Taimi Kananen
Mytologinen ja kristitty Laukaa
Haapavatian Kapeenkosken karttapiirros 1750-52
L aukaan juhlavuodeksi val
m istuneen hirtorian nimi on K O H IS E V IE N K O SK IEN L A U K A A . K osket ovat tu hansien vuosien ajan antaneen tukensa eläm isen m ahdolli
suuksille laajalla alueella. Se on ulottu nu t L aukasseudulta H äm eeseen ja Savoon. Nyt Laukaan kunta on jäänyt ta louskehityksessä lähinnä m aa
taloudesta riippuvaksi. Se on antanut voim iaan lievealuei- densa kolm en kaupungin: Jy
väskylän, Ä änekosken ja Suo
lahden kehittäm iseen. E räta- louden vuosituhansien aikana paikkakunnalle jääneid en k an sallisuuksien jäsenistä ja m yö
hem m in m uuttaneista on syn
tynyt Laukaan kuntalainen ja
sen kehitys jatkunee samoissa m erkeissä.
Kun vuonna 1963 tulin savo- laissyntyisenä L aukaaseen sitä ennen kierreltyäni Helsingin, H auhon ja Jyväskylän alueilla nimitin uuden asuinpaikkani vertauskuvallisesti "kirkko- ruhtinaskunnaksi” . Sitä se oli esim erkiksi H elsinkiin v errat
tuna. H istoria osoittaa, että L aukasseutu on jo eräkauden m ytologisina, esikristillisinä aikoina om aksunut ehkä kau- kaisistakin m aista kulkeu tu
n u tta, suom alaiseksi m u kau tu
nutta m ytologista tietoutta.
U skonnot ovat vuosituhansien aikana vaihtuneet. Sarakalli- oon on m aalattu ihmistä voi
m akkaam m an eläim en kuva,
hirvi. Palvonnan kohteena on ollut myös karhu, siitä todistaa V ehniällä suosta löydetty sem brapuinen lusikka, jonka varteen on taidolla kaiverrettu karhunpää. K arhua on kun
nioitettu ravinnon ja nahkan antajana. V iron presidentti L ennart M eri on nim ittänyt suom ensukuisia kansoja "vesi
linnun kansaksi” , sillä ne ovat tuhansien vuosien kuluessa soutaneet ja m eloneet pitkin jokia ja järviä aina Siperiasta Itäm eren rannoille. H artikan kirkon ristissä kuvattu lintu voi olla piispa Sariolan juhlasaar- nassaan 22.8.1993 m ainitsem a joutsen, palvottu vesilintu.
jatkuu seur. sivulla
57
Uhrikivi Haapavatian Kapeenkoskella
E räs L aukaan historian my- tologisesti m erkittävim piä vai
heita lienee aika, jolloin täällä kahdelle koskelle on annettu K ave-haltijain palvontaan viit- taava nimi. O n väitetty, että K ave-sana on m uinaista intian kieltä, sanskriittiä ja m erkitsee arvokasta ihmistä. K aven voi sanoa olleen esi-isäimme us
konnossa johtavien haltijain
"sukunim i” . Suom alaiseksi m uokkautuneena haltijoiden nim inä on ollut esim erkiksi U kko ja A kk a Kave. N oina ai
koina haltijasuvun joh tajat ja heidän jälkeläisensäkin ovat olleet jo syntym ästään saakka
”vaka vanhoja” kuten V aka vanha V äinäm öinen, tietäjä iänikuinen. M erkittäviä olivat Kave Ilm atar ja L uonnotar, kalevalaiset haltijat.
Laukasseudun kahden Ka- peenkosken nim en toivottiin tietysti m iellyttävän Kave-hal- tijoita. H aapav atian K apeen- koski on säilyttänyt nim ensä seurakunnan juhlavuoteen ja Keitele - Päijänne-kanavan valm istum iseen saakka. Simu
nan K apeenkoski, Keski-Suo- m en villein ja kovaäänisin, on vielä v. 1838 tehdyssä isonjaon asiakirjassa 6.2.1839 kirjoitet
tu K ape(en)koskeksi. Suom en kieltä taitam aton kirjuri lienee
tarko ittan u t K apeenkoskea. Haapavatian Kapeenkosken honkaristi 58
H aapavatian K apeenkoski ja sen harjut ovat olleet tärk e i
tä sotateitä vuoden 1809 sodan aikana ja nimi on säilynyt vielä N euvostoliiton kartoissa Talvi
sodan aikoihin saakka. Todiste siitä on löytynyt R aatteen tien korsusta, se on k a rtta, jossa on suunnitelm a Suom en valloitta
miseksi K apeenkosken aluetta käyttäen. O nneksi vihollisen tie katkaistiin silloin Suom us
salm en kirkolla. H aapavatian K apeenkoski tullee jo ensi k e
sänä kanavan valm istuttua tu ristim atkojen kohteeksi. Sil
loin Ä änekosken kotiseutuyh
distyksen tarm ok k aat histori
an tutkijat: A arn e V uorinen, Jorm a H eiskanen ja H eikki N oronen voivat esitellä 1750-1752 k arttaan piirretyt paikat: ”gam m alt offerställe”
(vanha u hripaikka), u hriläh
de, k artan punaisen pisteen, jääk au d en siirtolohkareen se
kä sen ym pärillä leviävän ki
venlohkareiden peittäm än "pi
run p ello n” . T äm än U hrikiven takaa on löydetty kivikautinen asuinalue. Nyt m ietitään, m ikä on salaperäinen ristinkivi? Sen läheisyydessä oleva H onkaristi on L au kaan, Ä änekosken ja Suolahden seurakuntien sekä V anhan Ä änekosken kotiseu
tuyhdistyksen pystyttäm ä.
Sim unan K apeenkosken m ytologinen historia on jäänyt häm ärän peittoon. Sitä on tu t
kinut vain m etsänhoitaja Esko Jalkanen "yliaistillisella” m e
netelm ällään. E h k ä M useovi
rastolle m erkittävim m ät alueet K apeenkosken ym pärillä ovat jään eet M etsä-Serlan ja sen edeltäjäyhtiön rak enn usten al
le? K apeenkosken uhrialue on kenties ulottunut K uusveden vastakkaisella rannalla oleville alueille, esim erkiksi Keski- Suom en suurim m an kivikauti
sen K alm iston läheisyyteen.
V uonna 1593 rakennettiin Laukaan ensim m äinen kirkko Kuusveden rannalle. L aukaan toinen kirkk o herra Thom as A ndreae siirtyi asum aan Pel- losniem een jo v. 1608 vaikka Pellosniem i otettiin kirkonky
län käyttöön vasta v. 1685.
M istä syystä hän ei viihtynyt Tarvaalassa, vaan suoritti pit
kät virkam atkat kylien välillä?
Miksi vanhan kirkon annettiin tuhoutua? O nneksi jäi jäljelle m uutam a nurkkahirsiym etalli- sia saranoita ja kirkon risti. Ne todistavat nyt kristinuskon voi
tollisesta kam ppailusta esi- isiemme m ytologiaa vastaan.
Hartikan kirkon risti
Simunan Kapeenkoski
59
