel- lettaessa tarjolla useampi kuin yksi varajäsen, tulee tilalle se varajäsen, joka on korkeimmalla sijalla ehdokaslistalla. Ehdokaslistan mukaista sijaantulo- järjestystä noudatetaan myös silloin, jos jäsenen paikalle ei saada varajä- sentä sen paremmin hänen kanssaan samasta eduskuntaryhmästä kuin sa- masta poliittisesta koalitiostakaan.
36
Edellä mainitusta poiketen varajäsenet osallistuvat suuren valiokunnan ja valtiovarainvaliokunnan kokouksiin varsinaisten jäsenten tapaan ja vara- jäsenten läsnäolo todetaan nimenhuudossa.
Jäsenen läsnäolo/poissaolo valiokunnan kokouksesta
Valiokuntatyö on keskeinen osa edustajantoimen hoitamisesta. Siihen kuu- luu säännöllinen osallistuminen valiokunnan kokouksiin. Valiokunnan jäsen voi olla estynyt osallistumasta valiokunnan kokoukseen eduskuntatyöhön liittyvän tehtävän tai sairauden vuoksi taikka perhevapaan johdosta. Tällai- sista syistä ilmoitetaan erikseen valiokuntakansliaan vain valtiopäivien ol- lessa keskeytettyinä; muulloin valiokuntapoissaolon syy on sama kuin täys- istunnosta poissaolon syy. Valiokunnan jäsenten osallistumisesta kokouk- siin laaditaan kuukausittain eduskunnan verkkosivuilla julkaistava tilasto.
Tilastotiedot noudattavat samaa kaavaa kuin täysistuntojen tilasto ja perus- tuvat valiokunnan kokouksen läsnäolomerkintöihin ja täysistunnon pöytä- kirjan tietoihin poissaolon syistä.
Valiokuntatyön ja täysistuntotyön lomittuminen
Kun hallituksen esitys tai muu asia on annettu eduskunnalle, se tulee ensin täysistuntoon lähetekeskusteluun. Lähetekeskustelun lopuksi tehdään pu- hemiesneuvoston ehdotuksen pohjalta päätös siitä, mihin valiokuntaan asia lähetetään käsiteltäväksi mietinnön antamista varten. Eduskunta voi samal- la päättää, että yhden tai useamman valiokunnan on annettava mietintöva- liokunnalle asiasta lausunto.
Valiokuntakäsittely alkaa yleensä mahdollisimman pian sen jälkeen, kun täysistunto on lähettänyt asian valiokuntaan.
37
Asian valiokuntakäsittely kestää yleensä kuukauden tai kaksi, mutta erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa hyvin kiireellinen asia voidaan käsitellä muu- tamassa päivässäkin. Suurten lainsäädäntöhankkeiden käsittely vie tavalli- sesti useita kuukausia. Vaalikauden päättyessä vielä käsittelemättä olevat asiat – kansainvälisiä asioita lukuun ottamatta – raukeavat.
Asian käsittely valiokunnassa keskeytyy, jos asiaa ei saada kokouksessa loppuun käsitellyksi tai jos asia pannaan pöydälle. Valmistelevaan käsitte- lyyn saatetaan tarvita enemmän kuin yksi kokous.
Mietintö- ja lausuntoasian käsittelyssä noudatetaan samoja eduskunnan työjärjestyksen sääntöjä ja valiokuntaoppaan ohjeita. Yleensä mietinnön kä- sittely on kuitenkin laaja-alaisempaa kuin saman asian lausuntokäsittely.
Ministeriö Täysistunto Valiokunta
Lakiehdotus Lähete-
keskustelu Asiantuntija-
vaihe
Keskustelu- vaihe
Ratkaisu- vaihe 1. käsittely
2. käsittely
mietintö- luonnos
38
Asian käsittelyvaiheet
Asian käsittely valiokunnassa voidaan jakaa tiedonhankinta-, keskustelu- ja ratkaisuvaiheisiin. Hienojakoisemmin käsittelyvaiheet voidaan luetella seu- raavasti:
• käsittelyn aloittaminen
• asiantuntijoiden kuuleminen ja valiokunnan muu tiedonhankinta
• mietintövaliokunnassa mahdollinen lausunnon pyytäminen toisel- ta valiokunnalta
• valmistava keskustelu
• mietintö-/lausuntoluonnoksen esittely
• yleiskeskustelu
• yksityiskohtainen käsittely
• mahdollinen erillinen ratkaiseva käsittely
• mahdollinen päätös vastalauseen tai eriävän mielipiteen jättä- misajasta
• mahdollinen päätös mietinnön tai lausunnon esittelijästä
• mietinnön tai lausunnon tarkistaminen.
Tiedonhankintavaihe / Asiantuntijoiden kuuleminen
Asian käsittely valiokunnassa aloitetaan asiantuntijoiden kuulemisella ja muun tarpeelliseksi katsotun selvityksen hankkimisella. Valiokunta päättää itse kutsuttavista asiantuntijoista ja asiantuntijakuulemisen laajuudesta.
Yleensä ensin kuullaan asian esitelleen ministeriön edustajaa tai edustajia, sen jälkeen muita asian valmisteluun osallistuneita sekä sellaisten virasto- jen, järjestöjen ja muiden tahojen edustajia, joiden toimialaa säädettävänä oleva lainsäädäntö koskee. Käsiteltäessä kansalaisaloitetta valiokunnan on varattava aloitteen tekijöiden edustajille tilaisuus tulla kuulluksi. Asiantun- tijakuulemisen laajuus vaihtelee: joskus riittää yhdenkin asiantuntijan kuu- leminen, mutta laajoissa lainsäädäntöhankkeissa voidaan kuulla kymmeniä asiantuntijoita. Asiantuntijoita kuullaan yleensä suullisesti valiokunnan ko- kouksessa. Valiokunta voi myös pyytää asiantuntijalta kirjallisen lausunnon.
39
