TIETEESSÄ TAPAHTUU 3 2021 63 LYHYESTI
LYHYESTI
Hyvin varustetuista kirjakaupoista tai suoraan kustantajalta. www.terracognita.fi
PARASTA SUOMENKIELISTÄ TIETOKIRJALLISUUTTA.
Heikki Sarmaja: Perheen synty, Edvard Westermarckin ja ihmisluonnon jäljillä.
Ovh. 50 €.
John D. Kellleher: Syvä- oppiminen, Kuinka tekoäly toimii.
Ovh. 30 €.
Matti Norri, toim: Totuus, valta, vapaus – Saksalaisia
valistuskirjaitä ja -kirjoituksia..
Ovh. 40 €.
Daron Acemoglu ja James A.
Robinson: Kapea käytävä, Valtiot, yhteiskunnat ja vapauden kohtalo.
Ovh. 60€.
Ben Orlin: Matematiikkaa huonoin piirroksin, Kuinka matematiikka kuvaa maailmaa. Ovh. 50 €.
Michael S. Gazzaniga:
Tietoisuusvaisto, Kuinka aivot synnyttävät mielen. Ovh. 40 €.
Mark Coeckelbergh:
Tekoälyn etiikka. Ovh. 30 €.
Lee McIntyre:
Totuudenjälkeinen.
Ovh. 30 €.
Kelleher & Tierney:
Datatiede. Ovh. 30 €.
JOURNAL.FI-PORTAALIN KÄYTTÄJÄT
Opiskelijat ovat suurin kotimaisten avointen tie- teellisten lehtien käyttäjäryhmä, mutta myös muut ryhmät lukevat lehtiä laajasti. Asia käy ilmi Tie- teellisten seurain valtuuskunnan (TSV) tekemäs- tä tutkimuksesta, jossa selvitettiin, missä roolissa Journal.fi -portaalissa julkaistuja tiedelehtiä ja ar- tikkeleita käytetään.
Journal.fi on TSV:n ylläpitämän avoimen jul- kaisemisen portaali tieteellisille lehdille. Lehdet julkaisevat koko sisältönsä avoimena joko välittö- mästi tai korkeintaan 12 kuukauden viiveellä. TSV keräsi alkuvuonna 2020 käyttäjäkyselyllä tausta- tietoja artikkeleita palvelusta ladanneilta käyttä- jiltä. Tutkimukseen osallistui 48 lehteä (myös Tie- teessä tapahtuu), eli noin puolet portaalin lehdistä.
Selvityksen aineisto kerättiin helmi–maaliskuus- sa 2020, juuri ennen kuin kirjastot suljettiin koro- naepidemian johdosta. Kyselyyn osallistui kaikki- aan 668 käyttäjää.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että eniten portaa- lista artikkeleita tarkastelleen ryhmän muodosti- vat opiskelijat (40 %). Toiseksi suurimman ryhmän muodostivat tutkijat, joiden osuus oli muutaman prosenttiyksikön pienempi (36 %). Kotimaisen avoimen tiedejulkaisemisen merkitys opetukses- sa ja opiskelussa korostuu, kun huomioidaan, että myös opettajat käyttävät portaalia työssään: viisi prosenttia käyttäjistä ilmoitti käyttävänsä julkai- suja opettajan roolissa.
Myös yksityiset kansalaiset (8 %) ja asiantun- tijat (7 %) käyttävät palvelua. Sen sijaan toimit- tajien, yrittäjien, poliitikoiden ja virkamiesten osuus oli melko vähäinen, vaikka on merkittävää, että jokainen ryhmä oli edustettu. Selvityksen te- kijät Janne Pölönen ja Sami Syrjämäki arvelevat, että ”palvelu on huonosti tunnettu selvityksen pie- nimmissä käyttäjäryhmissä”. Tietoa palvelusta py- ritään levittämään myös yleisiin kirjastoihin Kir- jastolehden-kampanjalla.
TURVALLINEN ILMASTOALUE
Suomi on ruoantuotannon suhteen turvallisella il- mastoalueella myös tulevaisuudessa, mutta luon- toon ja ekosysteemeihin ilmastonmuutos voi vai- kuttaa rajusti. Jos hiilidioksidipäästöjen kasvu jatkuu entisellään, uhkaa havumetsävyöhyke ka- dota Suomesta lähes kokonaan vuoteen 2100 men- nessä.
Aalto-yliopiston professorin Matti Kummun johtaman tutkijaryhmä on arvioinut, millaisis- sa ilmasto-olosuhteissa ruokaa viljellään tulevai- suudessa. Turvallinen ilmastoalue on tutkijoiden tähän tutkimukseen kehittämä uusi käsite. Sen avulla he pystyivät arvioimaan tärkeimpien ilmas- totekijöiden – sademäärän, lämpötilan ja kuivuu- den – muutosta ruoantuotantoalueilla.
Tutkijat käyttivät tutkimuksessaan kahta il- mastonmuutoksen skenaariota: toisessa hiilidiok- sidipäästöjä vähennetään niin, että lämpeneminen pysyy alle kahdessa asteessa ja toisessa päästöt jat- kavat kasvuaan. He arvioivat ilmastonmuutoksen vaikutuksia 27 tärkeimmän ravintokasvin viljelys- sä ja seitsemän eri tuotantoeläimen kasvatukses- sa huomioiden samalla yhteiskuntien kyvyn sopeu- tua muutokseen.
Uhat kohdistuvat eri maihin ja maanosiin eri tavoin. Tutkimuksessa oli mukana 177 maata, jois- ta 52:ssa ravinnontuotanto säilyisi tulevaisuudes- sakin ilmastollisesti turvallisella alueella. Näiden joukossa ovat kaikki Euroopan maat, kuten Suo- mi ja muut Pohjoismaat. Pahimmassa tilantees- sa olisivat Benin, Kambodža, Ghana, Guinea-Bis- sau, Guyana ja Suriname, joissa jopa 95 prosenttia ruoan tuotannosta putoaisi turvallisen ilmastoalu- een ulkopuolelle. Näissä maissa myös yhteiskun- nan mahdollisuus sopeutua muutokseen on mer- kittävästi pienempi kuin esimerkiksi Suomessa.
JO 10 000 APURAHANSAAJAA
Euroopan tutkimusrahasto (ERC), joka on pe- rustettu vuonna 2007, saavutti tärkeän virstan- pylvään tänä keväänä: 10 000 tutkijaa on saanut ERC-rahoitusta parhaiden ideoidensa toteutta- miseksi. Tutkimusrahasto myöntää rahoitusta huippututkijoille ja heidän tutkimusryhmilleen uraauurtavaan tutkimukseen. Rahoitus on suun- nattu eri vaiheessa uraansa oleville tutkijoille il- man ikä- tai kansalaisuusrajoitetta. Tutkimustyö64 TIETEESSÄ TAPAHTUU 3 2021 LYHYESTI
on tehtävä EU:n jäsenmaassa tai puiteohjelman lii- tännäismaassa. Tutkimusaiheita ei ole määritelty etukäteen.
Suomalaisista Aalto-yliopiston professori, fyy- sikko Mika A. Sillanpää on saanut rahoituksen kolme kertaa. Uusi tutkimushanke sovittaa yhteen kvanttimekaniikkaa ja yleistä suhteellisuusteoriaa, mihin hän sai urallaan pitkälle edenneille huippu- tutkijoille myönnettävän ERC Advanced Grantin.
Vuonna 2009 hän sai lahjakkaille nuorille tutki- joille tarkoitetun ERC Starting Grantin ja vuonna 2013 uraansa rakentavien huippututkijoiden ERC Consolidator Grantin.
GUANTUM-hankkeen tavoitteena on todeta painovoiman vaikutus kahden kultapallon kvant- timekaanisiin tiloihin ja värähtelyyn hyvin pienes- sä mittakaavassa ja äärimmäisen matalissa lämpö- tiloissa. Kvanttimekaanisen järjestelmän sisäisiä gravitaatiovoimia ei ole koskaan havaittu, eivät- kä tutkijat ole pystyneet luomaan molemmat kat- tavaa teoriaa. Tämän Sillanpää ryhmineen haluaa tutkimushankkeellaan muuttaa: ”Yritämme rat- kaista tutkimuksella fysiikan sata vuotta vanhaa arvoitusta: sitä, että yleinen suhteellisuusteoria ja kvanttimekaniikka eivät tule toimeen keskenään”, hän sanoo.
TAITEIDEN TUTKIMUKSEN ASEMA
Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan varadekaani, professori Jukka Pakkasvirta kirjoit- taa tiedekunnan alumnikirjeessä, kuinka humanis- tisten tieteiden merkitys ymmärretään usein vasta kun rahoitusta leikataan. Tänä keväänä erityises- ti pienten taidealojen ongelmat ovat olleet esillä, vaikka rahapulasta johtuvat professoreiden elä- köitymisten myötä täyttämättä jääneet tehtävät koettelevat lähes kaikkia suuren tiedekunnan tie- teenaloja. Pakkasvirta toteaa, että laajasti katsoen yliopistosektorin rahoitusleikkaukset ovat myös iso kansallinen uhka.Taiteidentutkimuksen seurojen neuvottelu- kunta on julkaissut kannanoton humanististen tieteiden ja erityisesti taiteiden tutkimuksen hei- kentyneestä asemasta Suomen yliopistoissa. Ilman taiteiden tutkimuksen oppiaineita tiedeyliopistois- sa Suomella ei pian ole annettavaa alan kansainvä- liselle tutkimukselle. Taiteiden tutkimuksen edel- lytysten heikentäminen kaventaa vakavasti myös
yhteiskunnan osaamis- ja rekrytointipohjaa.
Julkilausumalla seurat haluavat lisätä tietoi- suutta yliopistojen humanististen alojen ja erityi- sesti taiteiden tutkimuksen opiskelijoiden koke- mista vakavista epäkohdista koskien opetuksen vähyyttä ja tulevaisuuden näköalattomuutta. Yli- opistojen rahoitustilanne on kurjistanut helpos- ti haavoittuvia pieniä tieteenaloja. Strategisen ot- teen sijaan näiden annetaan kuihtua yliopistoissa sitä mukaa kun henkilökunta eläköityy.
REVONTULISATELLIITTI
Tutkimuskäyttöön tarkoitetun revontulisatelliitin rakentaminen on alkanut Sodankylän avaruuskam- puksella. Noin kahden vuoden kuluttua valmistu- van LappiSat-1-satelliitin päästyä kiertoradalleen laajenee Sodankylän geofysiikan observatorion pitkään jatkunut mittaustoiminta maanpinnalta avaruuteen.
LappiSat-1 tulee olemaan niin kutsuttu pien- satelliitti, noin kuuden maitopurkin kokoinen ja kymmenen kilogramman painoinen. Se on tarkoi- tus laukaista kiertoradalle 500–750 kilometrin kor- keuteen. Tavoitteena on saada uutta tietoa revon- tulista ja geoympäristön muutoksista. LappiSat-1 rakennetaan kokonaan observatorion Tähtelän avaruuskampuksen työpajoissa. Kampukselle on parhaillaan rakenteilla avaruuslaboratorio.
Revontulialueen ilmiöitä on observatorios- sa tutkittu yli vuosisata maanpinnalta tehtävillä mittauksilla, osana valtakunnallista erityistehtä- vää. Kun mittaustietoa aletaan saada myös revon- tulialueen yläpuolelta, täsmentyy ilmiöistä saatu tutkimustieto. ”Eri mittausmenetelmät tulevat täydentämään toisiaan. Satelliitti on luonnollinen jatke observatorion pitkäaikaiselle mittaustoimin- nalle”, kuvaa observatorion johtaja, professori Eija Tanskanen.
Ilari Hetemäki
