• Ei tuloksia

näiden vahvuus HaS/VoiJttuneet 1. kuljetuBerä 4883m 315 ml 221m

Hoidettavta potilaita: 1. hyök!käyspäivänä 2. , ,

-Yhteensä

Evakuointitarve: 1. hyöklltäyspäivänä 2. hyöklkäyspäivänä

I

Lääkintäikomppanioiden perustamiJen ikentltäsai-raalaos8Stojen hioiJto!kaipa-siteetti yhteensä on jaJt-kuvaa hoitoa .ajatellen 320 j·a <tnapäisesti 480 Tämän jäLkeen on päivittäin evalkluoiltava l1ron1dn taisteluvuol"'Ob.uden baa-voittumistapausten lukua vastaava määrä (n 170 IDIpv)

Taulukko 3

246

alan materiaalin .täydentäminen iIrmasillanpäästä tapahtuvan evakuoin-nin avulla on - sendä1!keen !kun alueelle py$Dy1tään laskeutumaan kul-jetusk:oneilla - huoo:na:ttaJvasti helpompaa kuin uusien välineiden

hank-ki~en tuJkialueelba lkutakin pudotuSlkertaa va·nen. Materiaalin pudot-taminen ilman pudotusalustoja tai -säiliöitä pelkän laskuvarjon varassa ei ole edullista, sillä puutteellinen suojaus lisää pudotuksissa tapahtuvia vaurioita ja ilmasillanpäähän kullietettll/Vlan ma·teriaalin tarve näin ollen kasvaa. Lisäksi materiaalin pakkaaminen tilapäisin keinoin on tuntu-vasti hitaampaa kuin tähän tarkoitukseen suunniteltuja välineitä käyt-täen.

4. Korjausf.oiminta

Taistelu ilmasillanpäässäkestää yhtymänikin operaatioissa yleensä niin lyhyen ajan., ettei kO'l'(jausjlOUlkkojen välineiSltöä ole pidetty 'lal'llroi-tuksenmukaisena tehdä kai:kikia tavpeitatyydyttä.v~ksi niin, että divi-sioona olisi tässä sulhtee9sa täysin itsenäinen. Organisaatio on ~kuitenkin

luotu sellaiseksi, että kailken maahanlaskudivisioonalle !kuulurvan ikalus-ton osal·ta pystytään suwittamaan ainakin pieniä i]rorjauksia selkä vara-osavaihtoja. Tämä on välttämältöntä esimerkiksi sellaista tilannetta aja-tellen, jlOSSa Y'h'bymä ,ourtuu jostain syystä eristetY'ksi myös ilmayhteyk-sistään.

JOUJkkojen välineistö pyritään pitämään määTävahvuisena siten, että rikikourtuneet 1lrorvataan heti vaihtamalla. Koska vaihtovaras11ot eivät ilmasillanpäässä ole kovin suwret, 'VOidaan vaihto joutua suorittamaan myös siten, että. riikkoutunUJt väline eva:kuoidaan tUJkialueelle, mistä lähetetään toinen tilalle. NäinJollen saattaa ikestää 1-2 vrk, eIUlienikuin toimintakunJtoinen väline on saatu 10U'lrolle ri'ldrourtuneen tilalle.

Prikaatin korjaamon h'enkilÖSltöön :kuuluu muun muassa· pioneeri- ja viestivälineiden sekä käsiaSlE!iden korjaajia pääosan ollessa kuitendrin - kuten divisioonan huoltOlkeskuksessa olevassa lrorjaamossaikin -autdte:knikoilta tai -mekanilclroja. Dilvisioonan ilma-alwksia val1'lten perustetaan erillinen korjaamo tavallisimmin lentopataljoonan tär-lreimmän tukiikohdan läiheisyyteen.

247 PÄÄTELMIÄ

Materiaa'litäJydennY'ksen toimittaminen ilmasillan:päässä, taiS!televa1le yhtymälle on mahdollista piJllkän:kin aiikaa vai:k1m alueelle eipääs'täisi-kään lalS'keutumaan ikuljetusklcmei1la. Pudiotulk:set voidaan toteuttaa myös silloin, kun pilvisyys estää näkyvyyden pudotuskorkeudesta maahan, käJyttämällä ilmasillanpäähän tällaista tapausta varten !kuljeltettuja ra-diomajalkoita. Laskeutum.ism.ahdollisuus on näinollen tax,peen pääasiassa vain lääkiIl1tähuo1lon evakuointillrulijetusten takia.

Tilapäis1enkin häiriöiden eliminoimiseen on ~~a tapauksessa ennalta valmistauduttava varaamalla jouk<lille riittävä määrä materiaalia. Käs-ketyn matedaaliporrastuJksen lUJomiseksi vbidaan joutua jättämään joi-takin iSkupor,taaseen 'kuuLuvien 1aistelujoulclrojen osia myöhemmissä erissä ikuljetettlliViksi, ellei tarpeellisen materlaalimääIrän muikaansaa-minen jo hyÖlklkäy!kisen alkuvaIheessa muutoin ole mahdollisba.

Erittäin. vaikeaan tilanteeseen 10utuu maa:hanlaskettu yhtymä sil:loin;

kun esimeI'lkiksi tukialueella !Vallitsevan pitkäaikaisen lentolkelvotOOman sään ~ohdOSlba jäävät tä~den:nyskUJljetukwt soorittama,tta·. Tällainen tilanne on melklo väJhän todennäiköinen, mutta kuitenkin mahdol:linen, kuten brittiläisen 1. MaahanlasIrudivisioonan AT.nJb.emissa syyskuussa 1944 käymät taiStelut osoi,ttavat. Pahimtmassa talpaUlksessa ~i divisioona jou·tua luopumaan alkuperäisestä teihltäivästään joko OSl1ttain tai lwIko-naan yrittääkseen valla'ta puoluS't'ajan materiaa.livaTa~ja tai pyrltiä'k:-seen hyöklkäJy'ksellä nopeuttamaan ythleyden saamista omiin maitse e1le-neviin joukkoihin.

LOPPULAUSE

Tullltittaessa :omia toimintamahdollisuUlksiamme hyOkkääQän sU'Oritta-man suurmaahanlaskun yhteydessä lienee realistisinta lähteä siitä, etteivät voimamme riitä tällaisen lOIPeraa'tion estämiseen. PeruSteena tälle on otettava huomioon muun muassa iJma-aliivoimamlDle, joika tullee säilymään mahdollisesta 'VOimien keskittämisestäkin huolimatta. Tehtä-väfksemme ~ää näinollen pYtl"kiä löyitämään keinot Ik'ohdealueelileen jo maahanlaS'kJetun vihollisen toiminnan vaiikeUlttamiseksi ja näin panntaa

248

oman, myöhemmin toimeenpantaIvan vasta!hyöklkä~n onnistumismah-dol1isuuksia.

Hyök'käiijän vapautta valita lrohdealueet voidaan rajoittaa tutkimalJa selustassa olevat maahanlaskU!kOlhteet ja qhmittämällä reserveinä ole-via tai selUS'tan joUk'kJaja niiden kahteiden läheisyyteen, jotlka vihollisen hal'tuun joutuneina muodostuisilva't omaa :toimintaa eniten lhaittaaJViJksi.

Vasta'hyökkäylkseen lkä:ytettÖlvän joUlk.on tehtävää määrätiessä on puolustajan otettlWa Ihuomioon maahanlaskuyhtymän ry'hmit1lyminen sUJllll)eQlle alueelle iImasillanpäässään ja sen kytky irroittaa uhanalai-simpaan suuntaan reservinsä lisäksi myös alueen rauhJalld.semmissa osissa toimivien aJ.oayksiköiden osia. On ilmeistä, että esimerkiksi yhden prikJa:atin voimin ei kyetä lyömään divisioonaa pois ilrna-sil1anpäästä.

Liian optimiJStisHn arviointeihn perustuvalla tehtävänannolla vaBta-hyökkäystä suorittavalle prikaatille aiheuo1;e1Jaa.n vain looko pruk.aa.tin sitoutumirren pitkäaikaiseentaisteluUl1\ jolla ei kyetä estämään ma.aha.n-laskudivisioonaa täyttämästä tehtäväänsä. Riittävän vahvojen voimien puuttuessa on va.stahyökkäyksellä tyydyttävä ilmasilLanpään jonlciJn osan eri:stämiseen ja siellä olevien maabanlaskujoukkojen osien lyömi-seen tavoitteena esimerkiksi yhden vihollisen ka.tklaiseman tieru;uunnan

avaami.nJen omaile ltikenteelle.

Epäsooran tu1en käytöllä lienee useimmissa tilanteissa mahdoLlisuus nopeimmin ~'tyä te'hOlkkaisiin vastatoimiin maahanlas'kun tapaihduttua.

Jos tuliyksiköitä voidaan heti irro'btaa tähän tehtäwään, valitaan maa-leilksi jOUJlclrojen maahanlasIrua.1ueet. Myöhemmin, hyökkääJjän jo saatua ilmasillanpään hal'tuUIl5a, on kenttätylkistön tuli suunnattava maahan-lask.U(Yhrtymän huoltotoiminnan :häiritsemise!ksi ensisidaisesti materiaaUn-pudotusalueille ja Jrul~etuskJonei.d'en iaskeutumispdmille. T.ulen tehon lisäämiseksi on viimeksimainittUJjen kahteiden lähetbyviJle sijoitettava pillotu'lendohtajia.

En'Simmäisinä 'käJyttööru;aatBlva·t ilmatortiunta~köt on edullista rybmittää niin, että niiden tule1.la voidaan aiheuttaa -tappioita jo maa-hanlaskUJVaiheen aikana viimeisiä eriä Ikuljettaville leIllto'klonemuodJOstel-mille. Hyöklkääjän saaivu'tettua t&V'Oitteensa voidaan sen jäJ!kikuJtj'etUlksia häiritä myös iImator.juntatulella. Tällöin on tuliyksiköt tilanteen sal-liessa ry'hmitettÖlvä lähelle ilmasillanJpään rajaa, jotta niiden tuli

ulot-249 tuisi vielä hyölmtääjän hallussa olevan alueen yläpuolellekin. Dmatolr-junnan tehtäJviä määrättäessä on kuitenkin otettava huomioon, että suo-jattavia ilrohteita on runsaasti - näistä ,tär'keimpiä ovat ma'ahanlasket'tua vi:holliSta va'staan toimivat ikenttäbytkis'tön tuliy'ksi!köt sekä va~ök­

käävM 3ou!klOt.

Vihollisen toimintaa ,voidaan häiritä myös ilmasillan pään alueeLle solulltautuvilla tai si.nnJe jättäyrtyneillä sissi- tai taistelUiparli'Oilla. Näanä saattavat tiedustelutehtäJvänsä ohella pyrkiä tuhoamaan tai lamautta-maan muun muassa hyöklkääijän kIomenbopai:ldroja ja esikun'tia., mutta tehokkaimpaan häirintään päästäneen suuntaamalJa ne maahan!lasku-divisioonan huolto toimintaa 'vastaan. Tuntuvia materiaaUtappioita voi-daan aiheUttaa erityisesti pataljoonien huoliopaikoille 'tai pudotus-alueilta huol1xlikeskuksiin tai douIroill~ matkalla 'Olevia materiaaltkuJje-tuksia ,vastaan kohdistettavi1Ja hyOklkäylksiUä. Häiriöitä ilmasillaIllPään sisäisessä liikenteessä, josta huol'lokuljetukset mUJOdostavat suurimman osan, voidaan aikaansaada suluttaIDalla maahanlasku!joUik!lrojen käyttä-miä teitä ensisijaise5ti siltOlja ja rumpuja hä.vittäen. Hyökkääjän lii:kik.u-vuutta iLmasillanpään sisällä ja sen lähialueella voidaan heikentää tu:b.oamaJla lentokulj'etusokomppanian tukillrohtia vastaan tehtävillä hvöltkäylksillä niissä olevia kuJijetusheli!kolp'tereita.

Omassa selustassamme on suunnitelmat laadittava niin, että ensim-mäiset vastatoimet - vai1mmpa vähäisetkin - pystytään alk>ittamaan jo maahanlaskuvaiheen aikana, sillä tällöin 'Ovat Ib.yöldtääijän joUJkot eniten hajalla ja niiden teho siis pienimmillään. VastB'hyökkäys ja siihen liä.bettävä ilmasillanpäähän tulevien materiaalilruljetusten, häirintä on pyrittiWä aloittamaan viimei5tään ensimmäistä hyöl&åyspäivää seu-raavan yön aikana, joll.oin maahanlaskudivisioonan ma'teri.aalitilanne on heikoimmillaan.

250

LltBTEET Kirjallisuus ja aikaisemmat tutkimustyöt Deparlment Oif the A:rmy

- FM 57-3ö; Alrborne Operations

U S Goverrunent PriIllti.ng Office, Washington, 11969 - FM 57--10; Army Fo:rees in joint Airborne Opemtl:ons

U S Government Printing Office, Washingt;on, 1962 U S Army Command and General Staff College

- FundameIllta:ls of Alrborne Operations, Lesson 2 - Speciai Text 57-1()()""""1; TIhe Airborne Division U A Army Inflll\lltry SChiool

- Alr Movement Handboolk:

Fort Benning, Georgia, 1965 - Infantry Reference Data

Fort Benning, Georgia. 1006 Maunula, K

;Panssaripriikaati puolustuksessa olevan anneij'an reservinä erityisesti maahanlaskuflorj'WlIIlan kannaLta tarkasteLtuna

S!KK:n stipendiityö, ,1964 Maunul'll, A

Ma,ahanlaskusot8ltoimi huoIaon Imnnalta tarlk.asteltuna SKK:n diplamityö, 1967

Aihetta käsitteleviä aikaikaU&lehtiarti6t'keleita

<IähdeviittaUiksissa lyhenne "ASiMZ" t&"lk:oittaa "Allgemeine Schweizerische MilltärzeLtschrift")

Haastattelut Eversti. J Kidder

Opettada Yhdysvaltain Ilmayliopis1iossa (Alr University, Alabama, U.S.A.):

Yhdysvaltain OOktriinien m'UlkaiJnen maahanlaskuoperaatio Majuri IP Kulve

LentOlkenttätoimlston pääJlliklkö lilmavoimien Esikunnassa':,

Tilapäisten laskeutumispailkllrojen railrentamismalhdollisuudet Suomessa, erityisesti Vihdin-Nummelan alueella

Majuri P Laamanen

Pääesilkun:nJan koulutusosasto:

YbdysvaiLtadn dokitriinien mukainen maahanlaskuoperallltio Kapteeni J Lönnberg

Kuijetuslentlleen päälJ.iJkkö KUJljLLv:ssa:

NY1kY'aiJkaisten kuljetuskoneiden toimintamahdollisuudet huonoissa sää-olosuJhteissa

Kapteeni 51 Sihvo

.Qppillas Raru&an Sotalkorlkeakoulussa:

Nykyiset mn~alaisen ja saksalaisen d<Jilm'iinin mukaiset maanhanlas-kujen käytl;öperiaatteet

251 Ma:juri J Valo

Oppilas sotaIk.'ol"keakoulussa (vast) Yhdysvalloissa:

Yhdysvaltain doktriinien mulkainen maahanlaSkuopera'8ltio Yliluutnantti S Wil"kllru111l

Heliikopterilentueen pääl1iklk.ö KUJljLLv:ssa:

Nykyaikaisten heliikoptereiden toimintamahdollisuudet erityisesti huo-noissa saäolosuhteissa

Airbome operatious especlally from the logistics point 01 view The aurbhor surveys a division's airborne operation and Lts supply arran-gements. The survey is based on an American type airborne division. To illustrate his description the author presents a model operation.

m the first c'hapter he describes the organisation and equipment of the airborne division. He remaI1ks that organisational changes made in last years have increased adr transfembility af a division. To transport a divisioill about 1000 tlights of C-13O (Heroules) ail"plane are needed. Airboorne troops are tJhen IIlble to carry wi1lh them their most important vehic1es and materia]

euough for three days fighting. 10 winter abQlUt 25---30 % more planes are needed to carry extra winter cl'Othi.ng and other equipment. In land fighting ltihe division can hit tbe enemy only to a distance of some seven miles (with 105 mm howttzeI"s), and it has got no antiaireraft weapoos. Airborne troops must therefore be sUlppol"ted by assault planes especially during the fimt phase of the operation.

'I1he author describes in the second chapter taSks af the airborne troops and the preparations and executton of their landing operations. & an objec-tive area for the division is selected a place at least 30 miles in thie rear of the enemy's Iines. If the whole divisdOill is broug:ht to the same area, the cliameter of its airhead in usually about 7-9 miles. The division establishes also smaH strOillgholds for reconnaissance a't the distance about 3--5 miles from the airhead Iin the directiOl!lS, where the enemy will most propably counter

attack.

In shOl1t time operations no landing plaoes for transport planes a.re needed in the a.irhead. But if it is c.al~oaJted, thlI1t the ope1"atiOill will last at least three days, such alanding place is urgeIllflly needed especially ta be able to evacu8lte the wounded. If tJhere is no airfield or other suitable landing places in the airhead ta ma.k:e such a place takes in the Finnish conditions even in the best case 3-4 days. At the end af tms chapter there are two examples of a divlsion's airborne OPeI"ltiOill illi the Southern Finland near Lohja.

If the operation will last less than three days, material will he tra.ns-ported to the objective area a:lready in the begin.ndng af the opel"ation, con-siders the author in the third cha.pter, where he descrlbles the logistics armngements. If the OopeMtfon l:asts longer, troops will genernl.ly get their combaJt SUipport (follow-up-supply) - at first by paracbute drops - begin-ning on the second d!l3'. Need af supply is caJ.culated already before the stan of action. To replace lasses or to satisfy bigger demands than caloulated the supply organisation mUBt be able to increase its capacity ("Oill-call supply"). A divisiOl!l needs aU ikind af supplies in three days oabout 2050 tons, and daily transports will he 3IbQlUt 685 tons. About 50 C-l30 planes ue needed to carry tMs amount. Main part af materioal will he transported direetly to the inllantry and artillery battaUons.

252

If the di'Vision has got no more than i~ own medical units, evacuatlion of the wounded must be star.ted a.t latest on the second day of tlhe operations.

These transports CSiD be canied - if the supply base is not more than 150 miles awa,. - also with helicopters.

Finally the authw describes tIle defender's possibilities to a.t1lack. an airborne division, which has been landed into its rear, and speci.aJ[y to cUlt its supplies. According to his opi.nIDn it is most imporItant

- to post rear troops in to these of the probalble objective a·reas, which m-e m.ost impoll'ltant to own troops,

- to malke prepara.tions to be able to open quiokly artillery and mOl'ltar fire to the la.nding m-ea especiallly to suCh poinlts, where transpol't planes can land and SUiPPlies can be dropped,

~ to a.rrtange antia.ireraft dafences fur own troops, which are going to fight enemy's adrborne forees, and Ilo malke prepara.tlons to launch quickly own pa.trol and gueriila a<:tivlties in the enemy's airhead area.