Maahanlaskusotatoimi erityisesti huollon kannalta tarkasteltuna

Maahanlaskusotatoimi erityisesti huollon kannalta tarkasteltuna

Yleisesikuntakapteeni A M a U D ula

JOHDANTO

Vahvistettua määritelmää soveltaen ikäsitellään ~ä1jempänä maahan- la.skusotatoimena yhtymän 'VOimin tehtävää maahanlaskuhyökkäystä.

Meikäläisillä joulroiJlaJ ei. edellä esiJtetY'lll kIa1taista operaJa;fiolta adna- iltaan nykyisten mahdollisuuksien perusteella kyetä suorittamaan.

Aihetta on näinollen !käsiteltävä ulikomaisten dokltriinden mukaisena suorituksena. Jossain määrin on käytettiWissämme tietoja sekä Ra·ns- kan, Länsi-Saksan että Neuvostoliiton maahanlasku1laktii:kk.aan perustu- vasta ttoiminnasta·. Ylksityiskohtaisia, myös aselajiboiminnat selvi.ttäviä lähteitä on -kuitenkin saatavissa vain Yhdysvaltain armeij'an lkäyttämistä meneteJ:mjstä. Edellämainitusta syy.stä on tässä tutkimuksessa käsitelty maahanlaslruaper.a.aJtiota pääasiallisesti Yhdysvalloissa julkaistuista ohjesäännöistä tai niihin verrallta.'Vista ikirjoitulksista sekä siellä ilmesty- neistä aihetta käsittelevistä lehtiarliklreleista saatujen tietojen perus- teella. Sotatoimen suoribbalvana yhtymänä on käytetty ROAD-maahan- laskudivisioonaa.

Käyttökelpoisen lSumnenJtielisen vastineen puuttuessa on esiobylksessä käytetty kohdealueelle ensimmäisrenä 'kul1etebtavasta maahan.l.askuyhty- IDän osasta (assaullt echelon) nimitystä "iskuporras", jokia ei siis vastaa käsitteenä mei:kä:läisen ikenttäOlhjesäännön määrittelemää "iskupoaasta".

213 I MAABANLASKUDIVISIOONA

Yhdysvalloissa voimassa olevan organisaation mu'kaisen maahan- laskudivisioooan kokoonpano ja vahJVuudet ilmenevät !kUIVasta 1.

Dilvisioona voidaan kaikkine väIineineen lkuljettaa ilmoi!se ja myös pudottaa laskuvaJ."joilla. Sen ilmateitse rtapahtuvien siirtojen nopeutta- miseksi on divisioonan kalustoa, muutettu viime vuosina huomatta- vasti 1). Tärkeimpiä uudistu:ksia ovat ajoneuvokaluston keventäminen sekä Little John -rakettiJpatterin da divisioonan ,tiedustelupataljoonaan kuuluneiden !panssaroituJjen tiedustelwvaunujen poistaminen. DivisJoo- nan epäsuoran tulen äärikantama. on nykyisin sen 1;y>kistön 105 mm:n haupitsien suurin ampumaetäisyys, joka on 11 km 2). Tosin d~visioo­

nalle o.n 10ssain ·määrin mahdollista lisätä jatkUIVasti ikäy1tös:sään olevan tulen ulottuvuutta ai.na!kin tilapäisesti, sillä. divisioonan lent'Opata]doo- nassa on 11 kpl ja tiedustelu pataljoonassa 16 kpl raketein tai panssarin- torjuntllohjuksin aseistettua helikoptexia. Pataljoonissa edustavat orgaanista epäsuoraa tuLta esilkulllta,komppanian 107 mm:n 4-putikinen seikä 'kun,kin 'kivääriikomppanian 3-putkinen 81 mm:n kranaatinheitin- jo.ukkue.

Yhdysvaltojen maahanlaskuja ·käsittelevissä ohjesäännöissä 3) ikoro's- te1aan erityisesti uhkaa, jon'ka puolUlStajan panssaroitujen joukkojen vastahyökkäyikset aiheuttavat maahanJa9ketulle osastolle. Tästä syystä on maahan,laskudivisioonan panssail'intorjunta-aseistusta lisätty esimer- kiksi 'jalkaväkiyh1ymän v8JStaavlln lukuihin verrattuna. Kuhunkin maa- hanla9kupatailjoonaan kuuluu mm. 36 'kpl 88 mm:n ja 12 Ikpl 106 mm:n sinkoja.

Divisioonassa on lähes 2200 moottoriajoneuvoa, joista suureen osaan kuuluu myös perävaunu. Autoista valtaosan' (yhteensä noin 1 900 kpl) muodostavat 1/2 tn:n moottoroidut kuljetusajoneuvot ("mechanical mule") sekä 1/4 ja 3/4 tn:n kevyet maastokuorma-a'Utot. Kaikkden moot- tociajoneuvojen kUljettaminen kohdealueelle ei ole tarlroiltuksenm.u- kaista ainakaan niin kauan kuin yhtymän tehtävänä on pelOtäst.ään pi.tää

.) Infantry Referenoe Data, June 1965 ja Infantry Referenoe Data, June 1966 .) Infantry Referenoe Data, June 1966, s. 480 .) mm. FM 57-10, s. 7 ja FM 57-30, s. 10

214

USA:NMAAUANLASKUDIVISIOONAN KOKOONPANO JA VAI·NUUDET

I ~~(L)

V

^{I •}

(45641 ~ V

~ ~--r---.

~. (4~6) ~~~

~~ r*I~

lä1 ] (58W ~28)J ~ ~

~-~ ^{~ j}

^\771)

'l:~:J':tF1UJ ^{I H~I,.I I ~hl}

(Tuki-)

r9ln ~" ^dtJ ~

(a'ft9-ekm~ (Q' 792)'iJ

. ^{~ ~} r:M

Divisioonan koko vahvuus on 42975

Sel1te:

I

~ Ilentopatd- ~lentot1eduete-

joona ~lukomppan1a

KUVA 1

eulkeisaa olevat luvut tarkoittavat ao joukon vahvuutta

ilmasillanpää hallussaan. MaadtUlljetukset tällä alueella iliapahtuvat ly- hyille, useimmiten 3-10 tkm:n etäisyyksille, joten ne pystytään suorit- tamaan vähäisemmälläkin automäärällä.

215 Yhtymän mahdolLisuuksia siirtää nopeasti pienehköjä osastoja erityi- sesti ilmasillanpään sisäJaä lisää lentopataljoonan kevyt 1entokuljetus- komppania, 10ka 24 helilropteriHaan (UH-l D)pystyy kuljettamaan esi- merkiksi 'kiväärilkomppania·n .kerralla~ .tosin iLma-n ajoneuvoja ja 00- hi:n sijoitettuda n.ska.ita aseita..

Maahanlaskudivisioonan omien ·kuljetusheLikoptereiden sekä eräiden muiden yleisimpien ilma-alusten, jotka 'VOivat tulla kyseeseen divisioo- nan 'kuJdetuiksissa, tärkeimmät ominaisuudet ilmenevät tauJulkosta 1.

'Siinä esitettyjen lukujen perusteella tamtaan divisioonan ja sen eri osien ilmaJruljetukseen seuraavat määrät tavallisinta käytössä olevaa kuljelluskonetyyppiä C-I30 Herculesta 4):

- maahanlaSkudiJvi.sioona ('Vain ilmasillanpäähän

'kuljetettavat osa.t) .n 1000 konetta

- maahanl8lSkupriDlllti (prikaatille on alistettu 3 pata:ljoonaa, patteristo sekä p~oneeri-

ja huoltojoukkioja) - maahanlaskupata,Ijoona - maahanilaskupatteristo

n 225 n 35 n 60

"

"

"

TavalUslmplen maabanlaakuoperaatioD yhteydessä käytettävien kuljetuskone1den ja helikopiereiden omlna.lsuudet (Yhdysvallat)

Tarvittavan kiitoradan

Tyyppi 'MatiDnopeus -pituus ToJmintasäde

Omnlh) -Lasku

I

^{Nousu <km)}

(m) (m)

UH-J. D1) 180

- -

⁴⁵⁽⁾

OH--479 24D

- ^-

³⁶⁰

CV-a B i290 C1l25 165 1830

C-119 1300 000 11350 1400

0-123 240 6'10 11240 11850

C-lOO 300 6130 000 12700

1) helikopteri

Taulukko 1 (jatkuu)

4) Diplomityö, Ulte

.u

a

216

~UOl'\\ll'an

^laatu

I

~uomnauslkyk:y

(eri vaiJhtQebdot) UH--4 D I 011-471 eV-2BI e--L191

Kuor.mauskyky

(max) 1)1184Otkg .) 7300 'kg M50kg 7100 kg I:lmakuJj etus-

jou!kikoja 12m 33m 33m 82m

Lsv jää!käreitä

-

^{24r 24 412}

Paaripotil.a.tta +

istuvia; potilaita 6+1: 24+0 14+8 85+4 '1/4 t:n kuorma-

auto

-

^{2 1 3}

1/4 t:n ka +

perävaunu

-

^{2+~ 1+1 3+3}

3/4 t:n ka

-

¹

-

^~

3/4 t:n '!ta + pv

- - -

^,1+1

3/4 t:n 'ka +

105 mm haupitsi

- - -

¹⁺¹

21/2 t:n ka + pv

- - -

^--0

TrrakitorL (D 6)

- - -

^{1 ,}

'155mm baupitsi

- - -

¹

1) u1Ikopuolinen, riippuva kuorma

Läbteet: Infmltry Be:ference Data, June 1966 s. 481---482 Air Movement HandbOlOk, June 1965

C--tl2J3. I

1lOOO:kg BOm

4B 50+6 3 3+3 2 1+1 1+1 1+1 1 ,1

Air Movement of Trooips and Equipment, May 1965 Taulukko 1

C-430 10000 'kg

OOm 64.

74+2 5 4+4 3 2+2 11+1

-

,1 1+2%

t:n ka

Suurin osa divisioonan

98.

prikaatin tarvitsemista kuljetuskoneista joudutaan käy>btämä.än materi.aa& ja ajoneuvojen Ikuljettamiseen, vaiJldca 'kohteelle ei ole laskettu vietäJvän kuin vajaa 60 % divisioonan ajoneuwista. Yksinomaan materiaaJ.illruJjetukseen on diJvisioonalle va- rattavasta ·konemäärästä kä:yiettäwä noin 200 kpl. EsimeTkkinä olleen prilmatin osalta 'V8Sta8IVa luku on 25. Pataljoonaan kuuluvista 99 ajo- neu\1OSta on laskettu ~UJljetett8IVan Hmoitse 711q)1. mikä. merkitsee 24 koneen talrvetta eli 2/3 Ikoko pataljoonan kuljettamiseen tarvittaJvista lentokoneista.

PAATELMIÄ

Maarhanlaskudivisioonan orgenisaaJtion ja sen kaluston yhtymän taistelulle aiheuttanNsta raJoittavista tekijöistä lienevät ikenttätylkistön

2.I7 vähyys ja erityisesti sen tWlen melko lyhyt kantama haitallisimmat.

Onnistuakseen tehtävässään ta'l'lVitseekin divisioona koko ilmasilllan- päässä tapahtu.van toiminnan ajan ulkopuolista tulitukea. Mahdollisuu- det tämän ~iil1"jestämiseen vaikuttlllVat maaha:n1asketulle joukolle asetet- tava'8n vaatimukseen ilmasillanpäässä käytärvän .taistelun kestoajasta.

Useimmissa tilmtteissa on divisioonan todennäIköisimmin vaJmistau- duttava myös iilma.torjuniaan hailrtuunottamailaan alueena. Si:ksi kiinnit- tyy Ihuom~o ilmatorjunta-aseistuk.sen puwt1:umiseen divisioonan kokoon- panosta.

Moottoriajoneuvojen laadun suhteen tehty muutos, siirtyminen suu- relta osalta raskaista aJIJItoista kevyisii:n, on lisännyt divisioonan mah- dollisuuksia k.äyttää ilmasillanpään sisäisiin kuljetukisiin aJween heik- kokuntoisiakin teitä.

n

MAAHANLASKUSOTATOIMI

A. TEHTAVAT JA SOTATOLMEN SUORITUSMAHDOLLISUUDET Yhdysvaltojen doktriinin mukaisista maahanlaskuyhtymän taistelu- tehtävistä selvästi ltärkein ^00. kaukana puooustajan selustassa sijaitse- van, hyökkää1än toiminnaaile erittäin merkityiksellisen alueen valtaa- minen. 1) TäLlaisen operaation tarkoituksena' on eliminoida ntiden teki- jöiden vaikutus, jotka 'Vowat hidastaa hyökkäiidän maitse eten:evien päävoimien ·toi:rmntaa. Maahanlaskulla voidaan samalla eristää taistelu- alue niin, ettei vastustaja 'Pysty tässä suunnassa siirtämään liSää jouk- koja hyökkääjän ,päiilvoimia vastaan eikä myöskään irroittamaan rinta- massa taistelevia jouJtlk~a si:lloin, kun py11kim.yiksenä on näiden tu- hoaminen.

Maahanlaskuoperaatiot jaetaan lY'~.t- ja pitkäaikaisiin. 2) Lyhy;t- aiainen. operaatio kestää ikorkeintaan 3-4 vuorokautta, jossa. ajassa lasketaan maitse hyökäten saavutet·tavan yhteys ilmasiHanpäähän tai maaJharuaskettu jowk:ko irtautuu tehtävänsä suorittaneena ja vetäytyy

" Maj P Laamanen

1) FM 5I1-{i(). s. 5

218

.tai siirretään takaisin Oill1IMle alueelle. Tällaiseen sotatoimeen lkä.ytettäivä jouldto muodostetaan tehtävä huomioonottaen mahdollisimman pieneksi ilman divisioonan ulkopuolel'ta saatBIVia vahvermuksia'. Tyypillisimpiä lyhytaikaisista opera..aUoista ovat niin sanotut maahanlaskUl"aidit.

Pitkäaikaiseksi suunniteltua sotat'Oitnria 'Va.r.ten ~aeta-an maahanJasku- divisioona Ilrolmeen osaan, jotka ovat

- iskuporras (assault echelon)

- iäydentävä porras (follow-up ech-elon) åa ---' selustaosa (rea.r echelon).

Iskuportaaseen kuul'UlVM vaTsinaiset ,taistelujou*l>t eli prilkawtit 'Vah- vennuksineen, 1iedustelupataljoona ja di'Vå;sioonan reservi sekä divi- sioonajoukoista ne, joita kohdealueella tarvitaan hyökkäY'ksen alkuvai- heesta iukien ^3). Tällaisia ovat muun muassa len'topaifJaljoona, viesti- pataljoonan pääosat Selkä pioneeri- åa lliäkintäpataljoonJen divisioonan johtoon jääivät osat. Jokaisen !prikaatin esikurmalle alistetaan maa'han- laskupataljoonien lisälksi tavallisimmin yksi !patteristo dJvisioonan tyJris- töstä, lää-kintäJlromppania ja pioneerilromppania tai sen osia.

Täydentålvä porras koostuu pääasiassa niistä iskuportaan joukkojen ajoneuvoista ja väHneistä, joita ei hyö!dtäyksen allkuvaiheessa tarvita lrohdealueella sekä osasta huoltojouk.'lroja. Kaikissa tilanteissa lasketaan, eMä taydentävä porras saadaan iIruljetetuksi ilmasiJlanpää<hän 3vrk:n lruluessa hyö!dtäyksen alkamisesta.

Selustaosa jää -koko operaation ajaksi tltkialueeJle. Tähän osaan sisällytetään hallinnoHisia elimiä - <haJlintokomppania mwkaanluet- tuna - j,a sellaiset huoltojoulrot, joiden toimiIlJta on- edu1li.seanmin 3äJr- jestettävissä tukialueella- kuin iJmasillanpäässä.

B. MAAHANiLASKUOPERAATION SUUNNl'l'"TIELU 1. Tarvittava aika ja eri osasuUDDitelmat

Divisioonan maahanlaskusotattoimen suunnitteluun sekä sen perus- teeNa suoriteUaviin valmisteluihin lähtöalueeJola lasketaan ikuJuvan noin

.) FM 57--.'30, s. 40

219 7 vrk c). Jos divisioona on jo käskyn saadessaan operetiivisesti ja huol- lollisesti 1loimimavaJ.mis ja sijoitettu lähtökenttien läheisYY'teen, on lopullisiin valmisteluihin ta'l"V~ttaJVa aika vain 2 vrk.

Sotatointa varten laaditbaJvan operaatiosuunnitelman tärkeimmät osasuunniteIm.at ovat: 5)

- ia:ktinen perussuunnitelma kohdealueeHa tapahtuvaa toimintaa varten,

- kohdealueelle kulJjetettujen }oUildto}en huoltosuunniteIma, - maahanlaslrusuunnitelma,

- 'ku:låetus- ja lentosuunnitelma sekä

- suunnitelma operaatiota edeltäviä, lähtöad.ueella suoritettavia toi- mintoja varten.

T a'k t i ne n ^ip e r u s suu n n i tel m a sisältää tärkeimpinä asioina alueen ja joulclrojen 'käytön sekä alQIY.kshltöiden tehtävät.

H u 0 Ilon osalta on olennaisinta materiaalin porrastamisen, sen Irohdea!lueelle .tapahtuvaakuljetustJa varten vaJm.i.ste:lun sekä valmiste- luun 'käY'f;ebtävren jouk:kojen samoinkuin evaJ!ruointitoiminna·n jäIrjestä- misen suunnittelu.

Maa ha nl a s k u suu n n i tel m a sisältää aikataulukon joukko- jen ja ma'teriaalin .kohdealueelle tulosta selkä pudobus- tai laskeutumis- alueet 'kuta·kin jouIclroa 'ja materiaalierää vmen.

K u 1 j etu s- j ale n.t 0 Suu n n i tel maa n kuuluu lentokoneisiin tapahtuvan kuormaamisen sekä kuljetuslentoyksiköiden käytön ja näi- den lentojen suunnittelu.

Operaa.tiota edeltävistä toimenpi,teis.tä lähtö- alueella kuuluu tähän suunnitelmaan sHl'ltyminen 1reskitysalueille ja toi- menpiteet niillä sekä välittömästi ennen' lentokoneisiin kuormaamista tapahtuva siil'tyminen lentodtentiUe.

2. Kohdealueen sekä pudotus- ja laskeutumispaikkojen valinta

Maahan~askudivisioonan ikäyttö yhtenäisen ilmasiUanpään muodos- tamiseen on todennäköisintä erityisesti taistelutoimien yllättäväksi aloit-

,) FM 57-.'30, s. 37

5) Speci'a:l Text 57-100--1, s. 53

220

tamise'ksi uudella rintamalla 6). Kokonaisen dhrisioonan maahanlaSlku on niin suurisuuntainen operaa.tio, ettei sitä :kannata kohdistaa alueelle, joka voitaisiin maitsekin edeten saavuttaa lyhyessä ajassa. Tästä syystä suoritetaan divisioonan maahanlaskut vihollisen selustaan tawallisim- min ainakin 50 km:n etäisyydelle 7).

Divisioonan ilmasillanpään halkaisija on yleensä 12-15 ~m 8).

K'IlSS'alkin ta,pauksessa erikseen ratkaisevat tehtävä, maasto ja puo- lustajan ryhmitys sen, otetaankJO hyökkäyksellä haltuun vain yksi Y'hte- näinen tai useampia ilmasillanpäitä.

Tehtävän erittely antaa suunnitteluvaiheessa perusteet ikohdealueen tai -alueiden ylimal:kaiselle määlrittämiselle. Kohteiden tarkkaan valit- semiseen vaikuttavat: 9)

- joukon tehtäwä,

- vihollinen ja sen mahdolliset vastaltoimet, - maasto,

- käytettävissä olevat joukot,

- lrohdeahreella olevat mahdolliset maahamasku- ja laskeutumis- paikat sekä

- arvioitu aika Y'hteyden saamiseksi pälWoimiin tai vahvennuksien tuloon.

Haltuun otettava.t ja pid1ettävät Ikohteet velitaan yleensä siten, että niissä kussakin pystY'tään estämään viholliselta jonkin tärkeän tien käyttö. llmasillanpään ( -päiden) tulee mahdollistaa myös pu-oJ.ustus- taistelun joustava suoritus ja myöhemmässä portaassa ikuljetettavien joukkOtjen ja materiaalin suojainen pud'Otus tai laSkeutuminen. Kohteita määritettäessä otetaan ,huomioon eristettynä ,taistelevan. divisioonan rajoitukset muun muassa käytettävissä 'Olevien joukkojen ja raskaan tulen osalta. Siksi valit.aan haltuunotettaviksi alueiksi vain sellaiset hallitsevat maastonk'Ohdat, joiden saaminen on ilmasillanpään puolus- tamista ajatellen väJ..ttämä.töntä ja joiden mtaaminen ja pitäminen on kohteeseen käytettävmi suunnitellulla joukolla mahdollista .

• ) Maj P Laamanen

7) Kapt Sihvo

8) Ev Kidder ja ~ Vailo 8) FM 57-30, s. 41

2121 Koska- jou:lrot PYl"itään yleensä laskemaan maahan niiden oma:lle toiminta-alueelle, valitaan lkohdealueet siten, että niillä on tarpeellinen määrä pudotus- ja mahdollisesti myös laskeutumispaikkoja. Käyttöön otettavat paikat määrätään lopullisesti divisioonan operaatiotoimistossa.

On tärkeältä, että paikat pystytään helposti tunnistamaan ilmasta, että ne ovat lähellä !1rohteita ja että niiden koko tai .kapasiteetti on riittävä sinne lruljetettavaksi suunniteltua joukkoa varten. Pudotusalueen pHuus tulee täysin 'kuormattuja C-130-koneita käytettäessä oMa noin 2km pudotusnopeuden ollessa n'Oi:n 250km/h 10). Laskeutwnispai'kassa on oltava lisäksi rtittävän pitkä (C-130 koneilla 850-1400m, CV-2 B koneiLla vain noin 250 m) jja laskeutuvatlroneet 'kantava ikiitolrata, koneet on voitava sijoittaa:. kiitoradan ulkopuole!lle niin etteiväJt ne estä muiden. koneiden toimintaa, alueelle on johdet1ava tieY'hteys ja laskeu- tumispaikan lähettyvillä tulee oMa varastotiloja 11). Maastollisesti edul- lisimpia pudotus- ja Jaskeutumispaiklkoja ovat varsinaisten lentOken't- tien ohella tasaiset hiekkakaIllkaat, pellot ja laskupai:klk.oina myös leveät tiet.

Kuljetuskoneiden iask:eutumista v8['ten lasketaan divisioonan ilma- sillanpäässä tarvittavan yksi väihintäin tiJapäisen lasku- ja nousupai:k>an luokkaa oleva lentokenttä divisioonaa ja kutakin sen prikaatia kohden eli Y'hteensä neljä täJlaista paikkaa. Lisäksi divisioonan jällkiJkuljetuk- sia val'ten tulisi haltuun otetulla alueeLla olla yksi aina-kin keskiraskai- den Ironeiden -laskeutumiseen soveltuva, edellisiä parempi le~to­

kenttä 12). Ellei ilmasillanpään aluee:Ha ole valmiina aikaisemmin lento-

~nttä:nä :käytettyä aluetta tai laskeu.t·umisen mahdollistavaa suoraa tieosuutta, ·kestää Y'hden -kuljetuskoneiden vaatiman iaskeu1umispa1lmn kunnostaminen maahalnlaskudivisioonan ikäytettävissä olevin välinein eduJliseenkin maastoon ainakin 3-4 vuorokautta.

3. Hyökkäystä edeltävän tiedustelun järjestäminen

Perusteiden saamiseksi yksityiskohtaiselle suunnittelulle suunnataan tiedustelu lrohdealueelle ja sen läheisyyteen mahdollisimman varhai-

10) Air Movement Handbodk, s. 14-4

11) FM 57~O, s.28

II) FM 57-30, s. 80

sessa vaiheessa. Tiedot joudutaan hankkimaan pääasiassa lentotiedus- telulla. Sen on, tulevan toiminta-alueen maaston lisäJksi, pyrilttävä sel- vittämään alueella ja sen läheisyydessä olevat vihollisen joUJko.t, jotka on otettava 'huomioon arvioitaessa vastustajan mahdollisuuksia toimia maa- hanlaskettua joukkoa vastaan. Tärkeintä on selvittää vastatoimen- piteiden laajuuden ohella nopeus ja tapa, jolla ne ovat odotettawissa. Jos puolustajan arvioidaan pystyvän suorittamaan voimakkaan vastahyök- käyksen nopeasti, on divisioonan ilmasillanpääksi aiottua aluetta mah- dollisesti pienennettävä omien toimenpiteiden keskittämismahdollisuuk- sien pamntamiseksi 13).

LentotiedusteluUa selvitetään myös käyttökelJpoisten pudotus- ja lask:eutumisalueiden sijainti. Tieduste1uun liitetään harhauttaminen ]a se suoritetaan epäsäännöllisin väliajoin suunnitellun Ikohdealueen ennenailkaisen paljastumisen estämiseksi 14).

4. Suwmittelussa huomi,Oonotettavat huoltotoimintaan liittyvät tekijät

Ellei maahanlaskudivisioona Ole juuri ennen uuden tehtävän saa- mista osallistunut tais'teJ.utoimintaan, on sen huo1lo1linen valmius taval- lisesti niin hyvä, etteilvät tähän alaan liittyvät toimet tule vHvästyttä- mään operElation aloittamista. Tätl"keimmält tekijät, notka vaikuttavat huoltotoiminnan suumtitteluun, ovat perusteluineen seuraavat 16):

- lähtökenttien ilähistöllä sijaitsevien 'k e s k i t y sai u e i d e 'n, joille joUlkot ennen lähtöä slirretään; s i j a i n t i j a 1 u k u- mä ä r ä. Tämän perusteella voidaan suunnitella jouJroillf! ennen operaation aloittamista jaettavan materiaalin :kuljetukset, - JOUkkojen ja materiaalin kulijetu.kseen \käytettävä ,k u 1 j etu s-

!k 0 ne tf; y y p p i, jonka mUJkaan voidaan suunnitella materiaalin pudo'tusta tai sen lentolruljetusta varten tehtävien pakkauksien :koko ja paino selkä hankkia paikkauksiin sopivat materiaalinpudo- tusaJustat yms.,

18) Military Review 11/1962

16)' Maj 'P Laamanen.

11) FM 507--.10, s. 44

223 - .lälhtöalueella (operaation alettua Itukialueella) suoritetbavien ma:teriaalikuljetusten, materiaalin pakkaamisen 1a tarvikkeiden kuljettamiseen tarvittavan ikuljettmkonekaluston määrän suun-

·nittelemiseksi on selviWtäsvä divisioonalle e n n eno per a a- tiota jaettavan materiaalin määrä samoinkuin a r v i 0 i t u k u ^11. utu s hyökkäyksen alettua,

- materiaalin käsittelyyn liiftylvien Ikysymysten selvitltämiseksi on ajoissa saatava tietää operaation aikana huoltokuljefiu·ksia varlen ik ä y H öönote t tav alt 1 entokentä t t u·k i aJ. ueell a sekä arvio ikolhdealueeUa olevien lentokenttien tai sinne ra.kennettavien 1 a s:k eu t u mi s p a i:kk 0 j en mää- rästä ja käyHöönsaantiajasta sekä

- lääki:ntähenikilöstön käytön suunnittelemisen mahdollistamiseksi on arvioitava potilaiden eva k U 0 i n t i t a r v e ilmasillanpäästä erityisesti ensimmäisenä hyökkäiyspäWänä.

5. Sään ja talviolosuhteiden vaikutus suunnitteluun

Operaation suunnitbeluun liittyen laaditaan pitkäaikainen sää- ennuste, jonka pe:rustee1:la pyritään löytämääJn toiminnan kannalta edullisin ajanja:kso. Jo ennen hyölcltäJysltä twlee va·llita lentokelpoinen sää, jotta sekä tiedustelu että ilmasta 'SUoritettava tulivaJmistelu voitai- siin toteuttaa. Odotettavissa oleva säältilan olennainen muuttuminen saattaa aiheuttaa tarpeen dakaa joulroiJle erikoisvarustus ja -materiaali.

Yllät·täen muuttunut sää voi johltaa. sotatoimen aloittamisen siirtämiseen, se 'Voi vaikeuttaa jou®kojen t8ll'lkikaa !P'Ildottamista kohdealuee1le, estää tai rajoittaa vahvennuksien ja materiaalintäydennyksen toimittamista ilmasillan päähän sekä estää omien ilmavoimien tulkevan toiminnan 16).

Maa:hanla9kujen suunnittelussa on lähtökohdaksi otettava se, että suurten jouikikojen operaaItio on aloitettava valoisana vuorokauden aikana, sillä kuljetuskoneiden ry'hmittyminen ja joulcl!:Ojen nopea kokoontuminen tehtävän suorittamista varten maahanlaskun jälkeen eivät pimeässä ole mahdollisia. Ainoastaan .komppanian ja sitä pienem-

18) FM 57-00, s. 49--50

224

pien osastojen yhtäaikainen maahanJasku 'Voidaan hyvin toteuttaa myös pimeällä.

Talvella lisäävät jäätyDJeet, :lumipeitteiset ja aukeatt suot selkä jääty- neet 1ärvet mahdollisten maahanlaskualueiden määrää kohdealueella.

Suunnittelussa on- talviolosuhJteita varten otettava huomioon muun muassa, että dWisioona:n maa-ajoneuvojen pääosa ei kykene li.i:kJkumaan syvässä lumessa, joten ainakin osa ajoneuvoista on vaihdettava maini- tunlaisissa oloissa pll1'enmUn toimimaan ikykeneviin lumiajoneuvoihin.

Talvisaikaan ta·ryitsevat joukot myös lisämaterlaalia ja -'Varusteita, joi- den jakamiseen on valmisteluvaiheessa 'Varalttava aikaa ja jobka myös aiheuttavat sen, että iJ.m.aktrljetukseen tarvitaan tuntuvasti enemmän kalustoa kuin kesäolosuhteissa. Pe1!kä:n henkUökohtaisen vat"ustuksen lisääntyneen painon takia lasketaan esimerkiksi C-119-ikoneen(iPackJeit) pystyvän kuljettamaan ·tavanomaisen 42-miehen sijasta vain 30 talvi- 'V'lIl'USteista laskuvarjojää:käiriä 17).

TalNella voidaan ha!J.tuunotelttavan ilmasi1lanpään 'kokoa joutua pie- nentämään vaikeasti ylläpide1ltävien maayhteyksien takia sulan maan ai.kana muodostettavaan ilmasiUanpäihän 'Verra.ttuna.

C. OPERAATION SUORITUS

1. Alueen käyttö ja reservin tehtävät

Alayksiköiden ensimmäiset tavoitbeetkäsketään sellaisille alueille, joiden piJtämisellä voidaan estää vastahy'ökkäy'stä suorittavien joukko- jen pääsy ilmasillanpään sisälle 18). Tulenkäytön vaatimien järjestely- jen ja maavalvonnan tehokikaan suoritu!ksen takia ulotetaan rajat suo- jaavien osien etupuoleJ.:le saaImta..

Pri:kaateille luodaan myös edeLlytykset keskittää lVoima·nsa ensisijai- sesti yhteen suuntaan taJl'lViitsematta valmistautua vasta~isista suun- nista .tulevien puolustajan vast/l!toimenpiteiden torjumiseen.

17) iMilitary Review-5/1952

(8) FM 57--.'30, s. 41

.225 Divisioonan !reservi, jonka tulisi olla ainakin pataljoonan vah.'VUinen, kuljetetaan kohdealueelle jO' iskuportaan ensimmäisten osien kanssa va!rSinkin siiloin, 'kun divisioona llasketaan maahan ylbtenäiselle alueelle.

Reservi ryhmiltetään ilmasillanpäässä ;riittävän lähelle todennäköisiä :tloimin'ta-alueitalllIlJ. Tällöin otetaan huomioon siix:tymjseen ~ttä­

vissä olevat tiet, vihollisen mahdol.lisuudet vaikuttaa siirtymiseen sekä salaamismahd'Ollisuudet ja suojakysymykset sillä alueella, Do]Je reservi ryhmitetään. Sen sijoittamisella ipyTitään m~ös luomaan puO'lustukselle syvyyttä uhatuimrnassa suunnassa. Reservin toimintaanpanoa voidaan .nopeuttaa 'käyttämällä siirtoihin helikoptereita.

2. Tiedustelun ja suojaamisen järjestäminen

MaahanJ.askun .tapahduttua suoritettaova lähitiedustelu ja suojaami- nen jäirjestetään siten, että siihen käytettäovät joukot, jotka pyritään tuomaan alueelle jo toiminnan alkwvailheessa, kykenevät ajoissa totea- maan tulossa oleovan vastustajan Ihyöklkåy>ksen ja näin estämään yllä- ty>ksen ja häiritsemään samalla vihollisen ilmasillanpäähän kohdista- maa tiedustelua. Ta!rVittaessa on. näiden jouklkojen myös kyettävä vii- vyttämään vihollista siitoutuma'tta itse ratkaisutaisteluu.n.

Tasa; jolla mainitut 'tehtävät suoritetaan, ei ole yhtenäisesti miehi- tetty linj'a, vaan se muodostuu erillisistä puolus'buskeskuksista ja tie- dustel.utuldlrohdista. Näiden väliin jäävät alueet valvotaan tälhystyk- sellä, joko helikopteri- tai maitse tapa·h1tuvalla partioinnilla tai näiden alueiden käy.ttöä voidaan vaikeuttaa rakentamalla sinne sUllutteita. Suo- jaamiseen ja ,tieduste1uun käiytettälvä't .~ou'lrot ryharutetään Ihallitseoviitn maastonikohtiin siten, e1;tä viholliselle edulliset lähestymisurat ovat val- vottavissa 19). Tavallisesti nämä asemal1; sijoitetaan ilmasillanpäästä saa- tavan raskaan kaaritulen kantaman sisäpuolelle, joten ne ovat y!leensä 4-8km pääosien miehittämän ta.s!mJ (= ilmasillanpään radan) etupuo- lella 20).

Tiedustelun ja suojaamisen 1ärjestää rintamavastuussa oleva joulkko.

Joillakin alueilla 'Voidaan tehtävä antaa myös divisioonan tiedustelu-

10) Milltary Review 11/1952

20) Maj P Laamanen

15 - Tiede ja Ase

2.26

pataljoonaJile tai sen ooille, jolloin näitä osia saatetaan alistaa mainitulla tehtävällä Ikyseisi:ssä. suunnissa toimivine prikaateille.

Lentotiedustelu suUrnDitelLulla maa!hanlaskualueella da sen 'lätheisyy- dessä olevien 'Villolil.iSjoUlkkojen selivitltämiseksi aloitetaan jo useita päi- viä ennen: lhyöklkäyksen suoritusta. Toistu'Villa tiedustelusuoritukstLla todetaan puolustajan Il"YhmibylSmuutoikset. TeOO"eettisena eSiimem"kkinä lentotiedU8telun jfu!jestämismahclolJisuulksista ja sen tehokkuudesta voi- daan mainita eräs kaT'ttaha~oit.us 21), missä !hyökkäJystä edeltävinä päi- vinä oli 'P'Ystytty suorittamallill maahanlaSkudivisioonan tulevalla Ikohde- alueeNa ·kaksi ja sen ympäristössä yk.si lentokuvaus vuOll"()kaudessa.

Maahanlaskualueelle oli jäJrjestetlby ihyökkäy.k.sen alusta lukien kahdeksi tunnilksi ja todennäköisimpään puolustajan vastahyök!käyssuuntaan lisä:ksi H

+

2 - H

+

4 tuntia väliseksi ajak.si jatkUJVa ientotäthystys.

Eräässä toisessa, vahvennetun ry(kmenrtin maahanlaskua käsittelevässä tilan/teessa 22), on mainittu hyölclciiiystä ed1eltävä lentotiedustelu ulotet- tavan 20 km:n säteelle kohdealueesta. Maahanlaskualueelle oli tässä

tilanteessa järjestetty jatlkwva lentotäthystys hyökkäyksen a.lettua 16 tunnin ajaksi.

Kun edellä olevat esimerkit muistaen otetaan huomioon maahan- laskudivisioonan mahdolliBuudet täydentää kohdealueelle saa·vutbuaan lento1iedustelun tuldksia omien iheliJroptereittensa käytöllä, on toden- näköi:stä, että. ltieduste1tavaNa alueel·la olevista puolustajan joukoista ainakin pääosa voidaan ihavaita ennen operaation aloittamista ja että myös vastatoimenpiteet paljastuvat melko varhaisessa. vaiheessa. PaJjas- tumisen mahdollisu'l\S riippUlU lkuDtenkin olennaisesti etlenemi.seen käy- tettävän maaston peitlteisyydestä.

3. LeDtotuUtuen käyttö

Maaha.n:lsskutoiminnalle haiJta[lisiksi arvioidut kohteet pyritään tuhoamaan tai ainakin lamauttamaan operaation SJ1ku'un mennessä. Edel- lisessä ikohdassa mainitussa ikarltah8T'joiltulksessa 23) k~tty lentotuli-

Ii) Mali K MaunuJ.a.n stipendiltyö, liite 6 a

II) ASMZ n:o 9/196S

23) Mali K Maunulan stipendityö

227 tuki anJtanee päälpiirleisen lwvan mahdollisuuksista yhbymän tulkemi- seen sekä kohteista, Doita vastaan wiitukea otmvitaan.

Mainitussa tila.nJteessatuettii.n ma:aihanlaskud,ivisioonaa muun muassa kahdella lentorynnäklködilvisioonaLla (å 3 'l"Ykmenttiä). Näitä '~täen

oli pystytty järjestämään lJ.entotuki siten, että välittömästi ennen ensim- mäisiä maahanlaskUJja oli kO'hteel!1a käytettärvissä kaksi rynnälkkÖlrylk- menttiä lälhinnä tuJivalmis1lelun suorittamiseen. Tämän jälkeen voitiin lrummankin maahanlasketun rykmentin alueelle 1-3 tunnin aikana saada kahden rynnäkköryatmentin sekä senjäakeen ensimmäisen. ihyök- käyspäd.vän loppuun saa:klka yrhden !l"Yllnä!kköryk'mentin tuki. Näiden lisäksi oli kohdealueelle saatu kyse.isenä päivänä yhteensä kuusi poon- mitusry:kmenltin suoritusta. Kahta hävittäjädivisioonaa käytettiin tie- dustelu- ja pornm~,tuslentojen sekä lentokuljetusten suojaamiseen.

Len1mynnåköiden ja -pommitusten Jrohteina tämänlkaltaisessa tilan- teessa ovat ennen muuta tuliasemassa olevalt, maahanlask,u;a.lueelle vai- kulttamaan py.styvät ken.ttä- da ilmatorjuntaJtykistöy.ks.iköt selkä lento- tUJkikohdat ja Jähialueilla olevat puolustajan reservit 24). Viimeilksi mai- nittujen osalta otetaan 'kOhteiksi niiden mlllteriaalivan·stot ja siirtymässä olevat ~oUJkot. Niillä ,teilläo Ijoiden suunnista vastahyökkäly.ksiä ensisijai- sesti on odotetta<Vissa, 'VOidaan puolustajan toimenpiteiden hida..:,--tami- seksi tuhota vaikeasti lkier.rettäwiä siJtoäa, ellei niiltä kaJtsota tarvittavan oman hyökkäyksen jatkuessa.

4. Esimerkkejä divisioouan maahanlaskun suoritusmahdOllis1luksista Seuraavissa esimertkcissä on esi,tetty kaksil mahdollisuutta maahan- lask.uoperaation liittämiseksi hyökkäyikseen, jolla ensimmäisessä vai- hieessa PYTitään päävoimien Helsingin ja TammisaJmoen alueille suoriJbta- mien maihinnousujen ~älikeen valtaamaan laaja sinanpää Länsi-Uudelta- maalta sekä toisessa vaiheessa lyömään tällä alueeNa olevat puoLustajan jouk(}t. (Kuva 2). l00'.MaahanlaskudivJisioonan tehtävänä on estää ^VQS- tustaäan l!isäivoimien !pääsy Vihdin kaaklroispuolisen alueen kautta mai- hinnousualueiden suuntiin, sitoa maalha,nJaskualueen läheisyydessä ole-

"') ASMZ 9/UJ63.

228

vaot puodustajan reservit sekä torjua sen yrity;kset irrottaa joukkoja ilmasillanpään alueen kautta pohjoiseen.

Ensimmäisessä esimertkissä (tkuva 3) on tied.ustelut'Ulosten perusteella päätetty muodostaa yhtenäinen ilmasillaIllpää. Tässä on joudubtu aset- tamaan rintama vastuuseen myös Itiedustelupataljoona (l./28.Rv), vaikka pääosaa sen helikoptereilla }i.Ik;kwvista joukoista .käytetäänkin tavallJ.i- simmin tiedustelun u.lottuvuuden lisäämiseen ilma·sillaIllpään ullkopuo- leHe.

On todennäköistä, ettei suurvaltakaan keskiJtä yhtä divisioonan maa- hanlaskuoperaatiota varten niin suurta määirää lentokuljetuskalustoa, että divisioonan iskuporras pystyttäisiin siirtämään yhtäaikaisesti koh- dealueelle. Harvassa tapauksessa on tällä alueella niin paljon sopivia

103.MID:n käyttö Tammisaaren-Helsinsin alueella BUunnattav8SS8 opersst1ossa

103.MID:n tehtävä on

- estää 11sävoimien pääsy alueensa kautta taistelualueelle

- sitoa puolustajan reservit

- estää joukkojen irroittsminen rintamaste ilmas11lanpälb kautta .

ML aloite_aen n vuorokautta mhn:ja aiksi- semmin.

KUVA 2

Esimerkki maahan1askudivisioonan yhtenäisestä ilmasillsnpeästä Vihdin kaakkoispuolella (103 .M1D)

o ilmasillanpäiln raja

• erillinen tiedustelutkk

10~.MLD:n ml pataljooni- en numerot

• 10~. MLO:n tiedustelu- pataljoona

KUVA 3

l03.M1D:n ISKUPORTAAN JAKAUTUMINEN KULJETUSERIIN SEKA SEN KULJETrAMISEEN TARVITTAVIEN LENTOKONEIDEN MAARA

Johto- Kuljetettavat joukot ja tarvittava kuljetuskonemäirä porras

1. ~uljetuserä

I

12. ikulj etuserä

I

^3.. kuljetuBerä

I

^4. Ikuljetuserä.

ja joukioit

(tulo klo 00.30) (tUIlo klo 06.00) (tulo klo iL2.3O) (lbuJo ik:lo 17.()(),

I03.MIDE - 1 p3ltl (div:'n - TiedP:n ja SpolK:~ - DE + EI{, - MlDTyk ( - pstot), ( - res patl, res) ja osia pääosa,t, - TiedP:n loppuosa, - respatl:n ajon:ja,.

- TiedP, TiedP:sta: - osia Lntp:sta, - Pi'onP:n, LntP:n, - HK:n pääosat,

- Lntp, HRykm:stä ja LääkP:n ja VP:n E + EK/KorjP ja

- SpolK, VP:sta: pääosat: materiaalia:

- HRY'km, - VP ja

- div ty- 40 lelk.oa 43 ileIma J.2.6 lelkOlll 503 1eIk.oa

Ikistö pstot pl)

LMlPrE - PrE + ^{EI{, - 1 patl, -} p&ton [oppuosat, - patl:ien ja psbon ( -~ patl, - 1 patl, - 1. pston pääosat, - matpudvälr: .ad'On:ja,

- psto, - 1 pi'Onj: - läälkJk: - materiaailia:

- läälklk:,

- pionj, 411 lekoa t;1 lekoa UI! ilekoa 42 aelroa

- matpud- väilr),

Z.MIPrE -PrE + EK, - 1 paJtl, - pston 10Jppuosat, - patil:ien ja ( - 3 patl, - 2 patl:aa, - spolj, - matpudvälr: pion!k:n ajon.:ja,

- psto, - pston pääosat, - osia psto:sta ja - materiaalia:

- läälkk, - piJOnk (-) pionk:n loppuosat:

- pionk:, - lääik:k:

- spolj,

- matpud- 1101ek.oa 50 lek'Oa 18 1eIkoa 471ekoa

vili)

3.M1PrE

1-

^PrE + EK, - 1 patl, - 1 patl,

1-

patl:ien, pston ( - 3 pat!, - 1 pat!, - spolj. - osia psto:sta, ja pionk:n ajo-

- psto, - pionk (-): - p9ton pääosat, --' ma'bpudvälr, neuvoja,

-lääkk, - osia pionlk:sta: -lääkk: - materiaalia:

- pionk, - spolj,

1 1

- matpud- 43 lek:081 t;1 lekoa 00 lekoa 50! lekoa

välr)

Konetarve kuljetuserittäin 234

I

^ZZ1

I

²²²

I

¹⁹³

I

Taulukko Z

Kone- tarve ,yht

262 leikJOa

168 lekIOa

tl25 lekJoa

221 lellooa

876

2311 pudotus3JlueitaJkaan, että iskuportaan samanaikainen maahanlask.u voi- taisiin toteuttaa.

Jos maahanlaskudivisioonan kuljettamiseen on käyte1ltä!vissä kaksi kuljetuslentodivisioonaa, joissa kummassakin on kolme rykmenttiä

(a 4a kpl C-130), voitaneen tästä määrästä laskea saatavan ainakin 240 konetta kerrallaan ilmaan. Esimer.k:kinä olevassa tilanteessa voitaisiin iskuporras ja'kaa edellämainitun aentokonemääTän huomioonottaen tau- IUlkon 2 mukaisiin 'kuljetuseriin. Tauluikosta ilmenee myös divisioonan taistelujaotus esimerklritilanteessa. Kuljetuserien kokoonpanoa määrät- täessä on otettava huomioon painopisteen muodostamismahdollisuus ensimmäisestä kuljetuserästä alkaen sille kohdealueen osalle, jota vas- taan puolustaja voi nopeasti Buunna·ta tehokkaimmat toimenpiteensä.

Kuljetuserien maahanloaskujen ajat on määrätty sillä perusteella, että on kesäaika, joHoin jo kello 03.30 on valoisaa ja että lähtö- ja kohde- alueiden välinen etäisyys on noin 250 km. Peräkkäisten kuljetuserien maa!hanlaskuilla on siis noin 4 tunnin porrastus, josta ajasta jää ku1åe- tusten välillä tapahtuvaan ikuormaaan1seen ja koneiden huoltoon noin 2 tuntia. 25)

Kyseessä. olevalla alueella ei yhtenäistä Bmasillanpäätä pystytä edul- lisesti m.uodostamaan muualle kuin edellisessä esimerkissä ·vaJittuun maastoon. Jos puolusta1alla on todettu olevan vahvoja voimia edellä mainitUJ11a alueella, voi maa!hanlaJSku.divisioonan lkomentaJja joutua har- kitsemaan useamman ilmas111anpään muodostaJmista sellaisille alueille, missä on mahdollisuus katkaista! joku !puolustajan toiminnan kannalta tärkeä tie. Tällaisessa tapauksessa on eräänä mahdollisuwtena täyttää annettu tehtävä 'lasikemaUa joukot maahan kuvassa 4 esitebyllä tavaUa.

Divisioonan reservi voidaan jälkimmäisessä esimer,k1kiti18/llteessa ryh- mittää joko lähtöalueelle tai valmiilksi tärkeimpään i1masiHalllpäähän.

Reserviä voidaan käy1ltää myös muiden ilmasillaIllPäiden alueilla val- mistautumalla sen siirtämiseen ,lentopata'ljoonan helilroptereilla. Tällöin reservi jooutuu tosin toimimaan jalkautuneena ja ilman adoneuvoissa olevia raSlkaLta BlSeitaan, olroska mainitut helikopterit eLvät !kykene kul- jettamaan pataljoonan ajoneuvoja.

H) RAF:.n Staff Collegen luennot v:iIita 1964

Esimerkki 103 .KID: n mashanlaakuh:rökkÄ:kB8stä er1111s111. kohdealu.1l1e

salite:

4 8 12

4] -1.UJ-r (3 patl+TlodJ-K).

Tälle alueelle kur.noste- teen kuljetualr'onelden

DOUSU- Ja laskupa 1 kita 16

NUAMlJlIIRVI

20 24 28 40 km

• ? .MIFr C3 pa t l ) 7l - ,.MIPr (2 patl+K/TledP iV Klaukkalassa)

Dl vlsloonan Hservi (1 patl) on tukialu.eUa A'JJj;; puolusta,1an miehi tti:imä maastonkohta

W'" \ rnashanleslru näille alueille ei ole mahdollinen)

~ '" 111tt~en 6 MUkaisen, divisioODSQ . ~ yhtenäisen il.masll1anpään raja

41>

KUVA 4

PAATELMIA

Vaikka useamman ilmasillanpään muodostamisella hadoitetaanikin puolustajan vastatoimelllpiteitä, on tämänkaltaisessa maahanlaslkuOipe- raatiossa aina sumeDlpi osatappion mahdollisuus kuin divisioonan tais- tel'lessa yhtenäiseHä alueella. Tämä johtuu erityisesti siiltä, että pienessä i1masiHanpäässä 'jossa on kOihtalaisen vähän joukkoja, ovat mahdolli- suudet voimaikkaisiin vastahyökkåykL\liin vähäiset. Lisäksi vihollinen pyoStyy suhteellisen. lyhY'tkantoisellakin epäsuoralla tulel:laan haHitse- maan myös ne alueet, joita käytetään pudotus- ja laskeUlbumispa.Lk!koina, ja aiheuttamaan näin da·tkUlVia vaikeuksia joUJkk.ojen täydentämisessä ja huoltamisessa.

233 Edellä mainitusta syystä suoritetaan pitkäaikaisiksi suunnitellut mara- hanlaslruoperaa.tiot yhtenäiselile 'kohdea·1ueelle. Toisaalta taas on toden- näköistä., että suoritettaessa maab.anlaskuhyökkäys harvateiselle alueelle, missä sisäisten llikenneybteyksien ylläJpito tulisi tuottamaan vaikewksia, hajautetaan divisioona useampaan ilmasillanpäähän. Jälkimmäiseen vaihtoehtoon päädyttäneen myös ,talviaikaan, eLlei divisioonan orgaanisia a1oneuvoja ole vaihdettu paremmin [umessa liikkumaan ikykeneviksi.

Suomessa maaperä on yleensä hei:kosti kantavaa, joten tilapäisten lasku- ja IliOUSUIPaikkojen .rakentaminen vaatisi -kohtuuttomasti työvoi- maa ja -koneita sekä aikaa. Tästä syystä on todennälköistå, että maa- hamme mahdcillisesti suunnattavat sUU!l"maahanlaskut suoritetaan sellai- sille alueille, missä ennestään ()n valmis lentokenttä. Erityisiä vaikeuk- sia tässä suhteessa kohtaisi hyökikääjä Pohjois-Suomessa, missä maa- perän 'kantavuus on pääosaIltaan vielä vähäisempi kuin maan etelä- osassa 26) jatoisaailta lentokenttiä on hyvin harvassa. Maa:h.a.llll.asketun jolrlron åä1kikuljetuksia helpottawana tekidänä myös maamme pohjois- osaJSSa Olli kuiten!kin alueen lisääntyvä ja laadultaan parantuva tiestö, joka tarjoaa yhä UU3ia kuljetuskoneillekin sopivia laskJeutumispa!iJklroja.

Tosin talviaikana tilapäistenkin kiitoratojen tekeminen ja niiden kun- nossapito on maaperän kantavuudesta riippumatta mahdollista edellyt- täen, että sää pysyy koko operaation ajan riittävän kylmänä. 26)

m

BUOLTOTOIMINTA MAABANLASKU-

SOTATOIMEN YBTEYDES SA

A. MATERIAALIN PORRASTUSJARJESTELMA JA HUOLTOJOUKKOJEN 'KÄYTrö

Täydentävä huolto jaetaan pitkäaikaisen maahanlaskusotatoimen Y'hteydessä !kolmeen eri vaiheeseen t):

28) ~ Kulve

.) FJ.v.[ 57-10, s. 44--46

234

- mu:ka1na Ikulj e1JettaJVa materiaali (accompanying SUIPPly), -'- tiifydentäivä ma,teriaali (follow-up sUlPply) ja

- ,tilausten perusteella !kuljetettava materiaali (routine supply).

Mukana kuljetettawa materiaali sisälltää ne taa."vikkeet. jotka divi- sioonaWle jaetaan toimintaan va!lm.istauduttaessa da jotika kul1e1:etaan hyökkäyksen a'lkuvaiheessa kohdealueelle joko miesten mukana, åoU'k- kojen ajoneuvoihin kuo:mnattuina tai erillisinä materiaalipalk!kauksina.

Tavallisimmin annetaan main~tulla tavalla 3tuljetettavaksi kolmen 'VUo-

r<>kauden kulutusta vastaa'Va materiaalimäärä.

Täydentävään materia:aliin kuuluu sekä automaattinen että pyynnöstä toimitettava täydennys. EJlJSinma.initun määrä perustuu suunnitteluvai- heessa tehtyihin arvioihin syn·tyvästä päivittäisestä lkulubuJksesta. Täy- dennyskuljetetaan tämän sum-uisena ennalta mää,räJtyille pudotus- tai laslreutumispaikoille niin, että 3 wk:n kulutusta vastaava materiaali- porrastus ilmasillanpäässä säiLyisi. Pyynnöstä toimitettawaa täyden- nystä va1"ten vantaan lähtöalueelle kumma!USval1miiksi yleensä dilvi- sioonan 2. vrk:n taa."'Vetta vastaawa määirä tärl"keimpiä ma,teriaalilaatuja.

Jos Hmasillanpäässä syntyy oletettua, su.m-empi !kulutus jonkin mate- riaalilajin osalta tai materiaalia tuhoutuu, kuljetetaan joukoille vastaava määrä lisää va,lmiiksi palkattua materiaa'lia radiolla esitetyn pyynnön muikaisesti.

Kun ilmasillanpää on vallattu ja sen alueelle perustetta'Vat huolto- laitokset on saatu toiminta'ValmiikiSi, ll"yhdytään materiaalia toimitta- maan maahanlasketuille joukoille näiden ,tekemien tilausten perusteel,J,a.

Tähän vaiheeseen arvellaan edullisessa tilanteessa päästävän 3 vrk:n kuluttua hyökkäyksen alkamisesta lukien. Täydennyksen toimitbamiseen tällä tavoin pyritään pääsemään mahdollisimman pian siksi, etJtä mate- riaalin täydentäminen operaation al.ku'Vaiiheessa aru,tomaatti:sen järjes- telmän mu!kaan :johtaa useiden päivien kuluessa jonkin materiaaliladin liialliseen ikuljettamiseen HmasiHanpäähän. Tämä aiheuttaa vähäJukui- sille huoltodoukoille ylimääräistä työtä ja turhia kuljetuksia. Automaat- tinen .täydennystaJpa voi vastaavasti aiheuttaa ~ös vajaulksen jonkin materiaaliladin osalta, §onka kulutus on noussut odoltama'ttoman suu- reksi. TäNöin joudutaan puuttuvat taa."vikkeet joka tapauksessa tilaa- maan erikseen.

~

₍₁₁₄₎

UBA.ln maahanlaskudivleioonBn huo1tor;ykmentin i'.:Okoonpano .18 vahvuudet

E1J

(100) - knto- ,ja hj - elinto.rvikkel-

den ja poltto- aineen Var8S- tojouk.~e

- ampumet.srvlk- koldon 'Vuaa- tQ17bmä - muun matoriaa-

lin VGrasto-

;joukkue

~

_(2'9)

~)

~

₍₂₂₈₎

- lavhuol totsto

: ~tj; a:r~

- pakkausj

-

~:B:~:;i~~:n_

pudotuBvälinei- den huol toJouk:- ku.

- kuormaus- ja kOl'jausr,ybmi

Suluissa olevat lllvut tarko! ttavat BO ;yksikön vahvuutta.

Buoltor;ykmODtitL vahvuua on yhteensä 1575.

IlIVA 5

c±J

₀₂₈₎

- esllamta. ja huol tokomppa- cia

-

=!.D~?~'i

235

I

.:c:~;

I

(459) - esiklmta ja

oslku.a.tajoukkue - :-:orj8uakomppa-

nia - lantolr:ozie!den

kor,1auskomppa- D1a

Lyhytai:kaisissa maahanlaskuopera8ltioissa pyritään koko sotatoimen aikana tarvitUwa materiaali kulJettamaan kohdealueelle joukkojen mukana. 2) Täydennystä valmistaudutaan toimittamaan vain odOlttamat- toman tarpeen ,tyydyttämiseksi.

Koska prikaatien johtoportailla ei ole muodostettavaa kokonaisuutta palvelevia orgaanisia huolJtojou:klkoja, alistetaan prikaateille osia divi- sioonan huoltorykmentistä (kuva 5) itsenäisen huoltotoiminnan mahdol- lisuuksien lisäämiseksi. LäiLkintäpata'~oonan yksi :komppania, liikllruva korjausjoukkue korjauspataljoonan vastaavasta komppaniasta ja pudo- tusväJineiden huoltoryhmä Ja&lwvB11iojen ja materiaalinpudotusvälinei- den huoltolromppaniasta ovat pri:kaRlteille tavallisimmin aJistettavat huolbojou:k.ot.lI) Näistä liikkuva irorIjausjoukkue on .tIm'Ikoitettu pää- asiassa moottoriajoneuvQjen huoltamiseen ja pudotusvälineiden huolto- ryhmä muun muassa laslruvarjojen ja lIIlateriaaiinJpudotusal,ustojen eva- kUoimiseen.

Divisioona ei itse pysty tukia!lueella huolehtimaan tä'Yde~smate­

riaaJin kuldetuksista lähtökentille eikä sen pakkaamisesta enempää kuin ilmasillanpäästä evalruoitujen haavoittuneiden !hoidosta ja ajoneuvojen

1) FM 57-eO, s. 5

1) FundamenJta1s af Airborne Operations, Lesson 2, s. 26

236

huoltamisestakaan. Näissä tehtäJVissä saa divisioona ratkaisevaa tukea selustassa toimivalita alueelliseLta huoltoesiikunnalta (TALOG) ja sen alaisilta joukoilta ja 'laitoksiJ.ta.

B. MATERIAALIN TARVE

Divisioonan maahanlaskusotatoimen alkaessa kohdealueelle ikulijetet- tSiVan materiaalin lrokonaispaino on hieman yli 2Q50 tn.4 ) Se jaukautuu eri ta'l'Vilkelaatuihin seuraavasti:

- ampumatarvikJteet - polttoaineet - elintarvikkeet

- muu materiaali ^(mm vaatetus-, pioneeri-, viesti- ja lääkintämateriaali)

Yhteensä

1590 tn 324 "

69"

70 ..

2003 tn Divisioonan tä'Ydennystarve on siis noin 685 tn

m.

Tä.män määrän kul-

~ettamiseen <tarvitaan 50 kpl C-130 (Hercules)-kuljetuskonetta.

Täydentävän materiaalin kuljetusta ilmasillanpäähän ei yleensä voida aloittaa ensimmäisenä hyökkäyspäivänä. 5) Tä.m.ä johtuu paitsi lentokuJ- jetuskaluston sitoutumisesta iskuportaan ja sen materiaalin Ikuljetuksiin ennenkaikkea siltä, että iskup<l["taan joukot ovat si:l.loin niin sitoutuneet taistelutoimintaan ja mukana kuLjetettSJVan materiaalin lkäsittelyyn -liit- tyviin tehtäviin, etteivät ne PY9ty ottamaan vastaan täydentävää mate- riaalia ennen toista taistelupäivää. Näinollen vähenisi i1masillanpäässä 'Oleva materiaali toisen tais1eluvuoroikauden loppuun mennessä niin, että jäljellä olisi enää yhden vuorodtauden tarvetta vastaava määrä. J'Otta materiaa:lin osa:!ta kuitenkin saavutettaisiin ja voitaisiin ylläJpitää aikai- semmin esitetty 3 vrk:n kulutusta vastaSiVa taso, on maahanlasketulle joukolle saatava toisena päivänä. kuljetetuksi 2 vrk:n materiaali ja sen- jälkeen päivittäin yhden vuorokauden tarvi.kkeet.

4) Diplomityö, s. 22-23 .) FM 57---<10, s. 45

237 Maahanlaskupataljoonan ~a -patteris1on päivittäinen materiaaJin- kulutusarvio on seuraava:

Pa taljoonai ) Patteristo

Ampumal1;arvilkkeet 35 tn 53 1:n

Elintarvi.<k!keet 1,5

" ^0,8 "

Polttoaineet :1) 2,4

" ^3,2

"

Muu ~ateriaali 1,7

" ^0,9 "

Yhiteensä 40,6 tn 57,9 tn

1) MaahaIlllaskudivisioonan tiedustelupataLjoonan ·täydennystarve on suunniJleen saman suuruinen

2) Määrä on laskettu sillä perusteella, että ilmasillanpäähän on kulje-

·tettu n 2/3 moo.ttoriajoneuvoista

C. HUOLLON JÄRJESTELYT MAAHANLASKUOPERAATION .AIKANA

1. Ryhmitys

Ilmasillmpään koko ja muoto .tarjoavat dilvisioonan hu01tokeslkusten ja vastaavien ryhmitystä suunniteltaessa yleensä melkoisen vähän valin- nan mahdollisuuksia. Tässä suhteessa rajoittavana tekijänä on vielä se, että huoltokeskukset on pylI'ittäJvä sijoittamaan suunniteltujen kuljetus- koneiden laskeutumis- tai materiaalin pudotuspad.kkojlen tuDJtumaa.n.

Kuvassa: 6 esitetään eri johtOlporlaiden alaisissa huolrtoke9kUJksissa ja vastaaJVissa huol:topaikoissa olevat -huoltola.jit.

Prikaatin huoltokeSkus, donka toiminta rajoittuu melko sUlPPeaJle alalle, vastaa siis eri -huoltolajeista kuin patal100nan huoltojoulrot. On huomattava, että sekä pataljoDnien korjausjoukkueet että divisioonan korjauspataLjoonasta prikaatiJle alistettava Hiikikuva joukkue stjoitetaan prikaatin hUD!to'keskukseen, jonne siis lrorja'llstoim.inta kunkin pdkaatin alueella keskitetään. Prikaatille alistettu lääkintäkomppania toimii taJVallisimmin huoltokeslrukBessa,mutta se voidaan sijoittaa myös

238

Buoltoelimien ja -laitosten sijoittuminen maåhan- laskudivisioonan ilmasillanpäässä

I ; r

,-s-IIITl2)

...----X---__. ~

+05

(Suorittaa teknillis- ten välineiden kor- jauksia, vaihtoa ja evakuointia)

(Toimii evak~oivana

elimenä)

3)

~---xx---~

!f 'f! ^~Korj

+0.

eT, cpl,

IDIT,

o Tp:t

Kmo:t (Tehtävät kuten prik:n korjaamolla; lisilksi on erillinen l~ntokonekmo) KUVA 6

4)

1) Komppanian talouskeskus voi olla myös pataljoonan huoltokeskuksessa

2) Pataljoonien korjausjouk- kueet toimivat yleensä prikaatin huoltokeskuk- sessa

3) Kenttäsairaalaosastot voivat prikaatien alueil- la sijaita muuallakin kuin huoltolteskuksessa 4) Lentokonekorjaamo sijoi-

tetaan yleensä sinne, missä divisioonan ilma- alusten pääosan tukikoh- ta on

muual·le. Joissakin tilanteiss8J voi lääikintäikomppania olla ensimmäinen kohdealueelle kuljetettavwta prikaatin huoltoaoulJroist8l, joten sen on

valmistauduttava tässä tapauksessa tiedustelemaan tarkemmin suunni- teltu prikaatin huoltokeskuksen alue da tarvittaessa myös jäTljestämään opastus myöhemmissä kuljetu.serissätuleville huoltojoukoille.

KUIVassa 7 on esitetty mahdollisuus huollon Il'Y'hmittämiseksi aikai- semmin esimerkkinä olleen divisioonan ilmasillanpään alueelle. Tässä tilanteessa .on ensisijaisesti käytössä. olevan tilan swppeudesta johtuen poikettu tavanomaisesta. järjestelystä siten, että 1./314.Ml:n da 2.MlPr:n se'kä toisaalta 3.MlPr:n da ,103.M1D:n huoltokeskulkset on yhdistetty.

Koska etäisyydet huollettaviin Joulcltoihin edelleen pysyvät varsin lyhyinä ja samalla voidaan muul'l. muassa lisätä kyseisten huoltokes- kusten kykyä puolustautua vihollisen sissiosastoja vastaan, on tällainen ratkaisu täysin mahdollinen.

Kun d,ivisioonan maahanlasku suoritetaan U/3ealaD ilmasillanpäähän niin, että kullakin prika,attiJla, on erillinen alueensa, jätetään divisioonan huoltokeskus si'ihen kuuluvi.ne jouklroinren yleensä tukialueelle.

2. Materiaalitäydeunys

MUikana kul~eteJtta.va materiaali jaukautuu yhtenäisessä divisioonan ilmasillanpäässä siten, että joukoilla on noin 2 vrk:n tarvikkeet da divi- sioonan huoltojou'koista ensimmäisinä \kohdealueeHe lku1Jjetetta.vat eri

la~ieIli huoltojoukkueet ottlWat !haltuunsa 1 vrk:n ma'teriaalin. 6)

Koska maahanla.skudivisioonan maaik:UJljetuskapasiteetti on varsin vähäinen ei!kä myöskään ole tarkoitulksenmukaista sitoa helikopteri- kalustoa kovin suw-essa

määrin

ilmasiUanpään sisäisiin materiaalikul- jetuksiin, ei ole edullista !lruijettaa tu:kialueelta <täydenny>ksenä tulevaa materiaalia 'keskitetysti esimerkiksi divisioonan hu.oltokesikuGtseen, mistä se edelleen kuljetettaisiin alajohtoportaille. Koska prikaatienlkaan huoJ.- tokeskuGtsissaei .ole täydennyksenä: tulevan materiaalin käsittelyyn tar- koitettua henkilöstöä, åää edullisimmaksi ratkaisuksi tåydenny'ksen kuljettaminen suQll"aan .pataJ.joonille ja patteristoille.

Mainitu't jouldroyksiköt pystyvät itsenäisesti 'keräämään materiaalin pudotusalueUta ja !kuljettamaan sen edelleen d.oM omiin varastoihinsa tai suoraan alayilcsiköilleen. Huoltokultietuksiin käytettävissä oievan

G) Fund8llIlentaJls Qf Airborn.e OperaJtions, s. 20

KUVA 7

241 vähäisen moottoriajoneUIVDka:luston mäÖ1"än aiheuttamat r-8Ijoi'twkset eli- minoituvat tässä tapauksessa lyIhyiden kuljetusetäisyyksien ansiosta.

Divisioonan ihuolt01keskUlksen täydennyspaiik!koihin. varastoitasva 1 vrk:n materiaali on reservi, jota 1aetaan joukoille vain silloin, ikun yllättiilvän suurta kulutusta ei riittävän .nopeasti ehditä tuikialueelta tapahtuvin täyden.nYSkuldetUksin. korvata tai suunnitellut kuljetukset syystä tai toisesta myö~ät huomattlllVasti Edellämainittuja divi- sioonan varastoja ei täydennetä automaattisen järjestelmän mwkaan vaan syntyneen kulutuksen perusteella.

Jos operaation jo alettua on nähtävissä säätilan muuttuminen lento- toiminnan kannalta epäedulliseksi tai 10s muusta syystä on pelä~issä

huoltokuljetuksien keskeytyminen, voidaan materiaaliporrastusta ilma- sillanpäässä lisätä ajan ja lento'kuljetuskalustGn salliessa. Tavanomaisen 3 ·VDk:n tason ylittävä materiaalimäliirä on tällaisessa tapauksessa var- minta varastoida divisioonan huoltolaitoksiin, sillä ilmasillanpään raäaa lähempänä olevat !pataldoonien 'VllI'astot sijaitsevat usein alueilla, jotka ovat vihollisen vastaboimia ajatellen uhanalaisten maas'tonkoihtien tun- tumassa.

MateriaaJitäydennys toimitetaan ilmasillanpäähän joko lentokulde- tuksin maahan saalklka tai tavara,pudot'Ulksina. Ensinmainittu tapa on taloudellisempi, !koSka tällöin kuljetuskoneiden lkapasiteettivoidaan käyttää ,täysin hyväksi tarvitsematta ikuLjettaa nskaita iaskuvarjoja sekä tavu8DpudotusalustOlja ja -säiliöitä. Pitlkäaikaisessa maahanlaslm- sota toimessa on valmistauduttava toimittamaan ainakin täydennyksen pääosa ensimmäisten vuorokausien aikana laskuvarjopudotu!ksin. Kulla- kin vastaanottavaUa jouJkoUa (!pataljoonat ja !patteristot) tulisi tällöin olla oma pudotusalueensa, JOIllka lähelle sen huoltoelimet on sijoitettu.

Maahanlaskupataljoonan lIrompopanioilla ei niille alistettavaa talous- l'Y'hmää ja lääkintämieb.iä lukuunottamatta ole ihuoltohen:kilöstöä 7), joten ainalkin a-tarviketäydennys .on lkuljetettlllVa 'lromppanoille. ILmasil- lanpään ullropuolella oleviin tiedustelutukikohtiin sijoitetuille joukoille kuljetetaan materiaali helikaptereilla tiedustelujoukon asettaneen joh- toportaan alueelta.

7) Infantry Reference Data, June 1966, s. 344-846

16 - Tiede ja Ase

242

Tilanteen mahdollistaessa tilauksiin perustuvan tä(ydeniämisen kul- jetetaan elin- ja ampumatarvilk'keet sekä polttoaineet edelleen laSlruvar- jopud'otuksina suoraan Gou:lroille. 8) Jos prikaatin alueelle on siihen men- nessä kyetty rakentamaan Ikul:ietuskoneilta varten laSkeutumispaikka, noutaa -kukin jo~oyksiJkJkö ma,teriaalin täydennystä tuovista Ikoneista.

Muu täydenny1ksenä tuleva materiaali kUljetetaan nyt divisioonan huol- tojoukoille, joten tältä osalta joukot täJydentävät itsensä d1visio'Onan huoltokeskuksesta.

Nykyaikainen lenrto'kalusto mahdollistaa täydennySkuljetusten perille toimittamisen hyvin hucmoissakin sääolosuhteissa. Josilmasillanpäässä olevilla lentokentillä tai lasku- ja nousuip'aikoillia on laskututkat, voivat kuljetuskoneet laskeutua vielä silloinkin, kun vaalkasuora näkyvyys on vain 500-700m ,ja pystysuora 3O--5Om yli kork~impien maastoestei- den. 9) Jos ilmasill!mpää on kOll'ikeintaan 250 km:n etäigyydellä tulki- alueesta, pystytään - sään estäessä lentokoneiden laskeutumisen - kuljetuksista huolehtimaan heliik:Olptere~ joiden vaatima va8!kanä'ky- vyys on jopa alle 200m. 10) Niin henkilöstö- kuin materiaalitäydennys- kin voidaan toimittaa maahanlaskeil:ulle joukolle laskuvan,jopudotu:ksin ilmasillanpäässä olevia !"adioonllljaklOita hyväksi käytttäen myös sellai- sessa säässä, dolloin pudotus'korlkeudes'ta ei ole maanä:kyvyyttä.

Erittäin epäedullisen säätilan vallitessa, joll'Oin lentotlOiminta tuki- alueelta estyy kokonaan - tä,mä tosin on varsin harvinainen tilanne - saattaa maahanlaSltettu yhtymä joutua yrittämään v8l"astojensa täy- dentämistä pynldmällä valtaamaan puolusta.jan materiaalivaxasto,ia. Jos tällaiseen hätälkeinoon joudUitaan turvautumaan, on hyvin mahdollista, ettei divisioonan alkuperäis'tä tehtävää ainakaan kaikilta osiin pystytä täyttämään erityisesti, doo ilmasiHanpään valtaamisen jälikeinen tehtävä on ollut pelkästään puolustuksellinen.

Ellei -täydennystä ,pyStytä ku1(jet'tmmaan ihnasillanpäähän suunni'tel- lulla ta:valla, on maahanlaskuylhtymän .ryhdyttävä sääIllllöstelemään materiaalin kulutUJSta. Tämän toiI:eutil:aminen voi kohdata vaikeu!ksia

8) E'undamentals af Airbome Operations, Lesson 2, s. 20

D) Kapt J Lönnberg

10) Ylll S Wirklkula