18
Sellossa kellumassa –
ostarikirjasto erikoiskirjastolaisten silmin
Anne Holappa & Sirkka Kannisto & Vuokko Pärssinen-Tainio & Vappu Turunen & Eila Vainikka
STKS:n Erikoiskirjastojen työryhmä keskusteli alkuvuodesta kirjastosektoreiden rajojen avaamisesta. Aloitimme rajanylityksen Espoossa tutustumalla helmikui- sena perjantai-iltapäivänä Sellon kirjastoon, jota voi syystä kutsua yleisten kir- jastojen lippulaivaksi. Emme vielä silloin tienneet, että muutamaa hetkeä myö- hemmin Library Ranking Europe palkitsisi Sellon vertailunsa korkeimmalla arvosanalla. Käynti kuuden tähden kirjastossa vaikutti vahvasti kymmenpäi- seen tutustujaryhmään. Ostoskeskuskirjasto näyttäytyi ainakin monelle pie- nessä erikoiskirjastossa työskentelevälle kirjastotyön toisena ääripäänä.
Innovatiivinen kirjastotila
Sellon kirjasto on kauppakeskuksen välittömäs- sä yhteydessä. Espoolaista politiikkaa onkin ollut viedä kirjastopalveluja kauppakeskuksiin, missä ihmiset liikkuvat ja kynnys kirjaston käyttöön on mahdollisimman matala. Kauppakeskusaja- tuksen voi huomata myös kirjaston tilasuunnit- telussa.
Sellon kirjastossa on paljon toimintaa ja tapah- tumia. Olennainen huomio on tilojen avaruus ja avointen tilojen muunneltavuus. Tarpeen mu- kaan osastojen ja toimintojen sijoittelut voidaan kääntää päälaelleen tai luoda uudenlaisia tiloja.
Tilojen järjestelyssä on pyritty ottamaan huomi- oon meluisampien tapahtuma‐alueiden ja hiljais- ten alueiden erottaminen toisistaan.
Asiakkaita on monenlaisia. Jotkut kaipaavat kontaktia heti ovesta sisään astuessaan, toiset ha- luavat toimia omatoimisesti ja karttavat avun ha- kemista virkailijalta. Tilasuunnittelun kautta se, että asiakas pääsee kirjastoon ilman tunnetta sii- tä, että häntä vahditaan, on tärkeä.
Toimintakulttuuri sopeutuu asiakkaaseen
Sellossa hyvin suunniteltuun olohuonemaiseen
kirjastotilaan marssii koko ajan väkeä sisään ja suunnistaa kuka minnekin päin isoa tilaa. Kir- jastotilan toiminnallisuus on tärkeää myös tie- teellisessä kirjastossa. Oman kirjaston toiminta- kulttuuria kannattaa pohtia asiakkaan näkökul- masta: miten tiedonhakija vastaanotetaan ja oh- jataan oikeisiin paikkoihin ja miten kirjastotila vastaa näihin tarpeisiin.
Nuortenosasto Pointtiin saapuessaan asiakas on yhtä aikaa nuorisotilassa ja nuorten kirjastos- sa. Kirjastotyön ja muun muassa lastensuojelun rajoja on rikottu ja toimitaan yhteistyössä. Mei- tä kiehtoi nuoriso‐ohjaajien ja kirjastonhoitajien täysin seinätön yhteistila, työkulttuurien törmä- ysmahdollisuudet, asiakkuuden ymmärtämisen erilaisuus ja se, miten sellainen on saatu toimi- maan kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Kui- tenkin tämä on myös monille erikoiskirjastoille ominaista: usein olemme ainoita oman ammat- tialamme edustajia työyhteisössä, joten joustava työasenne, kompromissit ja erilaisuuden ymmär- täminen on tuttua.
Informaatikko Lauri Holopaisen johdolla meil- le esiteltiin toimintoja ja tiloja; lainaus ja palau- tus, musiikkiosasto soittohuoneineen ja studioi- neen, lastenosasto ja nuortenosasto, jota hoidet-
Signum 2/2015
19
tiin yhdessä nuorisotoimen kanssa. Erikoisin- ta oli pajatoiminta, jossa on muun muassa 3D‐
tulostin ja A2‐tulostin, joita saavat kaikki käyt- tää maksutta.
Holopaisen mukaan pajatoiminta kuvaa ajatte- lun muutosta ja valistuksen aatteesta luopumista soveltuvin osin myös kirjastoissa. Asiakaslähtöi- syys ja omatoimisuuden mahdollistaminen sekä kauaksi perinteisestä kirjastotoiminnasta kulke- minen ovat varmaan valistuksen aatteesta luopu- mista, mutta toisaalta kansalaisten kädestä pitä- en opastaminen informaatioteknologiaan ja sen sovelluksiin voidaan myös nähdä suorana jatko- na valistusaatteelle.
Moniosaamista ja miljoona kävijää
Sellon kirjasto on pääkaupunkiseudun suurin, sekä tiloiltaan että asiakasmäärältään. Miljoo- nan kävijän raja menee vuosittain rikki ja mil- joonas kävijä palkitaan. Asiakaslähtöisyys kirjas- totoiminnan ylimpänä arvona korostui Sellon esittelijöiden puheissa. Yksi hieno oivallus on tässä‐ja‐nyt ‐tyyppinen asiakkaan tarpeesta läh- tevä, ilman ennakkoilmoittautumisia ja yleisöti-laisuuksia tapahtuva perehdyttäminen omiin ja kirjaston elektronisiin laitteisiin ‐ resurssien mu- kaan tietenkin.
Sellolaisten mukaan jokainen ovesta sisään as- tuva on asiakas, oli hän espoolainen tai ei. Kui- tenkin kyse on espoolaisten verorahoilla tuote- tuista palveluista. Milloin laitetaan hintalappu sille, että voi painaa omannäköisensä paidan tai tulostaa 3D‐mallin? Hämmästyttää, miten noin arvokkaita palveluita voidaan tarjota ilmaiseksi, kun me pienissä kirjastoissa saatamme kärvistel- lä minimiresursseilla ja usein lakkautusuhan alla.
Uusimman teknologian edellä käymistä ku- vaa tieto, että tiimissä on rivi henkilöitä, jotka opastavat laitteen kuin laitteen kanssa, oli se sit- ten 3D‐tulostusta, kuvantamista tai t‐paitojen painamista. Mutta vain muutama osasi neuvoa ompelukoneen ja saumurin käyttöä. Tämä edel- lyttää toisaalta moniosaamista ja toisaalta erilai- sia osaajia henkilökunnassa, kuten myös jousta- vuutta, innostusta ja yhteistä yrittämistä. Tämä mielestämme näkyi tapaamiemme työntekijöi- den asenteissa.
Väistämättä mieleen tulee, kuinka erilaista on-
Kuva: Eila Vainikka
Signum 2/2015
20
kaan asiakastyö Sellossa kuin erikoiskirjastossa.
Kuinka lähelle asiakkaan ihoa mennään, kun ope- tetaan kädestä pitäen häntä käyttämään verkko- pankkia. Näin lähelle meneminen tuonee myös henkilökohtaista vastuuta eri tavalla?
Monikulttuuriset työntekijät
Henkilökuntaa Sellossa on kuutisenkymmentä, mukaan lukien sivarit ja muu tilapäinen työvoi- ma. Vaikutuksen teki henkilökunnan sitoutu- neisuus ja aktiivinen, paneutuva suhde työhön- sä. Vilkkaassa kirjastotilassa tapaamamme kir- jaston työntekijät vaikuttivat työstään hyvin in- nostuneilta.
Oli ilahduttavaa nähdä, että Sellon kirjastoon vuonna 2012 siirretty Venäjän ja Itä‐Euroopan instituutin kirjaston kokoelma oli saanut hyvän kodin osana monikielisen kirjaston laajaa palve- luvalikkoa. Espoon kaupungin linjaus on edis- tää monikulttuurisuutta, mikä näkyy muun mu- assa siinä, että kirjastoissa työskentelee maahan- muuttajataustaisia henkilöitä palvelutiskeillä kir- jastoammattilaisten pareina. Tällä on onnistu- neesti mataloitettu käyttäjien kynnystä palvelu- jen käyttöön.
Vaativassa tietopalvelussa työntekijän ei‐kanta- suomalainen tausta synnyttää välillä hämminkiä, kun suomalainen kulttuuri ei ole ehkä riittäväs- ti hallussa. Mutta vastaavasti suomenkielisen in- formaatikon voi olla haasteellista ohjata erikieli- siä asiakkaita. Tämä sai erikoiskirjastolaiset pohti- maan, pitäisikö yleissivistys määritellä uudelleen tai nähdä tietoisesti laajemmin kuin vain kanta- väestön näkökulmasta.
Kelluvat kokoelmat tulevat
Sellon vierailu innosti miettimään myös muuttu- vaa kokoelman käsitettä. Sellon aikuistenosastolla on ”syvät kokoelmat”. Kirjavalinnat tehtiin aiem- min kirjastoissa, nyt keskitetysti. Ensi vuodesta siirrytään kirjastonjohtajan linjauksella kelluviin kokoelmiin, jolloin Espoon kirjastojen kirjoilla ei enää ole kotikirjastoa, vaan kirjastonhoitajien tu- lisi jatkuvasti arvioida omaan kirjastoonsa pääty-
vää aineistoa suhteessa oman käyttäjäkunnan tar- peisiin ja lähettää aineistoa eteenpäin.
Tämä on suuri toimintatavan muutos. Kellu- van kokoelman malli on peräisin Uudesta Seelan- nista, ja Suomessa Jyväskylän kaupunginkirjasto on toteuttanut sitä tähän mennessä rajoitetum- min kuin mihin Espoossa nyt pyritään. Kelluvan kokoelman myötä voisi kokoelman muodostami- sen luulla olevan entistä haasteellisempaa.
Kannattaako paikallisiin tarpeisiin soveltuvaa kokoelmaa enää muodostaakaan, jos oman asia- kaskunnan profiilin mukaan valittu aineisto ”liik- kuu koko ajan alta”? Painettujen kokoelmien rin- nalla e‐aineistojen esiintuonti ja markkinointi on kysymys, johon ei vielä ole löydetty hyvää ratkai- sua, ja se on polttava kysymys meille kaikille kir- jastotyypistä riippumatta.
Erikoiskirjastojen kokoelmat Melindaan
Kirjastot näyttävätkin lähes kauttaaltaan olevan siirtymässä kokoelmatyössään tarvehankintaan.
Erikoiskirjastoissakin se on tuttua, onhan asiakas- lähtöinen palvelukulttuuri yksi niiden vahvuuk- sia. Mutta tehdäänkö varsinaista kokoelmanmuo- dostusta enää vain erikoiskirjastoissa?
Erikoisalojen kirjastoilla on paitsi asiantunte- vaa osaamista alaltaan, myös käytössään sellaiset kokoelmat, joilla tietopalvelun laatu turvataan.
Useimmilla erikoiskirjastoilla on kuitenkin yksi este ylitettävänään. Kun vaikkapa Espoon kirjas- ton informaatikko etsii asiakkaalleen tietoa, hän olettaa löytävänsä tieteellisten kirjastojen tiedon Melinda-tietokannasta.
Myös erikoiskirjastojen asiakkaiden yksi ylei- simmistä kysymyksistä on: ”miksi nämä teidän aineistonne eivät ole Melindassa?” Kansallisen aineistotietokannan tulisi ehdottomasti sisältää myös kaikkien erikoiskirjastojen kokoelmatie- dot. Asiakkaan näkökulmasta katsottuna kirjas- tosektorien rajat on huono selitys sille, ettei tar- vittavaa tietoa löydy. &
Signum 2/2015
21
Sellon kirjasto, http://www.helmet.fi/fi‐FI/Kir- jastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto
Library Ranking Europe
http://svenska.yle.fi/artikel/2015/03/16/toppbe- tyg‐esbobibliotek‐i‐internationell‐ranking
Tietoa kirjoittajista
Anne Holappa,
Tekijänoikeuden tietokeskus
Email. Anne.holappa@ copyrightsociety.fi Sirkka Kannisto,
Museoviraston kirjasto Email. Sirkka.kannisto@nba.fi Vuokko Pärssinen-Tainio,
Suomen sukututkimusseuran kirjasto Email. Vuokko.parssinen-tainio@genealogia.fi Vappu Turunen,
Nuorisotiedon kirjasto Email. Vappu.turunen@alli.fi Eila Vainikka,
Suomen Kuntaliiton kirjastotietopalvelu Email. Eila.vainikka@kuntaliitto.fi
Signum 2/2015
