lajinkehitykselle ja nykyterveydelle

(1)

Ravinnon lihan merkitys ihmisen lajinkehitykselle ja nykyterveydelle

Ilari Paakkari professori emer.

Helsingin yliopisto Tampere 24.07.2015

(2)

Punaisen lihan ekologinen tausta ja terveysmerkitys

• Luolamies, tuli, proteiinit ja umami

• Liha-allergia

• Punainen liha: sairastavuus ja kuolleisuus

(3)

Paakkari 2011 3

Keräilijät ja metsästäjät muuttuivat maanviljelijöiksi ja maitokarjan kasvattajiksi jääkauden loppuessa noin 10 000 vuotta sitten. Geneettinen tausta tuskin

muuttui vaikka dieettiin tulivat vilja- ja maitotuotteet sekä puhdistettu sokeri.

… jääkausi on

lopuillaan Täytyy olla

meidän syytämme

(4)

Tuli

• 1 900 000 v Merkkejä tulenteosta

• 800 000 – 250 000 v Hallittu tulen käyttö

• 400 000 – 300 000 v Osa luolamiehen teknologiaa

(5)

Ruoan kuumentaminen

• Ruoansulatus nopeutuu: ruoansulatuskanavan koko ja energiankäyttö pieneni

• Lihan kypsentäminen nopeutui

• Juurimukuloiden tärkkelys hyödyntyy paremmin

• Kasvien toksiinit denaturoituvat

(6)

Ihmisen evoluutio: aivot suurenivat ja mahasuolikanava pieneni

• Elimistön energiataloudesta siirtyi aivojen hyväksi osa mahasuolikanavan energian käytöstä

• Tämän mahdollisti lihan, siementen ja juureksien prosessointi kumentamalla

(7)

Paleoliittinen (kivi-) kausi

(8)

Richards, M. P., & Trinkaus, E. (2009).

Isotopic evidence for the diets of European Neanderthals and early modern humans.

Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 106(38), 16034–16039. http://doi.org/10.1073/pnas.0903821106

• Neanderthalin ihmisen ja varhaisen

nykyihmisen tärkein proteiinilähde olivat

maaeläimet ja nykyihmisen dieetissä osittain kala.

(9)

Ihminen on kaikkiruokainen omnivori

• Tarve etsiä vaihtelevaa ravintoa (neofilia)

• Uuden mahdollisesti myrkyllisen tai infektiota aiheuttavan ravinnon pelko (neofobia)

• Paleoliittisten keräilijöiden säilymisstrategia oli syödä pieniä määriä

monenlaisia ruoka-aineita minimoidakseen toksiinien ja mikrobien haittaa

• Ravinnon perusmaut ohjasivat ruokakäyttäytymistä

• Ruokakulttuurissa määritellään syötävät ainekset, niiden hankinta, prosessointi ja syöntitavat

• Ruokakulttuuri mahdollisti erilaisten ruoka-ainesten käytön ilman, että ruokailijan tarvitsi kokea neofobiaa.

• Maustaminen erilaiset ruoka-aineet samanmakuisiksi esti neofobiaa

(10)

Umami: viides perusmaku, joka motivoi varhaisen ihmisen proteiinin saannin lihasta

Makea, suolainen, hapan, karvas ja umami*⁾

• 1909 (Ikeda): “Parsan, tomaatin, juuston, soijan ja lihan yhteinen maku ”

• Maku voimakkain: kuivatun kalan ja merilevän liemessä

• Glutamiinihapon suola natriumglutamaatti maistuu umamilta vielä 1:3000 laimennuksena

• Glutamaattia voidaan osoittaa kun lihalientä haihdutetaan

• 1982: umami riippumaton neljästä perusmausta

• 2000: umami-reseptori kuvataan

*⁾ Umai = herkullinen, mielyttävä, ruokahalua herättävä maku

Kokumi = rikas maku (kampasimpukoissa) – kuudes perusmaku (?)

(11)

Umamin ruokaisa, lihaisa, täyteläinen ja pyöreä makua

• Kasvikset, parmesaani, sienet, kala ja liha.

• Raakakypsytys, keittäminen, hauduttaminen ja ruskistaminen vapauttavat lihan proteiinista

umamia.

• Ensi kosketus umamiin: äidinmaito, jossa on perusmauista vain makeutta ja umamia.

(12)

Vastasyntyneen valinta

• Makea ja umami: positiivinen vaste (energia ja proteiinit)

• Karvas ja hapan: torjunta (toksisuus)

(13)

Punaisen lihan terveysriskit

Liha-allergia

• Toistaiseksi vain tapausselostuksia, mutta voi selittää aikaisemmin tuntemattomia

anafylaksiatapauksia

Sairastavuuden ja kuolleisuuden lisääntyminen

• Voiko tämän erottaa sekoittavista ruoka- ja elintapatekijöistä?

(14)

Liha- allergia

(15)

Liha-allergia voi aiheuttaa anafylaksin

• Nokkosihottuma, hengenahdistus, hengitysteiden turvotus, hypotonia

• 1980-luku: kuvattiin ensi kerran 1980-luvulla Australiassa

• 2007: yhteys puutiaiseen osoitettiin

Allergeeni: nisäkkäiden, mutta ei ihmisen solurakenteessa:

• Galaktoosi-α-1,3-galaktoosi (alfa-gal)

• Esiintyy punkin ruokaileman nisäkäsveren glykoproteiineissa, mistä herkistyminen punaiselle lihalle

• Ei kanan tai kalan solupinnoissa

(16)

Punkin

purema IgE vasta-aine herkistää

syöttösolut

Alfa-gal spesifinen IgE vasta-aine syöttösolun pinnalla

Punaisen lihan

nauttiminen

3-6 tuntia myöhemmin alfa-gal ja IgE -kompleksit aktivoivat syöttösolun vapauttamaan

histamiinia, ja prostaglandiineja Tulehdustekijät

vapautuvat aiheuttavat allergisen reaktion

Anafylaksi

Liha-allergian mekanismi

(17)

Alfa-Gal –allergiaa ei vielä testata rutiinisti esim. ihotesteillä

Alfa-Gal -allergisoitumisen mekanismeja

• Puutiaisen välittämä nisäkäkkään glykoproteiini

• Syöpälääke setuksimabi (kehitetty hiiren soluissa)

• Mahdollinen riski: sian sydänläppäsiirteet

• Mahdollinen riski: eläinperäinen gelatiini (makeiset)

(18)

Varsinkin prosessoidun lihan

runsas käyttö yhdistyy vähäiseen

kuolleisuuden lisääntymiseen

(19)

Larsson, S. C., & Orsini, N. (2014).

Red meat and processed meat consumption and all- cause mortality: a meta-analysis.

American Journal of Epidemiology, 179(3), 282–289. http://doi.org/10.1093/aje/kwt261

Prosessoimaton liha

• Nauta, sika, lammas, riista poislukien kalat ja siivekkäät Prosessoitu liha (lihavalmisteet)

• Mikä tahansa liha, jota säilötty savustamalla, suolaamalla, lisäämällä kemiallisia säilöntäaineita (pekoni, makkarat, hotdogit, salami tai kinkku)

Meta-analyysi

• Useiden tutkimuksien tulosten yhdistelmä

(20)

Larsson, S. C., & Orsini, N. (2014). Red meat and processed meat consumption and all-cause mortality: a meta- analysis. American Journal of Epidemiology, 179(3), 282–289. http://doi.org/10.1093/aje/kwt261

Prosessoimaton punainen liha RR 1.10

Punaisen lihan suurkulutuksen kuolleisuusriski

Prosessoitu liha RR 1.23

Kaikki punainen liha RR 1.29



(21)

Rohrmann et al. (2013)

Meat consumption and mortality - results from the European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition.

BMC Medicine, 11(1). http://doi.org/10.1186/1741-7015-11-63

• 449 000 tervettä 35-69 v henkilöä

• Selvitettiin dieetti, tupakointi, fyysinen aktiviteetti, painoindeksi

• Siipikarjan liha tai prosessoimaton ei korreloinut kuolleisuuteen

• Prosessoidun liha: kuolleisuusriski 1.18

• Alle 20 g:n prosessoidun lihan päiväkäyttö pienentäisi kuolleisuutta 3%

(22)

Riskisuhde

Prosessoidun lihan kulutus (g/pv)

20 90

(23)

Mahdollisia mekanismeja:

prosessoimaton/prosessoitu liha

• Tyypin 2 diabetes ↑ 19/51%

• Sepelvaltimotauti ↑ 0/42%

• Aivohalvaus ↑ 11/13%

• Suolistosyöpä ↑ 17/18%

• Suola, rasvat, hemirauta, nitraatit, nitriitit karsinogeenit (grillaus, umpikypsytys)

• Kuidut ↓ (hampurilaisen pihvi ja ranskalaiset)

• Lihaa paljon syövien elintavat ja nautintoaineet ?

(24)

Syöpäjärjestöjen suositus syödyn lihan määrästä Punainen liha

Väestötason tavoite

• Punaista lihaa enintään 300 g viikossa Yksilötason tavoite

• Punaista lihaa enintään 500 g

Lihavalmisteet

• Erittäin vähän tai ei ollenkaan.

(25)

Syövän riskitekijät

Tupakointi

Ravintotekijät Kuidun vähäisyys Liikapaino

Liikunnan puute Geneettiset syyt

Ikääntyminen Vähäinen UVB- altistus

ASA

(26)

Auringonvalon saannin käänteinen yhteys paksusuolen syöpään

26

Garland, C. F., & Garland, F. C. (1980). Do sunlight and vitamin D reduce the likelihood of colon

cancer? International journal of epidemiology, 9(3), 227–231.

Paakkari 2014

(27)

Kolorektaalisen syövän vaara

Paakkari 2012 27

Kolorektaalisen syövän vaara

25 50 75 100 (nmol/l)

95

(28)

Paakkari 2014 28

Grant, W. B. (2010). Relation between prediagnostic serum 25-hydroxyvitamin D level and incidence of breast, colorectal, and other cancers. Journal of Photochemistry and

Photobiology B, Biology, 101(2), 130–136. doi:10.1016/j.jphotobiol.2010.04.008

Riskisuhde

(29)

Ravinto ja syöpä - tämä ainakin tiedetään

Riskiä lisääävät

• Liiallinen energian saanti ja lihavuus

• Alkoholi

• Punainen liha Riskiä vähentävät

• Runsas ravintokuidin määrä

• Kasvisvoittoinen ruokavalio

“Syövän ehkäisyssä on keskeistä pysytellä normaalipainoisena, harrastaa säännöllisesti liikuntaa, suosia kasvisvoittoista

ruokavaliota ja välttää runsasta alkoholin käyttöä”.

Anne-Maria Pajari: , Suomen Lääkärilehti 2012;67(47):3469-3475

(30)

Punainen liha ja suolistosyöpä:

mekanismeja ja sekoittavia tekijöitä

Mahdollisia mekanismeja

• Ruoanvalmistuksessa syntyvät karsinogeenit

• Punaisen lihan hemirautaan

• Lihan proteiineista syntyvät N-nitrosoyhdisteet

• Prosessoidun lihan lisäaineet

Tutkimusten sekoittavia tekijöitä

• “Ne henkilöt jotka syövät runsaasti punaista ja prosessoitua lihaa, myös useammin tupakoivat, käyttävät enemmän alkoholia, syövät vähemmän vihanneksia, hedelmiä ja kalaa, ovat useammin lihavia ja harrastavat vähemmän liikuntaa”.

(31)

Schooling et al (2006).

Diet synergies and mortality - a population-based case-control study of 32,462 Hong Kong Chinese older adults.

International Journal of Epidemiology, 35(2), 418–426. http://doi.org/10.1093/ije/dyi296

• Hongkongin yli 60-vuotiaat kiinalaiset. Ravinto-, elämäntapa- , koulutus- tupakointi- ja nautintoainetiedot 10 vuoden ajalta. Vainajia 21 500 (81% kaikista rekisteröidyistä kuolleista). Eläviä verrokkeja 11 000

Tutkitut ruoka-aineet:

• vihannekset, hedelmät, soijatuotteet, meijerituotteet, vihreä tee, kala ja liha Tutkimuksessa ei mukana:

• peruna, leipä, vehnätuotteet

Vihanneksia säännöllisesti nauttineet:

• Kuolemanvaara oli pieni riippumatta siitä, söikö lihaa usein vai harvoin.

Huonoin yhdistelmä:

• Paljon lihaa mutta harvoin vihanneksia. Kuolemanvaara oli kaksinkertainen säännöllisesti vihanneksia ja muita terveellisiä ruoka-aineita syöneisiin

verrattuna. Yhdistelmä lyhensi elinaikaa arviolta seitsemällä vuodella.

(32)

Punainen liha: vähemmän, mutta laadukkaampaa

• Liha on arvokas proteiinin, raudan, seleenin, sinkin ja B12-vitamiinin lähde

• B12-vitamiinia on luonnollisesti vain

eläinperäisessä ruoassa kuten maidossa ja lihassa Kuitenkin:

• Naudanlihaa ei kannata umpipaistaa korkeassa lämpötilassa.

• Prosessoidun lihan kulutus kannattaa minimoida ja punaiseen lihaan yhdistää runsaat kasvikset

32