Viisi kynttilää viisivuotiaalle lehdelle
Lukijan käsissä nyt olevan vihkon myötä Kir- jastotiede ja informatiikka -lehti täyttää viisi vuotta. Lappeelleen asetettuna pinona lehden 21 vihkoa muodostaa oman syntymäpäiväkakun tai paremminkin lehtevän tortun. Torttu on huuto- merkinpunaisten etukansien ansiosta peräti ko- rea. Asetan sen päälle viisi syntymäpäiväkyntti- lää.
Kirjastotieteen ja informatiikan yhdistyksen toimintasuunnitelmiin on vuosittain kirjattu ta- voitteeksi tuottaa kahdeksan painoarkin mittai- nen eli 128-sivuinen lehden vuosikerta. Ensim- mäisenä vuonna siinä onnistuttiin, mutta vihko- ja tuotettiin viisi, näytenumero v. 1981 ja v. 1982 varsinaisen vuosikerran neljä numeroa. Seuraa- vat vuosikerrat jäivät yksi painoarkin ja kaksi puolen painoarkin päähän tavoitteesta. Viisivuo- tias jo ylittää tavoiteriman. Toimitukselle alku- vuodet ovat merkinneet kädestä suuhun elämis- tä siinä mielessä, että käsikirjoitusten luonnolli- nen tarjonta ei ole riittänyt ravitsemaan lehden tuottamista, vaan apua on haettu myös naapu- ritieteistä ja oman tieteenalan ulkomaisilta kol- legoilta.
Naapuriavun osuus lehden kirjoituksista oli en- simmäisessä vuosikerrassa 27 °7o ja on sen jälkeen pysytellyt 10 %:n tuntumassa. Suurempaan oma- varaisuuteen ei olekaan syytä pyrkiä, sillä erityis- tiede jää helposti pyörimään omaa pientä piiriä, ellei se pyri aktiivisesti kuulemaan myös muiden sanottavaa. — Sytytän ensimmäisen kynttilän tie- teenalarajat ylittävälle yhteistoiminnalle.
Käännösartikkeleita on julkaistu yhdeksän, yk- si venäjän, muut englannin kielestä. Kääntäjä- avustajia lehdellä on ollut viisi. Englannin kie- lestä käännetyistä kirjoituksista neljä on yhdis- tyksen kokouksissa esiintyneiden brittivieraiden esitelmiensä pohjalta muokkaamia artikkeleita, muut ovat peräisin Australiasta, Hollannista ja Kanadasta ja yksi itse asiassa Italiasta, missä kir- joituksen brittiläinen laatija on tehnyt pitkäai- kaista kirjastohistoriallista tutkimustyötä. Teks- tinsä julkaiseminen kielellä, jota ei itse hallitse, on aina tutkijan kannalta riskialtista. Siksi on- kin paikallaan antaa ulkomaisille kollegoille kii- tos luottamuksesta.
Toimituksessa on pyritty huolehtimaan siitä, että käännökset välittäisivät myös alkuperäisteks- tien tyyliä, mikä ei välttämättä ole aivan help- poa, ainakaan jos tekijä viljelee understatement -ilmaisuja. Jokainen kääntäjä on oppinut tunnis- tamaan myös kirjasto- ja informaatiopalvelualan
ammattikielen yhteyksiä asianomaisen kirjoitta- jan kotimaan kirjastotraditioon. Monet ilmaisut eivät avaudu kovinkaan helposti suomenkieliseen kirjastoalan puheenparteen, se kun on sidoksis- sa täkäläiseen kirjastotraditioon.
Kääntäjiä ovat tavallaan myös ne neljä henki- löä, jotka ovat julkaisseet ulkomaisten vieraili- joiden haastatteluja, mutta kysymysten muotoi- lijoina he ovat vaikuttaneet myös siihen, mistä tietoa välitetään. — Toinen kynttilä sytytetään ulkomaanavulle ja tulkeille.
Kotimaiset kirjoittajat ovat tuottaneet lehteen kaikkiaan 135 bibliografista yksikköä, pääkirjoi- tukset pois sulkien 114 yksikköä: artikkeleita, katsauksia, haastatteluja, keskustelupuheenvuo- roja sekä kirjallisuuden arviointeja. Kirjoittajia on kaikkiaan 61, heistä kirjasto- ja informaatio- palvelualan tutkimuksen, opiskelun ja käytännön piiristä tulevia 38 eli runsaat 62 °/o.
Vaikka aineisto on pieni, laskeskelin syntymä- päivän kunniaksi miten Lotkan laki toimii kir- jastotieteen ja informatiikan nuoressa aikakaus- lehdessä. Kaikkien kirjoittajien määrän neliöjuu- ri on 7,8; ilmenee, että 8 kirjoittajaa on tuotta- nut 48 % bibligorafisista yksiköistä (pääkirjoi- tukset pois lukien). Heistä kuusi on Tampereen yliopiston kirjastotieteen ja informatiikan laitok- sen henkilökunnasta ja kaksi jatkokoulutukses- sa mukana olevia. Laskelma kirjasto- ja infor- maatiopalvelualaa edustavista kirjoittajista an- taa vielä tiiviimmän tuloksen: 6 kirjoittajaa on tuottanut 50 °/o bibliografisista yksiköistä. Toi- nen jatkokoulutettavista ja yksi laitoksen henki- lökunnan jäsen putoaa leikistä pois. Lotkan laki toteutuu hämmästyttävän tarkasti. Sitä tavataan kutsua myös säännöksi tieteellisen julkaisutoi- minnan eliiteistä. Olen taipuvainen laajentamaan lain tulkintaa niin, että kirjallisten panosten ka- saantuminen kuvastaa tieteellisten ambitioiden keskittymistä yliopistoympäristöön, ainakin kir- jastotieteessä ja informatiikassa, ainakin vielä.
Harjoitelmaan Bradfordin lain parissa aineis- to on sekä liian pieni että vinoutunut.
Mainittakoon vielä siitä, että useammin kuin kerran lehteä avustaneita on 15 henkilöä, liki 27
% kaikista, ja heidän osuutensa bibliografisista yksiköistä on runsaat 62 %, kirjasto- ja infor- maatiopalvelualan kirjoittajista runsaat 76 %.
Myös tämän ryhmän pääosa tulee samasta taus- tajoukosta kuin neliöjuuriryhmä Lotkan lakia so- vellettaessa, mutta mukaan mahtuu yksi kirjas- toalaa hyvin tunteva filosofian professori, yksi
ylikirjastonhoitaja ja lehden toimelias ensimmäi- nen toimitussihteeri, silloinen opiskelija ja kir- jastonhoitaja. — Kolmas kynttilä syttyy kirjasto- ja informaatiopalvelualan tieteestä keskusteleval- le yhteisölle.
Mitkä teemat ovat olleet eniten esillä ensim- mäisellä viisivuotiskaudella? Vastaus riippuu tie- tystikin siitä miten tällaista enemmyyttä laske- taan, sivumäärinä vai bibliografisina yksikköi- nä. Molemmilla tavoin laskien pisimmän teema- korren vetää kirjastotieteen ja informatiikan tie- teenluonteen ja historiallisten juurien puntaroin- ti. Se kulminoituu 5-vuotiaan kahdessa viimei- sessä vihkossa julkaistuun kirjoitteluun alan aka- teemisen koulutuksen syntyvaiheista Suomessa.
Toiselle tilalle nousee monipuolinen keskustelu erilaisista kirjastoista ja niiden toimintaympäris- töistä, kirjastojen johtajista ja johtamisesta se- kä näitä kysymyksiä käsittelevästä tutkimukses- ta. Kolmannesta sijasta kilpailevat luokituksen ja indeksoinnin tutkimus sekä erilaiset metodo- logiset pohdinnat. Jälkimmäiset vahvistavat tie- teenalan itseanalyysiin suuntautuneen kirjoitte- lun ja keskustelun ensisijaisuutta. Tietotekniik-
kaan liittyvillä informaatiokysymyksillä ja kir- jastohistoriaan liittyvillä tarkasteluilla on myös sija runsaammin käsiteltyjen aihepiirien joukos- sa. Muu aineisto hajoaa teemojen kirjoksi. Luo- kitustulos on aihesilppua, mikä ei merkitse että kirjoitukset olisivat silppua. — Neljäs kynttilä saa palaa lehden viidessä vuosikerrassa käsitel- lyille teemoille.
Syntymäpäivätortun viidennen kynttilän syty- tän Kirjastotiede ja informatiikka -lehden kol- men toimitussihteerin, Jussi Tuormaan, Arja- Riitta Haaralan ja Mirja Iivosen keskeisen tär- keän työpanoksen tunnustukseksi ja kiitoksek- si.
Lopuksi ummistan silmät, puhallan voimak- kaasti kaikki syntymäpäiväkynttilät tortun päältä yht'aikaa sammuksiin, ja toivon syntymäpäivä- sankarin puolesta. Taian mukaan toivomus to- teutuu: Toivon viisivuotiaalle elinvoimaa ja suo- tuisaa käsikirjoitusten tarjontaa.
Tampereella 27. 11. 1986
Marjatta Okko
