YKSITYISALOJEN ESIMIEHET JA ASIANTUNTIJAT YTY RY
TYÖAIKALAKI UUDISTUU
Karoliina Huovila Työmarkkinajohtaja, OTK
TYÖAIKALAIN KOKONAISUUDISTUS
• Tavoitteena uudistaa työaikalaki 2020-luvun tarpeisiin
• Muutokset elinkeinorakenteessa ja työn tekemisen tavoissa.
• Sääntelyn ydinfunktio
– Työntekijän työaikasuojelun toteuttaminen
– Terveys ja turvallisuusnäkökulmien huomioon ottaminen
– Yritysten tarkoituksenmukaisten työaikajärjestelyjen mahdollistaminen
TÄYSIN PAKOTTAVIA SÄÄDÖKSIÄ
• Työajaksi luettavasta ajasta ei voi enää sopia
• Vuorotyön sekä lisä- ja ylityön määritelmät
• Lisä- ja ylityösuostumus
• Yötyöhön sisältyvä kello 24:n ja 05:n välinen ajanjakso
• Vuosittainen enimmäistyöaika pääosin pakottavaa lainsäädäntöä
TOISIN SOPIMINEN
• Alakohtaiset tarpeet huomioon valtakunnallisilla työehtosopimuksilla
– Varallaolokorvaus
– Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso
• Työpaikkakohtaiset sopimisen mahdollisuudet
– Liukuvan työajan järjestelyt ja työaikapankki – Vuorokausilevosta poikkeaminen tilapäisesti
• Työnantajan ja työntekijän väliset sopimukset
– Esim. joustotyö
• Aiemmin sovitut TES-määräykset jäävät pääsääntöisesti
VALTAKUNNALLISELLA TYÖEHTOSOPIMUKSELLA VOIDAAN SOPIA
• Varallaolosta, ei siitä, mikä on varallaoloa
• Säännöllisestä työajasta
• Jaksotyöaloista
• Tehtävistä, jotka voidaan teettää yöaikaan
• Joustotyöstä
• Liukuvan työajan rajoista, enimmäiskertymästä ja seurantajakson pituudesta
VALTAKUNNALLISELLA TYÖEHTOSOPIMUKSELLA VOIDAAN SOPIA
• Työaikapankista
• Lyhennettyä työaikaa koskevan sopimuksen kestosta
• Sunnuntaityösuostumuksesta
• Enimmäistyöajan tasoittumisjaksosta
• Lisä-, ylityö- ja
sunnuntaityökorvauksesta ja
korvauksen antamisesta vapaana
• Päivittäisistä tauoista,
vuorokausilevosta, viikkolevosta
TYÖSOPIMUKSELLA VOIDAAN SOPIA
• Varallaolosta ja siitä maksettavasta korvauksesta
• Säännöllisen työajan
pidentämisestä (2 tuntia/ vrk ja 48/viikko, 4 kuukauden
tasoittumisjaksolla)
• Liukuvan työajan järjestely
• Joustotyöajan käyttöönotosta
• Lyhennetystä työajasta
• Päivittäisen tauon lyhentämisestä puoleen tuntiin
SOVELTAMISALA
• Laaja soveltamisala
– Soveltuu lähtökohtaisesti kaikkiin työ- ja virkasuhteisiin – Etätyö
– Laajan soveltamisalan vastinparina laajemmat jouston mahdollisuudet
• Soveltamisalapoikkeuksia
– Työajasta säädetty omassa laissa
– Työaika-autonomia ja tehtävä mainittu laissa
• ”Ei työnantajan asiana valvoa”
• Johtava asema
– Valtakunnallisella TES:llä säädetty vastaava suoja ja tehtävä mainittu
LAIN ULKOPUOLELLA, EI TYÖNANTAJAN ASIANA VALVOA
• Työaika-autonomia + työ, jota siihen liittyvien toiminnan
erityispiirteiden vuoksi tehdään sellaisissa oloissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan
järjestelyjä
• esim. myyntiedustajat, kiinteistövälittäjät ja muut vastaavat liikkuvat työntekijät
• Huomioidaan myös työelämän muutosten myötä syntyvät uudentyyppiset toiminnot ja työskentelytavat
• Työn tekeminen kotona ei kuitenkaan sellaisenaan muuta työtä työaikalain soveltamisalan ulkopuolella tehtäväksi työksi.
Muutos: Hieman muuttunut kriteeristö, pääsääntöisesti jo nykyisellään soveltamisalan ulkopuolella.
TYÖAIKASUOJELUN PERIAATE
• Työaika-autonomiaa arvioitaessa merkityksellistä on työntekijän tosiasialliset mahdollisuudet
vaikuttaa työaikansa pituuteen ja sijoitteluun.
• Ratkaisevaa merkitystä ei siten ole sillä, että työsopimukseen ei ole merkitty työaikaa
• tai sillä, että työnantaja vain ilmoittaa, ettei hän aktiivisesti seuraa työntekijän työajan käyttöä
• Työaikalain työajaksi luettava aika ≠
työsopimuksessa sovittu työaika, jolta maksetaan palkkaa ja jona
työnantajalla on oikeus työntekijän työvoimaan
• Kaikki aika = työajaksi
luettava aika + lepoaika
TYÖAJAKSI LUETTAVA AIKA
”Työhön käytetty aika ”
• Työntekijä työskentelee ja suorittaa työtehtäviään
• Jossakin määrin myös työtehtäviä välittömästi sivuavia työhönsidonnaisuuksia (perehdytys, pakolliset
terveystarkastukset)
• Käsitettä ei ole sidottu maantieteelliseen paikkaan (Konttorilla, tehtaassa, kulkuvälineessä jne.)
• Asiakkaan luona
• Etätyössä
TYÖAJAKSI LUETTAVA AIKA
”Aika, jolloin työntekijä on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä.”
• Varsinainen työntekopaikka
• Mikä tahansa muu paikka, jossa työntekijä suorittaa työnantajan määräämiä tehtäviä.
• Työntekijä on käytettävissä voidakseen välittömästi suorittaa ne työtehtävät, joita kulloinkin tarvitaan.
• Kysymys varallaoloa selvästi sitovammasta olosuhteesta.
• Esimerkiksi työpaikalla tapahtuva päivystys.
• Jos työntekijällä on mahdollisuus järjestää ajankäyttönsä ilman suurempia velvoitteita ja keskittyä omiin asioihinsa, kysymys ei ole työajasta.
TYÖAIKAA/VAPAA-AIKAA?
• Työaikalain 18 §:
Absoluuttinen työajan
enimmäismäärä
• Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana.
• Valtakunnallisten työnantajien ja
työntekijöiden yhdistysten oikeudesta sopia
tasoittumisjakson pituudesta säädetään 34 §:ssä.
(6kk/12kk)
MUITA MUUTOKSIA
• Liukuva työaika
• Matka-aika
• Työaikapankki
– Työpaikoilla on valittavana 1) lakisääteinen työaikapankki 2) työehtosopimukseen perustuva työaikapankki
• Varallaolo
– Perustuu sopimukseen, ei työaikaa
• Joustotyö
LIUKUVA TYÖAIKA
• Liukuva työaika tarkoittaa säännöllisen työajan järjestelyä, jossa työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä päivittäisen työaikansa sijoittamisesta.
• Työntekijä voi ”liukua” eli lyhentää tai pidentää työpäivän työaikaa liukuma-ajan puitteissa
• Liukuma-aika max. 4 tuntia.
• Kiinteä työaika
• Työnantajan on työntekijän pyytäessä pyrittävä antaa vapaa kokonaisina päivinä
• Uutta: Liukua voi myös siten, että välissä on tauko Vuorokausilevon kuitenkin täytyttävä!
LIUKUVA TYÖAIKA
• Liukuvaan työaikaan liittyy 4kk:n pituinen seurantajakso
• Seurantajakson keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika enintään 40 tuntia.
• Seurantajakson päättyessä ylityksiä saa olla enintään 60 tuntia ja
alituksia enintään 20 tuntia
LIUKUVASTA TYÖAJASTA SOPIMINEN JA SOPIMUKSEN IRTISANOMINEN
• Työnantaja ja työntekijä voivat sopia liukuvan työajan
järjestelyn käyttöönotosta, vaikka työehtosopimukseen ei sisältyisi tällaista määräystä.
• Liukuvaa työaikaa koskevan sopimuksen vähimmäissisältö 1) Yhdenjaksoinen kiinteä työaika
2) Työajan vuorokautisesta liukumarajasta ja liukumarajan sijoittamisesta
3) Lepoaikojen sijoittamisesta
4) Säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä
• Sopimus on irtisanottavissa
TYÖAIKAPANKKI
• Järjestelmä, jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää ja yhdistää toisiinsa
• Aikaa voidaan säästää pankkiin ”sellaisenaan”. Esim. tehty ylityö
• Rahamääräinen etuus on ennen pankkiin siirtämistä
muutettava aikamääräiseksi. Esimerkki: Työntekijän tuntipalkka on 10 euroa/tunnissa. Työntekijä haluaa siirtää työaikapankkiin 500 euron etuuden. Aikamääräisenä tämä etuus merkitsee 50 tuntia
• Kun etuus/aikamääräinen etuus siirretään pankkiin, alkuperäiset ehdot niiden maksamisesta/antamisesta
TYÖAIKAPANKKIA KOSKEVA SOPIMUS
• • Työpaikoilla on valittavana 1) lakisääteinen
työaikapankki 2) työehtosopimukseen perustuva työaikapankki
• Työehtosopimuksella ei voida rajoittaa lakisääteisen työaikapankin käyttöä.
• Työaikapankin käyttöönotosta sovitaan paikallisesti:
(TA ja luottamusmies. Jollei luottamusmiestä, luottamusvaltuutettu/muu
edustaja/henkilöstö/henkilöstöryhmä yhdessä) Sopimuksessa sovittava
• Mitä eriä säästetään ja kuinka paljon enimmillään
• Työaikapankin lakkaamisesta ja saldojäämän käsittelystä
• Vapaan käyttämisen periaatteista ja menettelytavoista.
MITÄ ERIÄ PANKKIIN SIIRRETÄÄN?
Pankkiin saa siirtää:
• Lisä- ja ylityötunnit
• Liukumasaldoa
• Lakiin tai sopimukseen perustuvat rahamääräiset etuudet sen jälkeen, kun ne on ensin muutettu
aikamääräisiksi
Pankkiin siirtäminen edellyttää
työntekijän kutakin kertaa varten tai lyhyehköksi määräajaksi antamaa
Pankkiin ei saa siirtää:
• Säännölliseltä työajalta maksettavaa palkkaa
• Kulukorvauksia
• Rahamääräistä etuutta sen jälkeen kun se on erääntynyt maksettavaksi
LISÄ- JA YLITYÖ
• Lisätyötä on sovitun säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei kuitenkaan ylitä laissa säädetyn säännöllisen työajan
enimmäismäärää
• Lisätyö edellyttää suostumusta, jollei siitä ole sovittu työsopimuksessa
• Vaihtelevassa työajassa suostumus voidaan antaa kertaluonteisesti/lyhyehköksi ajaksi kerrallaan
• Ylityötä on työ, joka ylittää säännöllisen työajan enimmäismäärät
• Edellyttää työnantajan aloitetta
• Ylityö edellyttää suostumusta; kertaluonteinen/lyhyehköksi ajaksi kerrallaan
• Huom! Vain työajaksi luettava aika huomioidaan laskennassa
ERILLINEN KUUKAUSIKORVAUS (38 §)
• Koskee lisätyö-, ylityö-ja sunnuntaityökorvauksia
• Johtamistyö tai 1.1.2020 tai sen jälkeen tehty työsopimus, jossa sopimus joustotyöajasta
• Erillistä kuukausikorvausta koskeva sopimusehto
irtisanottavissa, jos työsopimus tehty 1.1.2020 tai sen jälkeen
•Aiemmin tehtyyn työsopimukseen noudatetaan aiempaa lakia
YLITYÖ LIUKUVASSA TYÖSSÄ
• Liukuva työaika 37,5 h/vk => 7,5h/pv
• Vuorokautista ylityötä on työ, joka ylittää kahdeksan tuntia vuorokaudessa
• Viikoittaista ylityötä työ, jota tehdään työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänä ja joka ylittää 40 tuntia olematta vuorokautista ylityötä.
• Viikoittaista ylityötä on myös kiinteän työajan lisäksi
työnantajan määräyksestä tehty työ, jonka vuoksi 12 §:n 2
momentin mukainen enimmäiskertymä ylittyy seurantajakson päättyessä.
• Lisätyötä on säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä.
ESIMERKKI
• Säännöllinen vuorokautinen työaika 7,5 h
• Aamuliukuma 07:00-09:30 - Iltaliukuma 15:00-19:00
• Työntekijä saapui töihin 09:30 Aikoi lähteä kotiin klo 15:00
• Työntekijä jatkanut työntekoaan työnantajan määräyksestä klo 19:40 saakka
JOUSTOTYÖ
JOUSTOTYÖ
• Ensisijaisesti asiantuntijatyöhön tarkoitettu työaikamuoto
• Pyritty vastaamaan muuttuviin tarpeisiin
• Työnantaja ja työntekijä saavat sopia
• Työehtosopimuksen estämättä
• Vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää
• Soveltuu vain tehtäviin, jossa työntekijä voi vapaasti päättää työntekopaikan
• Työaikaa seurataan, mutta työntekijä voi päättää pääosasta sen
JOUSTOTYÖ
• Sovitaan, voidaan irtisanoa
• Ei yötyötä
• Joustotyöaikaa koskevassa sopimuksessa on sovittava ainakin:
1) päivistä, joille työntekijä saa sijoittaa työaikaa
2) viikkolevon sijoittamisesta
3) mahdollisesta kiinteästä työajasta
4) sovellettavasta työajasta joustotyöaikaa koskevan sopimuksen päättymisen jälkeen
• Viikoittainen säännöllinen työaika saa joustotyöajassa olla keskimäärin enintään 40 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana (TES: 6 kk)
Jakso 1 Jakso 2 Jakso 3
1.1. 1.5. 1.9. 31.12.
Työaika 40 h / vko Työaika 40 h / vko Työaika 40 h / vko
VÄHINTÄÄN 50 % TYÖAJASTA
Oltava sellaista, jonka 1) sijoittelusta
2)työntekopaikasta
Työntekijä voi itsenäisesti päättää
• Työpäivistä voidaan sopia vapaasti Esim. 4 tai 7 päivää viikossa
• Lähtökohtana sijoittaminen arkipäiville
• Huolehdittava viikkolevon
toteutumisesta, jos työtä voidaan sijoittaa 7 päivälle
Työ 8h
Vapaa
16h Vapaa
16h Vapaa
Vapaa 16h 16h
Työ 8h Työ 8h Työ 8h
Vapaa 18h Työ 8h
Vapaa Vapaa 24 h
24 h
Ma
Ma Ti Ke To Pe
Työntekijä voi itse päättää työaikansa sijoittamisesta
Kiinteä työaika
TYÖAIKAKIRJANPITO
• Työntekijän toimitettava työnantajalle luettelo työtunneista
• Joustotyössä vastuu työajan seurannasta on työntekijällä
YLITYÖT
• Yli- ja lisätyön kertyminen poikkeuksellista
• Joustotyössä viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään viikoittaisen vapaan aikana
• Jos työnantaja vaatii työskentelemään yli 8 tuntia päivässä,
kyse on ylityöstä
Työ 7,5 h
Ylityö
Normaali päivittäinen työaika
8 h ylittävä työ, jonka
työnantaja edellyttää tekemään
Lisätyö 30 min
Ma Ti Ke To Pe La Su
Työntekijä voi sijoittaa työtä
ma-pe Ylityö jos työnantaja
edellyttää työskentelyä
YKSITYISALOJEN ESIMIEHET JA ASIANTUNTIJAT YTY RY
