YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nro 121/2007/4 Dnro LSY-2006-Y-103
Helsinki Annettu julkipanon jälkeen
1.11.2007
ASIA Säkkinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kauha- joki
LUVAN HAKIJA Jukka Koivumäki
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Säkkinevan turvetuotantoalue sijaitsee Nummijärven kylässä Kauha- joen kaupungissa noin 19 km kaupungin keskustasta kaakkoon.
Säkkineva kuuluu Karvianjoen yläosan valuma-alueeseen (36.04) ja Säkkijoen osavaluma-alueeseen (36.046).
HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO
Jukka Koivumäki on 7.4.2006 ympäristölupavirastoon saapuneella sekä 26.6. ja 2.8.2006 täydentämällään hakemuksella pyytänyt ym- päristölupaa Säkkinevan noin 31 ha:n tuotantoalueen turvetuotan- nolle.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentti
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7d)-kohta LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5c)-kohta.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE
Kauhajoen kunnan ympäristövalvontajaosto on 12.6.1995 myöntänyt luvan Tuula Koivumäen Turpeelle johtaa Nummijärven kylässä Säk- kyrin tilalla 14 ha:n määräalalla harjoittamansa turvetuotannon jäte- vedet päätöksessä mainittujen kiinteistöjen läpi kulkevaan las- kuojaan ja edelleen Hormaluomaan päätöksessä mainittuja lupaeh- toja noudattaen.
Ympäristöministeriön 23.5.2005 vahvistaman Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan mukaan Karvianjoen aluetta koskee suunnittelu- määräys III. Määräyksen mukaan turvetuotanto on suunniteltava si-
ten, että turvetuotannon vesistövaikutukset eivät nykyisestään kas- va.
Hakija hallitsee vuokrasopimusten nojalla kiinteistöstä Säkkiharju RN:o 6:31 noin 15,28 ha:n suuruista ja kiinteistöstä Säkkyri RN:o 2:2132 noin 18,25 ha:n suuruista aluetta 1.1.2020 saakka sekä kiin- teistöön Ruskokallio RN:o 5:55 kuuluvaa noin 3 ha:n suuruista suo- aluetta 20.12.2020 saakka.
TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila
Hankealueen ojitus ja turvetuotanto on aloitettu vuonna 1990 noin 4 ha:n alueella ja nykyisen laajuisella alueella vuonna 1995.
Säkkinevalla on rahkavaltaisia turpeita noin 92 % ja saravaltaisia noin 8 %. Turvekerroksen paksuus tuotantoalueella vaihtelee 0,6-1,0 m:iin. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,9, josta heikosti maatuneen pohjakerroksen maatuneisuus on 6,9.
Asutus ja maankäyttö
Tuotantoalue rajoittuu idässä, etelässä ja lännessä metsäalueisiin ja pohjoisessa Vapo Oy:n turvetuotantoalueisiin (noin 58,2 ha).
Lähin vakituisessa käytössä oleva asuinkiinteistö sijaitsee 1,8 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta ja lähimmät vapaa-ajan rakennukset sijaitsevat Säkkijärven rannalla 1,5 km tuotantoalueesta pohjoiseen.
Lähimmän asuinkiinteistön ja tuotantoalueen väliin jää runsaspuus- toinen metsätalousvyöhyke.
Suojelukohteet ja pohjavesialueet
Säkkinevan tuotantoalueesta 4,6 km:n etäisyydellä sijaitseva Mus- tasaarenneva ja siitä 1,4 km:n etäisyydellä sijaitseva Hakoneva kuu- luvat soidensuojelualueeseen. Hankealueen läheisyydessä ei ole Natura 2000 –verkostoon kuuluvia alueita.
Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa vedenot- tamoita.
Vesistö, sen tila ja käyttö
Säkkinevan tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskuojan kaut- ta Varsaluomaan, joka laskee Säkkijokeen, joka laskee 3,3 km:n päässä Karvianjärveen. Karvianjärvi sijaitsee tuotantoalueelta noin 8,3 km:n etäisyydellä.
Säkkijoen valuma-alueen pinta-ala on 48,75 km2 ja järvisyys 4,02 %.
Säkkijoki on maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon kuormitta-
ma tummavetinen ja runsasravinteinen puro, jonka virkistyskäyttö- ja kalatalousmerkitys on vähäinen.
Karvianjärvessä esiintyy haukea, ahventa, kuhaa, harjusta ja särki- kalaa. Kalastus on virkistyskalastusta eikä ammattimaista kalastusta alueella harjoiteta.
TURVETUOTANTO
Hankealueen ojitus ja turvetuotanto on aloitettu vuonna 1990 noin 4 ha:n alueella ja nykyisen laajuisella alueella vuonna 1995. Tuotan- topinta-ala on noin 31 ha ja koko hankealueen pinta-ala varasto- ja pintavalutuskenttäalue mukaan luettuna on noin 37 ha.
Tuotantoalue muodostuu kahdesta tuotantolohkosta. Alueella tuote- taan palaturvetta lämpölaitoksille polttoaineeksi. Vuosittain tuotetta- va turvemäärä on noin 6 200 m3 (150-300 m3/ha/a). Tuotannon arvi- oidaan jatkuvan noin 15-20 vuotta.
Tuotantoalueen jälkikäytöksi on suunniteltu metsänviljely tai uudel- leen soistaminen.
Säkkinevan tuotantoalueella ei ole ympäristöasioiden hallintajärjes- telmää.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely
Kuivatusvedet johdetaan sarkaojiin rakennettujen lietesyvennysten ja päisteputkien päihin asennettujen lietteen pidättimien kautta ko- koojaojia pitkin kolmeen laskeutusaltaaseen ja niistä vanhalle tuo- tantoalueelle perustettavalle kahdelle 1,25 ha:n suuruiselle pintava- lutuskentälle. Vedet johdetaan tuotannon loppuvaiheessa pintavalu- tuskentälle pumppaamalla. Tuotantolohkon 1 pintavalutuskentän ko- ko on 11,5 % valuma-alueesta ja lohkon 2 pintavalutuskentän koko 6,2 % valuma-alueesta. Vanhalle tuotantokentälle joudutaan perus- tamaan kasvusto, joka suunnitelman mukaan on ruokohelpi.
Vesiensuojelua jatketaan siihen saakka, kunnes alue siirtyy uu- siokäyttöön esim. metsityksen kautta tai kunnes vesien johtaminen alueelta voidaan muutoin lopettaa.
Päästöt vesistöön
Arvio hankkeesta aiheutuvasta kuormituksesta sulan maan aikana (180 d) pintavalutuksella tehostetun vesienkäsittelyn jälkeen:
Kiintoaine 220 kg
Fosfori 1,6 kg
Typpi 69,5 kg
Pöly, melu ja liikenne
Palaturvetuotannossa pölyn muodostus on huomattavasti vähäi- sempää kuin jyrsinturvetuotannossa. Valmiit aumat peitetään muovil- la, joka estää tuulen aiheuttaman pölyämisen varastointivaiheessa.
Pölyä aiheuttavia työvaiheita pyritään minimoimaan tuulisella säällä ja tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään.
Turvekuljetukset tapahtuvat Kauhajoki-Karvia –maantietä pitkin.
Nummijärvi-Sara –maantieltä erkanee Säkkiharjun metsäautotie, jota kuljetaan noin 1,4 km pistotielle saakka, jolta on matkaa Säkkineval- le 800 m. Turvekuljetukset edellyttävät keskimäärin noin 1-2 käyntiä vuorokaudessa ja kuljetusten kesto on noin 3-4 kk.
Varastointi ja jätteet
Turvetyömaalla varastoidaan öljyä kerrallaan enintään 2 000 l asianmukaisessa säiliössä.
Säkkinevan tuotantoalueella käytetään vuosittain polttoöljyä noin 20 000 l. Alueella syntyy öljyistä jätettä kuten öljynsuodattimia ja trasselia, jotka kerätään metalliastiaan, käytettyjä akkuja noin 1-2 kpl muutaman vuoden välein, metalliromua, aumamuovia noin 300- 400 kg vuodessa sekä yhdyskuntajätettä. Jäteöljy säilytetään metal- lisäiliöissä. Aumamuovit käytetään teiden ja turveaumojen pohjien eristekerroksiin, mutta myöhemmin ne tullaan viemään kaupungin keräyspisteisiin.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin
Säkkinevan tuotantoalueen lähistöllä ei ole mainittavia luontokohtei- ta, joihin turvetuotannolla olisi vaikutuksia.
Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin
Hakijalla ei ole tietoa Säkkinevan virkistyskäytöstä eikä siten hank- keen vaikutuksista alueen virkistyskäyttöön.
Vuosittain tuotetun turpeen rahallinen arvo on 74 400 euroa. Säkki- nevan turvetuotanto työllistää tuotantokaudella 3-4 henkilöä 3-4 kk:n ajan vuodessa ja talvella yhden henkilön 1-2 kk:n ajan lastaus- ja kuljetustoiminnassa.
Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön
Säkkinevan turvetuotannon kuormitusosuus ei ole hakijan mukaan merkittävä, joten vaikutukset veden laatuun, pohjaeläimistöön ja ve- sikasvillisuuteen ovat vähäiset.
Alapuolisessa vesistössä ennen Karvianjärveä ei ole virkistyskäyt- töä. Karvianjärven virkistyskäyttöön hankkeen ei arvioida vaikutta- van, koska järvi sijaitsee noin 8,3 km:n etäisyydellä tuotantoaluees- ta.
Vaikutus kalatalouteen
Vesistövaikutusarvion mukaan Säkkinevan tuotantoalueen kuivatus- vesien aiheuttamat haitat Karvianjärveen ovat erittäin vähäiset eikä hanke sanottavasti vaikuta järven vedenlaatuun. Tuotantoalueelta on etäisyyttä Karvianjärveen yhteensä 8,3 km. Kuivatusvedet ovat myös aiemmin kulkeneet Karvianjärveen, mutta kuivatusvesien käsittelyä on tehostettu entisestään. Vaikutusalueella saattaa esiintyä pyydys- ten limoittumista, kalojen makuhaittoja ja veden samentumista. Mai- nituista haitoista on vaikea erottaa turvetuotannosta aiheutuvia hait- toja maa- ja metsätaloudesta aiheutuvista haitoista. Lähellä ei ole myöskään merkittäviä kalojen kutualueita. Hakijan arvion mukaan Säkkinevan turvetuotannolla ei ole suurta vaikutusta kalastoon.
Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön
Säkkinevan turvetuotannolla ei ole vaikutuksia pohjaveteen.
Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset
Palaturpeen keruu kentältä aiheuttaa huomattavasti vähemmän pö- lyä kuin jyrsinturpeen keruu. Lisäksi pölyä aiheuttavaa toimintaa ovat aumaus ja lastaus. Säkkinevan turvetuotannosta aiheutuva pöly voi satunnaisesti aiheuttaa pientä esteettistä haittaa tuotantoalueen reunoilla ja lähialueilla. Turvepölyä syntyy jonkin verran kaikissa tuo- tannon vaiheissa ja kuljetuksissa. Kauhavan lentokentän sääaseman vuosien 1971-2000 tuulitulosten mukaan vallitsevia tuulia ovat lou- nais- ja etelätuuli. Säkkinevan lähin asutus on noin 1,8 km:n etäisyy- dellä tuotantoalueesta eikä turvepölystä arvioida aiheutuvan haittaa lähimmälle asutukselle. Uuden kaluston ja työmenetelmien johdosta pölyhaitat ovat vähentyneet. Tuotantokentällä pölyn muodostumi- seen vaikuttavat turpeen maatuneisuus ja tuotantomenetelmät sekä sääolosuhteet ja lähiympäristö kuten puustoisuus.
Säkkinevan turvetuotannon työvaiheista ei aiheudu ohjearvoja ylittä- vää melua. Melu ja tärinä ei ole jatkuvaa. Puusto vaimentaa jonkin verran tuotantoalueelta kantautuvaa melua. Tuotannosta syntyvän melun voimakkuuteen voidaan vaikuttaa pitämällä koneet ja äänen- vaimentimet kunnossa. Kehityksen mukaan uusien koneiden melu- taso on vähentynyt. Melun voimakkuuteen voidaan vaikuttaa myös tuotantomenetelmän valinnalla. Turvesuon pinta itsessään vaimen- taa melua samoin kuin ympäröivä tiheäpuustoinen metsäkin.
Turvekuljetukset tapahtuvat suurimmaksi osaksi tuotantokauden ul- kopuolella maan ollessa jäässä. Teiden pölyämisestä ei sen vuoksi todennäköisesti aiheudu haittaa. Liikenteestä aiheutuva tien pölyä- minen ja lastauksen yhteydessä autoihin mahdollisesti kiinni jäävän
turvepölyn irtoaminen ei aiheuta haittaa, koska tuotantoalueelta läh- tevän tien varressa ei ole asutusta.
Ympäristöriskit
Hakija hankkii ympäristövahinkovakuutuksen kolmen kuukauden kuluessa myönteisen lupapäätöksen antamisen jälkeen.
Öljyvuodot pyritään estämään ennakolta varastoimalla öljy huolelli- sesti.
Tulipalon varalle esitetään sammutussuunnitelma. Palontorjunnassa täytetään yleiset palonsuojelumääräykset. Tuotantoalue varustetaan palokalustolla, jota voidaan kuljettaa pehmeällä alustalla. Kalustoon kuuluu säiliöperävaunu, jossa on 2 000 l:n vesisäiliö sekä palopum- put ja letkut. Lisäksi imuvaunuissa on alkusammutusta varten 150 l:n vesivarasto ja paineilmalaitteet. Lisäksi varusteisiin kuuluu 20 m pa- loletkua. Sammutuksen vesivarastoina ja paloaltaina toimivat tuotan- toalueen vesiensuojelurakenteet, joita ovat ympärysojien seitsemän lietetaskua ja laskeutusaltaat.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Hakija on tehnyt esityksen käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjel- maksi. Hakija ei esitä suoritettavaksi kalataloudellista tarkkailua. Pö- lytarkkailun osalta on hakijan mukaan riittävää, että käyttöpäiväkir- jaan kirjataan tuotantopäivinä tuulen suunta ja voimakkuus. Hakija katsoo, ettei erillisen melutarkkailuohjelman esittämiseen ole tarvet- ta.
KORVAUKSET
Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen
Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 §:ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Kauhajo- en kaupungissa ja Karvian kunnassa varannut asianosaisille tilai- suuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esit- tämiseen hakemuksen johdosta 25.8.-25.9.2006 välisenä aikana.
Ympäristölupavirasto on 18.8.2006 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 §:ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi-Suomen ja Lounais- Suomen ympäristökeskuksilta, Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksilta, Kauhajoen kaupungin ympäristö- suojeluviranomaiselta, Karvian kunnan ympäristönsuojeluviranomai- selta, Kauhajoen kaupungilta ja Karvian kunnalta.
Lausunnot
1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen mukaan ympäristölupa voi- daan myöntää, jos vesiensuojelurakenteet ovat parasta käyttökel- poista tekniikkaa. Esitetyt tehostetut kuivatusvesien puhdistamisme- netelmät kasvillisuuskentillä perustason vesiensuojelutoimenpiteiden lisäksi ovat riittäviä. Ympäristökeskuksen luonnonsuojeluryhmällä ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta.
Turvetuotannosta on pidettävä käyttö- ja hoitopäiväkirjaa koko tuo- tannon ajan. Kuormitus- ja vesistötarkkailu voidaan toteuttaa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava ve- siensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäris- tökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. Hakijan on toimitettava ympäristökeskukselle sähköisesti vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista raportointivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä.
2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen mukaan lupa Säkkinevan turvetuotannolle voidaan myöntää. Kuivatusvesien aihe- uttama kuorma alapuolisessa vesistössä on kuitenkin pidettävä mahdollisimman alhaisella tasolla. Tehostettuja vesienkäsittelytoi- menpiteitä on käytettävä ympärivuotisesti, koska merkittävä osa tur- vetuotantoalueiden vesistökuormituksesta syntyy tuotantokauden ul- kopuolella loppusyksyllä, talvella ja alkukeväällä. Työvoima- ja elin- keinokeskus ei ole edellyttänyt erillistä kalataloustarkkailua, koska tuotantoalue on pieni ja vesienkäsittelytaso korkealla. Mahdolliset vesistötarkkailuraportit on lähetettävä myös kalatalousviranomaisel- le.
3) Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymä on edellyttänyt, että tuotantoalueelta johdettavat jätevedet puhdistetaan käyttäen pa- rasta käyttökelpoista tekniikkaa ja ottamalla huomioon puhdistuspro- sessissa myös turpeen turvegeologiset ominaisuudet. Turvetuotan- non pöly- ja meluhaittojen minimoimiseksi tuotantomenetelmille ja kalustolle on asetettava parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimus.
Tuotantoalueen sarkaojia, sarkaoja-altaita tai laskeutusaltaita ei saa kaivaa niin syviksi, että pohjavesi ei pääse purkautumaan niiden kautta. Tuotantoalueen tukikohtaan sijoitetut polttoainesäiliöt on sijoi- tettava katettuun suoja-altaaseen ja muutkin kemikaalit sekä ongel- majätteet on varastoitava siten, ettei maaperään pääse päästöjä.
Turvetuotantoalueen jätehuolto on hoidettava jätelainsäädännön säädösten mukaisesti.
4) Karvian kunnanhallituksella ei ole ollut huomautettavaa hake- muksen johdosta.
HAKIJAN VASTINE Ympäristölupavirasto on 10.11.2006 varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausuntojen johdosta. Hakija ei ole antanut vastinetta.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu
Ympäristölupavirasto myöntää Jukka Koivumäelle ympäristöluvan Säkkinevan turvetuotantoon Kauhajoen kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja 26.6.2006 ympäristölupavirastoon toimitetun suunnitelman muutoksen mukaisesti siten kuin lupamääräyksistä il- menee. Lupa koskee noin 37 ha:n hankealuetta.
Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä.
Lupamääräykset
Tuotanto
1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta noin 31 ha:n alueelta.
Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet.
Vesienkäsittely
2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti suunnitelman mukaisten kasvillisuuskenttien kautta.
Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä.
Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeu- tusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit.
Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistetta- vaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Auma- alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, jotta turvetta ei joudu ojiin.
Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdolli- simman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyra- kenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset.
Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.
3) Kuivatusvesien käsittelykentät on rakennettava 30.4.2008 men- nessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympä-
ristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jat- kuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännölli- sesti.
5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja ko- koojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistetta- va tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle.
Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheu- du vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitet- tava etukäteen Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomai- selle.
Päästöt ilmaan ja melu
6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäris- töön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turve- pölyä aiheuttavia.
Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 §:ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.
7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu koh- tuutonta melua.
Varastointi ja jätteet
8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisim- man vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jä- teöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, me- talli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyöty- käyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä.
Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voi- massa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti.
9) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on ol- tava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankka- uksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöi- den on oltava kaksivaippaisia.
Häiriö- ja poikkeustilanteet
10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien joh- tamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi-Suomen ympä- ristökeskukselle ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaiselle.
11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutus- vesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana.
12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinko- jen torjuntaan.
Tarkkailut
13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.
Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi-Suomen ympäristö- keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.
Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
Ehdotukset vesistötarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Länsi- Suomen ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupa- päätöksen tultua lainvoimaiseksi.
Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seu- raavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympä- ristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitet- tävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea.
Kunnossapitovelvoitteet
15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta.
Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito
16) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä.
Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava ve- sienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen.
Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatus- vesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähin- tään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muu- hun käyttöön.
Länsi-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lo- pettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.
Korvaukset
Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntämisen edellytykset
Säkkinevan turvetuotantoalue on jo tuotannossa. Luvan myöntämi- nen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka turvetuotannon vesienkäsittelyssä on yleensä pintavalutus. Kuiva- tusvesien käsittely ympärivuotisesti yhteensä 2,5 ha:n suuruisilla kasvipeitteisillä vanhalle tuotantoalueelle perustettavilla alueilla on tässä tapauksessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tuotantoalu- een läheisyydessä ei ole asutusta, erityisiä suojeltavia kohteita eikä pohjavesialueita.
Kun otetaan huomioon Säkkinevan ympäristön tila ja käyttö, turve- tuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheu- du luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huo- nontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalu- eella eikä naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Lupamääräysten perustelut
Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettä- väksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5).
Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja ros- kaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai val- vontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 16) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestä- miseksi ja päästöjen rajoittamiseksi.
VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN
Ympäristölupavirasto ottaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 1) vaatimukset tarkkailusta huomioon lupamääräyksessä 13) ja 14), vesienkäsittelyrakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ilmoit- tamisesta ympäristökeskukselle lupamääräyksessä 3) ja tuotanto- toiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista raportoinnista ympäristökeskukselle lupamääräyksessä 14) ilmenevällä tavalla huomioon.
Ympäristölupavirasto ottaa Pohjanmaan työvoima- ja elinkeino- keskuksen 2) vaatimuksen tehostettujen vesienkäsittelytoimenpitei- den käytöstä ympärivuotisesti huomioon lupamääräyksessä 2) ilme- nevällä tavalla.
Ympäristölupavirasto ottaa Kankaanpään kansanterveystyön kun- tayhtymän 3) vaatimuksen tuotantoalueelta johdettavien vesien puhdistamisesta parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen huomi- oon lupamääräyksessä 2) ja vaatimuksen tuotantomenetelmille ja kalustolle asetettavasta parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaati- muksesta lupamääräyksessä 6) ilmenevällä tavalla huomioon. Vaa- timuksen tuotantoalueen tukikohtaan sijoitettujen polttoainesäiliöiden sijoittamisesta ympäristölupavirasto ottaa huomioon lupamääräyk- sessä 9) ja vaatimuksen kemikaalien ja ongelmajätteiden varastoi- misesta ja tuotantoalueen jätehuollon järjestämisestä lupamääräyk- sessä 8) ilmenevällä tavalla huomioon.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo
Tämä lupa on voimassa toistaiseksi.
Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai val- vontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.
Lupamääräysten tarkistaminen
Luvan saajan on viimeistään 31.10.2017 jätettävä ympäristölupavi- rastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan rau- keamaan.
Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästö- jen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purku- vesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta se- kä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäris- tönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vä- hentämiseksi.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, on ympäristönsuojelulain 56 §:n mukaisesti noudatettava ase- tusta.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55, 56 ja 90 § Jätelain 4 ja 6 §
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
2 940 euroa
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)
MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valitta- malla.
Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta
3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma
Anne Valjakka
Jukka Leinonen Heikki Penttinen
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristö- neuvos Anne Valjakka sekä ympäristöneuvokset Jukka Leinonen ja Heikki Penttinen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Anne Valjakka.
AV/sl
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutos- ta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valite- taan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätök- sen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy3.12.2007.
Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asian- omaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa kos- kevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai- semmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta
Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon.Valituskirjelmän on oltava perillä määrä- ajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (teleko- piona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeise- nä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki
puhelin: 020 490 121 (vaihde)
telekopio: (09) 726 0233
sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyn- timaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suorit- teista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapa- uksista, joissa maksua ei peritä.
Säkkinevan tuotantoalueen sijainti
SÄKKINEVAN TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu
Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Länsi-Suomen ym- päristökeskukselle ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päi- väkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille.
Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot:
- tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä
- ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja –paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen
- vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista
- laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset
- mittapatojen ja –laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli
- muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet
- näytteiden ottoajat
- aumojen paikkojen muutokset
- pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot
- muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely
Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu
Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tark- kaillaan ottamalla näytteet ennen kasvillisuuskenttiä ja niiden jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (huhti-toukokuu, elokuu, syys-lokakuu) kolmen vuoden ajan kasvillisuuskentti- en valmistumisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiinto- aine, CODMn, kok.P, kok.N ja pH.
Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvas- sa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaama- tietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoi- suusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkai- lussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsitte- lymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa.
Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoi- suuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mit- taustulosten perusteella pinta-alojen suhteessa.
Raportointi Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Länsi-Suomen ympäristö- keskukselle ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkai- lun yhteenvetoraportti toimitetaan Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä.
Laadunvarmistus
Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkai- lua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tar- peelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.
