osaltaat kutsutaan sään»

varatuomari.

Osoite^:Viipuri; Punanenlähde^n:o56 Posti-^jasähköosoite^:Viipuri.

/^isalmcll

Hö,,rl,wcnl,c

Cfftfe W

CT^

^tiön

^osaltaat kutsutaan sään»

%

^nön

^mutaiseen

wuosikokoukseen,

enfi

^tuleman yJiaaliQfuun K»

p-.nä klo ⁶ j. p. P.

lisalmen

^kauppa-

lan maja-taloon

keskustelemaan

^ja päättämään

Mtiön muosikokoukseen kuulumista asioista.

lisalmella

^{16 P.}

Helnlikuuta 1888.

lohtotuuta.

Suomen Matkailija-Yhdistyksen

haara-

osasto

Kuopiossa

kutsutaan vuosikokoukseen 25p:nä ensitulevaa Helmikuuta klo 5 j. pp.

täkäläiseen Seurahuoneesen kuule- maan Johtokunnan antamaavuosi- kertomusta toimestansa sekä tar- kastamaan tiliä haara-osaston raha- asioista.

Samassa tilaisuudessa valitaan a) Johtokuntaan 4 jäsentä b) ² tilin- tarkastajia ynnä 2varatarkastajaa.

Kuopiossa 28 p:näTammik. 1888.

Johtokunnan puolesta:

Carl Sundman.

Hoiilunuorisollr

tarjotaan opetusta Weistossa 6 mk:sta lukukausi, jos vähintään 10 oppilasta^samasta oppilaitokses- tailmoittautuu.

Hanna von Fieandt.

Ilmoituksia.

minnut antaa

saadakseen

oikeutta ja ti»

laisuutta

^tarpeensa tyydyttämiseen! Sil- loinpamyös

kansa

^rientää

lähettämään

lapsiaan

uusiin

oppilaitoksiin. Tapah- tuipa wielä, ettänämä eiwät woineet

»vastaan ottaakaan kaiktia ^niitä,jotka

niihin

^pyrkimät.

On moittimalla moitittu,että

suoma-

laiset

koulut kokoomat oppisaleihinsa köy-

hiä

ja marattomia ^oppilaita. Tätä on

tahdottu esiintuoda

ikäänkuin todistuk-

sena

^siihen,että

suomalaiset

^koulutomat

teräämällätin keränneet oppilaitaan. Ei ole huomattu,ettämyöställäkin

asialla

on

luonnolliset

^syynsä. Kun kouluja

suomenkielellä

ei löytynyt, ei myöskään tilallinen mäestömoinut malmistaa^lap-

siansa

olemattomia kouluja warten.Ti- lallinen »väestö on ollut kaikkialla

sitä

paitse

mähemmin

taipumainen

esi-isiensa

olintamoista ^luopumaan,

se

^{kun ontyy-}

tywäinen

asemaansa

maanmiljelijänä.

Se on yleensä wanhoillaan-olija. Kui- tenkin on

tässä mäestössä

^meidän

maas-

samme

maikuttanut

suuri

siwistystarwe.

Se on »voimakkaasti pyrkinyt

kohoa»

maan korkeammalle simistyskannalle, ja

tämäpä pyrintö on

saanut sen

^irroitta-

maan

kukkaronsa

^{nauhoja ja}

romollansa

auttamaan

suomalaisten

^koulujen

perus-

tamista, niin poika- tuin tyttökoulu- jenkin. Tämän pyrinnön kautta alkaa- kin

wähitellen ^maaseutu

^muuttaamuo-

toansa. ^Maaseudun

^{tilallinen mäestö}

alkaa ^näet, hiljalleen

kohota

^maalla

asu»

mien säätyperheiden rinnalle yleisessä simistyksessä jakenties paikoitellen moit-

taakin ^ne yhteisten

asiain harrastami-

sessa.

Oppikouluja on

se ^siten

^{yhä enem-}

min ^ja enemmin rumennut käyttämään ja

sitä

^myöten

^häwiää

^{myöswaratto-}

muus kouluistakin. Varattomalle tu- lee pitkällinen koulunkäynti

mahdotto- maksi

^{ja sillekin,}jolle onnistuu armeli- asten

ihmisten

awulla leipään päästä, on ^tämä tie ollut niinwaiwaloinen,niin lvastointäymisiä täynnä, ettei

hänkään

enää

kehoita

muita marattomia

samalle

uralle astumaan.

Huopion

^Höyrywenhe

Osale-Yhtiön

<V^ osakkaat kutsutaansäänllössä

^mää-

rättyyn

wuosikokoukseen Yhtiön asia- miehen asunnossa Herrain ^Samolainen

H C:o

konttorilla

Kuopiossa Perjan- taina

ensitulewan

Maaliskilun 2päi- wänä klo 1päiwällä keskustelemaan ja päättämään

wnosikokoukselle

^kuulu-

mista

asioista sekä Miim

^pääoman

määräämisestä

^ja

osake

kirjain armon

mähentämisestä.

^{Kuopiossa U p:»la}

Helmikuuta

^1888.

lohtotunta.

M-Killksiil

loimusta.

Näppärät astian tctijät ryh- tykää »almi^tamaati Woi-Drit-

teliä koiwusta; niitä työväliä hin-

nalla ostaa

Cimipp=i)l|liö Cinopiosfa.

~gjsiibc& fiCattvt näytäntö.

Kansanteateri

Kaksinäytöksinen huvinäyt.

JS.^Kiljander.

l>ulcklB6N ^piilot.

Kuopiossa.

Keskiviikkona 22 p:nä ^Helmikuuta

AH-^{näytellään}>^l?

MB^- ^{Valmiiksi piitattuja}

rakennushirsiä ^ostetaan Niuvanniemellä.

Kirj. JR.^Kiljcinder

Postikonttoorissa.

Pikkukaupungin kuvaus l:ssä näyt

asurilan

^HöyryweneOsate-yhtlön

H^

osakeomistajat

kutsutaan

^täten

HR, " _{säännössä}

^{määrättyyn}

_wuosiko-

toutseen

^Lauantaina

ellsitulewan

Maaliskuun 3 päiwänä kilo 4 j. p. p.

yhtiön

asiamiehen asuntoon herrain

Sawolainen tk:o lonttoorilleKuopios:

sa,

tuumimaan ja päättämään

nmosiko- toukselle

^kuulumista

asioista.

^Kuo piossa 1 päimä

Helmiklluta

^1888.

Johtokunta.

Kuopiossa KelnllknN ^{21 p.}

Sovitt. Ang.Korhonen.

Marin rukkaset.

Laulunäyt. l:ssil näyt. ^Suoni, ja

Mieltä ylentäwäistä ja

isänmaan ys-

täwälle

ilahuttamaa

^on

^tosiaankin suo:

malaisten koulujensynty! Siinänähdään, mitä hywän

asian

^harrastus,

uhrautsen-

ja työnkyky yhdistyneinä woiwat luoda.

Ponnistus

suomalaisten koulujen

saami- seksi

^{on olema kauniimpia}

lehtiä isän-

maamme wiljelyshistoriassa. Kaswa- toon ja warttukoon alati

suomalainen

koulu! Kerätköön

se helmoihinsa suoma-

laisen nuorison! Jakakoon se

^{yhä jatku-}

massa

^ja

^uutterassa

työssä simistystä, rakkautta isänmaahan,

sen ^kansaan

^ja

kieleen! Valaiskoon

se nuorison

^ymmär-

rystä ja

siwistäköön sen

sydäntä! Ku- tenhyötyisä^maanlaatu,

suotuisat

^ilmat

ja oma

sisällinen

elonwoima saapi tai- mesta wahwan, myrskyjä ^kestämän, mutta samalla miellyttäwää

siimestä

tarjoaman tammenylenemään ja tasma-

maan,

samoin saakoon isänmaan

^rakkaus,

kansalaisten suosio

ja koulun oma elon- woima

suomalaisen sekä ^kansa-

^{että op-}

pi-koulun

kohoamaan

^ja »varttumaanko- ko

isänmaan nuorison helmaansa sulke- maksi

laitokseksi!

JUpajaiset Perjantaina seuraava tilattu näytäntö.

McrMopciiwät.

ittctfyutvien kantoa

toimeenpanee

maanviljelysseuran jäsenet

Heinävedellä (kansakoululla) ^Pää- siäiB-maanantainatulevanHuhtik.2 p., pitäjässä ensisyksynäpidettävän^maun viljelys- ja teollisuusnäyttelyn hy- väksi.

—

Voittolahjoja ottavat vas- taan kiitollisuudella ^miseuranja arpa- jaistoimikunnanjäsenet.

%m\kM

Ensi sunnuntaina Helmikuun 26p.nä

toimeenpannaan

kaupungin talon juhlasalissa

Sisäänpääsymaksu 25 penniä.

Lähemmin vasfedes.

Arpajaistoimikunnan jäsenet pyyde- tään suosiollisestikokoontumaan,sun- nuntaina tulevanMaalisk. ^{4 p:näheti} Jumalanpalveluksenloputtuakansakou- lun luokkahuoneesen,keskustelemaan ja^{päättämään}arpajais-iltahuvin ohjel-

mastaV.m.

I.

^«i«lauen.

Saästd-pankki.

Perjantaina tämän luun^{24 p:nä}kello ⁹e.

p.^p,kellol j. p. p.ottaa allekirjoitettuko»

tonaan tälnänkaupungin säästöpankinwas-

telirjoia koronmerkitsemistä warten. ituo»

piossa20 p.Helmikuuta ^1888.

lehti jumalaisten yksityis- lysesien historiasta.

..Taimesta ^{on tammenalku".}

Kun Suomen

kansa

^alkoi

herätä

^pit-

källisestä horrostilastaan kansalliseen

^it- setajuntaan, alkoi^myös

samassa

^kuulua

»vaatimus, ettäkorkeampi oppikoulu on awaawa

salinsa suomenkieliselle

^»väes-

tölle. Tätä luonnollista maatimusta

»vastustettiin

ruotsilnieliseltä taholta

^kyn-

sin

hampain, »vieläpä uskallettiin muu-

tamassa »virallisessa lausunnossa

^tuoda

julki ajatus, että

useamman

^{kuin kol-}

men

suomenkielisen

lyseon kannattami- nen

Suomeosa

»valtion »varoilla ei

so-

weltune siwistyksen

todellisiin etuihill".

Niin ajatteliwat

silloiset

»vallan pitäjät, mutta

suomalaisuuden

johtajat, luottaen

kansan

siwistystarpeisin, oliwat toista mieltä ja ryhtyiwät

tehottaisiin

^toimiin

puutteen poistamiseksi. Niin syntyi lv.

1873 Helsingissä

suomenkielinen

^alteis-

opisto, niin yksityiset

suomalaiset

^lyseot

Katsi huomattawaa lausuntoa

rauta-

tieasiassa.

Näillä waltiopäiwillä on tehty

sää-

dyissä 28

anomusehdotusta

rautateitten

rakentamisesta.

Niistä ei yksikään ole koskenut Karjalan rataa. Sillätunnet- tu on,että

hallituksen

esitys, maikka

se

ei wielä ole säädyille jaettu,

sisältää eh-

dotuksen, _ettäSawon radan malmistut-

tua,

sen

jatko Kouwolasta Kotkaan

sekä

Karjalan rata owatrakennettawat.

Ja tietääksemme

ei ole noista kaikista ano-

muksista

^{enempää tuin 1ainoa,jossa} pyydettäisiin jotakuta muuta rataara-

tennettawaksi

ennen Karjalan ^rataa.

Aatelissäädyssä,näet,teki

hra

^Munckano- musehdotuksen,että

Porin

^{rataralennet-}

Oulussa

^1874,

Turussa

ja Viipurissa

ja

Porissa

^{1879 ja}

Waasassa

^w.1880.

Nämä kaikki opinahjot oliwat

isän- maallisen innostuksen

^ja

harrastuksen

lapsia.

Kansa uhrasi

toiwollensa,_wa- roja ^karttui, oppilaita karttui ja ilok-

seen

nätiwät koulujen ystäwät,kuinka koulut alkoiwat menestyä ja lewittää tiedon alkeita yhä laajempiin piireihin.

Olot owat»vuosikymmenen

kuluessa suu-

resti muuttuneet,

suomalaisuus

^onkou-

lujen ja armollisten

asetusten

kautta

saanut

^{yhä enemmän} jalan sijaa. Nuo yksityiset koulut owat

wähitellen

^tulleet

»valtion kouluiksi, taimesta on tammi kaswanut, joka yhä laajemmalle lemit-

telee

lehmiänsä.

Aihetta

puhua yksityisistä

suomalai- sista

^{lyseoista antaa}meille tällä kertaa Turun

suomalainen

lyseo, joka wiime syyskuusta alkaen otettiin lopullisesti waltion

huostaan.

Tämän koulun wai-

tutuksesta wuosina

^{1879-1887 onäs-}

kettäin koulun johtaja ⁸ wuodenaikana, nykyinen

historian ^lehtori

Wiipurin ly-

seossa

^Antti

^Helander

^{antanut »var-}

sinhauskan

^{ja lawean}

kertomuksen.

^Tästä

nähdään, _että lyseossa on kaikkiaan ol- lut ¹⁶⁸ oppilasta, joista esikoiset,15 nuorukaista, wiime kewännä tuliwat ylioppilaiksi.

Kansalaisten

lahjat kou- lun hylvätsi tekemät ^22,498m. ^{48 v.,}

joista

suurimman

lahjan antoi

suoma-

laisuutta

^lämpimästi

harrastama

^Loi-

maan prowastiAntero Warelius.

Hän

lasti koulun

uhri-arkkuun

^{1W tynnyriä}

rukiita, jotka myötyinä tuottiwat lyseon

rahastoon

^{2,600 m. Vuodesta 188}

l

alkaen ^on lyseo nauttinut ^waltioapua yhteensä 89,444 44 p. ja on lyseon koko kustannus 8 wuoden ajalta

nous-

sut ^{198,982 m. 87 p.}

Jäännös

^kou-

lun»varoista teki noin 696 m.

Kun

lehtori Helanderin

mainittu ker- tomus

sisältää

yleisiä mietteitä

suoma-

laisista

yksityislyseoista ja niiden mer- kityksestä, otamme

tähän siitä

^muuta-

mia

tohtia. Suomalaisen

^oppikoulun

historiassa

^on

suomalaisilla

yksityislyse:

oilla tärkeä sijansa. Näitä yksityislyse:

oita perustamallaon

kansa saanut suo»

malaisen

^{oppikoulun tunvattuun}

sata:

maan, on

saanut sen

waltion turmiin.

Mutta ei

siinä

^{kyllin! Ne owatmyös-}

kin olleet tienraiwaajina,

itse

^{tukin paik} katunnallaan.

Jokainen

työpaikka kai- paa »valmistusta, ennenkuin työ

siinä

alkaa sujua. Niinpä koulu-alallakin.

Kuten ^pelto edellyttää paljo työtä, pal- jon perkkaustajamuokkausta,ennenkuin

se

möyheäksi ja leyhkeäksi peltomaaksion muuttunut,

samoin

^koulukin

saa

^pelto-

maansa

^muokata,

saa sitä

raiivata ja siistiä, ennenkuin

se

^woi

siihen ^siemen-

täänmenestyksellä kyliuää.

Siwistystarwe on

tosin

^ollut

olemassa.

Se on ollut Suomen

kansassa

^{jo tavan}

waikuttamassa.

Sitä todistaa

se ^tosia-

sia, että

suomenkielisiä

oppilaita on tul- lut kuittina aikoina

ruotsinkielisiin

^op:

pilaitoksiin. Siitäpä onkin ollut ^je

sev:

rauksena,että

useimmat

säätyläis-sumuis- tamme omat

suomalaisista esi-isistä läh-

teneet. Tämän siwistystarpeen tyydyt' täminen oli kuitenkin aiwan waikea.

Oman

äidinkielensä uhraaminen

^{oli »vält-}

tämätön. Moinen

uhri

ei helpolta^tun- tunut. Sen myöntänee meidän aika- namme jokainen. Wieraan kielen ^oppi- minen ja oman kielen

unohtaminen

^on

raskasta. Eikä

sowi sentähden

^ihmetellä,

että ne, jotka tämän waitean työn^owat

onnellisesti

suorittaneet, wielä

tähän

^ai-

taan koettamat kaikin woimin »vastus- tella suomalaisuutta,makuutettuina kun muka ^owat

ruotsinkielisen

siwistytsenete-

»vyydestä ja paremmuudesta. Mutta simistystarpeen tyydyttäminen »vieraalla kielellä,ollen aina

kansallisen heikkouden

merkkinä, muuttui

silloin

häpeäksi, kun

suomalaine.n

^{mies oppi tunteinaanoman}

arwonsa

Suomenmaassa, Silloinpaal- kaa taistelu

suomalaisten

^koulujen

saa-

miseksi,

silloin ^kansa wähillä

»varoillaan rientää ^auttamaannäiden perustamista.

Todellakin liituttaiva todistus siwistys

tarpeen

olemassa

olosta, todistus, jom-

»noista muiden kansojen, kun oivat elä»

neet

onnellisimmissa

^{oloissa, ei ole ta»}

Siii-jtimlt

15. ^1888,

åuopiosfn tiistaina åcfnuliuui 21 ^p:nä.

lehteä

^{jaetaan ja tilauksia}»vastaanotetaanseuraamissa^{paikoin:Sawolan}

kir^

jakaupassa. I.Määttäsen

P. Pirisen

^jaI.

Pö»hösen

kaupoissa, V.Hallmanin ^siwu-

kaupassa,A.^Turusen,V. Holopaisen, M. Lipposen^ja D.Eskelisenkauppapuodeissa, I.Märdin märjänstehtaalla,^ja

H.

Suonion leipäpuodissa.

Toimituspaikkaia konttori Tulliporttikaoun warrella talo N:o 9,

asema

^{N:o 99.}

liuollut.

Tila»lsli ⁱⁿnat olvat:

a°l° ^««odel.a

'^"m"'m'p'

Hn«olan kiljllllllUMssll.

Hinta

^{«n 12 penniä} ensi ^jll 10 p. 4:llä siwulla

hienolta

2

„

75„' ₃„'_t«>.,' _rimiltä

tahi

»vastaamalta tilalta.

Vaihtllilmoituksill

wlllitttllän kaikkiin maamme '/ .',' > _25.„ ^" _7i

"

sanomalehtiin.

SUOMEN YHDYSPANKKI

2'

maksaa juoksevalta tililtä

korkoa.

Sukulaisten ja ystamäin tiedoksi^ilmoi-

tetaan, että

Herra wiisaudessaan

onkuolemankauttapois»

kutsunut

Anna lonliisa Samlaistn

ukko ilooiuo iluolfalnifm lesken,Nilsiän

Markkalansaaressa

^{13 p. Helmik.1888,}

86 wuoden^ijäosii.

Kristus on minulle elämä Ia kuolema on minulle^woitto.

1Mosek.^{49l.18ni.ja phili?.1l. 21,v.}

3lllll>lillzsll

Jiiiii)i)iibJfljliii

ostaa Meijeri- sekä Talonpoikais-mita korkeimmilla hinnoilla ^woin

laatnun katsoen, ja ottaa myöskin myyjäislukuun wälittääkseen

Meijeri-woin kauppaa, maksamalla käsirahaa ^woin paljouden ja laadun mukaan.

Huomaa! Ihtion ostopaikat owat: kauppiaiden H. ^Saasta- moisen ^{ja Birger} Hallmanin taloissa. AaUM-Wiö ^Kuopiossa.

Kokouksia. ^tsf Laki-asioita -m

Kejsarillisessa Wiipurin Hovioikeu- dessa ynnäkaikissa muissa oikeuk- sissa toimittaahuolellisesti ja huoke- asta hinnasta

Oskar Iflallenius.

->

-

I

—

Waltiolaina. Senaatti onmyön- tänyt Kiihtelysmaaran kunnalle Kuo- pion

läänissä

^4,000 markan »valtio- lainan

tansatoulukartanon

rakentamista

marten.

—

Arwannostson Kuopion läänin I:stälutsuutapiiristäon

täksi kemääksi kutsuttu

1,062 nuorukaista, nimittäin

lisalmen

^{pitäjäästä112 ja} kauppalasta

8,Rutakon kunnasta^7,Kiurumedeltä^46,

Nilsiästä

^104,

lumantehtaalta

^{2, La»}

pinlahdelta 46,

Pielamedeltä

^{55, Kei-}

teleeltä ^25, Maaningalta 40,Kuopion kaupungista 73 ja

maaseurakunnasta

109, Karttulasta ^6,Tuusniemeltä ^69, Rautalammilta ^82,

Vesannolta

^26,

Hankasalmelta

^36, Leppäwirroilta97, Wartaudesta ^6,Suonenjoelta58. Näis- tä omat»vapautusta,lyhennettyä palme»

lusaikaa,

toistaiseksi

lykkäystä y. »n.

anoneet 76nuorukaista,nimittäin

lisal-

men pitäjäästä ^10,kauppalastaI,Kiu- rumedeltä ^4,

Nilsiästä

^3,Lapinlahdelta

4,

Pielamedeltä

^3, Maaningalta 3, Kuopion kaupunkiseurakunnasta 13 ja maaseurakunnasta ^9, Karttulasta ^5, Tuusniemeltä ^6, Rautalammilta ^ja

Wesannolta

kuminastatin ^l,Leppäwir- roilta ^8, W>»rkaudeltH ^4, ja Suonen

joelta ^1,

Tämä ^armannosto on ^pienin,mitä on ollut

seitsemän

^{muoden kuluessa,}

sillä tähän

asti on armannostajien luku

«vaihdellut

^1,300

—

_1,600

miehen

^»vä-

lillä.

täisiin

^hetimiten,ennen Karjalan rataa.

Kun

se ^anomus

^säädyssä esitettiin,lau-

sui kaksi hallituksen

^jäsentä,

senaattorit

Norrman ja^Molander,mitä lämpimim- mät puoltolauseet Karjalan radan hywäksi.

Sentähden

ja kun niistä ^pu-

heista lisäksi

^näkyy,mitä mieltä nämä

senaatin

jäsenet, joiden toimialaan rau- tateitten rakentaminen

lähinnä

^kuuluu,

asiasta

^owat,

setä

myöskin käy

selwäksi

»nita säädyt ennenomat Karjalan ra-

da,»

rakentamisesta

^{lausuneet,painatam-} me

tähän

^{nämä puheet.}

Hra

Norrmön puhui

aluksi

^lyhyesti

Porin

^{radasta ja jatkoi}

sitten

^näin:

Koska paitsi tätä anomusta joukko muita

anomuksia

rautateiden rakentami»

sesta

^{maan eri}

osissa

on maltiopäimille

annettu,

tahdon lausua

ainoastaan muu-

taman

sanan

rautateiden

rakentamisesta

maagiamme, pyytäen, että

lausuntoni saisi seurata

kysymystä maliokuntaan.

Minä ^en

ensinkään ihmettele

^sitä,että

sekä

^miimeettänäillä waltiopäiwillä^mo- nelta

taholta

^onnostettukysymyksiä rau- tateiden

rakentamisesta

^maan

etäisim- missä

^osissa,koska on tultu

huomaamaan

kaittia rautateiden tuottamiaetuja, ja etenkin,kun on nähty miten helposti ja nopeasti pisiinmättin

rautatierakennukset

omat

suoritetut. Asialla

^{on kuitenkin}

armeluttama puolensa,nimittäin näiden töiden tysymät

kustannukset.

^Tarkim- man

tuttimutsen

^tulee

senmuoksi

^määrä-

tä,

missä

rautatienrakentaminen on to- sitarpeen maalima,

sillä

maallamme ei ole waroja rakentaa rautateitä ainoas- taanmatkustawaisten

mukamuudetsi.

^Kun meidän

ensimmäinen

rautatiemme oli ra- tennettama,Helsingin ja

Häinee.Uinnan

»välinen, _epäiltiin

suuresti olisiko

^maal- lamme ^»varoja omistaa

itsellensä

^noita nykyajan oimallisia,»vaan kalliita tulku- neumoja. Tuumalltiinpa toden teolla eikö riittäisi,jos johdettaisiin tämä en-

simmäinen

rautatie Helsingi ta ainoas-

taan

siihen

paikkaan, mistä

Hämeen

»vesistö

^{alkaa. Helsingin}

—

Hämeenlin-

nan radan malmistuttua mietittiin koko- naista ⁶ »vuotta eli wuoteen^1868,en- nenkuin ^aljettiinrakentaa toista rauta- tietä. Tainan jälleen on toinen rauta- tie »valmistunut

toisensa

^{perästä, niin,}

työtäonjatkettu kuumeentapaisellainnol- la, mitä erittäin koskee meidän taitin- puolin oiwallista rautatieratciinustun-

taamme, niin ettämeillä piakkoin nyt on jo lvalmiita rautateitä ^1,60

>

_mirs-

tanpituudelta. Wiime aikoinaoi»niin- muoooin rakennettu keskimäärin ^{10 pe-} ninkulmaa

»vuosittain.

Xliii Samonrata jonkun muoden kuluttua »valmistuu ^ja

siten

^laittilääninpäätaupungitomatrau- tateiden kautta yhdistetyt maammepää- kaupungin ^kanssa,niin ei ole mielestäni tyllätsi syytäedelleen niin

kiihkeästi

^jat-

kaa rautateiden rakentamista ^Suomessa,

»vaan

olisi

^toista

suunnitelmaa

^nouda-

tettamaja työtäjattettama maltion»va- rojen mukaan ja luottoa käyttämällä niin

mahan

^tuin

suinkin. Kiihkeä

^rau-

tateiden ratentamissysteemi maatii epäi- lemättä

suurempaa

»velkaantumista tuin

olisi

toimottama ja

siihen

^{tulee lisäksi,}

ettäjos rautatietyötä jatketaanniinkuin

tähän

^saakka,

rautatie-insinöörein

^{ja mui-}

den työnjohtajain lukua ^täytyy lisätä, joiden rauiatietyön loputtua

—

_{ja tä-}

män loppuminen on ennemmin tapahtu- ma, jos työtä pitkitetäänniinkuin

tähän

saakka,

—

täytyy

hakea toimeentulonsa

ulkomailla. Mielipiteeni on

sentähden se,

_{että työtä»vastedes}

tehtäisiin

^maltil-

lisemmin

waltion warojen^mukaan,niin että korkeintaan

taksi

miljonaa markkaa käytettäisiin muodessa, joten kuitenkin woidaan rakentaa kolme peninkulmaa rautatietä

»vuosittain.

Jos sitten

^{onmäärättämä}

missä

^jär-

jestyksessä rautatietä on ratennettama Samon-radan malmistuttua,

tarmitsee

ainoastaan ^amata Suomen kartta,

huo-

matakseen, ettäseutu, jota

lännessä

^ra- joittaa Saimaa

sekä idässä

Laatokka ja keisarikunta,on kotonaan rautatien^puut- teessa, maitta

sellainen siellä olisi

^mar-

sin

tarpeellinen, jottatämä

seutu möisi kohota samaan

»varallisuuteen,_tuinmaan

muut

osat.

Maamme säädytomatmyös- kin miime waltiopäiwillä olleet

samaa

mieltä päättäessään

hallitukselta

^anoa

näille maltiopäimille esitystä Karjalan radan

rakentamisesta. Hallitus

^{ja Sää-}

dyt omat jo

tehneet

hymin paljon pois-

taakseen

^{niitä siteitä, jotka}

ehtäisemät

tämän

maanosan

edistymistä, maan tämän

suuren

^{työnpäämääränä}

^olisi

^e-

päilemättä ^rautatie, jota

kultisi

^kautta kolo

sen ^maanosan

^Wiipurista

^Joensuu-

hun.

Tämän rautatien malmistuttua

olisi

'mielestäni

luonnollisesti Porin

^rau»

tatie ratennettama; ei niin paljon

Porin

kaupungin liikkeen ja^kaupanedistämi- seksi,

sillä onhan

kaupungilla jo Koke- mäenjoki

mahtumana

^{apukeinona puuta-}

warainsa

uloswiennille,maan ^enemmän

sen

^{muotsi, että tuo mätiritas,miljama}

ja hylYin »viljelty ^seutu, jota on

Porin

Porwarissääty.

Anomus elinteinolain muutta»

misesta.

Kun

hra Nissisen

^anomus

esitettiin sanoi hra

^{Heimberger että}

se ^tulisi

maituttamaan aimanpäinivastaiseen

suun

taan, tuin mitä

hra

^Nisnnen

sillä

^on tarkoittanut.

Jos

niinittäin ainoastaan ne henkilöt,joilla on

sellaiset

^tiedotettä

oivat

saaneet

mestaritirjan,

saisimat

^pi-

tää oppipoikia, niin pääsisi korkeintaan 5

tahi

^l> "/<,kaikista

ammattilaisista

^tä-

män edun nautintoon. Tainan kautta syntyisi marinaan yhä suurempi puute

taitamista työmiehistä. Koska armolli- nen ^esitys

teollisuus-ammattien

^työmies-

ten suojelemisesta

ehdottaa

ammattitar- kastajain asettamista, on

siinä lisäksi

syytä

ehdottaa

^{mitä nämät}

moisimat

^toi»

meen ^saada, ennenkuin

muihin

^toimiin

ryhdytään. Puhuja

ehdotti

ettei ano-

>nus

antaisi aihetta mihinkään

^toimen-

pitoon.

Hra Heikel

^mastusii

anomutsente»

kljäin mielipidettä mestaritlrjain

suuresta

»nertitytsestä käsityöläisten ammattitai- don

armostelemisessa.

^{Paljoa .parempi} todistus käsityöläisen

telmollisuudesta

^on yleisön ^luottamus, jota

nähdään ^hänen

luonaan tehtyjen

tilauksien

lumusta. Ano- muksentetijän

mainitsemat esimerkit

^muis-

ta maista, erittäinkinIlämallasta,ta.m»

nuttamista toimista elinteinomapauden

Tiistaina 21 Päiwä Helmikm San>o-A ^{a x ja Ca} N:o 15. — ₁₆₈₈

kysymyksessä eilvcit

suinkaan

^ole

seurat-

tamia, ja

hra Nissisen

^{anomus kaikkine}

seurauksineen

johdattaisi »varmaan takai-

sin entiseen

ammaltikuntapakkoon.

Hra

^Rönnbäck

ehdotti

että porma»

rissääiy monta kertaa

lukusammansa

^pe-

rusasteen

mukaisesti hautaisi ^anomutsen

niin

mähillä

juhlallisuuksilla tuin

mah-

dollista

Anomusta puolustimat innokkaasti

hrat

^{Nissinen,Högman,Löfgren}

jaNeppcnström, jotka mäittiwät^että

ehdoteliun

^{toimen kautta warmaantin}

ylsi nykl)inenelinkeino-lain tuntumimpia puutteita

saataisiin

^autetuksi;

se

^elintei»

no,vapaus, joka sanotun ^lain kautta ^on saatu, ei ole käytännössätuottanut lai»

sinlaan

^{hymia hedelmiä,}maitta ^{jen pe.}

rus-aattcellisesti moisitin

^hymätjyä.

Hra

^Höglnan

lausui

^{»vääräksi, että} pormarissäädyllä ^ei elinkeinon harjoitta- jain

waliluksiln

^ja

toimomutsiln

^koskaan

nähnyt oleman muuta »vastaustaannkt- lamana tuin pitätaät

suu»lne

^{kiinni ja}

ja olkaa

kohtaloonne

tyytymäijet".

Talonpoikais sääty.

Esitysehdotulsia.

Edusmies

Hollin

6n in esilysehdo-

tus tiinililytieslä

rautateihin

^lytättiin

iliian testllstelua latimalioluntaan;

Edus,»,.

Hollmönin

esitysehdotus rautatierakennusten myönnytytjesla ly' kattiin niinilään lalilvalioiuntaan;

Edllsm. Lagersteotin, Maltamä- en ^y. m. aselutjesta mallasjuolmun myymisestä lykättiin ilman lestustelua talousmaliokuntaan.

Edusmiesten Niemelän, Grön-

roosin

^jaKlamin esitysehdotus, tar- koittama 5 §:„

»nuuNamiscsta

^paloivii-

na-asetutsessa, lykättiin talousmaliokun-

taai».

Zll,uo»Nllrjalalle."

Kotimaista Sähkösanomia.

Helsinki. l>'lmit.

^{10 v.} Senaatti on niallnimt Montgomery», Okerdlomii,

jäseniksi

suomalaiseen

^komiteaan

Pieta- rissa.

Senaatin

efityåcfjbotiré rautatiera=

kenmlksista

hyiuäksytty

korkeimmassa

paikassa.

— Kansanteaatterissa

^näyteltiin

miime perjantainakolme pientä kappa»

letta.

Eewan

sisaret", jonka

herra

Aspegrsnon »varta masten

suomennutta-

nut

tansanteaatteria

^»varten, oli

suoma-

laiselle

^yleisölle

tietääksemme

^tuntema»

ton. Kappaleen esitys kämi hymasti ja

Marsinkin hra

Aspegren yliopiston apu- laisopettajana oli mainio. Tämä

osa

onkin

hänelle

entmidrstaan ^tuttu,

sillä

esiytyessään

ensikerran

näyttämöllä jos-

sakin ruotsalaisessa

seuranäytelmässä, oli

hänellä

^mainittu

osa suoritettamana. —

Täditkin olimat

oimalliset

^ja

^»varsinkin

Monikan

—

Neiti Blomqmist

osa

oli esittäjälleen kiitollinen.patroonantyttärenä näytteli hymästi ja

hänen iloisuutensa

ja milttautenja

siinä

näytti kuten aina- kin hymin

luonnolliselta.

^Muuten

_hä-

nellä on taipumusta

esittämään

^moni-

puolisiaosia,niin hymin

surullisia

^tuin

iloisiatin;

ehkä edellisissä hänen

^kykynsä

tumminkin tulee paraimmin näkymiin.

Liitteensätin

^omat aina mapaita ja wa- laantuneita, joka

ominaisuus

^on

harmi-

nainen mast'altawalla. Kaikista päät- täenmoipi

siis sanoa,

_ettäneiti Nlom- qwist'illa on hy»vä

tulemaisuus

^näytte-

lijän alalla.

—

Hra Alhola

ei ollut mies tumaamaanmasta ylioppilaaksi,,leiwot»

tua" nuorukaista ja onnellista rakasta- jaa.

Omathan hänen liikkeensä

^aina

hymin juonenmedontapaisia ja

siten

^tiu-

sottamia.

Toisessa

illan ohjelmaan

kuulumassa

kappaleessa

Ei

^ollenkaan

mustasukkai-

nen" oli ^pääosauskottu neiti Kärnälle.

Hylvästi

hän

ei onnistunut

tumatessaan mustasutlalsta

ja oikullista

tohtorin

^rou»

maa.

Hänen liitteissä

^{ei näkynyt}

hie-

noutta ^ja

äänensätin

oli sopimattoman terämä. Mutta

sitä

^mastoin

hra

^Wuori

setänä

oli hymin onnistunut ja

»varsin-

kin myrtytyskohtautsessa oli

hän

^mainio.

Wiime

sunnuntaina

näyteltiin toista-

miseen Marianne".

Sen

esittäminen

talvi ^paitoinsujumammintuin

edellisellä

terralla.

Sairashuoneen

lääkärinä esiy»

tyi tällä kertaa

hra

^Noini.

Aleksis

^Kimen

Kihlaus"

on kappale, jota

tatsellessa

^ei»väsy. Pitäjään traa- tarimestarit ja

»varsinkin

Eenokli limat onnistuneita. Aapelina

hra Halonen osoitti ensimmäisellä

esiylymisellään lu- paamialahjoja.

—

Herrojen Eemasta"

ei ^taas

tahdotataan

^{parempaa tulvaa}

nähdä, tuin »ninlä ^rou,va Aspegren toi

esille. —

Joosepista teti Kanerma hy- män tuman;

ehta

^tuinmintin

olisi saa»

nut maalia

häneltä

^{muutamin paitoin}

suurempaa

milttautta.

kaupungin _ympärillä,

tulisi

yhdistetyksi

muuhun

rautatiemertkoon

Suomessa.

Wapaah.

Molander lausui:

^Olen

pyytänyt puheenmuoroa, koska

armoisa

esitytsentekijä,

hra

^Munck,on

lausunut

sen

mielipiteen _että

Porin

rautatielle

tullst

^antaa etusija Karjalan rautatien

suhteen.

Pyydän tässä

tilaisuudessa saa-

da mainita, ettäkaikilla

edellisillä

^mal-

tiopäimillä, kun on ollut puhettarauta- tierakennuksista, on lausuttu

se

^mielipi-

de, että

maassamme

kolme rautatietä^on pidettämä emä-ratoina ja

läheisessä

^tule-

maisuudessa saatama

^aikaa»», nimittäin Pohjanmaan rataa, Samon rataa ja Karjalan _rataa. Pohjanmaan rata on jo malmistunut, Samon rataa ^marten oivat säädyt myöntäneet »varoja ja rakennetaan

sitä

^{par'aitaa. On}

siis

jäljellä Karjalan rata. Sen tarpeel-

lisuudesta

^{on jo}

monessa

^eri

^tilaisuu-

dessa

^puhuttu, ja jokaisen meidän pai-

tallisseittoihin

perehtyneen täytyisi kä-

sittää sen

^radan

sekä

^{hyötyäettä tar-}

peellisuutta. Pyydän

saada toistamiseen

lausua, mitä maamme

»viimeksi

^kokoon-

tuneet säädyt

tässä suhteessa

^omat

esiin-

tuoneet.

Alamaisessa anomuksessa

^ka-

naiva- ja

rautarierakennuksista ^lausuimat

säädyt: tysy»ny2 pääradan ratentami-

sesta

Karjalaan onkuitenkin aina¹⁸⁷² wuoden waltiopäiwiltä

saakka

^{ollut »vi-} reillä. Karjalan

runsaihin luonnollisiin etuihin setä sen

edistymisen

mahdolli- suuteen

^nähden, tänlainen ^{rata epäile-} mättä

tulisi

^olemaan

siunausta

^tuottama

jamyös

taloudellisessa suhteessa

^edulli-

nen. Sen rakentamista ^onmyöskinly- tätty ainoastaan

sen

^{tähden,ett'ei maa}

ole kyennyt yht'aitaa ^panemaantoimeen komin laajoja rautatieratennuspuuhia."

Tämän

lausunnon ^mukaisesti

^pyysimät

säädyt,että arm.esitys Karjalan radan

rakentamisesta

näille maltiopäimille an-

nettaisiin.

^Säädyt

^lausuimat

^myös

sa-

malla mielipiteensä

Porin

^radasta.

Huo-

mauttaensiitä,_{että tämä}rata, jokatu-

lisi

^kulkemaan,

tiheämmin

^{asuttujen ja}

parhaiten »viljeltyjen

maanosien

^kautta,

olisi suureksi

^hyödyksi,

lisäsimät

^säädyt:

Tämän

^rautatien»vaikutus ei

tulisi

^u-

tottumaan

mihinkään ^suurempaan osaan

maata. Perinpohjainen tutkimus radan

mahdollisesta

liikenteestä

osoittaa

^näet ettei kauttakultuliike moi tulla erittäin suureksi, koska melkoinen

osa siitä

^oike-

astaan ei ole mikään ^{uusi,tämän ra-} dan synnyttämä liike,»vaan sellainen,

jota Turun ^rata jo »välittää. Koska rautatiemerton täydentämistä^martentäy- tettämänä olemat »varat oivat jotakuin- kin rajoitetut, niin ei tätä^rataa säätyi jen mielestä moi ^rumeta rakentamaan maltion »varoilla ennen muita^paremmin emä-radan tapaisia ratoja". Mielestä- ni omat säädyt miime maltiopäiivillä

lausuneet niin tarkasti tuin

lausua

^»voi ajatuksensa

sekä siitä

^{että Karjalan}

rata on rakennettama Samon radan jälteen että myöskin milloin

Po-

rm rata on rakennettama. En

tah:

do

suin

^{aan kieltää että}

Porin

^rataon

»varsin

^{tärkeä, ja}

hallituksen

^{aikomus on}

myöölin

saada se ensi

^{sopilvassa tilassa}

rakennetuksi, maan jota tapauksessa tu-

lee,

sekä

säätyjen että

hallituksen

^lau-

sumain

mielipiteiden johdostaKarjulan radalla olla ^etuoikeus

Porin

^{rada»» rin-}

nalla, ja loimonmyös ettärautaticma- liotunta. johon

anoinusehdotus

^epäile-

mättä lähetetään, tulee ^ottamaan

huo- mioonia

mitä maan säädyt ^nm»

selman sellväsii

^owat

lausuneet.

—

Suomen

kieli

Eloon metsäopis»

tosfa.

^Senati on määrännyt, että tu- leman lutnmuoden alusta Emoistenmet-

säopiston opettajain tulee ^opettaaSuo»

men kielellä

siinä

^{määrin, tuin}

he itse

omat ilmoittaneet

siihen

kytenemänsä.

Kahdelle

opettajalle,

herroille Hackstedtille

jaMontellille,jotta omat^{ottaneetmuu»}

tamissa aineissa

pitäätsensä luentoja myöskinsuomeksi,onmyönnetty erityis- täpalkkiota 200 ja 400 mk.

»vuodessa.

Sitäpaitsi ^tulee, tietää N.Pr.,opistoon

otettamatsi

ylimääräinen opettaja autta- maan

matinaisia

^opettajia

suomenkieli:

sessä

opetuksessa ja

suomeen

^{kääntämään}

erityisiä opetettaessa t.iytettämiäkurs- seja.

— Postiasetulsiin

^japostilaitoksen

wuosirahan-sääntöön

^ontehty muutok-

sia

ja lisäyksiä, jotta K. M.

mahmista-

»nina tulemat

noudatettamitsi huhtikuun

l päimästä.

— Uusi tullisääntö

jaettiin miime testimiiton »virallisten

lehtien kanssa.

Tämä ^asetus, joka ontulosparin »vuo- sikymmenen työstä, astuu»voimaan maa- list. ^{l p:nä.} Samasta päimästä astuu moimaan myöskin

uusi

Ohjesääntö tul- litoimistoa

—

Myrkyn ja myrkyllisten^jatullimartioimista marten".ainei- den kaupasta on

mahmistettu

^asetus,

jota astuumoimaan

ensi

^{toutot. 1 p.}

— Kansallismuseon

perustamisesta Mipurlln keskusteltiin taaskin Wiipu-

—

_Suomen

sotalomisariot

^tulemat

senatin

päätöksestä pitämään

kokouksen

Helsingissä

tulemassa heinäkuussa.

^Ko-

kous kestää neljä päimää, tietää N.

Pr., ja keskustellaan

siinä kutsuntaa

koskemista

asioista.

—

Nuoria pahanteliöitätuomittu Tämän kuun 1 7 päiivänä

tuomitsi raas-

tulvan oikeus työmiehen pojan Otto

Wilhelm

^Lundbergin

_kotoisin

^Kuopiosta

ensimmäiseltä

terralta »varkaudesta 93 markan 45 pennin

sakkoihin

^tai,marain

puutteessa, _{8 päimän} mankeuteen me- dellä ja leimalla Samoin työmiehen poika

Petter

^Augut

Juhanin

^poika

Pulli Sortawalasta. ensimmäiseltä

^terralta

»varkaudesta tuomittiin 585 markan

sak- koihin

^tai,»varain puutteessa, 24 päi- mää »vankeutta »vedellä ja leimalla_imo- lemmat passitettiin läänin linnaan.

Työmiehen poikaNikodemus

Korhonen

alaikäisyytensä

muotsi

tuomittiin

esim- maiselta

terralta martaudesta poliisin piistattamatsi äidin läsnä

-

Punkaharjun

ollessa.

kor- jaamiseen

senati

on myöntänyt l0,000 markkaa,

—

Kuopion maalaiskunnantietää U. S. yli»

määräisessä tuntatoloulsesfa

^{t. k. 18}

p:na

käsiteltiin seuraaivia asioita:

Kun eräät

kuntalaiset

olimat malitta-

neet läänin tumernöörin»virastoon

siitä

että

heitä

oli laittomasti meroitettu

sii-

näkuntakokouksessa, joka miime joulut.

1,9 p:nä oli

lotoontutsuttu

^muun

muassa

tarkastamaankunnan »verokirjaa, minkä erityinen meroitus lautakunta oli laati- nut, niin päätettiin nyt, kumernöörin

»viraston

»vaatimuksesta

^{selittää, että}

kokouksen

mielestä ei »»uuta erehdystä

mainitussa

tartastuskokoutsesja ole

tet>

ty, tuin että pastori

Tikkaselle

oli^mää- rätty litta paljon mero-äyriä, eli yh-

teensä

⁶⁰ (näistä 10 äyriä palkasta ja 50 äyriä perinnöstä); jonta täyden to tous ^nyt

»vähentää

^{niistä 50 äyriä.}

Muuten pysyi kokous

entisessä

^päätök-

sessään.

Selitystä tumernöörin»virastoon an lamaan niin

tässä

tuin

eräässä toises- sakin samaa

^meroituöta

koskemassa

^ma»

litusasiasja, »naarattiin

kokouksen

^pu- heenjohtaja

kuntakokouksen »varaesimies Juhana —

_Kuollut.

Rissanen.

_Tunnetun

herännäi-

syysliitteen johtajan

Paamo Ruotsalaisen

lesti Anna^LomijaSaivolainen,

hänkin

tunnettulaajalti nimellä

Saaren

^{muin^}

mo", tuoli

Nilsiässä Marttalansaaressa helmikuun

^l3päimänä 86 »vuodenijäs-

sä.

Wainaja oli ^Paa,von

toisen

^e»näntä

ja tuli

naimisiin

^{m. 1834, jäi}

leskeksi

tammil. 27 ^p:nä 1852 ja on

sitten

^elä-

nyt

Martkalansaaressa.

Saaren mummo olilaajaltitunnettu

heränneieen

^piirissä,

joiden keskustana

hän

^{on ollut}

sitten miehensä

^{kuoleman, jonka}

muotsi häntä murheella

^{kaipaamoniystäwänsä. Wai-}

naja oli loppu-itänja

sokeana.

— Heinäweden

tirlon rakennus ^ja

lansaloulut. Kuntakokouksessa

^{t.k. 12}

p.nä myönsiiwät

kuntalaiset

^pitäjän

kansatoulukartanon,

muodostettamaksi

^mä-

liaitaiselsi tirlotsi.

^Kirkon teostapää- tetään t. k. l9p:nä pidettamässä kir-

konkokouksessa.

^Siinä tapauksesta että kunnan päätös

saa asianomaisen mah-

mistuksen,niin ^tule»vapitäjän

kansakou-

lutja sijoitetaanensisylsynäkirkonkylään»nuutlumaanjääpä

setakouluitsi

koulu

tunnallishuoneisin

^ja toinen koulu joto Kermanjärwen pohjoispuolelle, jos

siellä huoneita

^saadaan,

tahi

Säynettostelle, jossa maanmlljelijä A. Luostarinen on lulvannut laittaa koululle

huoneet

^ja

pitää ne

kunnossa

^l0»vuotta miidestä- sadasta markasta.

— Suomalaisen

teaatterin eläkekas-

san

hymätsi Helsingissä

kohdakkoin

^pi-

dettämlin arpajaisiinottamattäällä «voit- toja

kiitollisuudella

^{ivastaanroumatM.}

Canth,

I.

^Herckman, T. Killinen ^ja E.

2tenius. Samat »välittämät myöskin arpojen ostamista ja suljemme

hankkeen

tällä paikkakunnalla arm. yleisön

suosi-

oon.

—

_Wenäjän

kurssi

on yhä niin alhaalla, ettel itinä en»en ole ollut.

Myyntiturssi on 213 ja

ostoturssi

^209.

—

Sopimatonta täytöstäharjoittaa

osa

^yleisöstä

teaatterihuoneen lehtereillä.

Kansanteaatterin

näytännöissä tunkeudu-

taan määrillä ^lipuilla

sisään

jamallataan

sitten

^tilajllta istumapaikat

setä

^pide-

tään kaikenlaista

rähinätä.

^{Waikta ni-}

men omaan on kielletty täytäwissä ja parmesja tupakoimasta,niin kumlninkin

sitä

harjoitetaan

huolimatta ^ensinkään siitä

^{että tulen irti} pääseminen on

sel»

laisessa medossa

hymin helppoa. Kan-

santeaatterin

johtaja kyllä on omasta puolestaan koettanut niin paljon luin

hänelle

^on mahdollista,järjestyksenpi»

dosta

siellä huolta

pitää, muttaei

siitä-

kään

sanottamata

^apua.

Sentähden

^kat-

somme melmollisuudetsemme lehoittaa

yleisöä noudattamaan säädyllistä käy- töstä

tansanteaatterin

näytännöissä.

-

Opettajattareksi Kuopion

suo-

malaiseen

tyttökouluun nmstm ja saksan

kielissä

^{on määrätlu neiti}

F.

^W

Stenroth.

—

Konstitutstoriali on ^annettu neiti ^). A. Tör>»q>oist'ille opettajatta^

renwirkaan

»voimistelussa

Kuopion juo- inalai

scssa

tyttökoulussa.

Wanl,emmatst

lomissionimaan- mittaritsi

Kuopion lääniin on ^»vara

maanmittari O.

—

Wirlawapaus.v.

Fieandt

Läänin^nimitetty

hra

^Kl»»

mernööri on tehdystä pyynnöstä ma:

pauttanut hentikirjurin Kuopion

kihla- kunnassa

^G.

F. Herckmanin

^toimitta

masta tämän »vuoden henkikirjoituksia ja on

tähän

^{toimeenmäärätty}

senaatin

^ylim

kopisti

I

^W.

Castron.