SotePeda 24/7 -hanke
Rahoittaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö
CC BY-SA 4.0
Tekoälyn ja robotiikan eettisyys
Olli Vesterinen
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Mitä tekoälyllä tarkoitetaan?
• Kolme tasoa:
• Kapea tekoäly – nykyinen tekoäly.
• Vahva tai yleinen tekoäly – pystyisi tekemään päätöksiä itsenäisemmin, ihmisten tapaan.
• Supertekoäly – ihmisten älykkyyttä moninkertaisesti tehokkaampi.
Pohdi (voit pysäyttää videon)
• Missä ja minkälaiseen tekoälyyn olet törmännyt?
• Jos mahdollista, keskustele toisen kanssa kohtaamisesta.
• Perustele, miksi ajattelet, että kyseessä oli tekoäly eikä vain muu
edistynyt teknologia.
Sovellus 1. Itseajavat autot
• Itseajavat autot tarvitsevat toimiakseen useita tekoälytekniikoita.
• reitin haku ja suunnittelu
• esteiden automaattinen tunnistaminen
• päätöksentekokyky monimutkaisissa ja muuttuvissa ympäristöissä.
• Tavoitteena on virheiden välttäminen, jotta voidaan välttyä onnettomuuksilta.
• Itseajavat autot ovat läheisiä teknologioita jakeluroboteille, lennokeille ja itseohjautuville laivoille.
• Tavoitteena on, että itseohjautuvat autot parantavat tieturvallisuutta. Tavoitteena on myös logistiikkaketjujen tehokkuus.
• Henkilö- ja tavaraliikenne ovat jokapäiväisen elämän asioita, joten kyse on merkittävästä muutoksesta.
Elements of AI https://www.elementsofai.com/fi/
Sovellus 2. Sisältöjen suosittelu
• Tieto on nykypäivänä personoitua. Sinulle näkyvä tieto ei ole samaa kuin jollekin toiselle näkyvä tieto. Sosiaalisen median sisällöt ja netissä
kohtaamasi mainokset ovat hyvä esimerkki. Suoratoistopalvelut tekevät musiikkisuosituksia, samoin on sarjojen ja elokuvien kohdalla. Myös
sanomalehtien verkkosivustot ja tietysti hakukoneet näyttävät sisältöjä käyttäjäkohtaisesti.
• Yksi esimerkki käyttäjäkohtaisesta näkymästä on Ylen Uutisvahti - uutissovellus.
• Personoiduista sisällöistä päättävät tekoälyyn perustuvat algoritmit.
• Suosittelujärjestelmien perustana on algoritmit ja koneoppiminen – näiden perusperiaatteiden tunteminen auttaa ymmärtämään mistä on sisältöjen suosittelussa on kyse.
Elements of AI https://www.elementsofai.com/fi/
Sovellus 3. Kuvan- ja videonkäsittely
• Älypuhelimen valokuva-albumin voi järjestää henkilöiden mukaan, koska käytössä on kasvojentunnistus. Sosiaalisessa mediassa kasvojentunnistus ehdottaa henkilöiden tägäämistä kuviin. Passintarkastuksia voidaan
nopeuttaa ja tehostaa käyttämällä samaista kasvojentunnistusta.
• Tekoälyn avulla myös muokata kuvia ja kuvallista sisältöä. Tästä esimerkkinä on elokuvien tietokoneanimoidut hahmot, jotka kopioivat liikkeensä ja
eleensä ihmisnäyttelijöiltä.
• Haasteena on luonnollisen näköisen – mutta muokatun – videomateriaalin erottaminen oikeasta.
Elements of AI https://www.elementsofai.com/fi/
Eli mitä tekoäly tarkoittaa?
Ei yleisesti hyväksyttyä määritelmää.
Avaintermejä ovat
autonomisuus, eli kyky suorittaa tehtäviä monimutkaisessa ympäristössä ilman jatkuvaa käyttäjän ohjausta, ja
adaptiivisuus, eli kyky parantaa suorituskykyä oppimalla kokemuksesta.
Elements of AI https://www.elementsofai.com/fi/
Entä robotiikka?
• Perinteisesti roboteilla tarkoitetaan tietokoneohjattuja työkappaleita tai työvälineitä käsitteleviä yleiskäyttöisiä laitetta.
• Nykyisin roboteiksi nimetään fyysiseltä rakenteeltaan monenlaisia ohjelmallisesti liikkuvia laitteita, joihin usein liittyy ympäristön havainnointia ja sen mukaan toimimista.
• On olemassa erilaisia liikkuvia robotteja kuten automaattisesti ohjautuvia lennokkeja ja autoja.
Robottiautoissa auton ohjaus toimii usean eri toimilaitteen, anturoinnin, tietokoneen ja niitä hyödyntävän ohjelmiston avulla.
• Määritelmässä on sana ”yleiskäyttöisyys”:
• liikkeiden ohjelmoitavuutta ja
• mahdollisuutta käyttää samaa laitetta useisiin käyttötarkoituksiin.
• Robotin liikkeet tuotetaan yleensä sähköisten toimilaitteiden avulla, mutta voivat olla esim.
hydraulisia.
• Robotti-sanaa käytetään myös ohjelmistoista, jotka tekevät automaattisesti tiettyjä tehtäviä,
esimerkkinä osakkeiden robottikauppa tai hakurobotit. Tällöin ei kuitenkaan puhuta varsinaisesta robottitekniikasta.
• Humanoidirobotit vastaavasti ovat ihmistä ja ihmisen toimintoja jäljitteleviä käveleviä robotteja.
Timo Salmi 2014 https://issuu.com/mcipress/docs/impulssi_0214
Eettisyys
Mitä on etiikka?
• Etiikka käsittelee hyvää ja pahaa, arvoja ja normeja, oikeuksia ja
velvollisuuksia. Kun arvot ja normit ajautuvat keskinäiseen ristiriitaan, syntyy eettinen ongelma.
• Etiikka on myös moraalin tutkimista. Se tutkii moraalifilosofian kysymyksiä, moraalisten arvostelmien ja teorioiden luonnetta ja pätevyyttä sekä eettisten käsitteiden alkuperää ja merkitystä.
• Etiikka siis kuvaa ja selittää moraalisia näkemyksiä – toisaalta se
perustelee, miten tulee toimia.
(3) TIEDON LUOMINEN
Eettisissä kysymyksissä ratkaisujen esittäminen ja perusteleminen sekä päätöksenteon tukeminen ovat jokaisen
sote-alalla toimivan eettiseen osaamiseen kuuluva alue.
(2) OSALLISTUMINEN
Yhdistyvä eettinen osaaminen, jossa eettisesti kestävä toiminta syntyy yhteistyössä. Aika ja tila eettisten
kysymysten pohdinnalle ja keskustelulle - esim. organisaation
oma eettinen foorumi.
(1) TIEDONHANKINTA
Sote-kentällä toimiva noudattaa työssään sekä lainsäädäntöä että
yleisesti hyväksyttyjä eettisiä periaatteita.
SotePeda 24/7 -hanke
Eettinen
osaaminen
Eettisyys tekoälyn ja robotiikan kohdalla
Seuraavat diat pohjautuvat
https://vm.fi/tietopolitiikka-taustapaperit
Taustalla ihmiskäsitykset (Aku Visala)
• Yhteiskunnan digitalisoituessa olisi tärkeää ottaa huomioon ihmiskäsitykset, koska ne määrittävät merkittävästi ihmisten asenteita tekoälyn kehitystä kohtaan.
• Teknologia ylipäänsä ei ole arvoneutraalia, koska sen tuotanto ja käyttö
vaikuttavat ihmissuhteiden luonteeseen, yhteisöihin ja yksilöihin tavoilla, jotka ovat joskus ennakoimattomia.
• Teknologiaa suunnitellaan aina johonkin tarkoitukseen, joten se antaa
konkreettisen muodon suunnittelijan päämäärille ja tätä kautta myös arvoille.
• Tekoälyteknologiat ovat erityisen haastavia juuri näiltä osin, koska niissä pyritään ainakin joiltakin osin mallintamaan ja käsittelemään ihmisyyden ydinalueita. Näitä ovat esimerkiksi empatia, erilaiset älykkyyden muodot, tunteet, ihmissuhteet,
vuorovaikutus sekä moraalinen käyttäytyminen.
• Näillä alueilla käytettävät teknologiat voivat puolestaan vaikuttaa siihen, kuinka ihmiset nämä seikat näkevät ja millaisia asioita he pitävät arvokkaina.
Tekoäly ja seurausten pohtiminen (Antti Kauppinen)
1. Datan kerääminen ja järjestelmän opettaminen: Kuinka tekoälyjärjestelmiä tulisi kehittää?
2. Tekoälyjärjestelmän käyttö: Miten ja mihin tarkoituksiin tekoälyjärjestelmiä tulisi käyttää?
3. Tavoitellut ja tarkoittamattomat seuraukset: Kuinka tekoälyn
käyttöönoton aiheuttamia muutoksia tulisi arvioida ja kuinka niihin
pitäisi reagoida?
Moraalipsykologisia näkökohtia
(Michael Laakasuo & Jussi Palomäki)
• Moraalipsykologisella tutkimuksella on paljon annettavaa mm.
terveydenhuoltopalveluille.
• Silloin pohditaan keinoja ottaa IBM:n Watsonin kaltaisia tekoälypalveluita diagnostiikan apuvälineiksi.
• Ongelmana
• Jos automatisoitu hoitodiagnostiikka tai sitä seuraavat hoitopäätökset sisältävät virheitä, on hyvin haastavaa sanoa, kuka tällöin on vastuussa virheistä.
• Myös esim. tulevaisuuden profilointialgoritmit eivät voi välttyä nk. vääriltä positiivisilta.
Yhteenvetona
Tekoälyn sijaan voisimme usein puhua koneoppimisesta. Myös työelämässä tilanteisiin voi hyvin usein soveltaa ammattieettisiä periaatteita – oli niissä tekoälyä tai robotiikkaa mukana tai ei.
Eettisiä näkökulmia tekoälyyn ja robotiikkaan:
1. Tekoälyn kehittäjien ja käyttäjien eettiset valinnat (esim. hakkerointi) 2. Tekoälyä hyödyntävän toiminnan eettisyys (esim. sotilastiedustelu) 3. Tekoälyn itsenäisesti tekemät eettiset valinnat (esim. robottiauton
ratkaisut, kun ihmisuhreja vaativa onnettomuus näyttää
väistämättömältä)
Kirjallisuus ja linkit
• Elements of AI. Reaktor, Helsingin yliopisto.
https://www.elementsofai.com/fi/
• Ollila, M-R. (2019). Tekoälyn etiikkaa. Otava.
• Opas tekoälyn etiikkaan. https://aisociety.fi/fi/opas-tekoalyn-etiikkaan
• Salmi, T. (2014). Robotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaa.
https://issuu.com/mcipress/docs/impulssi_0214
• Tietopoliittisen selonteon taustapaperit. https://vm.fi/tietopolitiikka-
taustapaperit
Palaute
olli.vesterinen@diak.fi
