5
S
eminaarissa syvennyttiin Internetin mukanaan tuomiin tutkimuskohteisiin ja -menetelmiin. Pu- hujat tulivat Tanskasta, Norjasta ja Englannista.Ensimmäinen seminaaripäivänä oli avoin myös niille, jotka eivät itse aktiivisesti tutkimusta. Seu- raavana päivänä tapahtuma jatkui tutkimusta te- kevien omien töiden esittelynä.
Web 2.0 kutoo verkon syvemmälle
Tanskalaista kirjasto- ja informaatioalan semi- naarissa tutkimusta edusti Lennart Björneborn, jonka esitys perehdytti Internetin viimeaikaiseen kehitykseen ja sen haasteisiin alan tutkimukselle.Web 2.0 oli tiivistetysti esityksen teemoille yhtei- nen nimittäjä.
Hän kuvaa Internetiä eräänlaisena kolmiulot- teisena hämähäkin verkkona, joka on jatkuvassa liikkeessä ja uudelleen muotoutumisen tilassa.
Käyttäjät kutovat verkkoa (”weaving the Web”) hetki hetkeltä tuottaen tietoa ja luoden yhteyk- siä linkkien tai viittausten kautta. Ajatus on tut- tu jo Tim Berners-Leen kirjoituksista ja Interne- tin alkuajoilta.
Tämän Webin luonteeseen pohjautuvan dyna- miikan Björneborn näkee vaikuttavan myös tie- don organisointiin. Moniulotteinen hämähäkin verkko on niiltä osin ontuva symboli, ettei verk- ko ole tasainen.
Web 2.0 muuttaa tutkimuksen näkökulmia – NORLIS-tutkijaverkoston seminaari Tallinnassa
Päivikki Karhula
Osallistuin ensi kertaa pohjoismaisen NORLIS-tutkijaverkoston seminaariin.
NORLIS on 15 pohjoismaisen ja Baltian alueen kirjasto- ja informaatioalan oppilaitoksen verkosto, joissa on mahdollista suorittaa alan jatko-opintoja. Tut- kijoiden verkosto kokoontuu vuosittain jossakin jäsenmaista. Tämänkertaiseen seminaariin, joka pidettiin Tallinnassa oli erinomaisella tavalla tuotu esimerk- kejä verkkomaailman haasteista tutkimukselle Web 2.0 ympäristössä, mutta myös monia silmiä avaavia havaintoja aiemmista kehitysvaiheista.
Vaikka tietoa tuotetaan massoittain, eivät kaik- ki palvelut ole koskaan yhtä vetovoimaisia. Pal- veluja, joita käytetään hyvin paljon, on vähän ja sivustoja, joilla on hyvin vähän kävijöitä, löytyy valtava määrä. Koska verkkoon muodostuu eni- ten käytettyjen palvelujen keskittymiä sekä eri- laisten käyttäjäryhmien runsaasti käyttämiä ryp- päitä tai klustereita, hänen kiinnostuksensa koh- distuu näihin keskittymiin.
Bjorneborn esitteli erilaisia visuaalisen analyy- sin malleja käyttäjien ryppäiden erittelyyn. Käyt- täjien ryhmittelyä samankaltaisten käyttötapojen mukaan (”patterns”) hän kuvaa esimerkiksi tähti- taivaana, jossa eri teemoista kiinnostuneet käyt- täjät erotetaan erivärisinä tähtinä. Toinen esitys- muoto oli käyttää teemakarttoja, joissa suosi- tuimmat teemat erottuvat fontin koon mukaan
”teemapilviksi” (”tag clouds”), mikä on käytössä esimerkiksi Technoratin verkkopalvelussa.
Tagit ovat Technoration kaltaisissa uusissa verkkopalveluissa käytössä eräänlaisina käyttäji- en tuottamina asiasanastoina, joiden avulla käyt- täjät voivat merkitä kiinnostuksensa kohteet tee- moittain, linkittää niihin sopivat tiedonlähteet tai käyttää jo muiden valitsemia tageja (esim. http://
www.technorati.com/tag/).
Signum02.indd 5
Signum02.indd 5 9.6.2006 09:51:079.6.2006 09:51:07
6
Sosiaalinen suodatin
Björneborn korosti sosiaalisten ja informaatio- verkostojen merkitystä, joka saa erilaisia muo- toja Web 2.0 ympäristössä. Sosiaalinen verkos- to, samoin kuin informaatioverkosto muotou- tuu hetki hetkeltä uudelleen. Web 2.0 ympäris- tön käännekohtana on tämän verkoston laajen- tuminen ja syventyminen.
Web 2.0 ympäristö tuo monia uusia välineitä tiedonhakuun ja tuottamiseen, jakamiseen ja yh- teyksien luomiseen, joille leimallista on, että ne ovat jakamisen ja sosiaalisen suodattamisen vä- lineitä. Verkostomaisuutta, yhteyksien luomista ja kommentointia suosivat uudet välineet ovat muuttamassa tiedon haun ja organisoinnin ym- päristöä. Tietoa tuotetaan, kommentoidaan ja kokemuksia jaetaan erilaisissa ryhmissä. Puhu- taan myös tiedon sekoittamisesta (mix) ja uudel- leen sekoittamisesta (remix).
Sosiaalisten palvelujen ympäristöä edustavat jo monet laajalti käyttöön levinneet ja käyttäjien suosimat verkkopalvelut, kuten wikipedia, folk- somiat, blogit ja sekä erilaiset palvelumallit, jot- ka perustuvat resurssien jakamiseen. Wikipedia eli käyttäjien tuottama verkkotietosanakirja on laajalti jo levinnyt käyttöön erikielisinä versioi- na. Folksomiat ovat käyttäjien luomia teemapoh- jaisia palveluja. Resurssien jakamisesta hyvä esi- merkki on Flickr, joka toimii kuvien tallennus- palveluna. Samalla käyttäjä voi kuitenkin luoda palveluun oman profiilinsa kuvauksen, sekä luo- da linkkejä muihin arvostamiinsa kuvaajiin.
Blogien tähtitaivas
Blogit eli verkkopäiväkirjat edustavat erästä ver- kossä räjähdysmäisesti levinnyttä tiedon tuotta- misen ja verkostoitumisen tapaa. Ensimmäiset blogit julkaistiin jo ennen vuosituhannen vaih- detta, kun nykyisellään blogien määrä arvioidaan yli 30 miljoonaksi.
Vaikka blogeja tuottavat eniten 13-19 -vuoti- aat nuoret, niiden käyttö on levinnyt myös eri alojen asiantuntijoiden ja erityisesti medioiden käyttöön.
Se, mikä blogien luonteessa on muuttunut, on niiden laajentuminen ja monimuotoisuus tie- tovarastona. Blogeihin on pakattu tiiviisti pait- si profiili tekijästä ja arkisto hänen kirjoituksis- taan, myös tiivis kuvaus hänen yhteyksistään tai mielenkiinnon kohteistaan. Blogit eivät ole enää vain päiväkirjoja, vaan ne edustavat yksittäisten ihmisten maailmankuvia ja sosiaalisia verkosto- ja kytkentöineen.
Blogit ovat monimuotoisia tietovarastoja teki- jälle ja lukijalle. Teksti ei välttämättä hallitse blo- geja, vaan puhutaan myös mobiiliblogeista, vi- deo- ja kuvablogeista. Kirjoituksista muodostuu automaattisesti arkisto, mikä antaa kirjoituksil- le ajallista perspektiiviä. Tekijän oman tuotan- non lisäksi blogeissa tyypillisesti viitataan mui- hin bloggaajiin ja teemoitetusti esimerkiksi kir- jallisuuteen, dokumentteihin, kuviin tai musiik- kin. Björneborn piti blogeja viittausanalyyseista kiinnostuneille kirjasto- ja informaatioalan tut- kijoille aarreaittana.
Verkkopäiväkirja ei ole enää ajanmukainen ku- vaus blogille, koska sen muoto ei ole yksinpuhe- lu, vaan se voi olla myös monitahoista kommu- nikaatiota muiden bloggaajien ja kommentoiji- en kanssa. Blogeista on myös muodostunut sosi- aalisten verkostojen solmukohtia. Bloggaajat viit- taavat muihin blogeihin (esim. blogit, joita seu- raan), kommentoivat toistensa tekstejä ja perus- tavat yhteisöjä, joissa tavataan myös livenä. Päi- väkirjamainen kerronta on vain osa pakettia.
Signum02.indd 6
Signum02.indd 6 9.6.2006 09:51:089.6.2006 09:51:08
7
Onko kirjastoihin keskusteluvirtaa?
Suuremman kysymysmerkin muodostaa se, mi- ten näitä välineitä voisi kirjastojen ja tietopalve- lujen ympäristössä hyödyntää. Saako käyttäjät mielekkäällä ja toimivalla tavalla osallisiksi verk- kopalvelujen tuottamiseen?
Miten tämä kytkeytyy kirjaston palveluihin tai miten sitä voitaisiin hyödyntää? Björneborn ker- too paikallisen kirjaston ottaneen käyttöön esi- merkiksi suositushyllyn, jonne käyttäjät voivat valita aineistoa. Tämän rinnalla hän pohdiske- lee esimerkiksi mahdollisuuksia kytkeä käyttäjiä mukaan esimerkiksi tietueiden kuvailuun tai sa- nastojen tuottamiseen
Onko kirjastoon sitten keskusteluvirtaa? Kun olen joitakin kirjastojen tarjoamia blogeja Libra- ry Weblogs -hakemistosta seuraillut, ei käyttäjien kommentteja näistä juuri löydy.
Muuttuvan tiedonhakuympäristön vaikutukset
Professori Nils Pharo Oslon yliopistosta esitteli tiedonhakuun liittyvää tutkimustaan, jonka ase- telma oli peräisin Web-ajan ensimmäisestä aallos- ta 1990-luvun lopulta. Silloin alussa ollut Web- ympäristö haastoi tutkijat pohtimaan, millaisia vaikutuksia uudella ympäristöllä näyttää olevan tiedonhakuun.
Pharon tutkimuksessa pyrittiin tunnistamaan tiedonhakukäyttäytymisen malleja (”identifying patterns in people’s behaviour”) yhdistelemäl- lä erilaisia lähestymistapoja ja tutkimusmenetel- miä. Tutkimusasetelmassa hakeuduttiin tiedon- hakukysymyksiä ja -strategioita syvemmälle tie- donhakutilanteen kokonaisuuteen: Miten ja mi- hin tiedonhakija etsii vastauksia?
Tutkimuksen pohjana käytettiin opiskelijoiden todellisia tiedonhakutehtäviä, joissa he jäljittivät aineistoa lopputyöhönsä. Hakutilanteita tutkit- tiin erilaisilla toisiaan täydentävillä menetelmil- lä. Hakijat vastasivat kyselyyn ja hakutilannetta havainnoitiin samalla, kun hakija kertoi hakun- sa etenemisestä ääneen (”talking aloud”). Tämän lisäksi haut videoitiin.
Havainnointien ja videointien aineistot avat- tiin hakuun suoranaisesti liittyvien tapahtumien osalta. Tämän jälkeen yhteenvedoista rakennet- tiin hakukohtaiset kertomukset, joiden pohjalta vedettiin lopulliset johtopäätökset.
Hakujärjestelmien mallit siirtyvät
Tutkimuksen tulokset antoivat odotetusti mo- nia yleisempiä viitteitä hakijoiden käyttäytymi- sestä tiedonhakutilanteessa. Pharon mukaan työ- tehtävä ja tilanne suuntasivat tiedonhakuja eri tavoin.Tiedonlähteiden jäljittämiseen käytettiin ha- kutilanteissa verrattain paljon aikaa ja haun aika- na saaduista palautteista, vastauksista ja virheis- tä otettiin oppia. Ongelmallista näytti silti ole- van haluttomuus muotoilla uudelleen hakustra- tegiaa, vaikka haku ei olisikaan näyttänyt tuot- tavan tulosta.
Pharon tutkimustulokset kertoivat joissakin kohdin myös verkkomaailman ja tiedonhakujär- jestelmien silloisesta vaiheesta ja näiden välisestä suhteesta. Esimerkiksi hakukomentojen käytössä ilmeni, että käyttäjien hakutapoihin siirtyi malle- ja kirjastojärjestelmien käyttötavoista.
Koska tiedonhaku verkon hakukoneilla ja kir- jastojärjestelmissä toimii monilta osin erilaisin periaattein, näiden hakukäytäntöjen toisiinsa sekoittaminen näytti heikentävän haun tulok- sia. Nykyisellään samankaltainen ongelma näkyy käytännössä ehkä toisensuuntaisena eli hakuko-
Signum02.indd 7
Signum02.indd 7 9.6.2006 09:51:089.6.2006 09:51:08
8
neiden hakutapojen soveltamisena muilla peri- aatteilla toimiviin hakujärjestelmiin.
Hakijoiden todettiin myös haun aikana viettä- vän huomattavasti aikaa (42%) ns. siirtymävai- heissa, kuten linkkilistalta toiselle siirtymisessä ja näihin perehtymisessä.
Tässä on todennäköisesti huomioitava, että 1990-luvun lopussa hakukoneet olivat toisel- la tasolla ja erilaiset aihehakemistot olivat mer- kittävämmässä asemassa tiedonlähteinä kuin ny- kyisin.
Blogianalyysin uudet välineet
Mike Thelwall Wolverhamptonin yliopistosta pa- lautti menetelmäkeskustelun miltei hämmentä- villä tavoilla reaaliaikaan. Thelwallin tutkimus- kohteena on tieteen kehitykseen ja uusiin inno- vaatioihin liittyvän yleisen mielipiteen jäljittämi- nen blogeista.
Analyysien eräänä tavoitteena on jäljittää ja en- nakoida yleiseen keskusteluun tulevien ”kuumi- en aiheiden” aaltoja. Analyysi ei siis niinkään pyri selittämään jo tapahtunutta kuin ennakoimaan, mistä keskustellaan tulevaisuudessa. Tietoa pyri- tään hyödyntämään päätöksenteossa.
Blogien analysoinnissa hän on koonnut aineis- toa verkon hakukoneilla ja analysoinut niitä In- telliseekin analyysiohjelmalla sekä työryhmän- sä tuottamalla Mozden RSS –monitorilla. Thel- wallin esittelemillä menetelmillä käsitellään hä- kellyttävän nopeasti suuria määriä ajankohtais- ta aineistoa, organisoidaan se teemakohtaises- ti ja analysoidaan esimerkiksi aiheen mukaan ja aikasarjoina.
Aikasarjat luovat kuvaa esimerkiksi tietyn kes- kustelunaiheen kehityksestä. Thelwall tuo esi- merkiksi keskusteluun aiheen ”sarjakuvat” ja
”Tanska”? Aikasarjaksi jalostettu blogikeskuste- lujen analyysi paljastaa, etteivät piirroksen jul- kaisuajankohta ja keskustelun ajankohta osu yh- teen, vaan keskusteluvyöry lähti liikkeelle huo- mattavasti myöhemmin.
Monia muutkin hänen esimerkeistään osoitti- vat, millaisia yllätyksiä julkisen keskustelun aal- toihin liittyy.
Thelwallin analyysit ovat kohdentuneet myös erilaisiin suhdeverkostoihin. Kiinnostuksen koh- teena on ollut selvittää, mitä Internet- sivustojen välisten linkkien määrä kertoo esimerkiksi yhte- yksistä eri maissa sijaitsevien tutkimusyksiköiden välillä? Kun hakokoneella haettiin tiettyjen osoit- teiden väliset yhteydet, tietojen pohjalta saatiin esille nopeasti pääteltyä suuntaa vahvoista, vähäi- semmistä ja melko lailla puuttuvista yhteyksistä korkeakoulujen ja tutkimusyksikköjen välillä.
Nopeuden vaikutukset
Thelwallin analyysin välineistö ja tutkimuskoh- dekin vievät ajatuksia pidemmälle tutkimuk- sen suuntautumiseen. Se, miten blogit edustavat yleistä mielipidettä on oma kysymyksensä. Kir- joittajajoukko sijoittuu käytännössä tiettyihin ikäryhmiin sekä niihin, joilla on tiivis verkkoyh- teyden käyttömahdollisuus. Kuinka hyvin niistä voi päätellä yleistä mielipideilmastoa, on kysy- mys, jonka hän itse myös otti esille.
Hänen mallinsa ja välineensä tutkia ajan mieli- pideilmastoa, on kuitenkin häkellyttävän nopea ja reaaliaikainen. Harva blogin kirjoittaja ymmär- tänee, millaiset välineet hänen kirjoitushistorian- sa, laajemman kirjoittajajoukon tekstien analy- sointiin sekä sosiaalisten verkostojen haravoin- tiin ovat käytettävissä.
Erilaisia mielipidemittauksia on toki tehty kymmeniä vuosia, mutta mitä tapahtunee, kun tietojen käsittely alkaa olla lähes reaaliaikaista, samalla, kun sen ulottuvuudet tietojen määräs- sä, tiedon luonteessa, niiden ajallisessa katteessa ja tiedon käsittelyn nopeudessa kasvavat. Mitkä ovat asian vaikutukset ja miten analyysien tieto- ja tullaan vielä käyttämään? &
Signum02.indd 8
Signum02.indd 8 9.6.2006 09:51:099.6.2006 09:51:09
