JANI LESKINEN ANTTI KARJALAINEN TIMO LANKI
Melukoulutuksen kehittämisen
tarveselvitys
Reports and Studies in Forestry and
Natural Sciences
PUBLICATIONS OF
THE UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND
MELUKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN
TARVESELVITYS
JANI LESKINEN ANTTI KARJALAINEN
TIMO LANKI
MELUKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TARVESELVITYS
Publications of the University of Eastern Finland Reports in Sciences and Forestry
No 36
University of Eastern Finland Faculty of Science and Forestry
Department of Environmental and Biological Sciences Kuopio
2020
Grano Oy Jyväskylä, 2020 Editor: Pertti Pasanen
Distribution: University of Eastern Finland / Sales of publications http://www.uef.fi/kirjasto
ISBN: 978-952-61-3584-7 (PDF) ISSNL: 1798-5684
ISSN: 1798-5692
Author’s address: Postdoctoral Researcher Jani Leskinen, Ph.D.
University of Eastern Finland
Depart. of Environmental and Biological Sciences P.O. Box 1627
70211 KUOPIO, FINLAND email: jani.leskinen@uef.fi
Early Stage Researcher Antti Karjalainen, M.Sc.
University of Eastern Finland
Depart. of Environmental and Biological Sciences P.O. Box 1627
70211 KUOPIO, FINLAND email: antti.karjalainen@uef.fi
Professor Timo Lanki, Ph.D.
University of Eastern Finland
Depart. of Environmental and Biological Sciences P.O. Box 1627
70211 KUOPIO, FINLAND email: timo.lanki@uef.fi
Leskinen Jani, Karjalainen Antti & Lanki Timo Melukoulutuksen kehittämisen tarveselvitys Kuopio: University of Eastern Finland, 2020 Publications of the University of Eastern Finland Reports in Forestry and Natural Sciences 2020; 36 ISBN: 978-952-61-3584-7 (PDF)
ISSNL: 1798-5684 ISSN: 1798-5692
TIIVISTELMÄ
Tämä on Melukoulutuksen kehittämisen tarveselvitys -hankkeen loppuraportti.
Hankkeessa selvitettiin kansallisesti meluosaamiseen ja -koulutukseen liittyviä tarpeita yksityisellä ja julkisella sektorilla ja erityisesti kiinnostusta osallistua maksulliseen melukoulutukseen. Lisäksi selvitettiin alueellisesti melukoulutuksen kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia oppilaitoksissa sekä melutoimijoiden verkostoitumistarpeita.
Selvitys aloitettiin kartoittamalla Suomen melualan toimijoita (yritykset, kunnat, valtiolliset toimijat) ja keräämällä yhteystiedot. Hankkeessa laadittiin sähköinen kysely (kysely 1), jolla selvitettiin melualalla toimivien henkilöiden koulutustarpeita ja -toiveita. Kyselyllä selvitettiin myös, millaisia koulutusteemoja melun parissa toimivat työntekijät koulutuksen toivoisivat sisältävän ja missä muodossa koulutus olisi hyvä toteuttaa. Kysely laadittiin yhteistyössä Etelä-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducaten asiantuntijoiden kanssa.
Hankkeen toisessa osassa lähetettiin meluopintoja koskevat sähköiset kyselyt Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian, Savon ammattiopisto SAKKY:n, Ylä-Savon ammattiopisto YSAO:n, Karelia-ammattikorkeakoulun ja Savonia- ammattikorkeakoulun koulutuspäälliköille (kysely 2) ja opiskelijoille (kysely 3).
Kyselyjen avulla selvitettiin kiinnostusta lisätä meluteemojen osuutta opetuksessa, koulutuksen sisältöön liittyviä toiveita ja opiskelijoiden yleistä mielenkiintoa meluasioita kohtaan. Lisäksi koulutuspäälliköitä pyydettiin arvioimaan mahdollisuuksia sisällyttää Itä-Suomen yliopiston meluopintoja osaksi tutkintoja.
Kyselyt pyrittiin kohdistamaan koulutusaloille, joissa meluasioihin arveltiin olevan kiinnostusta. Kysely 3 välitettiin myös Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteen ja sovelletun fysiikan opiskelijoille.
Hankkeen kolmantena osana selvitettiin meluasioiden parissa Pohjois-Savon alueen yrityksissä, kunnissa ja valtiollisissa organisaatioissa toimivien asiantuntijoiden kiinnostusta ja tarvetta lisätä yhteistyötä esimerkiksi verkostoitumalla osaamiskeskittymäksi. Alun perin tarkoitus oli järjestää verkostoitumistilaisuus, mutta koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen
vuoksi päädyttiin lopulta sähköpostikyselyyn (kysely 4). Kyselyssä tiedusteltiin muun muassa, missä määrin alueen melutoimijoilla on yhteistyötä tällä hetkellä, ja millainen Itä-Suomen yliopiston rooli yhteistyöverkostossa voisi olla.
Kyselyyn 1 vastasi 124 henkilöä ja vastausprosentti oli 26. Vastaajista valtaosa oli kuntien työntekijöitä (60 %), joten tulokset heijastavat varsinkin kuntasektorin tilannetta. Nykyistä laajemmalle melukoulutukselle on kyselyn perusteella Suomessa kysyntää. Yli 30 % yksityisen ja julkisen sektorin vastaajista kertoi, ettei ole koskaan saanut meluun liittyvää koulutusta, mutta samalla 85 % vastaajista kertoi tarvitsevansa lisäkoulutusta. Kyseisistä henkilöistä valtaosa oli kuntien työntekijöitä.
Meluosaajien puutteen vuoksi rekrytointivaikeuksia kertoi kokeneensa 10 % kaikista vastaajista ja 16 % yrityspuolen vastaajista.
Vastaajista 89 % kertoi voivansa osallistua maksulliseen koulutukseen: kaikkien vastanneiden mukaan koulutuksen maksaisi työnantaja. Lähes 60 % vastaajista katsoi sopivan hinnan koulutukselle olevan 250–500 € ja noin kolmasosa arvioi sopivaksi hinnaksi alle 250 €.
Koulutusmuotoina toivottiin käytettävän varsinkin luento-opetusta sekä ohjattua mittaus- ja mallinnusraporttien tulkintaa. Vastaajista 73 %:n mielestä opetus voisi olla yhdistelmä verkko-opiskelua ja lähiopetusta. Koulutuksen toivottiin olevan monipuolista, modulaarista ja käytännönläheistä. Kysyntä oli suurinta 1–2 päivän koulutukselle; etäopiskelu nousi esille keinona lisätä koulutuksen tavoitettavuutta sekä pitää kulut matalina.
Vastaajista 19 % oli kiinnostunut osallistumaan asiantuntijana koulutuksen järjestämiseen Itä-Suomen yliopistossa. Erityisesti vierailijaluentojen antaminen ja opinnäytetyön tarjoaminen kiinnostivat vastaajia, mutta valmiuksia oli myös harjoitustöiden ohjaukseen ja työharjoittelupaikan tarjoamiseen. Kyselyn perusteella Pohjois-Savon alueella melun parissa toimivilla asiantuntijoilla on kiinnostusta lisätä keskinäistä yhteistyötä verkostoitumalla esimerkiksi tiedon vaihtoa varten. Itä- Suomen yliopistolta toivottiin mahdollisesti perustettavaan meluverkostoon koordinoijan ja kouluttajan roolia.
Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueiden oppilaitosten koulutuspäälliköistä 89
% kertoi, että meluasioita opetetaan osana muita kursseja; toisaalta puolet opiskelijoista mainitsi, ettei ole suorittanut aiheeseen liittyviä opintoja. Opiskelijoista 65 % toivoi nykyistä enemmän melukoulutusta, 73 % kertoi olevansa kiinnostunut suorittamaan jatkossa meluopintoja ja 79 % piti meluosaamista vähintään melko tarpeellisena. Koulutuspäälliköistä 44 % arvioi, että Itä-Suomen yliopiston opintoja on mahdollista sisällyttää osaksi heidän oppilaitostensa tutkintoja.
Loppupäätelmänä voidaan todeta, että hankkeen perusteella Suomessa on kysyntää nykyistä laajemmalle melukoulutukselle sekä yrityksissä että julkisella sektorilla, ja jatkuvaan oppimiseen liittyvästä koulutuksesta ollaan valmiita jonkin verran myös maksamaan. Toisaalta kysyntää näyttää olevan myös meluun liittyville perusopinnoille, sillä opiskelijat Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa ovat kiinnostuneita meluun liittyvistä kysymyksistä ja valmiita opiskelemaan aihetta lisää. Melukoulutuksen laajennusta Itä-Suomen yliopistossa suunniteltaessa nämä
näkökohdat tulisi yhdistää esim. verkko-opetuksen ja opintojen modulaarisen rakenteen kautta. Tulevan melukoulutuksen tulisi kattaa laajasti meluun ja erityisesti ympäristömeluun liittyvät aihealueet ja hyödyntää opetuksessa yliopiston ulkopuolisten melualan toimijoiden asiantuntemusta.
Universal Decimal Classification: 377, 534.83, 628.517.2
CAB Thesaurus: noise; noise abatement; education; continuing education; public sector;
private sector; schools; networking; Finland
Yleinen suomalainen ontologia: melu; meluntorjunta; koulutus; täydennyskoulutus; julkinen sektori; yksityinen sektori; oppilaitokset; verkostoituminen; Suomi
ABSTRACT
This is the final report of the ‘Survey of demand for expanded noise education’
project. In this project, the needs of Finnish private and public sector concerning noise expertise and education, and especially various organizations’ interest to participate in fee-based noise education, were examined. In addition, the regional needs and possibilities for developing noise education in educational institutions and for the networking of noise experts were investigated.
At the beginning of the project, experts of the Finnish noise industry were mapped, and their contact details were gathered. An electronic questionnaire (Questionnaire 1) was created in order to investigate the educational needs and wishes of persons working with noise issues, including wishes concerning educational themes and format. The questionnaire was developed in collaboration with the experts of the Centre for Economic Development, Transport and the Environment of Southern Finland, Finnish institute for health and welfare, and Aducate - Centre for Training and Development of the University of Eastern Finland.
In the second part of the project, electronic questionnaires regarding noise education were sent to the heads of education of the North Karelia Municipal Education and Training Consortium (Riveria), Savo Consortium for Education (SAKKY), Ylä-Savo Vocational College (YSAO), Karelia University of Applied Sciences and Savonia University of Applied Sciences (Questionnaire 2), as well as to the students of these educational institutions (Questionnaire 3). Using these questionnaires, interests to add noise themes in the current education, wishes regarding the contents of noise education as well as students’ general interest on noise issues were investigated. The heads of education were also asked to evaluate the possibilities to include the noise courses of the University of Eastern Finland to their degrees. The questionnaires were targeted at educational fields where noise issues were assumed to be of interest. The Questionnaire 3 was also disseminated to the students of environmental science and applied physics at the University of Eastern Finland.
In the third part of the project, interests and needs of noise experts in companies, municipalities and governmental institutions of North Savo region for increasing collaboration e.g. in the form of a competence cluster were investigated. An original aim was to organize a networking event, but due to the coronavirus situation an e- mail questionnaire (Questionnaire 4) regarding networking possibilities was eventually created. This questionnaire included questions about current collaboration between regional noise experts and the role of the University of Eastern Finland in the possible noise network.
Regarding Questionnaire 1, a total of 124 responses were received and the response rate was 26%. Most of the respondents were municipal workers, meaning that the results reflect the situation especially in the municipal sector. The results highlight the need for expanded noise education in Finland. Over 30% of the private and public sector respondents had not got noise education before, and 85% of the
respondents, mostly municipal workers, reported a need for noise education.
Concerning the recruitment of new employees, 10% of all respondents and 16% of the public sector respondents reported having had recruiting problems due to general lack of noise experts.
Concerning the education fee, 89% of the respondents answered having an opportunity to participate in a fee-based education that would be paid by their employer. Approximately 60% of the respondents regarded €250-500 as an appropriate fee, whereas one third considered the reasonable fee to be less than €250.
Concerning the forms of teaching, the respondents favored especially lectures and supervised interpretation of measurement and modeling reports. Approximately 70% of the respondents preferred a combination of e-learning and contact teaching.
They also supported diverse, modular and practical education. One to two days was the most favored duration for a training period; remote learning was suggested as a way to improve accessibility of the education and to keep costs low.
Approximately 20% of the respondents were interested in participating in the teaching concerning noise at the University of Eastern Finland. Guest lecturing and providing opportunities for theses at the workplace were especially favoured. In addition, supervising exercises and providing internship positions were also supported.
Based on the responses regarding Questionnaire 4, noise experts in the North Savo region are interested in increasing collaboration and networking e.g. for sharing information with each other. It was suggested that the University of Eastern Finland could work as a coordinator and educator in the possible network.
Concerning Questionnaire 3, most of the heads of education (89%) in the North Savo and North Karelia regions reported teaching of noise issues being a part of other courses; on the other hand, half of the students reported not having studied noise issues. Looking at the other responses of the students, 65% wished more teaching on noise, 73% were interested in noise studies and 79% regarded expertise on noise issues as at least quite useful for themselves. Over 40% of the heads of education found it possible to include noise studies at the University of Eastern Finland as a part of the degrees of their educational institutions.
In conclusion, based on the results of this project, demand for expanded noise education in Finland exists both in companies and public sector. Moreover, there is willingness to pay for the education. At the same time, there is demand for basic studies in the field of noise among students in North Savo and North Karelia, and the students are in general interested in noise issues. Combining e-learning and modular structure of studies should be considered to serve the needs of both private and public sector and educational institutions when planning expansion of noise education at the university. Teaching should cover the relevant themes of noise, especially environmental noise and noise control. Furthermore, the expertise of people working in the noise field outside the university should be utilized in teaching.
KIITOKSET
Tämän raportin aineisto on kerätty Melukoulutuksen kehittämisen tarveselvitys - hankkeessa. Hanke oli Euroopan sosiaalirahaston Kestävää kasvua ja työtä 2014–
2020 rakennerahasto-ohjelman rahoittama ja se toteutettiin 1.1.2020–31.6.2020.
Tämän raportin kirjoittajat haluavat kiittää Euroopan sosiaalirahastoa hankkeen rahoittamisesta. Kyselyiden suunnitteluun osallistuivat Larri Liikonen Etelä-Suomen Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksesta (ELY-keskus), Anu Turunen, Tarja Yli- Tuomi ja Pekka Taimisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL) sekä Tiina Pyrstöjärvi Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducatesta.
Kiitämme heitä avusta kyselyiden koostamisessa. Kiitokset myös kaikille kyselyihin vastanneille.
Kuopiossa syyskuussa 2020
Jani Leskinen, Antti Karjalainen & Timo Lanki
SISÄLLYS
1 JOHDANTO ... 17
2 KYSELYT ... 19
2.1 Kyselyiden toteuttamistapa ja kohderyhmät ... 19
2.2 Kyselyiden sisällöt ... 20
2.3 Kyselyiden lähettäminen ... 21
3 TULOKSET ... 23
3.1 Yksityiset ja julkiset toimijat ... 23
3.1.1 Vastaajien tausta ... 23
3.1.2 Melukoulutustarpeet ja -mahdollisuudet ... 30
3.1.3 Toiveet melukoulutuksen menetelmiksi ja sisällöiksi ... 34
3.1.4 Yhteistyö melukoulutuksen järjestämisessä ... 42
3.1.5 Verkostoituminen Pohjois-Savossa ... 43
3.2 Oppilaitokset ... 44
3.2.1 Nykyinen melukoulutus ja laajennustarpeet ... 44
3.2.2 Toiveet melukoulutuksen menetelmiksi ja sisällöiksi ... 52
3.2.3 Opiskelijoiden yleinen mielenkiinto meluasioihin ... 55
4 JOHTOPÄÄTÖKSET... 58
4.1 Yksityinen ja julkinen sektori ... 58
4.2 Oppilaitokset ... 59
4.3 Loppupäätelmät... 60
LIITTEET
Liite 1: Kysely yksityiselle ja julkiselle sektorille Liite 2: Kysely koulutuspäälliköille
Liite 3: Kysely opiskelijoille Liite 4: Verkostoitumiskysely
17
1 JOHDANTO
Viime vuosina joukko melualan yrityksiä on lähestynyt Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitosta toiveenaan nykyistä laajempi melukoulutus.
Melualan toimijat ovat kertoneet yliopistolle kokevansa hankaluuksia rekrytoida melualan asiantuntijoita. Rekrytointivaikeudet ja meluasiantuntijoiden puute voivat hankaloittaa meluongelmiin puuttumista ja rajoittaa yritysten liiketoimintamahdollisuuksia.
Tällä hetkellä melukoulutus, erityisesti ympäristömelukoulutus, on Suomessa vähäistä. Itä-Suomen yliopistossa on tarjolla kaksi meluntorjunnan kurssia (peruskurssi 4 op ja jatkokurssi 6 op), joilla opiskelijat saavat perustiedot melusta, meluntorjunnasta ja melun terveysvaikutuksista.
Meluopetusta tarjotaan myös joissakin muissa korkeakouluissa, esimerkiksi seuraavissa oppilaitoksissa, ml. akustiikan opetusta tarjoavat oppilaitokset (tiedot poimittu oppilaitosten internet-sivuilta 6/2020):
• Aalto-yliopisto
o Tieto-, tietoliikenne- ja informaatiotekniikan maisteriohjelmaan kuuluu akustiikan ja audiotekniikan pääaine, johon sisältyy 30 op opintojaksoja, joissa käsitellään mm. akustisia mittauksia, virtuaali- ja kommunikaatioakustiikkaa sekä signaalinkäsittelyä.
o Yksittäisiä äänenkäsittelyn kursseja sisältyy Sound in New Media - maisteriohjelmaan.
o Meluntorjunnan kurssi on järjestetty aiemmin.
o Sähkötekniikan korkeakoulun järjestämässä tekniikan tohtorin koulutuksessa on akustiikan ja äänenkäsittelyn pääaine, johon kuuluu aiheeseen liittyviä jatkokursseja.
• Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
o Metsätalouden ja ympäristöteknologian koulutusyksikkö on järjestänyt täydennyskoulutuksena ympäristönäytteenottajien sertifiointijärjestelmään liittyvän Melun mittaaminen ja arviointi - koulutuksen (laajuus: 3 pv). Koulutus on pidetty edellisen kerran v.
2017.
o Koulutuksessa on käsitelty melun perusteita, lainsäädäntöä ja ohjeita, melumittausten suunnittelua ja toteuttamista, mittausvälineitä, tulosten analysointia ja raportointia sekä työsuojelua.
• Tampereen teknillinen yliopisto
o Rakennustekniikan DI-tutkinto-ohjelmaan sisältyvät akustiikkasuunnittelun aineopinnot (20 op), joihin kuuluu mm.
akustisessa suunnittelussa tarvittavia mittausmenetelmiä ja -
18 tekniikoita sekä teollisuuden koneakustiikkaan liittyviä melun eristämisen ja vaimentamisen menetelmiä.
Lisäksi melu- ja akustiikka-asioita käsitellään erilaisilla koulutus- ja opetuspäivillä, missä pidetään aiheeseen liittyviä esityksiä. Luettelossa esimerkkejä kyseisistä tilaisuuksista:
• Akustiikkapäivät
o Akustinen seura ry:n joka toinen vuosi järjestämä tieteellinen konferenssi.
• Suomen Työhygienian Seura ry:n koulutuspäivät o Järjestetään vuosittain.
• Työterveyslaitoksen sisäiset ja yleiset koulutukset o Useita koulutustilaisuuksia vuodessa.
• Valtakunnalliset meluntorjuntapäivät
o Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY- keskus) ja ympäristöministeriön (YM) joka toinen vuosi järjestämä seminaari.
Tämän hankkeen ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää yksityisellä ja julkisella sektorilla (yritykset, kunnat ja valtiolliset organisaatiot) meluasioiden parissa työskentelevien henkilöiden meluun liittyvät osaamistarpeet ja kysyntä koulutukselle Suomessa. Samalla hankkeessa selvitettiin kiinnostusta suorittaa maksullisia meluopintoja Itä-Suomen yliopistossa.
Toisena tavoitteena oli selvittää viiden Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueen oppilaitoksen melukoulutuksen nykyinen laajuus ja tarve laajentaa koulutusta sekä mahdollisuudet yhteistyöhön Itä-Suomen yliopiston kanssa (yliopistossa suoritettavien meluopintojen sisällyttäminen osaksi tutkintoja). Kiinnostusta nykyistä laajempaan melukoulutukseen kysyttiin myös opiskelijoilta kyseisissä oppilaitoksissa sekä Itä-Suomen yliopistossa.
Kolmantena tavoitteena oli selvittää Pohjois-Savon alueella melutoimijoiden tarve ja kiinnostus muodostaa osaajien yhteistyöverkosto. Lisäksi selvitettiin, millaista roolia Itä-Suomen yliopistolta toivotaan verkostoitumisessa.
Hankkeen tulosten perusteella on tarkoitus myöhemmin päättää, käynnistetäänkö Itä-Suomen yliopistossa nykyistä laajemman ja myös yliopiston ulkopuolisille henkilöille tarkoitetun melukoulutuksen suunnittelu ja kehittäminen.
19
2 KYSELYT
2.1 KYSELYIDEN TOTEUTTAMISTAPA JA KOHDERYHMÄT
Melukoulutuksen tarveselvitystä varten laadittiin kolme verkkokyselyä Microsoft Forms -ohjelmalla. Kyselyt suunniteltiin yhteistyössä Etelä-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) meluasiantuntijoiden kanssa. Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate oli myös mukana asiantuntijana kyselyiden laatimisessa.
Lisäksi hankkeessa laadittiin Pohjois-Savon melutoimijoiden verkostoitumiseen liittyvä sähköpostikysely.
Kyselyn 1 (Liite 1) kohderyhmiä oli kolme: yksityiseltä sektorilta yritykset ja julkiselta sektorilta kunnat ja valtiollisten organisaatioiden toimijat. Kohderyhmiä kartoitettaessa käytiin läpi meluasioiden parissa toimivien yritysten, kuntien ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon ja rakennusvalvonnan sekä valtiollisten organisaatioiden verkkosivuja. Kyseisiltä verkkosivuilta etsittiin keskeisiä meluasioiden parissa toimivia henkilöitä.
Yritysten osalta kohderyhminä oli ympäristösuunnittelu- ja ympäristökonsultointiyrityksiä, akustiikkatoimijoita, kiinteistö- ja rakennusalan konsulttitoimistoja, insinööritoimistoja, arkkitehtitoimistoja, kaivosyhtiöitä, rakennusyhtiöitä, metalli- ja metsäteollisuuden yrityksiä ja tuulivoimayrityksiä.
Kuntien osalta kyselyn kohderyhminä olivat kuntien ympäristönsuojelu- ja ympäristöterveyspäälliköt ja yli 50 000 asukkaan kuntien osalta myös joko tekniset johtajat tai rakennusvalvonnan asiantuntijat. Osassa kuntia ympäristönsuojelu- ja ympäristöterveysvalvonta on kuntayhtymien tai useiden kuntien muodostamien yhteistoiminta-alueiden vastuulla. Näissä tapauksissa kohteeksi valittiin kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alueiden osalta isäntäkunta.
Valtiollisista organisaatioista kohderyhmiksi valittiin sellaisia, joiden tiedetään toimivan meluasioiden parissa: esim. aluehallintovirastot (AVI), Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), puolustusvoimat, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), sosiaali- ja terveysministeriö (STM), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Teknologian tutkimuskeskus (VTT), Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Työterveyslaitos (TTL), Työturvallisuuskeskus (TTK) ja ympäristöministeriö (YM).
Kyselyn 2 (Liite 2) kohderyhminä olivat kolme Itä-Suomen alueen ammatillisia oppilaitosta (Savon ammattiopisto SAKKY, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria ja Ylä-Savon ammattiopisto YSAO) sekä kaksi alueen korkeakoulua (Karelia- ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu). Oppilaitoksista valittiin ne koulutusalat, joihin arveltiin sisältyvän meluopintoja tai joiden opiskelijoilla ajateltiin olevan kiinnostusta meluasioihin. Kysely lähetettiin näiden alojen koulutuspäälliköille.
20 Koulutusalat olivat seuraavat:
• Energiatekniikka
• Konetekniikka
• Luonnonvara-ala
• Kaivos-, kivi- ja louhinta-ala
• Maanmittausala
• Metalliala
• Metsäala
• Muoviala
• Prosessiteollisuus
• Rakennustekniikka
• Teknologiaosaaminen
• Tuotantotekniikka
• Yhdyskuntatekniikka
• Ympäristötekniikka
Kyselyn 3 (Liite 3) kohderyhmäksi valittiin kyselyn 2 koulutuspäälliköiden edustamien koulutusalojen opiskelijat. Näiden lisäksi kohderyhminä olivat Itä- Suomen yliopiston ympäristötieteen ja sovelletun fysiikan opiskelijat.
Kyselyn 4 (Liite 4, verkostoitumiskysely) kohderyhminä oli Pohjois-Savon alueella meluasioiden parissa yrityksissä ja julkisella sektorilla (kunnat ja valtiolliset organisaatiot) toimivia henkilöitä. Kuntien yhteyshenkilöinä olivat ympäristönsuojelu- ja ympäristöterveyspäälliköt sekä joko tekniset johtajat tai rakennusvalvonnan asiantuntijat.
2.2 KYSELYIDEN SISÄLLÖT
Kyselyllä 1 selvitettiin, onko yksityisellä ja julkisella sektorilla (yritykset, kunnat ja valtion asiantuntijaorganisaatiot) meluasioiden parissa toimivilla henkilöillä tarvetta ja kiinnostusta osallistua Itä-Suomen yliopiston järjestämään maksulliseen melukoulutukseen sekä millaisia sisältöjä ja koulutusmenetelmiä koulutukselta toivotaan (Liite 1). Vastaajilta kysyttiin myös halukkuutta osallistua asiantuntijana melukoulutuksen antamiseen (harjoitustöiden ohjaus, vierailijaluennon antaminen, opinnäytetyön ohjaus tai mahdollisuus kerätä aineistoa opinnäytetyötä varten sekä työharjoittelupaikan tarjoaminen). Useimmat kysymyksistä koskivat vastaajan omia koulutustarpeita ja näkemyksiä. Pienempi osa kysymyksistä liittyi laajemmin vastaajan organisaation tarpeisiin, joten näistä kysymyksistä pyydettiin keskustelemaan työyhteisössä etukäteen ennen vastaamista.
Kyselyllä 2 tiedusteltiin luvussa 2.1 mainittujen koulutusalojen koulutuspäälliköiltä, missä laajuudessa melukoulutusta heidän oppilaitoksissaan annetaan tällä hetkellä ja miten he arvioivat opiskelijoiden suhtautuvan nykyistä
21 laajempaan melukoulutukseen (Liite 2). Lisäksi kyselyllä tiedusteltiin, olisiko oppilaitosten koulutusohjelmiin jatkossa mahdollista sisällyttää Itä-Suomen yliopistossa suoritettavia meluopintoja.
Kyselyllä 3 kartoitettiin kyselyyn 2 valittujen oppilaitosten opiskelijoiden sekä Itä-Suomen yliopiston opiskelijoiden meluopintojen nykyistä laajuutta ja mahdollisia melukoulutuksen laajennustarpeita sekä ylipäänsä kiinnostusta opiskella meluun liittyviä asioita (Liite 3). Lisäksi kysyttiin opiskelijoiden arviota melun aiheuttamista terveyshaitoista Suomessa ja kiinnostusta meluasioita kohtaan.
Kyselyllä 4 selvitettiin pienimuotoisesti, kuinka paljon Pohjois-Savon alueella meluasioiden parissa työskentelevät henkilöt (yksityisellä ja julkisella puolella) tekevät yhteistyötä, ja onko yhteistyön lisäämiselle tarvetta (Liite 4). Yhteistyötä olisi mahdollista lisätä esimerkiksi verkostoitumalla osaamiskeskittymäksi.
2.3 KYSELYIDEN LÄHETTÄMINEN
Kysely 1 lähetettiin sähköpostitse 92 yritykseen, jotka toimivat tai joiden arvioitiin toimivan meluasioiden parissa. Kuntien osalta kysely lähetettiin 336 vastaanottajalle kaikkiin Suomen 310 kuntaan (tai kuntayhtymään) ja valtiollisten organisaatioiden osalta 40 vastaanottajalle. Jos verkkosivuilta ei löytynyt sopivan henkilön sähköpostiosoitetta, sähköpostiviesti lähetettiin kyseisen organisaation kirjaamoon tai yleiseen (esim. toimialan) sähköpostiosoitteeseen. Kyselyyn pyydettiin vastausta yhdeltä henkilöltä/toimialue kustakin organisaatiosta. Vastaanottajaa pyydettiin välittämään kysely organisaatiossaan eteenpäin, jos hän ei kokenut olevansa oikea henkilö vastaamaan.
Kysely 2 lähettiin sähköpostitse 19 koulutuspäällikölle viiteen eri oppilaitokseen (ks. 2.1). Muistutusviesti kyselyistä 1 ja 2 lähetettiin 2 vk ensimmäisen sähköpostin lähettämisen jälkeen.
Koulutuspäälliköitä pyydettiin välittämään kysely 3 koulutusalojensa opiskelijoille.
Karelia AMK:ssa kysely välitettiin kuitenkin opintopalvelujen kautta kaikille opiskelijoille, näin ollen opiskelijoiden koulutusalojen kirjo on laajempi kuin muiden oppilaitosten vastaajien. Tämä seikka on huomioitu tuloksia esitettäessä tarvittaessa.
Itä-Suomen yliopistossa kyselyt välitettiin ympäristötieteen ja sovelletun fysiikan opiskelijoille yliopiston Yammer-verkkoyhteisöpalvelun kautta. Myös kyselyn 3 osalta muistutusviesti lähetettiin 2 vk myöhemmin.
Kysely 4 lähetettiin 46 henkilölle (12 yritystä, 4 valtiollista organisaatiota ja kaikki 18 Pohjois-Savon kuntaa). Yritysten ja valtiollisten organisaatioiden osalta kysely lähetettiin 16 asiantuntijalle (1 henkilö/organisaatio), kuntien osalta kysely lähetettiin 30 asiantuntijalle (1–3 henkilöä/kunta). Kuten kyselyssä 1, vastaanottajaa pyydettiin välittämään kysely organisaatiossaan eteenpäin, jos hän ei kokenut olevansa sopiva henkilö vastaamaan. Henkilöille ilmoitettiin, että myös useampi kuin yksi henkilö heidän organisaatiostaan voi vastata kyselyyn.
22 Vastaajat täyttivät kyselyt 1–3 sähköisesti. Kullakin kyselyllä oli oma verkko- osoite, jonka linkki annettiin vastaanottajille sähköpostiviestin yhteydessä. Kaikkiin kyselyihin vastaaminen oli vastaajille vapaaehtoista. Kyselyihin 1–3 vastattiin anonyymisti ja kyselyyn 4 vastattiin henkilökohtaisesti sähköpostilla. Kyselyn 4 tulokset on esitetty siten, ettei vastaajan henkilöllisyys ole esillä.
23
3 TULOKSET
3.1 YKSITYISET JA JULKISET TOIMIJAT
3.1.1 Vastaajien tausta
Vastauksia kyselyyn 1 tuli määräaikaan mennessä 124 laajasti eri aloilta ja vastausprosentti oli 26 eli kohtuullinen. Haastava koronavirustilanne on kuitenkin saattanut vähentää kyselyyn vastaamista, koska osa työntekijöistä oli lomalla, lomautettuna tai muutoin poikkeavassa työtilanteessa.
Pääasiallinen työtehtävä vastaajista valtaosalla oli hallinnon ja rahoituksen parissa. Kohdan ”Muu” avovastauksissa korostuivat viranomaistoiminta ja valvonta.
Kuva 1. Vastaajien pääasiallinen työtehtävä.
Valtaosa (n. 80 %) vastaajista toimi ympäristönsuojelussa tai terveys- ja ympäristöterveyspalveluissa. Muiden toimialojen edustajat olivat vähemmistönä, kuitenkin vastauksia saatiin laajalti eri toimialoilta. Kohdan ”Muu” toimialueita olivat esimerkiksi valmistaminen, työsuojelu ja luonnontiede.
24 Kuva 2. Vastaajien toimialat.
Valtaosa vastaajien organisaatioista toimi ympäristönsuojelun sekä terveys- ja ympäristöterveyspalveluiden alalla. Vaihtoehdon ”Muu” kohdalla mainittiin esimerkiksi YVA-menettely, työsuojelu, äänentoisto ja akustiikka.
Kuva 3. Vastaajan organisaation kaikki toimialueet.
Suurin osa vastaajista toimi julkishallinnon palveluksessa, yrityksissä toimi 20 %. Julkisella puolella työskentelevistä vastaajista 75 % oli kunnan palveluksessa.
Seuraavaksi suurimman ryhmän muodostivat ELY-keskusten palveluksessa olevat henkilöt. Tutkimuslaitoksista ja aluehallintovirastoista tuli vain yksittäisiä vastauksia.
25 Kuva 4. Julkisella sektorilla toimivien vastaajien organisaatio.
Valtaosa vastaajista oli korkeakoulutettuja; 94 %:lla oli joko yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto.
Kuva 5. Vastaajien koulutustausta (korkein koulutusaste).
Suurin osa (69 %) vastaajista kertoi saaneensa jossain vaiheessa meluasioihin liittyvää koulutusta. Kuitenkin yli 30 % kaikista vastaajista kertoi, ettei ole koskaan
75%
4% 2%
13%
6%
Kunta
Aluehallintovirasto Tutkimuslaitos Ely-keskus Muu
1% 5%
31%
63%
Ammatillinen tutkinto tai vastaava
Opistotutkinto
Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto
26 saanut meluun liittyvää koulutusta. Koulutusta saamattomien henkilöiden osuudessa ei ollut suuria eroja yksityisen ja julkisen sektorin välillä.
Kuva 6. Vastaajien aiempi melukoulutus.
Koulutusta saaneista vastaajista osana peruskoulutustaan melukoulutusta oli saanut 63 % ja täydennyskoulutuksena 55 %. Vastaajista 45 % oli saanut koulutusta muulla tavalla, kuten meluntorjuntapäivillä ja muilla koulutuspäivillä. On huomioitava, että osa vastaajista kertoi saaneensa koulutusta useammalla kuin yhdellä tavalla.
Yrityspuolen vastaajista 20 % oli saanut melukoulutusta osana peruskoulutustaan, 36 % täydennyskoulutuksena ja 60 % muilla tavoilla.
69%
31%
Kyllä En
27 Kuva 7. Vastaajien aiemmin saadun melukoulutuksen koulutusmuoto.
Suurimmalla osalla vastaajista meluasiat vievät varsin pienen osan ajasta (1–10
%). Vain 11 %:lla vastaajista meluasiat vievät yli puolet työajasta. Vain yksi vastaaja ei työskennellyt meluasioiden parissa lainkaan, joten kyselyn vastaajajoukko vaikuttaa oikein valikoituneelta.
Yksityisellä sektorilla meluasiat veivät hieman suuremman osan ajasta: yli kolmasosalla vastaajista meluasiat vievät yli puolet työajasta.
0 10 20 30 40 50 60 70
(%)
Osana peruskoulutusta Täydennyskoulutuskena Muulla tavoin
28 Kuva 8. Vastaajien meluun liittyvien työtehtävien viemä vuosittainen työaika. Yläkuvassa kaikki vastaajat ja alakuvassa yksityisen sektorin vastaajat.
Organisaatiotasolla meluasioiden parissa toimivien henkilöiden määrät olivat etupäässä varsin pieniä. Vastaajista 81 % kertoi, että heidän kanssaan samalla toimialalla organisaatiossa meluasioiden parissa työskentelee alle 6 henkilöä. Vain 8
%:lla vastaajista meluasioihin liittyviä työtehtäviä tekeviä kollegoita oli yli 10 samalla toimialalla.
1%
62%
26%
11%
0 % 1-10 % 11-50 %
> 50 %
36%
32%
32%
1-10 % 11-50 %
> 50 %
29 Kuva 9. Vastaajien kanssa organisaatiossa samalla toimialueella meluasioiden parissa työskentelevien henkilöiden lukumäärä.
Itä-Suomen yliopistolle on tullut aiemmin yhteydenottoja, joissa on kerrottu, että melualan osaajia on vaikea rekrytoida. Kyselyssä selvisi, että 10 % organisaatioista on kokenut vaikeuksia rekrytoinneissa meluosaajien puuttumisen vuoksi.
Tarkasteltaessa vain yrityspuolen vastaajia rekrytointivaikeuksia kertoi kokeneensa hieman useampi eli 16 %.
Vastaajia pyydettiin kertomaan vapaamuotoisesti rekrytointivaikeuksista; esille nousi mm. seuraavia ajatuksia:
• Sopivia asiantuntijoita on vaikea löytää.
• Osaajista on pulaa.
• Valmistuvilla insinööreillä ei ole riittävää meluosaamista, toisaalta yliopistolta valmistuvilla ei ole suunnitteluosaamista.
• Oppilaitoksista valmistuvilla ei ole riittävää osaamista, vaan koulutusta annetaan työpaikoilla rekrytoinnin jälkeen.
22%
59%
11%
6%
2%
1 hlö 2-5 hlö 6-10 hlö 11-20 hlö
>20 hlö
30 Kuva 10. Meluosaajien puutteesta johtuneet rekrytointivaikeudet.
3.1.2 Melukoulutustarpeet ja -mahdollisuudet
Suurin osa vastaajista koki tarvitsevansa meluun liittyvää lisäkoulutusta ja vain 15 % kertoi, ettei tarvitse lisäkoulutusta. Yksityisen sektorin vastaajista 68 % kertoi tarvitsevansa lisäkoulutusta. Vapaamuotoisissa vastauksissa vastaajat kertoivat, että koulutukselle on tarvetta. Nykyistä laajemman melukoulutuksen aloittaminen koettiin tärkeäksi. Vastaajien mielestä on hyvä, että joku taho alkaisi viedä melukoulutusta eteenpäin Suomessa. Nykyinen koulutus koettiin riittämättömäksi.
Vastaajat ehdottivat yhdistämään melukoulutuksen esimerkiksi meluntorjuntapäivien yhteyteen.
10%
90%
Kyllä Ei
31 Kuva 11. Vastaajien tarve meluun liittyvälle lisäkoulutukselle.
Koulutusta kerrottiin tarvittavan laajasti eri organisaatiotyypeissä. Koulutusta tarvitsevista henkilöistä valtaosa oli kuntien työntekijöitä, tosin heitä oli suurin osa vastaajistakin. Kunnallisista toimijoista 91 % kertoi tarvitsevansa lisäkoulutusta.
Kuva 12. Lisäkoulutusta tarvitsevien vastaajien organisaatio.
85%
15%
Kyllä Ei
1% 67%
12%
4%
16%
Kunta
Tutkimuslaitos ELY-keskus Aluehallintovirasto Yksityinen sektori
32 Vastaajista 89 % kertoi voivansa osallistua maksulliseen koulutukseen. Kaikkien vastanneiden mukaan koulutuksen maksaisi työnantaja.
Kuva 13. Vastaajien mahdollisuus osallistua maksulliseen koulutukseen.
Vastaajien mielestä koulutuksen hinta ei saisi nousta korkeaksi; varsinkin kuntapuolen vastaajat toivat esille, että korkea kustannus voi estää osallistumisen.
Vastaajista 29 % kertoi sopivan hinnan olevan alle 250 € ja 57 % mainitsi 250–500 € sopivaksi hinnaksi. Vastaajat nostivat vapaamuotoisissa kommenteissaan esiin maltillisen hinnan, jotta koulutus olisi mahdollista myös kuntapuolen työntekijöille.
Etäkoulutusta ehdotettiin keinoksi pitää kulut matalina.
89%
Kyllä
11%
Ei
33 Kuva 14. Sopiva kustannus melukoulutukselle vastaajien mukaan.
Kyselyn vastaanottajilta kysyttiin myös, kuinka moni heidän organisaatiossaan olisi kiinnostunut osallistumaan maksulliseen melukoulutukseen vastaaja mukaan luettuna. Vastaajista 27 % arvioi, että heidän organisaatiostaan koulutukseen osallistuisi vain yksi henkilö, 31 % kertoi kiinnostuneita olevan kaksi henkilöä ja 27
% mainitsi kiinnostuneita olevan 3–4 henkilöä.
29%
57%
13%
1%
< 250 € 250-500 € 500-1000 €
> 1000 €
34 Kuva 15. Melukoulutukseen todennäköisesti osallistuvien henkilöiden kokonaismäärä vastaajien organisaatiossa (samalla toimialueella).
3.1.3 Toiveet melukoulutuksen menetelmiksi ja sisällöiksi
Suurin osa vastaajista toivoi opetuksen olevan yhdistelmä verkko- ja lähiopetusta.
Pelkkää lähiopetusta toivoi 10 % ja pelkkää etäopetusta 17 %. Opetusmuodoilta toivottiin joustavuutta. Koulutuksessa toivottiin yhdisteltävän verkko-opintoja, luentoja, demonstraatioita ja käytännön harjoittelua.
10%
27%
31%
27%
4% 1%
0 hlö 1 hlö 2 hlö 3-4 hlö 5-10 hlö
>10 hlö
35 Kuva 16. Vastaajien toiveet melukoulutuksen opetusmuodoille.
Koulutusmenetelmistä eniten toivottiin käytettävän luento-opetusta sekä ohjattua mittaus- ja mallinnusraporttien tulkintaa. Vähiten toivottiin koulutusmenetelmänä käytettävän laskutehtäviä.
Vastaajien taustat olivat moninaiset ja tämä näkyi myös toiveissa koulutukselle.
Vapaamuotoisissa vastauksissa koulutuksesta toivottiin hyvinkin laaja-alaista, sekä perustasoista että syventävää koulutusta kaivattiin. Vastaajat toivoivat koulutukselta modulaarisuutta, jolloin osallistujat voisivat valita itseään kiinnostavia aiheita.
Lisäksi esiin nousivat toiveet käytännönläheisyydestä ja hyvät esimerkkitapaukset.
17%
10%
73%
Verkko-opetus (etäopiskelu) Lähiopetus
Molempia
36 Kuva 17. Vastaajien toiveet melukoulutuksessa käytettäville menetelmille.
Vastauksista kävi ilmi, että kysyntä oli suurinta lyhyelle, 1–2 päivän koulutukselle (55 %). Vastaajista 30 % toivoi hieman pidempää 2–5 päivän koulutusta. Tätä pidemmälle koulutukselle oli kysyntää vain vähän, toisaalta kysyntää ei ollut myöskään hyvin lyhyelle, vain muutaman tunnin koulutukselle.
Kuva 18. Vastaajien toiveet melukoulutuksen ajalliseksi laajuudeksi.
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Vastausta (kpl)
Luento-opetusta
Käytännön harjoittelua
Demonstraatioita
Laskutehtäviä
Mittaus- ja mallinnusraporttien ohjattua tulkintaa
9%
55%
30%
6%
2-6 h 1-2 päivää 3-5 päivää 6-10 päivää
37 Valtaosalla (58 %) vastaajista on mahdollisuus opiskella vain suomen kielellä, 32
% kertoi voivansa opiskella suomeksi tai englanniksi.
Kuva 19. Vastaajien toiveet koulutuksen kieliksi.
Kyselyn avulla kartoitettiin myös, mitä melun osa-alueita koulutuksen toivottaisiin sisältävän. Yleisellä tasolla voidaan todeta, että kaikki listatut koulutusteemat saivat selvästi kannatusta. Koulutustarpeista esiin nousivat erityisesti äänen leviäminen, mittausraporttien analysointi, melumallien tulkinta ja virheanalyysi, melun häiritsevyys ja fysikaalinen meluntorjunta. Vapaamuotoisissa vastauksissa korostuivat erityisesti melumallinnusten tulkinta, lainsäädäntö, erityyppiset melulähteet ja niiden yhteisvaikutukset, melun huomioiminen kaavoituksessa, meluselvitysten laadinta ja niiden luotettavuuden tulkinta, ympäristöluvat, akustiikan perusteet, asumisterveysasetuksen mukaiset mittaukset ja toimenpidearvojen soveltaminen sekä tärinä ja runkomelu.
1%
58%
32%
3% 6%
Vain englanti Vain suomi suomi ja englanti suomi ja ruotsi
suomi, ruotsi, englanti
38 Kuva 20. Toiveet melukoulutukselle: melu fysikaalisena ilmiönä.
Kuva 21. Toiveet melukoulutukselle: melun mittaaminen.
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Äänen ja melun fysikaalinen
perusta
Äänen leviäminen Äänen vaimeneminen
Useamman melulähteen yhteisvaikutus
Vastausta (kpl)
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Vastausta (kpl)
39 Kuva 22. Toiveet melukoulutukselle: melun mallintaminen.
Kuva 23. Toiveet melukoulutukselle: melun häiritsevyys.
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Melumallien perusteet Melun mallintaminen käytännössä
Melumallien tulkinta ja virheanalyysi
Vastausta (kpl)
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Melun häiritsevyys ja siihen vaikuttavat tekijät
Meluherkkyys
Vastausta (kpl)
40 Kuva 24. Toiveet melukoulutukselle: melun terveyshaitat.
Kuva 25. Toiveet melukoulutukselle: meluntorjunta.
0 10 20 30 40 50 60 70 80
Melun erityyppiset terveyshaitat Melun terveyshaittojen vaikutusmekanismit
Vastausta (kpl)
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Fysikaalinen meluntorjunta Hallinnollinen meluntorjunta
Vastausta (kpl)
41 Kuva 26. Toiveet melukoulutukselle: tärinä ja runkomelu.
Kuva 27. Toiveet melukoulutukselle: melu lainsäädännössä ja hallinnollisissa prosesseissa.
0 10 20 30 40 50 60 70 80
Mittaaminen ja altistumisen arvioiminen
Torjunta Häiritsevyys Terveysvaikutukset
Vastausta (kpl)
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
Vastausta (kpl)
42 Vastaanottajilta kysyttiin myös, mistä koulutusteemoista heidän organisaationsa muut työntekijät ovat kiinnostuneita. Vastaukset olivat samankaltaisia kuin vastaajan omat toiveet, paitsi että melu lainsäädännössä ja hallinnollisissa prosesseissa korostui. Koulutuksen toivottiin olevan laaja-alaista. Kohdassa ”Muu”
yleisin vastaus oli, että vastaajalla ei ollut tietoa, mitä toiveita organisaation muilla työntekijöillä oli.
Kuva 28. Koulutusteemat, joihin vastaajien kollegoilla oli kiinnostusta.
3.1.4 Yhteistyö melukoulutuksen järjestämisessä
Vastaajilta kysyttiin myös heidän ja heidän kollegoidensa kiinnostusta osallistua asiantuntijana melukoulutuksen antamiseen Itä-Suomen yliopistossa: 19 % vastasi myönteisesti. Vastaajat olivat erityisesti kiinnostuneita vierailijaluentojen pitämisestä ja opinnäytetyömahdollisuuksien tarjoamisesta. Vastaajia pyydettiin olemaan sähköpostitse yhteydessä, mikäli heitä kiinnosti osallistua melukoulutuksen antamiseen.
0 10 20 30 40 50 60 70 80
Vastausta (kpl)
43 Kuva 29. Melukoulutuksen antamisen muodot, joihin vastaaja ja hänen kollegansa ovat kiinnostuneita osallistumaan.
3.1.5 Verkostoituminen Pohjois-Savossa
Hankkeen kuluessa yhteiskunnallinen tilanne muuttui erittäin paljon koronaviruksen vuoksi. Kaikenlainen ihmisten välinen kohtaaminen oli tapahduttava etäyhteyksien avulla. Näin ollen hankkeeseen suunniteltu Pohjois- Savon alueella melun parissa toimivien henkilöiden yhteistyömahdollisuuksien kartoitus tehtiin alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen sähköisesti (kysely 4).
Verkostoitumistilaisuus pyritään järjestämään myöhemmin, kun fyysiset kohtaamiset ovat sallittuja. Vastauksia verkostoitumiskyselyyn saatiin yhteensä 13.
Vastaajina oli kuntien tai kuntayhtymien (6), yritysten (6) ja tutkimuslaitosten (1) henkilökuntaa.
Yleisesti ottaen vastaajilla oli kiinnostusta muodostaa Pohjois-Savon melutoimijoiden kesken verkosto esimerkiksi tiedon vaihtoa varten, kuitenkin pieni osa vastaajista suhtautui verkostoitumisen hyötyihin skeptisesti. Lisäksi on syytä olettaa, että vastaamatta jättäneet henkilöt eivät ehkä kokeneet verkostoitumista erityisen tärkeäksi. Vastaajat kokivat tuntevansa alueen oman toimintansa kannalta tärkeät melun parissa toimivat henkilöt, mutta toisaalta koettiin, että tilanne voisi olla parempikin. Itä-Suomen yliopistolle toivottiin mahdolliseen verkostoon koordinoijan ja koulutuksen järjestäjän roolia.
0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20
Harjoitustöiden ohjaus
Vierailijaluennon antaminen
Opinnäytetyö: Ohjaus tai mahdllisuus kerätä
aineistoa
Työharjoittelupaikan tarjoaminen
Vastausta (kpl)
44
3.2 OPPILAITOKSET
Koulutuspäälliköiltä saatiin 9 vastausta kyselyyn 2, jokaisesta oppilaitoksesta vähintään yksi. Opiskelijoilta vastauksia tuli yhteensä 144 kyselyyn 3. Opiskelijoilta saatiin vastauksia YSAO:ta lukuun ottamatta kaikista oppilaitoksista.
Karelia AMK:ssa opiskelijakysely välitettiin opintopalvelujen kautta kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille. Näin ollen osasta seuraavia tuloksia on poistettu opiskelijoiden vastaukset niiltä aloilta, joiden ei katsottu olevan kyselyn kannalta keskeisiä (poisto on mainittu kussakin tuloskuvassa).
3.2.1 Nykyinen melukoulutus ja laajennustarpeet
Koulutuspäälliköiltä kysyttiin, kuuluuko heidän edustamansa oppilaitoksen nykyiseen koulutustarjontaan meluopetusta. Vastausten perusteella kaikkien oppilaitosten koulutus sisälsi meluopintoja vähintään osana muita kursseja. Vastaajista 89 % kertoi melun olevan osana muita kursseja ja 11 % kertoi heillä järjestettävän meluaiheisia kursseja.
Kuva 30. Meluopintojen sisältyminen oppilaitosten nykyiseen koulutustarjontaan. Vastaajina koulutuspäälliköt.
89%
11%
Melua on käsitelty osana muita kursseja
Yksittäisiä kursseja
45 Koulutuspäälliköiltä kysyttiin, olisiko heidän oppilaitostensa koulutusohjelmissaan tarpeen olla meluopintoja nykyistä enemmän; vastaukset jakautuivat lähes tasan. Hieman vajaa puolet (44 %) koki, että meluopintoja olisi syytä olla nykyistä enemmän.
Kuva 31. Koulutuspäälliköiden kokema tarve laajemmalle melukoulutukselle.
Opiskelijoista noin puolet kertoi, ettei ole suorittanut meluopintoja. Muut vastanneet olivat suorittaneet joko yksittäisiä meluaiheisia kursseja tai meluasiat olivat olleet osana muita kursseja.
56%
44%
Kyllä Ei
46 Kuva 32. Opiskelijoiden aiemmat meluopinnot.
Enemmistö opiskelijoista kertoi, että heidän nykyisessä koulutuksessaan olisi tarpeen olla enemmän meluopintoja. Vapaamuotoisissa vastauksissaan he toivoivat opinnoilta verkko-opintomahdollisuuksia, vierailevia luennoitsijoita ja tietoa melusta eri aloilta.
51%
22%
27%
En
Kyllä, yksittäisiä kursseja
Kyllä, meluasiat ovat olleet osana muita kursseja
47 Kuva 33. Opiskelijoiden tarve laajemmille meluopinnoille. Epärelevantit alat poistettu.
Opiskelijoista noin puolet kertoi pitävänsä meluosaamista omalla kohdallaan melko tarpeellisena ja kolmasosa erittäin tarpeellisena. Vain 2 % kertoi, ettei pidä meluosaamista lainkaan tarpeellisena.
Kuva 34. Opiskelijoiden kokema meluosaamisen tarve. Epärelevantit alat poistettu.
65%
35%
Kyllä En
2%
19%
47%
32%
Ei lainkaan tarpeellista Vain vähän tarpeellista Melko tarpeellista Erittäin tarpeellista
48 Kyselyssä tiedusteltiin koulutuspäälliköiltä myös näkemystä siitä, voisiko Itä- Suomen yliopiston meluopintoja sisällyttää osaksi heidän oppilaitostensa tutkintoja.
Vajaa puolet vastaajista koki ajatuksen opintojen sisällyttämisestä kiinnostavaksi tai mahdolliseksi.
Kuva 35. Mahdollisuus ja kiinnostus sisällyttää Itä-Suomen yliopiston meluopintoja osaksi tutkintoja.
Vastaajina koulutuspäälliköt.
Koulutuspäälliköistä 33 % arvioi, että heidän opiskelijansa olisivat melko kiinnostuneita suorittamaan meluopintoja Itä-Suomen yliopistossa. Toisaalta 67 % vastaajista arvioi opiskelijoidensa olevan joko ei lainkaan tai vain vähän kiinnostuneita suorittamaan Itä-Suomen yliopiston meluopintoja. Vapaamuotoisissa vastauksissaan koulutuspäälliköt toivoivat koulutukselta modulaarisuutta sekä verkko-opintomahdollisuutta. Meluopintojen katsottiin sijoittuvan osaksi vapaasti valittavia opintoja.
56%
44%
Kyllä Ei
49 Kuva 36. Koulutuspäälliköiden arvio opiskelijoidensa kiinnostuksesta Itä-Suomen yliopiston meluopintoihin.
Koulutuspäälliköistä kolmasosa arvioi opiskelijoidensa olevan sopivan tilaisuuden tullen kiinnostuneita tekemään meluun liittyvän opinnäytetyön.
Kuva 37. Koulutuspäälliköiden arvio opiskelijoidensa kiinnostuksesta tehdä meluun liittyvä opinnäytetyö.
22%
45%
33%
Ei lainkaan kiinnostuneita Vain vähän kiinnostuneita Melko kiinnostuneita
33%
67%
Kyllä Ei
50 Hieman suurempi osa opiskelijoista itsestään (56 %) vastasi olevansa kiinnostunut sopivan tilaisuuden tullen tekemään meluun liittyvän opinnäytetyön.
Kuva 38. Opiskelijoiden kiinnostus tehdä meluun liittyvä opinnäytetyö. Epärelevantit alat poistettu.
Koulutuspäälliköistä kolmasosa arvioi olevan melko tai erittäin todennäköistä, että heidän opiskelijansa työskentelisivät valmistumisen jälkeen ainakin osittain meluasioiden parissa. Toisaalta lähes puolet (45 %) arvioi, että meluasioiden parissa työskentely on erittäin epätodennäköistä.
56%
44%
Kyllä En
51 Kuva 39. Koulutuspäälliköiden arvio opiskelijoidensa työskentelystä meluasioiden parissa (ainakin osittain) valmistumisensa jälkeen.
Opiskelijoista noin puolet kertoi olevansa vähintäänkin melko kiinnostunut työskentelemään meluasioiden parissa valmistumisensa jälkeen, toisaalta 10 % kertoi, ettei ole meluasioiden parissa työskentelystä lainkaan kiinnostunut.
45%
22%
22%
11%
Erittäin epätodennäköisesti Melko epätodennäköisesti Melko todennäköisesti Erittäin todennäköisesti
52 Kuva 40. Opiskelijoiden kiinnostus työskennellä meluasioiden parissa valmistumisensa jälkeen.
Epärelevantit alat poistettu.
3.2.2 Toiveet melukoulutuksen menetelmiksi ja sisällöiksi
Opiskelijoista suurin osa oli kiinnostunut suorittamaan meluopintoja (73 %), lähinnä kuitenkin yksittäisiä kursseja, ei niinkään suurempaa opintokokonaisuutta.
10%
43% 37%
10%
En lainkaan kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut Melko kiinnostunut Erittäin kiinnostunut
53 Kuva 41. Opiskelijoiden kiinnostus suorittaa jatkossa meluopintoja. Epärelevantit alat poistettu.
Lisäkoulutusta toivovilta opiskelijoita kysyttiin, mihin melun osa-alueisiin he haluaisivat perehtyä. Vastausten mukaan kaikki esille nostetut aihealueet kiinnostavat opiskelijoita, mutta erityisesti meluntorjunta.
Kuva 42. Melun aihealueet, joihin opiskelijat haluaisivat perehtyä. Epärelevantit alat poistettu. Mukana ne opiskelijat, jotka toivoivat lisää koulutusta.
27%
59%
14%
En
Kyllä, yksittäisiä kursseja
Kyllä, sivuainekokonaisuuden (n. 25-30 op)
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45
Vastausta (kpl)
54 Koulutuspäälliköt arvioivat, että heidän oppilaitostensa opiskelijoiden olisi hyödyllisintä opiskella melun terveysvaikutuksia ja meluntorjuntaa sekä tärinään ja runkomeluun liittyviä asioita. Vapaamuotoisissa vastatauksissa tärkeinä asioina esiin nousivat asennekasvatus sekä työturvallisuusnäkökulma.
Kuva 43. Koulutuspäälliköiden arvio melun osa-alueista, joista opiskelijoille olisi hyötyä.
Opiskelijat kertoivat pitävänsä kiinnostavimpina melukoulutuksen aiheina melun mittaamista ja meluntorjuntaa. Vähiten kiinnostusta herättivät melu fysikaalisena ilmiönä, melun mallintaminen sekä melu lainsäädännössä ja hallinnollisissa prosesseissa. Vapaamuotoisissa vastauksissaan opiskelijat toivoivat koulutukselta käytännön asioita sekä meluntorjuntakeinoja eri aloille.
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
Vastausta (kpl)
55 Kuva 44. Opiskelijoita kiinnostavat melukoulutuksen aihealueet. Epärelevantit alat poistettu. Vastaajina opiskelijat, jotka toivoivat lisäkoulutusta.
3.2.3 Opiskelijoiden yleinen mielenkiinto meluasioihin
Opiskelijoilta kysyttiin myös heidän yleistä mielenkiintoaan meluasioihin.
Vastaajista 62 % (mukana kaikki vastaajat) kertoi seuraavansa tiedotusvälineissä meluun liittyvää uutisointia ainakin vähän ja 4 % kertoi seuraavansa paljon.
Kun tarkasteltiin vastauksia vain kyselyn kannalta keskeisimmiltä koulutusaloilta, meluun liittyvää uutisointia kertoi seuraavansa hieman suurempi osuus: ainakin vähän 68 % vastanneista ja paljon 5 %.
0 10 20 30 40 50 60
Vastausta (kpl)
56 Kuva 45. Meluasioihin liittyvän uutisoinnin seuraaminen opiskelijoiden keskuudessa.
Opiskelijoista 64 % arveli melun aiheuttavan joko paljon tai erittäin paljon haittaa ihmisten terveydelle Suomessa. Otettaessa huomioon vain kyselyn kohderyhmään kuuluvien koulutusalojen opiskelijoiden vastaukset luku oli hieman korkeampi, 69
%.
38%
48%
10%
4%
Ei
Kyllä, mutta vain vähän
Kyllä, melko paljon
57 Kuva 46. Opiskelijoiden arvio melun aiheuttamista terveyshaitoista Suomessa.
4%
32%
54%
10%
Erittäin vähän Vähän
Paljon
Erittäin paljon
58
4 JOHTOPÄÄTÖKSET
4.1 YKSITYINEN JA JULKINEN SEKTORI
Kyselyyn yksityiselle ja julkiselle sektorille (kysely 1) tuli 124 vastausta ja vastausprosentti oli 26. Valtaosa vastaajista (60 %) oli kunnallisia toimijoita, joten vastaukset kuvaavat erityisesti kuntasektorin tilannetta.
Kyselyn perusteella lisäkoulutukselle on melun parissa työskentelevien keskuudessa kysyntää. Vastaajista yli 30 % kertoi, ettei ole saanut meluun liittyvää koulutusta ja 85 % kertoi tarvitsevansa lisäkoulutusta. Melukoulutuksen lisäämistä Suomessa pohdittaessa on hyvä huomata, että organisaatiotasolla meluasioiden parissa toimivien henkilöiden määrät eivät yleensä ole suuria. Vastaajista 81 % kertoi, että heidän kanssaan samalla toimialalla meluasioiden parissa työskentelee alle 6 henkilöä organisaatiossa. Vastaajista 85 % kertoi omasta organisaatiostaan (samalta toimialueelta) melukoulutukseen todennäköisesti osallistuvan 1–4 henkilöä.
Kyselyn perusteella koulutuksesta ollaan myös valmiita maksamaan. Suurin osa vastaajista (89 %) kertoi voivansa osallistua maksulliseen koulutukseen; tällöin maksajana olisi kaikkien vastanneiden mukaan työnantaja. Koulutuksen hinta ei kuitenkaan saisi nousta kovin korkeaksi. Lähes 60 % vastaajista pitää sopivana hintana koulutukselle 250–500 € ja noin kolmasosa kertoo sopivan hinnan olevan alle 250 €. Kustannusten pitäminen alhaisena on olennainen asia suunniteltaessa nykyistä laajempaa melukoulutusta.
Koulutusmuotoina toivottiin eniten käytettävän luento-opetusta sekä ohjattua mittaus- ja mallinnusraporttien tulkintaa. Vastaajista 73 % toivoi opetuksen olevan yhdistelmä verkko-opiskelua ja lähiopetusta. Etäopetus on yksi keino madaltaa kustannuksia.
Suunniteltavan koulutuksen tulisi olla myös varsin lyhytkestoinen. Yli puolella (55
%) vastaajista olisi mahdollisuus osallistua 1–2 päivän koulutukseen, 30 % olisi 2–5 päivän koulutuksen kannalla. Tätä pidemmälle koulutukselle ja toisaalta lyhyelle, muutaman tunnin koulutukselle oli vain vähän kysyntää.
Melukoulutuksesta toivottiin laaja-alaista, sillä vastaajat kaipaavat koulutusta kaikkiin tarjottuihin osa-alueisiin: melu fysikaalisena ilmiönä, mittaaminen, mallintaminen, häiritsevyys, terveyshaitat, meluntorjunta, tärinä ja runkomelu sekä melu lainsäädännössä ja hallinnollisissa prosesseissa. Koulutustarpeista esille nousivat erityisesti äänen leviäminen, mittausraporttien analysointi, melumallien tulkinta ja virheanalyysi, melun häiritsevyys ja fysikaalinen meluntorjunta. Laaja- alaisuuden ja lyhyen ajallisen keston yhteensovittaminen vaatii paljon suunnittelua ja voi osin olla mahdotonta.
Ennen hanketta vallinneen käsityksemme mukaan meluosaajien rekrytointivaikeudet olisivat yleisiä. Kuitenkin varsin pieni osa vastaajista (10 % kaikista vastaajista, 16 % yritystoimijoista) oli kokenut vaikeuksia meluasiantuntijoiden rekrytoinnissa. Rekrytointivaikeuksia kokeneet vastaajat
59 kertoivat, että sopivia asiantuntijoita on vaikea löytää, valmistuvilta insinööreiltä puuttuu riittävä meluosaaminen ja yliopistosta valmistuvilla ei ole riittävää suunnitteluosaamista. Näin ollen työpaikoilla joudutaan usein antamaan melukoulutusta rekrytoiduille työntekijöille.
Monipuolista ja käytännönläheistä koulutusta tavoiteltaessa yliopiston ulkopuoliset asiantuntijat olisivat tärkeä lisä. Myös vastaajat toivoivat koulutukseen osallistuvan vierailevia asiantuntijoita. Osa vastaajista oli itsekin kiinnostunut osallistumaan koulutuksen järjestämiseen asiantuntijoina. Erityisesti vierailijaluentojen antaminen ja opinnäytetyön tarjoaminen kiinnostivat vastaajia, mutta valmiuksia oli myös harjoitustöiden ohjaukseen ja työharjoittelupaikan tarjoamiseen.
Pohjois-Savon alueella melun parissa toimivien henkilöiden yhteistyömahdollisuuksien kartoitus ja verkostoitumisen edistäminen tehtiin alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen sähköisesti koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi. Useimmat vastaajista olivat kiinnostuneita verkostoitumisesta esimerkiksi tiedon vaihtoa varten, tosin osa vastaajista piti verkostoitumisen hyötyjä vähäisinä. Varaukselliseen suhtautumiseen saattoi vaikuttaa se, että Kuopiossa on jo aiemmin toiminut Kuopio Innovation Oy:n koordinoima meluklusteri, jonka toiminta alkoi 2010-luvun alkupuolella ja loppui vuonna 2016 Kuopion kaupungin purettua Kuopio Innovation Oy:n. Itä-Suomen yliopistolle toivottiin mahdolliseen verkostoon koordinoijan ja koulutuksen järjestäjän roolia.
4.2 OPPILAITOKSET
Kyselyn perusteella Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijat pitävät meluosaamista tärkeänä ja kokevat, että meluun liittyviä opintoja olisi syytä olla nykyistä enemmän. Kysyntää on ennen kaikkea yksittäisille kursseille, ei niinkään laajemmille opintokokonaisuuksille.
Lähes kolmasosa opiskelijoista oli myös kiinnostunut tekemään meluun liittyvän opinnäytetyön ja suorittamaan jatkossa yksittäisiä melukursseja. Sekä koulutuspäälliköt että opiskelijat pitivät tärkeänä erityisesti meluntorjuntaan liittyvien asioiden opiskelua.
Meluasioita opetetaan tällä hetkellä jonkin verran Pohjois-Savon alueen oppilaitoksissa: koulutuspäälliköistä 89 % kertoi, että meluasioita opetetaan osana muita kursseja. Toisaalta puolet opiskelijoista kertoi, ettei ole suorittanut aiheeseen liittyviä opintoja. Melukoulutusta olisi mahdollista kehittää oppilaitosten välistä yhteistyötä lisäämällä. Tähän liittyen koulutuspäälliköistä 44 % arvioi, että Itä- Suomen yliopistossa suoritettavia meluopintoja olisi mahdollista sisällyttää osaksi heidän oppilaitostensa tutkintoja. Kuitenkin enemmistön mukaan muualla suoritettuja meluopintoja ei voisi sisällyttää tutkintoihin. Tältä osin on syytä selvittää, miten tilannetta voisi mahdollisesti muuttaa.
60 Kyselyn perusteella meluasiantuntijana toimiminen kiinnostaa opiskelijoita varsin paljon: 53 % kertoi olevansa melko tai erittäin kiinnostunut työskentelemään meluasioiden parissa valmistumisensa jälkeen. Yleisesti ottaenkin meluasiat kiinnostivat opiskelijoita: 68 % kertoi seuraavansa meluun liittyvää uutisointia ainakin vähän. Lisäksi opiskelijat tiedostivat melun terveyshaitat hyvin, sillä 69 % opiskelijoista arveli melun aiheuttavan joko paljon tai erittäin paljon haittaa ihmisten terveydelle Suomessa.
4.3 LOPPUPÄÄTELMÄT
Loppupäätelmänä voidaan todeta, että hankkeen perusteella Suomessa on kysyntää nykyistä laajemmalle melukoulutukselle sekä yrityksissä että julkisella sektorilla, ja jatkuvaan oppimiseen liittyvästä koulutuksesta ollaan valmiita jonkin verran myös maksamaan. Toisaalta kysyntää näyttää olevan myös meluun liittyville perusopinnoille, sillä opiskelijat Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa ovat kiinnostuneita meluun liittyvistä kysymyksistä ja valmiita opiskelemaan aihetta lisää. Melukoulutuksen laajennusta Itä-Suomen yliopistossa suunniteltaessa nämä näkökohdat tulisi yhdistää esim. verkko-opetuksen ja opintojen modulaarisen rakenteen kautta. Tulevan melukoulutuksen tulisi kattaa laajasti meluun ja erityisesti ympäristömeluun liittyvät aihealueet ja hyödyntää opetuksessa yliopiston ulkopuolisten melualan toimijoiden asiantuntemusta.
