• Ei tuloksia

Sedergren, Jari & Kippola, Ilkka (2009). Dokumentin ytimessä: suomalaisen dokumentti- ja lyhytelokuvan historia 1904–1944

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Sedergren, Jari & Kippola, Ilkka (2009). Dokumentin ytimessä: suomalaisen dokumentti- ja lyhytelokuvan historia 1904–1944"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

96

Media & viestintä 33(2010): 3

Dokumentin ytimessä

Yleisesitys suomalaisen dokumenttieloku- van historiasta on puuttunut pitkään, mutta nyt sellainen on ilmestynyt. Dokumentin yti- messä -kirja kartoittaa elokuva- ja historia- tutkimuksen kannalta anonyymia elokuvan aluetta, jolla ei ole oikein ollut omaa identi- teettiä pitkien näytelmäelokuvien hallitse- malla kentällä. Kirja kertoo ennen kaikkea elokuvatuotannon historiasta kuvaamalla tuotantoyhtiöitä ja niiden toimintaa. Sen lisäksi kirjassa esitellään dokumenttielokuvia teemoittain: matkailuelokuvat, kansatieteel- liset elokuvat, teollisuuselokuvat, uutiseloku- vat ja propagandaelokuvat. Elokuvien tekijät;

ohjaajat, käsikirjoittajat, kuvaajat, leikkaa- jat ja äänittäjät tuodaan myös esille nimin ja kuvin.

Autonomian aikana dokumentin lajityy- peistä vahvin oli matkailuelokuva niin Suo- messa kuin muuallakin. Keskeisin suomalai- nen elokuvatuotantoyhtiö oli Atelier Apollo:

sama yhtiö, joka omisti suoraan tai välilli- sesti myös elokuvateattereita ja toimi filmi- tarvikkeiden maahantuojana. Atelier Apol- lon ammattikuvaajat kiersivät kaupunkeja ja maaseutua. Elokuvia kutsuttiin vielä ”kuva- sarjoiksi”: syntyi matkailuelokuvia kuten Tampere – Suomen Manchester (1907), Laato- kan saaristossa (1908) tai Tervanpolttoa Sot- kamossa (1908). Ensimmäinen maailmansota sensuureineen heikensi kuitenkin elokuvaus- mahdollisuuksia.

Saksan mallin mukaisesti Suomeen saa- tiin vuonna 1933 veronalennus ajanvietefil- mien esityksiin, joiden yhteydessä näytet- tiin kotimainen opetuselokuvaksi luokiteltava lyhytelokuva. Nämä ennen varsinaista eloku- vaesitystä näytetyt filmit olivat aluksi yleensä maantiede- tai matkailuaiheisia, mutta myö- hemmin verohelpotuksen sai myös uutiskat- saustyyppisillä alkufilmeillä. Veronalennus- järjestelmä oli voimassa vuoteen 1964 asti ja piristi osaltaan kotimaisten dokumentti- ja uutisfilmien tuotantoa.

Puolustusvoimien kuvaustoiminta alkoi jo vuonna 1925. Puolustusvoimat kuvasivat varsin runsaasti opetus- ja PR-filmejä. Oman lukunsa oli toisen maailmansodan aikainen propagandafilmituotanto, johon rekrytoitiin mukaan Suomen eturivin elokuvaohjaajia ja -kuvaajia.

Kirja kuvineen ja hakemistoineen on komea katsella ja lueskella, mutta pitkiä lin- joja siitä saa kuitenkin joskus hakemalla hakea, kun tieto on jaoteltu lajityypeittäin tai tuotantoyhtiöittäin. Elokuva- ja henkilöhake- mistot ovat huolellista työtä, samoin viitteet ja lähdeluettelo.

Sedergren, Jari & Kippola, Ilkka (2009). Doku- mentin ytimessä: suomalaisen dokumentti- ja lyhytelokuvan historia 1904–1944. Helsinki:

Suomaisen Kirjallisuuden Seura, 537 s.

Eija Poteri

Kirjaesittelyt

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tämän näkökannan ja Frankfurtin koulukunnan (tai myö- hemmin Tel Quelin) modernismin arvostuksen välinen ero on snna että tämä näkemys pitää modernis- mia

Vuotta myö- hemmin (12.9.2012) kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö Pia Jallinoja kritisoi asiantun- tijapuheen yksioikoista terveysvalistusta. Sekä Helsingin

Wiik, Kalevi 1976: Suomen tempusten etä- ja pintarakenteista.. normatiivisuutta voi nähdä myös myö- hemmin virinneessä varsinaisessa kauno- kirjallisuuden kielen tutkimuksessa.

Saattaa olla mahdollista, että tämä oli syy siihen, että kasvatustieteen irrottautuminen historiasta tapahtui hiukan myö- hemmin 1960- ja 1970-luvuilla, kun muutos

1904 Helsingissä ( U ), jossa sitä esiintyi runsaasti asuinhuoneentapeteilla uudessa talossa ja myö- hemmin lisäksi hyönteismuseossa ja yliopiston kirjastossa sekä Tikku- rilassa ( U

todellinen kivi on todellinen todellinen puu on todellinen todellinen kesä on todellinen todellinen talvi on todellinen todellinen pesä on todellinen todellinen virta on

4   Eivät  tosiaankaan,  koska  ne  olivat  satunnaisia  verrattuina rakenteellisiin sosiaalisiin teki- jöihin,  jotka  hän  unohti.  Hän  myös  myö- hemmin 

Jos dokumentti- ja lyhytelokuvan kenttää oli- vat 1900-luvun alussa hallinneet matkailuelo- kuvan, kansatieteellisen elokuvan, teollisuus-, uutis- ja propagandaelokuvan ”genret”