Divisioonan maahanlaskusotatoimen alkaessa kohdealueelle ikulijetet-tSiVan materiaalin lrokonaispaino on hieman yli 2Q50 tn.4 ) Se jaukautuu eri ta'l'Vilkelaatuihin seuraavasti:
- ampumatarvikJteet - polttoaineet - elintarvikkeet
- muu materiaali (mm vaatetus-, pioneeri-, viesti-ja lääkintämateriaali)
Yhteensä
1590 tn 324 "
69"
70 ..
2003 tn Divisioonan tä'Ydennystarve on siis noin 685 tn
m.
Tä.män määränkul-~ettamiseen <tarvitaan 50 kpl C-130 (Hercules)-kuljetuskonetta.
Täydentävän materiaalin kuljetusta ilmasillanpäähän ei yleensä voida aloittaa ensimmäisenä hyökkäyspäivänä. 5) Tä.m.ä johtuu paitsi lentokuJ-jetuskaluston sitoutumisesta iskuportaan ja sen materiaalin Ikuljetuksiin ennenkaikkea siltä, että iskup<l["taan joukot ovat si:l.loin niin sitoutuneet taistelutoimintaan ja mukana kuLjetettSJVan materiaalin lkäsittelyyn -liit-tyviin tehtäviin, etteivät ne PY9ty ottamaan vastaan täydentävää mate-riaalia ennen toista taistelupäivää. Näinollen vähenisi i1masillanpäässä 'Oleva materiaali toisen tais1eluvuoroikauden loppuun mennessä niin, että jäljellä olisi enää yhden vuorodtauden tarvetta vastaava määrä. J'Otta materiaa:lin osa:!ta kuitenkin saavutettaisiin ja voitaisiin ylläJpitää aikai-semmin esitetty 3 vrk:n kulutusta vastaSiVa taso, on maahanlasketulle joukolle saatava toisena päivänä. kuljetetuksi 2 vrk:n materiaali ja sen-jälkeen päivittäin yhden vuorokauden tarvi.kkeet.
4) Diplomityö, s. 22-23 .) FM 57---<10, s. 45
237 Maahanlaskupataljoonan ~a -patteris1on päivittäinen materiaaJin-kulutusarvio on seuraava:
Pa taljoonai ) Patteristo
Ampumal1;arvilkkeet 35 tn 53 1:n
Elintarvi.<k!keet 1,5
" 0,8 "
Polttoaineet :1) 2,4
" 3,2
"
Muu ~ateriaali 1,7
" 0,9 "
Yhiteensä 40,6 tn 57,9 tn
1) MaahaIlllaskudivisioonan tiedustelupataLjoonan ·täydennystarve on suunniJleen saman suuruinen
2) Määrä on laskettu sillä perusteella, että ilmasillanpäähän on
kulje-·tettu n 2/3 moo.ttoriajoneuvoista
C. HUOLLON JÄRJESTELYT MAAHANLASKUOPERAATION .AIKANA
1. Ryhmitys
Ilmasillmpään koko ja muoto .tarjoavat dilvisioonan hu01tokeslkusten ja vastaavien ryhmitystä suunniteltaessa yleensä melkoisen vähän valin-nan mahdollisuuksia. Tässä suhteessa rajoittavana tekijänä on vielä se, että huoltokeskukset on pylI'ittäJvä sijoittamaan suunniteltujen kuljetus-koneiden laskeutumis- tai materiaalin pudotuspad.kkojlen tuDJtumaa.n.
Kuvassa: 6 esitetään eri johtOlporlaiden alaisissa huolrtoke9kUJksissa ja vastaaJVissa huol:topaikoissa olevat -huoltola.jit.
Prikaatin huoltokeSkus, donka toiminta rajoittuu melko sUlPPeaJle alalle, vastaa siis eri -huoltolajeista kuin patal100nan huoltojoulrot. On huomattava, että sekä pataljoDnien korjausjoukkueet että divisioonan korjauspataLjoonasta prikaatiJle alistettava Hiikikuva joukkue stjoitetaan prikaatin hUD!to'keskukseen, jonne siis lrorja'llstoim.inta kunkin pdkaatin alueella keskitetään. Prikaatille alistettu lääkintäkomppania toimii taJVallisimmin huoltokeslrukBessa,mutta se voidaan sijoittaa myös
238
Buoltoelimien ja -laitosten sijoittuminen maåhan-laskudivisioonan ilmasillanpäässä korjaamolla; lisilksi on erillinen l~ntokonekmo) KUVA 6
4)
1) Komppanian talouskeskus voi olla myös pataljoonan huoltokeskuksessa
2) Pataljoonien korjausjouk-kueet toimivat yleensä prikaatin
muual·le. Joissakin tilanteiss8J voi lääikintäikomppania olla ensimmäinen kohdealueelle kuljetettavwta prikaatin huoltoaoulJroist8l, joten sen on
valmistauduttava tässä tapauksessa tiedustelemaan tarkemmin suunni-teltu prikaatin huoltokeskuksen alue da tarvittaessa myös jäTljestämään opastus myöhemmissä kuljetu.serissätuleville huoltojoukoille.
KUIVassa 7 on esitetty mahdollisuus huollon Il'Y'hmittämiseksi aikai-semmin esimerkkinä olleen divisioonan ilmasillanpään alueelle. Tässä tilanteessa .on ensisijaisesti käytössä. olevan tilan swppeudesta johtuen poikettu tavanomaisesta. järjestelystä siten, että 1./314.Ml:n da 2.MlPr:n se'kä toisaalta 3.MlPr:n da ,103.M1D:n huoltokeskulkset on yhdistetty.
Koska etäisyydet huollettaviin Joulcltoihin edelleen pysyvät varsin lyhyinä ja samalla voidaan muul'l. muassa lisätä kyseisten huoltokes-kusten kykyä puolustautua vihollisen sissiosastoja vastaan, on tällainen ratkaisu täysin mahdollinen.
Kun d,ivisioonan maahanlasku suoritetaan U/3ealaD ilmasillanpäähän niin, että kullakin prika,attiJla, on erillinen alueensa, jätetään divisioonan huoltokeskus si'ihen kuuluvi.ne jouklroinren yleensä tukialueelle.
2. Materiaalitäydeunys
MUikana kul~eteJtta.va materiaali jaukautuu yhtenäisessä divisioonan ilmasillanpäässä siten, että joukoilla on noin 2 vrk:n tarvikkeet da divi-sioonan huoltojou'koista ensimmäisinä \kohdealueeHe lku1Jjetetta.vat eri
la~ieIli huoltojoukkueet ottlWat !haltuunsa 1 vrk:n ma'teriaalin. 6)
Koska maahanla.skudivisioonan maaik:UJljetuskapasiteetti on varsin vähäinen ei!kä myöskään ole tarkoitulksenmukaista sitoa helikopteri-kalustoa kovin suw-essa
määrin
ilmasiUanpään sisäisiin materiaalikul-jetuksiin, ei ole edullista !lruijettaa tu:kialueelta <täydenny>ksenä tulevaa materiaalia 'keskitetysti esimerkiksi divisioonan hu.oltokesikuGtseen, mistä se edelleen kuljetettaisiin alajohtoportaille. Koska prikaatienlkaan huoJ.-tokeskuGtsissaei .ole täydennyksenä: tulevan materiaalin käsittelyyn tar-koitettua henkilöstöä, åää edullisimmaksi ratkaisuksi tåydenny'ksen kuljettaminen suQll"aan .pataJ.joonille ja patteristoille.Mainitu't jouldroyksiköt pystyvät itsenäisesti 'keräämään materiaalin pudotusalueUta ja !kuljettamaan sen edelleen d.oM omiin varastoihinsa tai suoraan alayilcsiköilleen. Huoltokultietuksiin käytettävissä oievan
G) Fund8llIlentaJls Qf Airborn.e OperaJtions, s. 20
KUVA 7
241 vähäisen moottoriajoneUIVDka:luston mäÖ1"än aiheuttamat r-8Ijoi'twkset eli-minoituvat tässä tapauksessa lyIhyiden kuljetusetäisyyksien ansiosta.
Divisioonan ihuolt01keskUlksen täydennyspaiik!koihin. varastoitasva 1 vrk:n materiaali on reservi, jota 1aetaan joukoille vain silloin, ikun yllättiilvän suurta kulutusta ei riittävän .nopeasti ehditä tuikialueelta tapahtuvin täyden.nYSkuldetUksin. korvata tai suunnitellut kuljetukset syystä tai toisesta myö~ät huomattlllVasti Edellämainittuja divi-sioonan varastoja ei täydennetä automaattisen järjestelmän mwkaan vaan syntyneen kulutuksen perusteella.
Jos operaation jo alettua on nähtävissä säätilan muuttuminen lento-toiminnan kannalta epäedulliseksi tai 10s muusta syystä on pelä~issä
huoltokuljetuksien keskeytyminen, voidaan materiaaliporrastusta ilma-sillanpäässä lisätä ajan ja lento'kuljetuskalustGn salliessa. Tavanomaisen 3 ·VDk:n tason ylittävä materiaalimäliirä on tällaisessa tapauksessa var-minta varastoida divisioonan huoltolaitoksiin, sillä ilmasillanpään raäaa lähempänä olevat !pataldoonien 'VllI'astot sijaitsevat usein alueilla, jotka ovat vihollisen vastaboimia ajatellen uhanalaisten maas'tonkoihtien tun-tumassa.
MateriaaJitäydennys toimitetaan ilmasillanpäähän joko lentokulde-tuksin maahan saalklka tai tavara,pudot'Ulksina. Ensinmainittu tapa on taloudellisempi, !koSka tällöin kuljetuskoneiden lkapasiteettivoidaan käyttää ,täysin hyväksi tarvitsematta ikuLjettaa nskaita iaskuvarjoja sekä tavu8DpudotusalustOlja ja -säiliöitä. Pitlkäaikaisessa maahanlaslm-sota toimessa on valmistauduttava toimittamaan ainakin täydennyksen pääosa ensimmäisten vuorokausien aikana laskuvarjopudotu!ksin. Kulla-kin vastaanottavaUa jouJkoUa (!pataljoonat ja !patteristot) tulisi tällöin olla oma pudotusalueensa, JOIllka lähelle sen huoltoelimet on sijoitettu.
Maahanlaskupataljoonan lIrompopanioilla ei niille alistettavaa talous-l'Y'hmää ja lääkintämieb.iä lukuunottamatta ole ihuoltohen:kilöstöä 7), joten ainalkin a-tarviketäydennys .on lkuljetettlllVa 'lromppanoille. ILmasil-lanpään ullropuolella oleviin tiedustelutukikohtiin sijoitetuille joukoille kuljetetaan materiaali helikaptereilla tiedustelujoukon asettaneen joh-toportaan alueelta.
7) Infantry Reference Data, June 1966, s. 344-846
16 - Tiede ja Ase
242
Tilanteen mahdollistaessa tilauksiin perustuvan tä(ydeniämisen kul-jetetaan elin- ja ampumatarvilk'keet sekä polttoaineet edelleen laSlruvar-jopud'otuksina suoraan Gou:lroille. 8) Jos prikaatin alueelle on siihen men-nessä kyetty rakentamaan Ikul:ietuskoneilta varten laSkeutumispaikka, noutaa -kukin jo~oyksiJkJkö ma,teriaalin täydennystä tuovista Ikoneista.
Muu täydenny1ksenä tuleva materiaali kUljetetaan nyt divisioonan huol-tojoukoille, joten tältä osalta joukot täJydentävät itsensä d1visio'Onan huoltokeskuksesta.
Nykyaikainen lenrto'kalusto mahdollistaa täydennySkuljetusten perille toimittamisen hyvin hucmoissakin sääolosuhteissa. Josilmasillanpäässä olevilla lentokentillä tai lasku- ja nousuip'aikoillia on laskututkat, voivat kuljetuskoneet laskeutua vielä silloinkin, kun vaalkasuora näkyvyys on vain 500-700m ,ja pystysuora 3O--5Om yli kork~impien maastoestei-den. 9) Jos ilmasill!mpää on kOll'ikeintaan 250 km:n etäigyydellä tulki-alueesta, pystytään - sään estäessä lentokoneiden laskeutumisen -kuljetuksista huolehtimaan heliik:Olptere~ joiden vaatima va8!kanä'ky-vyys on jopa alle 200m. 10) Niin henkilöstö- kuin materiaalitäydennys-kin voidaan toimittaa maahanlaskeil:ulle joukolle laskuvan,jopudotu:ksin ilmasillanpäässä olevia !"adioonllljaklOita hyväksi käytttäen myös sellai-sessa säässä, dolloin pudotus'korlkeudes'ta ei ole maanä:kyvyyttä.
Erittäin epäedullisen säätilan vallitessa, joll'Oin lentotlOiminta tuki-alueelta estyy kokonaan - tä,mä tosin on varsin harvinainen tilanne - saattaa maahanlaSltettu yhtymä joutua yrittämään v8l"astojensa täy-dentämistä pynldmällä valtaamaan puolusta.jan materiaalivaxasto,ia. Jos tällaiseen hätälkeinoon joudUitaan turvautumaan, on hyvin mahdollista, ettei divisioonan alkuperäis'tä tehtävää ainakaan kaikilta osiin pystytä täyttämään erityisesti, doo ilmasiHanpään valtaamisen jälikeinen tehtävä on ollut pelkästään puolustuksellinen.
Ellei -täydennystä ,pyStytä ku1(jet'tmmaan ihnasillanpäähän suunni'tel-lulla ta:valla, on maahanlaskuylhtymän .ryhdyttävä sääIllllöstelemään materiaalin kulutUJSta. Tämän toiI:eutil:aminen voi kohdata vaikeu!ksia
8) E'undamentals af Airbome Operations, Lesson 2, s. 20
D) Kapt J Lönnberg
10) Ylll S Wirklkula
243 nimenomaan ampuma'tarvilk!keid.en osalta, silllä niiden kulutushan riip-puu ensisi.jaisesti vihollisen vasl:atoimenpi'teiden aktiivisuudesta. Mate-riaalitilan:teen epäedullinen kehittyminen saabtaa lopulta johtaa siihen, että maahanlas!kudivisioonan tehtävää on muutettava antamaHa sille käsky mUll"tautua ulos ilmasillanpäästään omien maitse hyök:käävien JOUlkkojen suuntaan.
3. EvakuoiDtitoiminta
Kunkin prikaatin alueella toimii sille alistetun lää:kintäJkomppanian perustama :ken1:täsairaalao8aStoa 'Va:staa'Va htoitolaitos, JOOon potilaalt eVa!kuoidaan patalljoonjen lääkintäJhenkilöstön antaman ensWun jälkeen tavallisimmin pataljoonien saiorasautoilla. LääikintäpatalJjoonan esiJkunta-komppania perustaa lisäksi vastaavanlaisen kenttäsairaalaosaston, joka on tarkoitettu ensisijaisesti SUO'l"aan divisioonan johdossa olevien doUlk-kojen ,potilaiden hoitamiseen. 11) iKoska viimeksimainibtu hoiroIait'Os sijaitsee lähellä ilmasillanpääihän ensimmäisenä rBlkennettavaa tai siellä olevaa ikulijetuskoneiden laskeutumispaikikaa, voidaan sitä 'kälylbtää myös kaikkientulkialueeHe eva'kuoi'bavien potilaiden tilapäisenä siloituspaik-kana ennen näiden sin.tämistä evakuoiviin l1rulåetuslroneisiin. Jos ilma-sillan päässä on useita laskeutumispaiJk:koja, kuljetetaan potilaat ikus-ta'kin ken.vtäsairaalaosasrosta Jähimmäl1e la'skeutumispaikalle sieltä edel-leen evakuoilbaviksi. limasiUanpään ullropuolelIa olevista tiedwielu-tukidmh.dista voidaan pothlaat parhaiten eva'kuoida kenttäsainalaJOSaS-toihin divisioonan omilla kuljetusheUkoptereilla, joUka jokainen pys-tyvät .ku:Jijebtamaan !kerrallaan 'kuusi paaripotilasta.
Pääa.siasSla toisessa maailmansodassa saatujen kolremus1en perus-teeUa ovat amerikkalaiset &"vioineet maahanlaskujoukon tappioiden voi-van muodostua lähes I() % :ksi koko vahvuudesta ensimmäisen tadstelu-vuorokauden aikana, jos jouklm joutu,u kosketukseen heti maahoo1a.'S-kun tapahduttua.. 12) Vahventamabtoman pataljoonan osalta on tällöin
11) Infantry Reference DSIta, June 1966, s. 198
12) FIM 101-10 6Pal't 1), s. 49
244
kyse noin 70 miehestä. Jos joukko ehtii S'Uunnåitelmansa mukaisesti ryh-mittyä ennen kosketuksen, sy1llitymistä, jäävät tappiot vastaavana aikana noin puoleen edellämainitusta.
Koska maahanlaskualueet pyrltään sijoiJbtamaan siten, ettei puolus-tajalla ole mahdollisuuksia välittömästi 'Yailotttaa maahanlaskettuun joukkoon, on hyvin vähän todennäköistä, että edes kokonaisen prikaatin-'kaan osalta tappiot nousisiv8lt edellämainitun k01"keamman prosentti-luvun mUJkaisiksi. Arvio divisioonan Ikärsimistä tappioista sekä niiden aiheuttamasta evakuointitarpeesta on esitetty taUIlukossa 3.
Ellei lku1jetuskoneilla pysliy!tä vielä toisena Ihyöklkäyspäivänä, jlOllOin evSlkuointikulijetwkset pel:kä:stään potilaspaikJk!ojen vapauttamiselksi:kin on aloitettava, laskeutumaan ilmasillan,päähän, 'VOidaan tehtävään käyt-tää bellkoptereita, jos niiden Itoimintaetäisyys mahdollistaa tämän.
Divisioonaan orgaanisesti kuuluvien he1i:kop"tereiden ikäyttö tähän teh-tävään ei ole ,tarJmituksenmukaista ennenlkaikdtea niiden vähäisen kulje-tuskapasiteetin ta'kia. Haavoittuneiden siirltämiseen divisioonan alueelta tukialueelle sqpivat sitäsvBStoin huomattavasti paremmin divisioonaan kuulumattomat, keskirasltaiden lentoku11etuslromppanioiden tkalustona olevat CH-47-heli'kopterit, joiden toimintaetäisyys on 350 km ja joihin lruhunlkin mahtuu 24 paaripotillasta.
Lento'ku1!jetu:ksien ~llessa ainakin ~ossain määrin satunnaisten teki-jöiden varassa, on divisioon8lll lääkintäjoukikoja vahvennettava sillo~
kun IOn syytä olettaa tappioiden voivan nousta jo ensimmäisenä hyök-käyspäivänä lähelle divisioonan hoitolaitosten maksimikapasiteettia.
Lyhyltaikaislssa maahanlaskuoperaatioissa, jotka /kuitenkin .kIestävät vä!hintään 2 vrk, vahvennetaan läälkiIlltäliouildroja aina, koska näissä valmistaudutaan alunperin hoitamaan potilaat ilmasillanpäässä Ilmiko sota'boimen ajan.
EvakuoitaJvasta materiaalista muodostaa suurimman da tärkeimmän osan tavaranpudatuksissa käyltebty välineistö, jota ta'rvitaan operaa,tion kestäessä yhä uudelleen, jos täytdennys joudutaa.n jatkuvasti toimitta-maan laskuvarjopudotuksina. Materiaalin keräävät pud:otusalueilta pri-ikaateille alistetut pudotusvälineiden huoltoryhmät ja toimittavat sen edelleen divisioonan huoltokeskUJksessa olevaan evakuoitavan mate-riaalin JroIkoamispailklkaan odottamaan ku1åetusta tuJkialueelle. Tämän
MAHDOLLISET TAPPIOT DIVISIOONAN l\IAABANLA.SKU-SOTATOIMIEN ALKUVAIHEESSA
245
1. Arvioidut kokonaistappiot 1. hyökkå7BPilviDii:
a) joulk:lro joutuu taistellllun heti
maahanlaskun ta.pahduttua 9,6 % (lähde:
b) kosiketus syntyy vasta sitten, kun jOUJkko on ehti-nyt ryhmittyä tehltävän suoritusta varten
maa-halrlasIk.un jälkeen 4,6 %.
c) jouklko ei joudu taisteluun 2,8 %'
FM 101-10, Part 1, s. 49)
Päivittäiset tappiot senjälkeen kiun ilmasJ;L1anpää on vallattu, on arvioitu 2,3 %:Iksi.
2. Esimerkki hoito tarpeesta ja orgaanisten liäldntähuoltoeUmien kapasitee-tin riittävyydestä (haavoittuneita ja 10ukkaantQDeita on laskettu olevan 70 % kokonaistappioista) :
Iskuportaan ceat ja