Julkishallinto yhteiskuntatieteenä näkymä

Julkishallinto yhteiskuntatieteenä*

Ari Salminen

1. TEHTÄVÄ

Kun julkishallintoa tarkastellaan yhteiskun­

tatieteenä, joudutaan käsitykseni mukaan an­

tamaan valaistusta sekä siihen, millä tavoin jul­

kishallinto sijoittuu osaksi ihmistieteitä että sii­

hen, mikä asema julkishallinnolle voitaisiin an­

taa organisaatiota ja hallintoa tutkivien oppi­

alojen joukossa. Tähän liittyen pitäisi hahmot­

taa myös sitä, miten itse yhteiskunta on hallin­

totieteellisenä tutkimuskohteena muuttunut.

Esimerkiksi viime aikoina on sitkeästi kritisoi­

tu sitä, että valtionhallinnon ja kunnallishallin­

non kasvu suhteessa yksityiseen ja avoimeen sektoriin on monissa länsimaissa saanut aikaan kansalaisten kannalta kielteisen byrokratisoitu­

miskehityksen. On selvää, että yhtenä hallinto­

tieteen konkreettisena tehtävänä on selvittää tä­

mänkaltaista kehitystä, toisin sanoen tutkia byrokratian syitä ja tarvittaessa osoittaa perus­

teltuja tapoja eliminoida byrokraattisia menet­

telytapoja ja piirteitä poliittishallinnollisista ja yhteiskunnallisista käytännöistä. Pyrin seuraa­

vassa arvioimaan julkishallintoa yhteiskuntatie­

teenä kahden teeman varassa:

- ensinnäkin, kuvaamalla lyhyesti julkishallin­

toa koskevan tiedon ja tietämyksen kehitys­

tä historiallisen esittelyn avulla Yhteiskun­

tatiedettä laajemminkin vaivaavat kysymyk­

set todellisuuden luonteesta ja ilmiöiden tutkimustavasta ovat ajan kuluessa muutta­

neet julkishallinnon tietoperustaa

- toiseksi, tulkitsemalla edellistä täydentäen modernin hallinnon ongelmiin pureutuvaa julkishallintoa, sen joitakin tutkimuksellisia lähtökohtia ja suosituksia tultaessa 1970- ja 1980-luvuille. Viime vuosikymmenien hallin­

totieteiden kehitys on kiinnostavaa erityi­

sesti sen vuoksi, että hallinnon ilmiöitä on ryhdytty tutkimaan varhaisemman empiiris­

painotteisen tradition sijasta yhä enemmän ymmärtävän ja kriittisen yhteiskuntatieteen lähtökohdista. Selvää vastausta siihen, on­

ko hallintotiede enemmän empirismiin no­

jaava käyttäytymistiede vai enemmän ym­

märtävään tutkimustapaan nojaava henkitie­

de, on ehkä tieteenalan suhteellisen nuoruu­

den vuoksi turha vielä yrittää muotoilla.

2. POIMINTOJA HALLINNON UNIVERSAALI­

VAIHEEN TIETOPERUSTASTA

Eriteltäessä pääpiirteittäinkin julkishallinnon historiaa on aiheellista palata hetkeksi sadan vuoden taakse. Tuolloin tietämys julkishallin­

nosta muodostui osana yleistä hallintoa ja or­

ganisaatiota koskevaa tieteellisluonteista kes­

kustelua. Arvioinnin taustaksi olisi tietysti ase­

tettava silloinen yhteiskuntatieteellinen, talou­

dellinen ja sosiaalinen muutos. Kaikessa lyhy­

käisyydessään mainittakoon vain seuraavat ke­

hityspiirteet:

teollisen suurtuotannon ja tuotantoyksiköi­

den kasvu eri maissa tuottavuutta koskevi­

ne vaatimuksineen

erilaisten yhteiskunnallisten ja ideologisten liikkeiden järjestäytyminen, muun muassa puolue- ja etujärjestölaitoksen syntyajat modernien valtiojärjestyksien synty ja val­

tiomuotojen kehitys toimeenpanovallan teh­

täviä koskevine säännöksineen.

Muutoksen edellyttämää taustaa vasten jul­

kishallinnon tietoperustan alku on esitetty ohei­

sessa kuvassa\ erityisesti kuvan alimmissa elementeissä. 1900-luvun alussa syntyi joukko hallinnollisia koulukuntia, joita yhdisti pyrkimys saada tietoa siitä, millaisia organisaatiot ovat yleiseksi katsotuilta ominaisuuksiltaan, ei niin­

kään siitä, millainen hallinto on luonteeltaan ja sisällöltään toisaalta julkisissa organisaatioissa ja toisaalta yksityisissä organisaatioissa. Voi­

daan kärjistäen sanoa, että vuosisadan vaih­

teessa löydettiin monet hai linnon tehokasta jär­

jestämistä kuvaavat kriteerit ja analyysivälineet, joita myöhempi tutkimus on verraten kritiikit­

tömästi omaksunut ja käyttänyt.

Yhtä kaikki on huomattava, ettei hallintotie­

teiden alkuvaiheessa esimerkiksi hallintovallan ja toimeenpanojärjestelmän merkitystä valtiol­

lisen päätöksenteon osana ymmärretty keskei­

seksi. Sitäpaitsi hallintoa koskeva tieto oli puut­

teellista; tiedon hankintaa koskevat menetelmät olivat kehitteillä. Muun muassa vuosisadan alun koulukunnille ominaista tuotanto-organisaatioi­

den sisäistä työnjakoa ja johtamista mitattiin peräti käytännöllisten tietotarpeiden vuoksi.

TEOREETTINEN JA KRIITTINEN UUDEL·

LEEN ARVIOINTI (VALIKOIDEN)

1980-

JULKISHALLINTO­

TIETEEN

SOVELLUTUSTEN KAUSI

1960 -1980

HALLINTOTIETEIDEN ERIYTYMINEN JA SPESIFIOITUMINEN 1940-1960

JULKISHALLINNON TIETOPERUSTAN ELEMENTTEJÄ

/

/ 1

UUSWEBERI- 1 1 LÅINEN : BYROKRA• I

TIA• I

ANALYYSI 1 1 1 11

,, ,

1 1

UUSI 1 JULKINEN

JULKISHALLINTO 1 VALINTA : ( NISKANEN,

"UUDET ARVOT"

(WALDO, I BUCHANAN, FREDERICKSON, I OLSON)

MARINI) 1

1 1 1

VERTAI• HALLIN- KRIIT• IMPLE- POLI· JOHTA- LEVA NOLLI- TINEN MENTAA TUKKA- MIS•

JULKIS- NEN HALLIN• TIO- ANALYY- TEORIA HAL· PÅÅTÖK NONTUT TEORIA SIT

LINTO SEN KIMUS TEKO

...

BEHAVIORAA­

UNEN ORGANlSAA·

TIOTEORIA

POUTIIKKAKESKEINEN HALLINTOTEORIA

"GOVERNING"

JOHTAMIS­

LÅHESTYMIS­

TAVAT ORGA­

NISAATIOON

"MANAGING"

/

( SIMON, MERTON)

"BUREAUCRATIC BEHAVIOUR"

KRIITTINEN

YHTEISKUNTATEORIA "TEHOKKUUS" /'/

HALLINTOTIETEIDE N IHMIS- NS. TIETEELU-

ALKU: SUHTEET POLITIIKKA/ NEN LIIKKEEN-

HALLINTOKÅSITTEE N TEORIA ORGANI• HALLINTO- HOITO JA KLAS- MUODOSTUMINEN BYROKRA- SAATIOS- DIKOTOMIA SINEN HALLINTO- JA UNIVERSAALISU us _TIASTA SSA(MAYO, (WILSON, OPPI (TAYLOR, 1800 • LUVUN LOPP u _{(WEBER) FOLLETT) GOODNOW) FAYOL)}

JA 1900 • LUVUN AL KU "HALLINTA "INFORMAALI "HALLINNOLLINEN 'TYÖNJAKO, KÄS- ^>--

/

�

TIETEELLINEN SOSIOLOGIA JA VALTIO - OPPI JA TALOUSTIEDE

/

FUNDAMENTTI KÅ YTT Å YTYMISTIEDE OIKEUS

Alkuvaiheen universaalin hallinnon tietope­

rustaan kannattaa tehdä kuitenkin pari merkit­

tävää täsmennystä. Yhdysvaltalainen Woodrow Wilson (1856-1924) esitti saksalaiseen oikeus­

ja hallintoteoriaan (Verwaltungslehren mukai­

seen orgaaniseen valtiokäsitykseen) perustu-

van eräänlaisen negatiivisen julkishallinnon määritelmän. Hän erotti hallinnon ja politiikan toiminta-alueet toisistaan, vaikkakin politiikka ja hallinto ymmärrettiin saman valtiollisen toi­

minnan, tahdon ja teon, osiksi. Jos tätä hallin­

nontutkimuksen itsenäistymiseen mitä ilmei-

semmin vaikuttanutta oivallusta pidettäisiin jul•

kishallinnon syntyvaiheena, voidaan tieteenalan iäksi määritellä sata vuotta, sillä Wilsonin pal•

jon muisteltu artikkeli »The Study of Ad·

ministration» ilmestyi v. 1887. Wilsonin käsitys•

tä hallinnosta on myöhemmin täydennetty pre•

misseillä, joissa on puolustettu hallinnontutki·

muksen autonomisuutta sekä hallintoon koh·

distuvan tieteellisen tutkimuksen merkitystä hallintotoiminnan tehokkuutta lisäävänä teki·

jänä.

Hallinnollisista koulukunnista poikkeaa, sa•

noisinko edukseen, myös saksalaisen Max We·

berin (1864-1920) teoria byrokratiasta. Se on ehkä yksimielisimmin katsottu tärkeimmäksi teoriaksi hallinnosta ja hallintotoiminnasta. We•

berin byrokratiateoria sisältyy välittömästi hä·

nen kuolemansa jälkeen 1920-luvulla koottuun suurteokseen »Wirtschaft und Gesellschaft».

Se on korostetusti grand theory hallinnosta, jos·

sa politiikka ja talous sulautuvat itsenäisen, ko·

konaisvaltaisen legaalisen hallinnon selittämi·

seen ja ymmärtämiseen. Poikkeuksellisen mit•

tavan tutkimusaineiston ja monien lähestymis•

tapojen välityksellä Weber paljasti jotain pysy­

väislaatuista siitä logiikasta, jolla moderni ta­

lous ja yhteiskunta saavat byrokraattiseksi ja rationaaliseksi kutsutun hallinnan muotonsa.

Vaikka tässä yhteydessä joudutaan näin ly•

hyesti kommentoimaan Weberin merkitystä hai•

lintotieteelle, todettakoon vielä se, että hänen kattaviin yhteiskunta• ja talousvertailuihin ja historialliseen ymmärtämiseen, verstehen-me•

todiin, perustuva ilmiöiden selittämistapansa on tuonut sosiaalitieteille uusia mahdollisuuk•

sia. Näihin kuuluvat muun muassa Weberin ideaalimallikonstruktiot yhteiskunnan muutok•

sen ymmärtämiseksi.

3. JULKISHALLINNON VASTAUKSIA YHTEISKUNNAN MUUTOKSEEN

Yhteiskuntatieteiden kehitystä seuraten jul•

kishallinnon tutkimuksessa alkoi 1950-luvulle tultaessa erottua toisaalta jo aiemmin vahvas­

ti esillä ollut amerikkalaispainotteinen positivis­

tinen tutkimusote, jossa oletettiin luonnontie•

teellisten mallien soveltuvan ihmisten välisten suhteiden tutkimukseen. Toisaalta tutkimuk­

sessa alkoi orastaa eurooppalainen, paljolti sak­

salaisen idealismin mukaiseen tulkitsevaan pa­

radigmaan perustuva tutkimusote, jossa so­

siaalista maailmaa ymmärrettiin yksilöiden tie•

toisuuden, subjektiivisuuden ja ihmisten aset­

tamien tarkoitusten ja tavoitteiden kautta. Li•

säksi marxilaista otetta hyödyntävä kriittinen ja radikaali yhteiskuntatiede vaikutti organisaatio­

tutkimukseen.

Oheiseen kuvaan on tilannetta vahvasti yksin•

kertaistaen sijoitettu kolme 'blokkia', joihin hal­

lintotieteiden voidaan katsoa eriytyneen ja spe­

sifioituneen alussa kuvatun klassisen vaiheen jälkeen. Julkishallinnon tietoperustan kehitty•

misen ja hallinnontutkimuksen laatutason ko•

hottamisen kannalta erityisen huomion ansait•

see päätöksentekoteoriaa edustava Herbert A.

Simon. Teoksessaan »Administrative Behavior»

{vuodelta 1945) Simon tarkasteli perusteellisesti hallinnon päätöksentekijän käyttäytymistä va­

lintatilanteessa. Hän osoitti, ettei päätöksente·

kijä tosiasiassa saavuta sitä rationaalisuutta, jo•

ta taloustieteen täyden rationaalisuuden opti•

miratkaisu edellyttää. Rajoittuneisuuteen ovat tärkeimpinä syinä ne puutteet, joita esiintyy päätöksenteon taustana olevissa arvoissa, tie•

doissa ja niiden ennalta-arvaamattomissa vai­

kutuksissa. Koska kaikki vaihtoehdot eivät edes juolahda päätöksentekijän mieleen, puhutaan tässä yhteydessä rajoitetun rationaalisuuden päätöksenteosta hallinto-organisaatiossa. Si•

mon toi kiistatta hallinnon tehokkuus-keskus­

teluun uuden, eräällä tapaa aiempaa realisti·

semman ulottuvuuden.

Merkillepantavaa on myös se, että oheisen kuvan valtio• ja politiikkakeskeinen julkishallin·

to omaksui julkisen vallan ja hallinnan erityis·

piirteitä korostavan »governing»-ajattelun, kun taas johtamislähestymistavat näkivät julkisen johtamisen »managing»-idean taustalta. Johta­

misteorioita sävyttikin pitkään poliittisista ar•

voista, kulttuurieroista ja poliittis-hallinnollisen järjestelmän ja virkakoneiston erityispiirteistä

»puhdistettu» kapea-alaista tehokkuutta koros•

tava johtamisoppi.

Julkishallinnon tiede· ja tietoperustan muu·

tos on 1960-luvun lopulla ja koko 1970-luvun jat­

kunut siten, että tieteenalan piirissä on sovel·

lettu useita teoreettisia lähestymistapoja. Tä·

tä selittää osaltaan se, että vuosisadan alkuun verrattuna yhteiskunta on muuttunut julkisen hallinnon näkökulmasta. Joiltakin osin tapah·

tunutta kehitystä voinevat kuvata seuraavat ha•

vainnot:

- julkinen sektori on kansantalouden osana eri maissa laajentunut erittäin voimakkaasti - vertailu osoittaa, että monissa länsimaissa

julkiset menot kahmaisevat huomattavan

osan bruttokansantuotteesta ja julkisella sektorilla työskentelevät ovat lisänneet rut­

kasti osuuttaan työllisestä työvoimasta - moniin länsimaihin on kehittynyt ja kehitet­

ty jättimäisiä julkisia hyvinvointijärjestelmiä terveydenhuollon, koulutuksen ja sosiaali­

turvan aloille

- kansainväliset organisaatiot ovat laajentu­

neet ja järjestöjen vaikutusvalta on kasva­

nut sekä kansallisissa että valtioiden väli­

sissä asioissa.

Tästä kehityksestä on seurannut, että länti­

set yhteiskunnat ovat ikäänkuin »julkistuneet», ts. julkisen hallinnon ala on yhteiskunnassa laa­

jentunut samalla kun julkisten organisaatioiden yhteiskunnallinen merkitys on lisääntynyt. Jo alussa viittasin tästä aiheutuneisiin julkisen hal­

linnon ongelmiin, byrokratisoitumiseen, hallin­

non menettelytapojen hitauteen ja monimutkai­

suuteen, suurten organisaatioiden hallinta- ja käsittelyongelmiin, yhteiskunnallisten organi­

saatioiden kompleksisuuteen yms. Oheiseen kuvaan valitut sovellutuskauden suuntaukset ovat pyrkineet hallintotieteellisestä näkökul­

masta tuottamaan tietoa ja ratkaisemaan ongel­

mia, jotka nousevat julkisen hallinnon yhteis­

kunnallisen roolin muuttumisesta. Uudemmat hallinnon koulukunnat käsittelevät mm.:

1) valintojen rationaliteettia julkisessa organi­

saatiossa

2) hallintokoneiston talous- ja luottamuskriise­

jä kapitalistisessa talousjärjestelmässä 3) viranomaisten toiminnan ja toimeenpanoval­

lan vaikuttavuutta

4) yhteiskuntapoliittisen suunnittelun ja yhteis­

kuntapoliittisten ohjelmien mielekkyyttä yk­

sittäisen kansalaisen preferenssien kannalta 5) julkisen sektorin virastojen ja laitosten joh­

tamismuotojen ja -kulttuurin uudistamista.

Sovellutusten kauden kuvaa voidaan täyden­

tää toteamalla, että hallintotieteellinen koulu­

tus on laajentunut, institutionalisoitunut ja suuntautunut relevanteiksi koettuihin julkishal­

linnon aloihin. Alan oppituoleja ja koulutusoh­

jelmia on runsaasti eri maissa, eniten yhdysval­

talaisissa yliopistoissa. Professuurien aloja ovat suunnittelu, johtaminen, implementaatio, vertaileva hallinto, finanssihallinto, terveyden­

huollon hallinto, koulutuksen hallinto, vain har­

voja mainitakseni. Alan koulutusta ja tutkimus­

ta on Suomessa Helsingin, Tampereen ja Kuo­

pion yliopistoissa, Åbo Akademissa sekä Lapin Ja Vaasan korkeakouluissa.

4. JULKISHALLINNON UUSIA HAASTEITA 80-LUVULTA ETEENPÄIN

Julkishallinnon yhteiskuntatieteellisiä perus­

teita on 1970-luvun puolenvälin jälkeen arvioi­

tu uudelleen. Kysymys on ollut julkishallinnon tieto- ja arvoperustaan kohdistuvista muutok­

sista. Hyvin yleisesti todeten, kritiikin kohteeksi on joutunut se sitkeästi elävä käsitys, jonka mu­

kaan julkishallinto ymmärretään pelkkänä te­

hokkaan ja rationaalisen hallintotoiminnan tie­

teenä. Toisaalta on kritisoitu myös hallintotie­

teen positivistisuutta, ts. teorian rajoittumista vain kuvaamaan ja selittämään julkista hallin­

toa. Teoreettisessa arvioinnissa on kiinnitetty huomiota - asia, johon esitykseni johdannos­

sa viittasin - hallintotieteen luonteeseen yh­

teiskuntatieteelle ominaisella tavalla ymmärtää julkista hallintoa ja pyrkiä muuttamaan ja uu­

distamaan sitä.

Lyhyesti edellä kuvattu modernin julkisen sektorin kehitys yhteiskunnassa edellyttää mie­

lestäni näkökulman muutosta hallinnon sisäi­

sistä kysymyksistä yhä enemmän hallinnon ja yksilön välisten suhteiden tarkasteluun. Suppea valikoima julkishallinnon teoriaa uudelleenarvi­

oivista suuntauksista on kuvattu oheisen julkis­

hallinnon tietoperustan ylimmässä elementls­

sä. Esimerkiksi uuden julkishallinnon kohdal­

la mainitut uudet arvot ovat asettaneet julkisen hallinnon toiminnalle vaatimuksia

- anti byrokraattisuudesta ja demokraattisesta hallinnosta

- hallinnon reagointi herkkyydestä ja respon­

siivisuudesta kansalaisiin nähden hallinnon legitiimisyydestä

- hallinnon palvelukykyisyydestä ja taloudel­

lisuudesta.

Tiivistän lopuksi julkishallinnon uudet haas­

teet BO-luvulta eteenpäin kolmeen julkishallin­

nolle asetettavaan tehtävään:

1. Järjestelmätasolla tarvitaan tutkimustie­

toa siitä, miten laajentunut byrokratia virka­

miesvaltana kyetään hallitsemaan demokraat­

tisessa järjestelmässä ja miten kompleksisia hallintojärjestelmiä voidaan kansalaisten kan­

nalta koordinoida ja valvoa sekä ennakoida hal­

lintojärjestelmien toiminnan vaikutukset. On­

gelma koskee sekä valtiollisia että valtioiden vä- 1 isiä, kansainvälisiä organisaatioita. Arvelisin, että jo 1990-luvulla hallinnontutkimus suuntau­

tuu nykyistä selvemmin kansainvälisten orga­

nisaatioiden toimivallan, päätöksenteon, johta-

misen ja ylikansallisten vaikutusten analysoin­

tiin.

2. Hallinnon ja yksilön välinen suhde voidaan tarkentaa kysymykseen hallinnon kyvystä vas­

tata kansalaisten tarpeisiin ja odotuksiin. Yh­

teiskunnallinen tarve itsenäisimpiin, itsehallin­

nollisiin organisaatioihin lisääntyy samalla kun joudutaan pohtimaan suurten, keskitettyjen

»hallintobyrokratioiden» purkamista. Tarvitaan perusteltua tietoa muun muassa siihen, miten kehittää joustavia ja yksinkertaisia hallinnolli­

sia menettelytapoja erilaisissa ympäristöissä sekä miten ottaa nykyistä erittelevämmin huo­

mioon erilaisten pien- ja erityisryhmien oikeu­

tetut vaatimukset yhteiskunnassa.

3. Julkishallinnon tehtävä yksilöiden ja kol­

lektiivien välisessä problematiikassa kietoutuu oleellisesti talouden muutokseen. Kun tiede­

tään, että talouskasvu on hidastunut tai peräti pysähtynyt monissa maissa eivätkä ihmisten odotuksetkaan ole optimistisia, tulisi vastaa­

vasti saada selkoa, miten pitäisi kehittää näin kalliiksi muodostuvaa julkista hallintoa ja sen palvelujärjestelmää. Talousteoreettista orien­

taatiota kaivataan julkisen toiminnan perustei­

den tutkimiseen. Hallintoon suuntautuvaa pe­

rustutkimusta tarvitaan selvitettäessä ensinnä­

kin syitä julkisen sektorin ja yksityisen sekto­

rin jatkuvasti esiintulevalle vastakkainasettelul­

le yhteiskunnassa; toiseksi, privatisoinnin taus­

taa ja vaikutusta julkisten organisaatioiden toi­

minnalle ja kolmanneksi, julkisen talouden kes­

tävyyttä ja luotettavuutta kansalaisten kannal­

ta heikkenevän talouden tilanteessa.

VIITTEET

1 Alunperin oheinen kuva on ideoitu McCurdyn (1986) jaottelun mukaan.

LÄHTEET

Ahonen, Pertti: Hallinto hallintana. Hallinnon teorian avaimet. Helsinki: Valtion painatuskeskus 1988.

Burrell, Gibson-Morgan, Gareth: Sociological Para­

digms and Organizational Analysis: Elements of the Sociology of Corporate Life. Heinemann, London 1979.

Frederickson, H. George: New Public Administration.

The University of Alabama Press, Montgomery 1980.

Jreisat, Jamil E.: Synthesis and Relevance in Com­

parative Public Administration. Public Administra­

tion Review 35 (1975): 6, 663-671.

Luhmann, Niklas: Theorie der Verwaltungswissen­

schaft, Bestandsaufnahme und Entwurt, Grote, Köln und Berlin 1966.

Lumijärvi, Ismo: Henkilöstöohjausmetodien uusiutu­

misen ongelmasta historiallis-geneettisen tarkas­

telun valossa. Acta Universitatis Tamperensis ser.

A voi. 118, 1980.

Lundquist, Lennart: From Order to Chaos: Recent Trends in the Study of Public Administration, teoksessa State and Market, ed. Lane, Jan-Erik, 201-230. Sage, London 1985.

Me Curdy, Howard E: Public Administration: A Biblio­

graphic Guide to the Literature. Marcel Dekker, New York 1979.

Mueller, Dennis C. Public Choice. University Press, Cambridge 1973.

Ostrom, Vincent: The lntellectual Crisis in American Pub/ic Administration. The University of Alabama Press, Montgomery 1973.

Rabin, Jack-Bowman, James S. (toim.): Politics and Administration: Woodrow Wilson and American Public Administration. Marcel Dekker, New York 1984.

Waldo, Dwight: Public Administration in a Time of Tur­

bulence. Chandler Publishing, San Francisco 1971.

Waldo, Dwight: Public Administration Toward Year 2000: The Framing Phenomena, teoksessa Current lssues in Public Administration (2 p.), Toim. Lane, Frederick S., s. 499-512.

Weber, Max: Economy and Society. Voi. 2. Toim. Roth, Guenther ja Wittich, Claus: University of California Press Berkeley. 1978.

Wilson, Woodrow: The Study of Administration. Po­

litical Science Quarterly 56 (1941), s. 481-506.

* Virkaanastujaisesitelmä Vaasan korkeakoulussa 2.12. 1988.