Vapo Oy

(1)

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS

Vapo Oy

Makkara-Aavan turvetuotantoalue

(2)

Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa. Projektinumero 101009055.

Kannen kuva: Joutsenenpesäaapa

(3)

YHTEYSTIEDOT JA NÄHTÄVILLÄOLO

Hankkeesta vastaava:

Vapo Oy Yrjönkatu 42 40101 Jyväskylä Permitting specialist

Aurora Prättälä puh. 040 191 2595 aurora.prattala@vapo.fi

www.vapo.fi Yhteysviranomainen:

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Ylitarkastaja

Sakari Murtoniemi puh. 029 503 7441 sakari.murtoniemi@ely-keskus.fi

YVA-konsultti:

Pöyry Finland Oy YVA-projektipäällikkö

Jarmo Sillanpää puh. 010 33 28370 jarmo.sillanpaa@poyry.com

www.poyry.fi

YVA-selostus on nähtävillä seuraavissa paikoissa:

Ranuan kunnanvirasto, Aapiskuja 6 B, Ranua.

Iin kunnanvirasto, Jokisuuntie 2, Ii

Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY-keskus), Hallituskatu 3 B, Rovaniemi

YVA-selostus on saatavissa sähköisesti osoitteista:

http://www.ymparisto.fi/makkara-aapaYVA YVA-selostusta koskeva yleisötilaisuus pidetään:

13.12.2018 klo 17 alkaen Ranuan kunnanvirastolla, Aapiskuja 6 b,

(4)

(5)

SISÄLLYSLUETTELO

YHTEYSTIEDOT JA NÄHTÄVILLÄOLO ... 3

SISÄLLYSLUETTELO ... 5

YVA-TYÖRYHMÄ ... 9

TERMIT JA LYHENTEET ... 10

TIIVISTELMÄ ... 11

1 JOHDANTO ... 20

2 HANKKEEN KUVAUS JA ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT ... 21

2.1 Hankkeesta vastaava... 21

2.2 Hankkeen tausta ja tarkoitus ... 21

2.3 Hankkeen sijainti ... 21

2.4 YVA-menettelyssä arvioitavat vaihtoehdot ... 22

2.5 Aikataulu ... 24

2.6 Muut turvetuotantohankkeet alueella ... 25

2.7 Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin ... 25

2.7.1 Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 2016–2021 ... 25

2.7.2 Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia ... 26

2.7.3 Vesipolitiikan puitedirektiivi (direktiivi 2000(60/EY) ... 26

2.7.4 Pohjois-Pohjanmaan energiastrategia 2020 ... 26

2.7.5 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 27

3 YVA-MENETTELY ... 28

3.1 YVA-menettelyn tarve ja tavoite ... 28

3.2 YVA-menettelyn osapuolet ... 28

3.3 YVA-menettelyn päävaiheet ja aikataulu ... 29

3.3.1 Arviointiohjelmavaihe ... 29

3.3.1.1 Arviointiselostus ... 30

3.3.2 YVA-menettelyn aikataulu ... 32

3.4 Viestintä ja osallistuminen ... 32

4 TEKNINEN KUVAUS ... 34

4.1 Hankkeen tekninen toteutus... 34

4.2 Hankkeen päävaiheet ... 34

4.3 Vesienkäsittely ... 36

4.4 Kemikaalien ja polttoaineiden varastointi ja jätteet ... 38

(6)

6 VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN, ASUTUKSEEN JA RAKENNETTUUN

YMPÄRISTÖÖN ...44

6.1 Yhteenveto ...44

6.2 Nykytila ...45

6.2.1 Alueen nykyinen käyttö ...45

6.2.2 Virkistyskäyttö ...45

6.2.3 Asutus ja muut herkät kohteet ...46

6.2.4 Kaavoitustilanne ...46

6.3 Arviointimenetelmät ja epävarmuustekijät ...48

6.4 Vaikutukset ...48

6.4.1 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen ...48

7 VAIKUTUKSET ELINKEINOIHIN ...49

7.2 Nykytila ...49

8 VAIKUTUKSET POROTALOUTEEN ...52

8.2 Nykytila ...53

9 MAISEMA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ ...56

9.2 Nykytila ...56

10 LIIKENNE...60

10.2 Nykytila ...61

10.4.1 Vaikutukset liikennemääriin ...62

10.4.2 Vaikutukset porotalouteen ...65

10.4.3 Vaikutukset pakokaasupäästöihin ...65

11 ILMASTO JA ILMANLAATU SEKÄ MELU ...66

11.2 Yleistä ...66

11.3 Nykytila ...68

11.5.1 Melu ...68

11.5.2 Pöly ...69

11.5.3 Ilmasto ...70

(7)

12 VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN ... 72

12.1.1 Yhteenveto ... 72

12.2 Nykytila ... 73

12.2.1 Kasvillisuus ... 73

12.2.2 Linnusto ... 77

12.3 Muu eläimistö ... 80

12.3.1 Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit ... 80

12.3.2 Muut eläimet ... 80

12.3.3 Suojelualueet ... 81

12.4 Arviointimenetelmät ja epävarmuustekijät ... 83

12.5 Vaikutukset ... 83

12.5.1 Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin ... 83

12.5.2 Vaikutukset linnustoon ... 84

12.5.3 Vaikutukset luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin ... 85

12.5.4 Vaikutukset suojelualueisiin ... 86

13 VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN SEKÄ POHJAVETEEN... 87

13.1 Yhteenveto ... 87

13.2.1 Kallioperä... 87

13.2.2 Maaperä ... 88

13.2.3 Pohjavesi ... 91

14 VAIKUTUKSET PINTAVESIIN ... 94

14.2.1 Vesistöjen yleiskuvaus ... 95

14.2.2 Virtaamat ... 95

14.2.3 Veden laatu ... 96

14.4 Kuormitus ... 103

14.4.1 Nykytila ... 103

14.4.2 Kuntoonpanovaihe ... 103

14.4.3 Tuotantovaihe ... 104

14.4.4 Pintavalutuskentän puhdistusteho... 106

14.5 Vesistövaikutukset ... 107

14.5.1 Vaikutukset veden laatuun ... 107

14.5.2 Vaikutus hydrologiaan... 110

14.6 Turvetuotannon yhteisvaikutukset Kivijoen alueella ... 110

14.7 Ylivirtaamatilanteiden kuormitus ja vesistövaikutus ... 112

14.7.1 Arviointimenetelmät ... 113

14.7.2 Ylivirtaamatilanteiden kuormitus ja vesistövaikutus ... 113

14.8 Kalasto ja kalastus ... 114

14.8.1 Nykytila ... 114

(8)

15.2 Nykytila ... 120

15.2.1 Asutus ... 120

15.2.2 Virkistyskäyttö ... 120

15.2.3 Arviointimenetelmät ja epävarmuustekijät ... 120

15.3.1 Vaikutukset elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen ... 120

15.3.2 Vaikutukset virkistyskäyttöön ... 121

16 JÄLKIKÄYTÖN VAIKUTUKSET ... 122

17 YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA ... 124

18 ONNETTOMUUS- JA HÄIRIÖTILANTEIDEN VAIKUTUKSET ... 125

19 NOLLAVAIHTOEHDON VAIKUTUKSET ... 127

20 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU, VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYS JA HANKKEEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS ... 128

21 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTA ... 133

21.1 Seurannan periaatteet ... 133

21.2 Käyttötarkkailu ... 133

21.3 Päästötarkkailu ... 133

21.4 Vaikutustarkkailut ... 134

22 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA SUUNNITELMAT ... 135

22.1 Kaavoitus... 135

22.2 Ympäristövaikutusten arivointi ... 135

22.3 Ympäristölupa ja vesien johtamista koskeva lupa ... 135

22.4 Pelastussuunnitelma ja ilmoitus pelastusviranomaiselle ... 136

23 HAITTOJEN EHKÄISEMINEN JA LIEVENTÄMINEN ... 137

24 LÄHDELUETTELO ... 138 Liitteet

Liite 1 Makkara-aavan tuotantosuunnitelmat

Liite 2 Pintavalutuskenttien 1 ja 2 tarkemmat suunnitelmat Liite 3 Makkara-aavan kasvillisuus- ja kämmekkäselvitys Liite 4 Selvitys alueen luonnontilaisuusluokituksesta

Liitteet 5A-5B Hankealueen linnustoselvitykset 2009–2010 ja 2017 Liite 6 Viitasammakkoselvitys vuodelta 2017

Liite 7 Makkara-aavan turvetuotantohankkeen Natura-arviointi

Liite 8 Vaihtoehtojen VE1-VE3 brutto- ja nettokuormitukset, pinta-alat sekä pitoisuuslisät Liite 9 Turvetuotannon kuormitus Kivijoen alueella

Liite 10 Sähkökoekalastusten habitaattikuvaukset

(9)

YVA-TYÖRYHMÄ

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen laatimisesta on vastannut konsulttityönä Pöyry Finland Oy. Vaikutusten arviointityöhön on osallistunut laaja joukko asiantuntijoita. YVA-työryhmän asiantuntijat on esitetty oheisessa taulukossa.

Koulutus Nimi Rooli

FM

Ins. Jarmo Sillanpää Projektipäällikkö.

Vesistövaikutukset

FM Ari Nikula Projektikoordinaattori

FM Jorma Keränen Vesistövaikutukset / Kalat

Ins. Pia Vesisenaho Vesistövaikutukset, liikenne

FM Pia Jaakola Maisema, Ilmasto ja Pöly

FM Pekka Keränen Maa- ja kallioperä ja pohjavedet

FM Ella Kilpeläinen Luonto

FM William Velmala Linnusto

FM Ville koskimäki Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset

Teknikko Jukka Korhonen Kartat

FM Elin Siggberg Kartat / porotalous

(10)

TERMIT JA LYHENTEET

YVA-selostuksessa on käytetty mm. seuraavia termejä ja lyhenteitä:

LYHENNE SELITYS

Bruttopäästö Tuotantoalueelta lähtevä kokonaispäästö. Turvetuotannosta johtuvan ja alueelta luontaisesti huuhtoutuvan aineen yhteenlaskettu kokonaismäärä.

Hankealue Suunnitellun turvetuotantoalueen sijaintialue.

Humus Vedessä esiintyviä eloperäisiä orgaanisia aineita, jotka antavat vedelle ruskean- keltaisen värin. Humus muodostaa osan veden sisältämistä orgaanisista aineista.

Jälkikäyttö Turvetuotannon päättymisen jälkeinen uusi maankäyttö, esim. metsitys, viljely tai kosteikko.

Kiintoaine Veteen liukenematon kiinteä orgaaninen tai epäorgaaninen aines.

Kuntoonpanovaihe

Ajanjakso ennen tuotannon aloittamista, jolloin rakennetaan vesienkäsittelyraken- teet ja tehdään peruskuivatus sekä tuotantosarkojen muotoilu. Ei sisällä tuotanto- alueella myöhemmin tehtäviä kunnostustöitä.

Kuormitus Ympäristövaikutusta aiheuttavien tekijöiden kokonaismäärä jossakin kohteessa.

Laskuoja Oja, jonka kautta tuotantoalueelta tulevat vedet johdetaan alapuoliseen vesistöön.

Nettopäästö

Tuotantoalueelta lähtevä päästö, joka saadaan kun bruttopäästöstä vähennetään arvioitu luonnonhuuhtouma. Turvetuotannon vesistössä aikaansaama lisäkuormi- tuksen määrä.

Ominaiskuormitus Tuotantoalueelta alapuoliseen vesistöön johdettavien aineiden määrä aikayksikös- sä tiettyä pinta-alayksikkö kohden (esim. g/ha/d).

Tuotantovaihe Ajanjakso, jolloin tuotetaan turvetta. Ajanjaksoon kuuluu myös ojien ym. rakentei- den kunnossapitoa.

Valuma-alue Alue, jolta pinta- ja pohjavedet laskevat tiettyyn järveen tai tiettyyn uoman kohtaan.

Velvoitetarkkailu Luvassa velvoitettu tarkkailu (esim. vesistö tai päästö)

YVA Ympäristövaikutusten arviointi

(11)

TIIVISTELMÄ

Hanke

Vapo Oy suunnittelee turvetuotannon aloittamista Ranualla sijaitsevalla 353,3 hehtaarin suuruisella Makkara-aavan alueella. Turpeen loppuminen vanhoilla tuotantoalueilla edellyttää uusien turvesoiden kunnostamista ja ottamista tuotantoon alueellisen energiahuoltovarmuuden turvaamiseksi. Makkara-aavan tuotantoalue korvaa lähivuosina tuotannosta poistettavia alueita ja turvaa osaltaan polttoturvetoimitusten riittävyyttä Pohjois-Suomen energiahuollossa. Myös ympäristöturvetta tuotetaan hankealueen lä- hiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteiden imeytykseen sekä maanparannukseen. Jyrsinpolttoturve toimitetaan pääosin Kemin, Tornion ja Rovaniemen voimalaitoksille. Lisäksi jyrsinpolttoturvetta voidaan toimittaa mm. Oulun voimalaitoksille. Va- po on panostanut aktiivisesti myös uusien tuotteiden kehittämiseen, kuten turpeesta valmistettaviin kasvualustoihin. Makkara-aavalla turvetuotannon on arvioitu kestävän noin 30 vuotta, joten alueen turvevarantoja voidaan hyödyntää jyrsinpolttoturpeen ohella myös muihin tuotteisiin.

YVA-menettelyn vaiheet ja arvioitavat vaihtoehdot

YVA-menettelyä sovelletaan turvetuotantohankkeisiin, kun yhtenäiseksi katsottava tuotantopinta-ala on yli 150 ha. Makkara-aavan turvetuotantohankkeen kokonaispinta-ala on 353,3 ha, joten hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Laki ja asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ovat uudistuneet vuonna 2017 (252/2017, Vna 277/2017), mutta YVA-menettelyissä, jotka ovat käynnistyneet ennen 16.5.2017 noudatetaan aikaisempaa lakia. Makkara-aavan osalta YVA- menettely käynnistyi vuonna 2009, joten hankkeessa noudatetaan aiempaa lakia.

YVA-menettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely. Arvioinnin aikana ei tehdä pää- töstä turvetuotantoalueen avaamisesta eikä ratkaista sitä koskevia lupa-asioita, vaan se tuottaa tietoa päätöksenteon perustaksi. YVA-menettelyn tarkoituksena on arvioida hankkeen ympäristövaikutuksia sekä lisätä hankkeen avoimuutta ja vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa. Menettelyllä pyritään ehkäisemään tai lieventämään haitallisten ympäristövaikutusten syntymistä, sekä sovittamaan yhteen eri näkökulmia ja tavoitteita.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn sisältyy ohjelma- ja selostusvaihe. Ympäris- tövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) on suunnitelma ympäristövaikutusten arviointimenettelyn järjestämisestä ja siinä tarvittavista selvityksistä. Ympäristövaikutus- ten arviointiselostuksessa (YVA-selostus) esitetään hankkeen ominaisuudet sekä tekniset ratkaisut ja arviointimenettelyn tuloksena muodostettu yhtenäinen arvio hankkeen ympäristövaikutuksista. YVA-menettely päättyy yhteysviranomaisen lausuntoon.

YVA-menettelyssä tarkastellaan seuraavia toteutusvaihtoehtoja:

Nollavaihtoehto (VE0) Hankkeen toteuttamatta jättäminen, eli alue säilyy nykyisessä tilassa

Vaihtoehto 1 (VE1) Koko 353,3 hehtaarin alue otetaan turvetuotantoon vaiheittain.

Turpeen tuotanto noin 132 500 m³ vuodessa.

Makkara-aavan ja Makkaralamminaavan 176,3 ha alue

(12)

Hankkeen toteutusaikataulu

Hankkeen YVA-menettely käynnistyi vuonna 2009. YVA-selostus on jätetty yhteysviranomaiselle marraskuussa 2018. YVA-menettelyn päättymisen jälkeen hankevastaava tekee päätökset lupaprosessin aloittamiseksi. Alueen valmistelu turvetuotantoon on tarkoitus toteuttaa kaksivaiheisesti siten, että eteläiset ja pohjoiset alueen valmistellaan vaiheittain. Koko alueen valmistelu kestää noin neljästä kahdeksaan vuotta alueen ny- kyisestä kuivatustilasta riippuen. Arvioitu tuotantoaika alueella on noin 30 vuotta, jolloin tuotanto alueella olisi loppumassa arviolta 2050.

Tekninen kuvaus

Tekninen toteutus ja tuotannon päävaiheet

Vaihtoehdossa VE1 Makkara-aavan turvetuotantoalue muodostuu 11 tuotantolohkosta, joiden tuotantoala on 353,3 ha. Alueen auma-alueiden pinta-ala on 22,5 ha. Vaihtoeh- dossa VE2 tuotantoalue muodostuu pohjoisosan kuudesta lohkosta (L1-L6) joiden yhteenlaskettu tuotantoala on 176,3 ha. Auma-alueiden pinta-ala on 11,6 ha. Vaihtoeh- dossa VE3 tuotantoalue muodostuu eteläosan viidestä lohkosta (L7-L11) joiden yhteenlaskettu tuotantoala on 177 ha. Auma-alueiden pinta-ala on 11,2 ha. Kaikissa toteutusvaihtoehdoissa auma-alueiden paikkoja voidaan vaihdella, jolloin turvetta voidaan tuottaa myös auma-alueilta.

Turvetuotantohanke käsittää kolme päävaihetta:

1. kuntoonpano 2. tuotanto 3. jälkihoito

Tuotantoalueen kuntoonpanovaihe aloitetaan ympäristöluvan täytäntöönpanokelpoi- seksi tulemisen jälkeen.

Kuntoonpanovaihe

Turvetuotantoalueen kuntoonpanolla tarkoitetaan puuston poistoa, vesienkäsittelyra- kenteiden rakentamista sekä kenttien muokkaamista ja muotoilua turvetuotannolle so- piviksi. Kuntoonpanovaiheen työt pyritään tekemään vähävetisinä aikoina tarpeettoman kuormitukset välttämiseksi. Routakerrosta hyödynnetään suon vetisimpien osien kun- toonpanossa. Turvetuotantoalueen kuntoonpano on suureksi osaksi kaivinkoneella teh- tävää maanrakennustyötä. Kuntoonpanovaihe toteutetaan kahdessa vaiheessa siten, että eteläiset ja pohjoiset alueet valmistellaan vaiheittaisesti. Koko alueen valmistelu kestää neljästä kahdeksaan vuotta alueen nykyisestä kuivatustilanteesta riippuen.

Tuotantovaihe

Tuotanto on pääasiassa jyrsinpolttoturvetta ja osin ympäristöturvetta hakumenetelmällä tai mekaanisella kokoojavaunulla. Tuotannon on arvioitu kestävän noin 30 vuotta. Vaih- toehdossa VE1, jolloin koko alue 353,3 ha olisi tuotannossa, kokonaistuotantomäärä olisi n. 1,5 milj. kuutiota jyrsinpolttoturvetta. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä, kääntäminen sekä karheaminen.

Jälkihoitovaihe

Turvetuotannon päätyttyä alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Alueet kunnostetaan seuraavaan maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisen jälkeen. Tuotantolohkoja tai osia niistä voi poistua tuotannosta eri aikoina, jolloin tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään mahdollisuuksien mukaan erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulko- puolisiksi. Poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden kautta vi-

(13)

ranomaisten määräämän ajan. Makkara-aavan tuotantoalue vuokrataan maanomista- jalta, joka päättää alueen käytöstä turvetuotannon päätyttyä. Makkara-aavan tuotantoalueen jälkikäyttömuotoina voi olla esimerkiksi maa- ja metsätalous.

Vesienkäsittely

Makkara-aavan hankealue koostuu pohjoisosissa sijaitsevien Makkara-aavan ja Mak- karalamminaavan tuotantolohkoista (lohkot 1-6) ja eteläisistä Joutsenpesänaavan tuotantolohkoista (lohkot 7-11). Molemmilta alueilta tulevat kuivatusvedet käsitellään pe- rustason lisäksi ojittamattomalle alueelle perustettavilla ympärivuotisilla pintavalutus- kentillä (PVK1 ja PVK2). Hankealueen kuivatusvedet puhdistettaisiin ympärivuotisella pintavalutuksella, joka on tämän hetken tietämyksen mukaan alan parasta käyttökel- poista vesienkäsittelytekniikkaa. Vesienkäsittelyrakenteet ovat samat kaikissa toteutusvaihtoehdoissa.

Pohjoisosassa sijaitsevan pintavalutuskentän 1 pinta-ala on 9,4 ha eli 5,3 % valuma- alueestaan (176,3 ha). Pintavalutuskenttä 1 rakennetaan ojittamattomalle suoalueelle.

Vesi johdetaan pumpulla pintavalutuskentän yläreunaan ja paineputkella ja paineput- kessa olevien reikien avulla jaetaan tasaisesti koko kentän leveydelle. Ennen pumppuallasta on neljä laskeutusallasta sekä jakokaivo.

Alueen eteläosassa sijaitsevan pintavalutuskentän 2 pinta-ala on 15,4 ha eli 9,0 % valuma-alueestaan (177 ha). Pintavalutuskenttä 2 rakennetaan ojittamattomalle suoalueelle. Vesi johdetaan pumpulla pintavalutuskentän yläreunaan ja paineputkella ja pai- neputkessa olevien reikien avulla jaetaan tasaisesti koko kentän leveydelle. Ennen pumppuallasta on neljä laskeutusallasta sekä jakokaivo.

Kemikaalien ja polttoaineiden varastointi ja jätteet

Turvetuotantoalueella toimiva urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöis- sä pelastussuunnitelmassa osoitettavissa paikoissa. Polttoaineiden säilytyspaikat ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu niin, että vahinkotapauksissa aineet eivät pääse leviämään vesistöön eivätkä pohjaveteen. Lisäksi tuotantokauden aikana käytetään voiteluöljyjä sekä muita voiteluaineita. Voiteluaineet varastoidaan läheisten tuotanto- alueiden olemassa olevilla tukikohta-alueilla niille varatuissa paikoissa. Pumppaamot ovat joko verkkovirta- tai aggregaattikäyttöisiä. Tuotantokauden päätyttyä turveaumat peitetään suojamuovilla. Käytettävien polttoaineiden, voiteluöljyjen ja -aineiden sekä suojamuovien määrät vaihtelevat tuotantovuosien välillä.

Jätteille rakennetaan työmaalle jätekatos, jossa on asianmukaiset säiliöt kaikille jäteja- keille. Ympäristölupaa hakiessa toimitetaan jätehuoltosuunnitelma, joka päivitetään luvan mukaisesti. Tuotantoa harjoitetaan niin, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän, eikä siitä synny vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle.

Toiminnan aikana syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, mine- raalimaita sekä lietteitä. Kannot ja muu puuaines välivarastoidaan alueelle ja niitä voidaan käyttää biopolttoaineena. Kiviä voidaan käyttää esimerkiksi teiden pohjarakentei- na. Mineraalimaat hyödynnetään puuston kasvupohjana ja pellon pohjamaana sekä si- joitettaan ojien viereen. Laskeutusaltaiden lietteet siirretään tuotantoalueelle uudelleen tuotettavaksi tai niitä voidaan hyödyntää myös esimerkiksi maisemoinnissa.

Yhteenveto hankkeen ympäristövaikutuksista

(14)

uttamia muutoksia nykytilanteeseen. Osa merkittävimmistä vaikutuksista on tunnistettu jo YVA-ohjelma vaiheessa vuonna 2009 ja yhteysviranomaisen lausunnossaan esittä- mät näkemykset merkittävistä vaikutuksista otettiin huomioon selostusta laadittaessa.

Lisäksi huomiota kiinnitettiin YVA-menettelyn aikana sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella tärkeäksi koettujen vaikutusten selvittämiseen.

Arvioitujen hankevaihtoehtojen vaikutusten merkittävyys verrattuna nykytilanteeseen ja hankkeen toteuttamatta jättämiseen (nollavaihtoehto) on seuraava:

Hankkeen

ympäristövaikutukset

Vaihtoehto 1 VE1 (353,3 ha)

Maankäyttö ja kaavoi-

tus (-) VÄHÄINEN (-) VÄHÄINEN (-) VÄHÄINEN

Elinkeinot (+) VÄHÄINEN (+) VÄHÄINEN (+) VÄHÄINEN

Porotalous (--) KOHTALAINEN (-) VÄHÄINEN (-) VÄHÄINEN

Maisema ja kulttuu-

riympäristö (--) KOHTALAINEN (-) VÄHÄINEN (-) VÄHÄINEN

Liikenne (-) VÄHÄINEN (-) VÄHÄINEN (-) VÄHÄINEN

Ilmanlaatu, melu ja il-

masto (-) VÄHÄINEN (-) VÄHÄINEN (-) VÄHÄINEN

Luonnonympäristö (--) KOHTALAINEN (-) VÄHÄINEN (-) VÄHÄINEN Maa- ja kallioperä sekä

pohjavesi (-) VÄHÄINEN (-) VÄHÄINEN (-) VÄHÄINEN

Pintavedet (-) VÄHÄINEN (-) VÄHÄINEN (-) VÄHÄINEN

Ihmisiin kohdistuvat

vaikutukset (-) VÄHÄINEN (-) VÄHÄINEN (-) VÄHÄINEN

Suon jälkikäyttö (-) VÄHÄINEN (-) VÄHÄINEN (-) VÄHÄINEN

Nollavaihtoehdossa (VE0) alue säilyy nykyisessä tilassaan ja vaihtoehdolla ei ole arvioitu olevan ympäristövaikutuksia.

Hankkeen merkittävimmät negatiiviset vaikutukset ovat hankevaihtoehdossa VE1 ja liit- tyvät luonnonympäristöön, porotalouteen sekä maisemaan. Näiden osalta vaikutukset on arvioitu kohtalaisiksi. Vaihtoehdoissa VE2 ja VE3 tuotantoalue on pienempi, mistä johtuen vaikutukset ovat vähäiset. Vesistövaikutukset on kaikissa toteutusvaihtoehdoissa arvioitu vähäisiksi. Kaikissa toteutusvaihtoehdoissa kuivatusvedet käsitellään ojittamattomille alueille perustettavilla ympärivuotisilla pintavalutuskentillä, jotka edus- tavat turvetuotannon parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hankkeen vaikutus alueen työllisyyteen on positiivinen.

Kaikki hankevaihtoehdot ovat tehtyjen arviointien perusteella toteuttamiskelpoisia, kun arviointiselostuksessa esitetyt haitallisten vaikutusten ehkäisemis- ja lieventämiskeinot huomioidaan hankkeen jatkosuunnitteluvaiheissa.

(15)

Vaikutukset maankäyttöön ja asutukseen

Suunnitellun tuotantoalueen lähiympäristössä ei sijaitse asutusta. Lähin vakituinen asutus sijaitsee noin 7-8 kilometrin etäisyydellä suunnitellusta tuotantoalueesta lounaa- seen ja etelään. Länteen noin 3 kilometrin etäisyydellä sijaitsevan Palolammen rannalla sijaitsee lähin lomarakennus. Tuotantoalueen purkuvesistöjen varrella etelässä on jonkin verran asuinrakennuksia ja loma-asutusta. Hankealueen ja sen ympäristön virkis- tyskäyttö on lähinnä marjastusta ja metsästystä. Makkara-aavan alueella tai sen lä- hiympäristössä ei sijaitse virallisia virkistysalueita tai -reittejä. Makkara-aavan alapuoli- sissa vesistöissä harjoitetaan kotitarvekalastusta. Vesistöjen muu virkistyskäyttö on vähäistä. Makkara-aavan maankäyttö muuttuu hankkeen toteutuessa (VE1, VE2 ja VE3) luonnontilaisesta turvetuotantoon. Turvetuotanto ei vaikuta suoraan lähialueen muihin maankäyttömuotoihin tai asutukseen. Vesistövaikutusarvion perusteella hankkeen vesistövaikutukset jäävät vähäisiksi Kivijoen ja Oijärven alueella, joten vaikutukset vesistöjen varsilla sijaitsevalle asumiselle jäävät vähäisiksi.

Voimassa olevassa Rovaniemen maakuntakaavassa hankealue on osoitettu turvetuotantoon soveltuvaksi. Kaavaselostuksen mukaan turvetuotantoalueiden toteuttamises- sa on ympäristölliset, erityisesti vesistöihin kohdistuvat haittavaikutukset pyrittävä mi- nimoimaan käyttämällä nykyaikaisia vesienkäsittelyratkaisuja. Vireillä olevassa maakuntakaavassa hankealuetta ei ole osoitettu turvetuotantoon. Hankealueelle ei kuiten- kaan ole osoitettu mitään erityistä käyttötarkoitusta eikä alueen ympäristöön ole kaa- vassa osoitettu mitään sellaista alueiden käyttöä, jonka toteuttaminen saattaisi turvetuotannon takia vaikeutua.

Vaikutukset elinkeinoihin

Hankevaihtoehdoissa VE1, VE2 ja VE3 alueelta tuotetaan turvetta 30 vuoden ajan.

Tuotantomääriin suhteutettuna toimintavaiheen vuosittainen suora työllistävä vaikutus on keskimäärin noin 18 henkilötyövuotta ja välillinen vuosittainen työllisyysvaikutus noin 20 henkilötyövuotta. Vaihtoehdoissa VE2 ja VE3 pienemmästä tuotantopinta- alasta johtuen vaikutukset henkilötyövuosiin ovat vaihtoehtoa VE1 pienemmät. Vaihto- ehdossa VE2 ja VE3 suora vaikutus on keskimäärin 8 henkilövuotta ja välillinen vaikutus on noin 10 henkilötyövuotta. Kaikilla toteutusvaihtoehdoilla on näin ollen vähäinen positiivinen vaikutus alueen työllisyyteen.

Vaikutukset porotalouteen

Hankealue on merkittävä Isosydänmaan ja Kuukkaan paliskuntien porojen kesälaidun- alue, jossa laiduntaa kaikkiaan noin 1200 poroa. Vaihtoehdossa VE1 Isosydänmaan paliskunnan kesälaitumista poistuu noin 353 ha. Isosydänmaan paliskunnalla on lai- dunmaita kaikkiaan 2 325 km², joten poistuva laidunalue on 0,15 %. Turvetuotannon seurauksena ravinnon määrä alueella vähenee, joten alueella laiduntavat porot joutu- vat siirtymään muille alueille laiduntamaan. Tämä vaikuttaa laidunkierron muuttumi- seen, jolloin laitumet myös kuluvat epätasaisesti. Vasomiseen suunnitellulla turvetuo- tannolla ei ole vaikutusta Turvetuotantoalueen jälkikäytöllä on myös suuri vaikutus alueen porotaloudelle. Alueen siirtyminen maatalouskäyttöön voisi lisätä poroisäntien ja maanviljelijöiden välisiä ristiriitoja. Vaihtoehdoissa VE2 ja VE3 176–177 ha porojen lai- dunalueita katoaisi. Vaikutukset olisivat samansuuntaiset kuin vaihtoehdossa VE1, mutta hieman lievemmät. Vaihtoehdossa VE1 hankkeen negatiiviset vaikutukset porotalouteen olisivat kohtalaiset ja vaihtoehdoissa VE2 ja VE3 vähäiset.

(16)

maiseman kannalta vähemmän merkityksellisiä. Reuna-alueiden metsiä hoidetaan mo- nikäyttömetsinä.

Kaikissa hankevaihtoehdoissa turvetuotantoalue tulisi näkymään alueen reunamilla kulkeville metsäautoteille. Lähistöllä ei ole suurempia teitä tai asutusta, joille turvetuotantoalue voisi näkyä. Vaihtoehdossa VE2 vaikutukset kohdistuisivat aluetta halkovan metsäautotien pohjoispuolisiin Makkara-aapaan ja Makkaralamminaapaan, jotka otettaisiin turvetuotantoon ja metsäautotien eteläpuolinen Joutsenenpesäaapa jäisi nykyi- selleen. Vaihtoehdossa VE2 Joutsenenpesäaapa otettaisiin turvetuotantoon, mutta Makkara-aapa ja Makkaralamminaapa jäisivät ennalleen. Vaihtoehdossa VE1 vaikutukset olisivat suurimmat, koska tuotantoon otettaisiin sekä Makkara-aapa, Makkara- lamminaapa että Joutsenenpesäaapa. Negatiiviset vaikutukset maisemaan on vaihtoehdossa VE1 tämän vuoksi arvioitu kohtalaisiksi.

Alueen läheisyydessä oleviin kulttuuriperintökohteisiin hankkeella ei ole vaikutusta.

Vaikutukset liikenteeseen

Hankealueelta on olemassa olevat kuljetusreitit Rovaniemelle, Kemiin, Tornioon ja Ou- luun johtaville pääteille. Turvetuotannon liikenteen aiheuttamia ympäristövaikutuksia ovat pääasiassa pakokaasupäästöt, tieliikennemelu, mahdolliset vaikutukset häiriinty- viin kohteisiin sekä vaikutukset liikenneturvallisuuteen. Hankevaihtoehdossa VE1 vuosittainen polttoturpeen toimitus 132 500 m³ vastaa noin 1 104 rekkakuljetusta, vaihtoehdossa VE2 66 100 m³ vastaa noin 551 rekkakuljetusta ja vaihtoehdossa VE3 66 400 m³ vastaa noin 553 rekkakuljetusta. Kuljetusten on arvioitu suuntautuvan tasaisesti nel- jälle voimalaitokselle; Kemiin, Tornioon, Rovaniemelle ja Ouluun. Makkara-aavan hankealueen läheisyydessä sijaitsee jo olemassa olevia turvetuotantoalueita ja samoilla tieosuuksilla on turvekuljetuksia jo entuudestaan. Kuljetusreittien alkuosan yhdysteillä ei ole kuljetuksista saatujen kokemuksien perusteella tiedossa ongelmakohtia, jotka es- täisivät kuljetusten perille pääsyä. Yhdysteiden varrella sijaitsee harvakseltaan asutusta. Toiminnan takia kasvavan liikennemäärän aiheuttamat arvioidut onnettomuuksien määrien lisäykset ovat kaikilla tieosuuksilla pieniä. Päästöjen lisäykset ovat kaikissa vaihtoehdoissa ja kaikilla teillä pieniä.

Vaikutukset ilmastoon, ilmanlaatuun ja meluun

Lähialueella (< 1 km) ei ole asutusta tai loma-asutusta, joten hankevaihtoehdoissa VE1, VE2 ja VE3 ei arvioida aiheutuvan asutukselle pölyhaittaa. Makkara-aavan lähei- siä vesistöjä (<1 km säteellä) ovat lähinnä Makkaralampi ja Makkaraoja, joihin pölyä voi laskeutua tuulen suunnan ollessa tuotantoalueelta vesistöihin päin. Lähimpänä Makka- ralampea sijaitsee tuotantolohko 6, joka sijaitsee reilun 100 metrin päässä lammesta.

Vaikutusten on arvioitu olevan vähäisiä. Turvetoimituksista aiheutuu teillä lyhytaikaista ja pienimuotoista pölyhaittaa. Tuotantovaiheessa alueen vuosittaisten kasvihuonekaa- supäästö arvioidaan olevan vaihtoehdossa VE1 3,8-kertaiset ja vaihtoehdoissa VE2 ja VE3 1,9-kertaiset nykytilanteeseen verrattuna. Jälkikäytön oletuksena on, että maa- alasta 40 % metsitetään, 40 % otetaan peltoenergiakäyttöön ja 20 % soistetaan. Jälki- käyttövaiheessa alue toimii kokonaisuudessaan kasvihuonekaasunieluna, eli alueelle sitoutuu biomassan kasvun myötä hiiltä.

Vaikutukset luonnonympäristöön

Turvetuotantoon suunniteltu alue pitää sisällään ojittamattomia avosuoalueita sekä niiden puustoisia reuna-alueita. Suunnitellut pintavalutuskenttien alueet ovat ojittamattomia vähäpuustoisia avosoita. Ympäröivät ojitukset ovat jonkin verran kuivattaneet ojittamattomien suoalueiden reunaosia. Muutokset ovat paikoin nähtävissä männyn ja koi- vun taimien leviämisenä sara- ja rimpinevojen jänteille, mutta yleisesti vain vedenpin- nan laskun aiheuttamana rimpipinnan pienenemisenä tai kuivahtamisena. Hankealue jakautuu ojittamattomien suoalueiden osalta neljään alueeseen: Makkara-aapa, Makka-

(17)

ralamminaapa, Joutsenenpesänaapa ja Linkkahyöteikkö. Makkara-aapa ja Joutsenen- pesänaapa ovat kasvillisuudeltaan ja suotyypeiltään monimuotoisimpia soita hankealueella.

Kasvillisuuden ja luontotyyppien osalta turvetuotannon toteuttaminen hankevaihtoehtojen VE2 tai VE3 mukaisesti aiheuttaisi vähäisemmät haitat arvokkaiden suotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta kuin hankevaihtoehto VE1. Vaihtoehtojen VE2 ja VE3 välil- lä ei kasvillisuuden kannalta ole eroa. Molempien hankevaihtoehtojen alueilla esiintyy uhanalaisia ja huomioitavia lajeja sekä luontotyyppejä, jotka ovat tyypillisiä luonnonti- laisilla soilla.

Tärkein linnustoon kohdistuva vaikutusmekanismi on elinympäristön muuttuminen, joka aiheuttaa suoria vaikutuksia linnustolle. Hankkeen toteutumisen ja avosoiden häviämi- sen myötä erityisesti suolajiston luontaiset elinympäristöt katoavat hankealueelta.

Mahdollisia vaikutuksia voivat aiheuttaa lisäksi tuotantoalueen kuivatus, häirintä sekä tuotantoalueelta leviävä melu ja turvepöly. Vaihtoehdossa VE1 lintujen pesimäympäris- tö muuttuu merkittävästi hieman yli 350 hehtaarin alalta. Suojelullisesti huomionarvois- ten lajien reviirejä hankealueella ja sen lähiympäristössä oli yhteensä vähintään 155.

Varsinaisten suolajien reviirejä oli vähintään 69. Edellä mainitun kaltaiset laji- ja pari- määrät ovat kirjallisuuteen vertaamalla paikallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä, joten vaihtoehdon VE1 arvioidaan aiheuttavan kohtalaisia negatiivisia vaikutuksia pesi- mälinnustolle. Vaihtoehdoissa VE2 ja VE3 vaikutukset ovat hyvin samankaltaiset kuin vaihtoehdossa VE1, mutta suorat elinympäristömuutokset koskevat puolta pienempää pinta-alaa (noin 177 hehtaaria) ja myös muut vaikutukset ulottuvat pienemmälle alueelle. Vaihtoehtojen VE2 ja VE 3 välillä ei ole käytännössä eroa linnustoon kohdistuvissa vaikutuksissa.

Natura 2000 -verkostoon kuuluville kohteille Litokaira ja Mursunjärvi-Lammasjärvi- Matilanjärvi-Lamminperä on laadittu Luonnonsuojelulain 65 § mukainen Natura- arviointi. Natura-arvioinnin mukaan Makkara-aavan turvetuotantohankkeen ei arvioida heikentävän Natura-alueiden Litokaira tai Mursunjärvi-Lammasjärvi-Matilanjärvi- Lamminperä suojelun perusteena olevia luontotyyppejä tai lajeja. Hanke ei muuta myöskään Natura-alueiden ekosysteemien rakennetta tai toimintaa tavalla, joka vahin- goittaisi Natura-alueiden eheyttä.

Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjaveteen

Hankkeella ei ole vaikutuksia kallioperään. Maaperään kohdistuvat vaikutukset ovat väistämättömiä, mutta vaikutusten merkittävyys on kokonaisuutena vähäinen.

Tuotantoalueen kuivattaminen alentaa pohjavesipintaa myös tuotantoalueen ulkopuo- lella. Kuivatuksen aiheuttama pohjavesialenema on luonnollisesti suurin tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ja vähenee nopeasti etäisyyden kasvaessa.

Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat tuotantoalueesta noin 10 ja 12 km etäisyydellä.

Hankkeella ei ole vaikutuksia pohjavesialueisiin(etäisyys, ei hydraulista yhteyttä). Kui- vatusvesien johtamisreiteillä tai niiden läheisyydessä ei ole pohjavesialueita.

Olemassa olevan aineiston perusteella Makkaralamminaavalla, suunnittelulla tuotanto- alueella (lohko L6), on lähde. Tämän luonnontila tulee muuttumaan, joten se vaatii ve- silain 11 §:n mukaisen poikkeuslupahakemuksen. Hankealueen läheisyydessä ei ole kiinteistöjä, joten kaivokyselyä ei katsottu tarpeelliseksi.

(18)

Vaikutukset pintavesiin

Makkaraojan ja Kivijoen veden laadussa näkyvät valuma-alueen maaperän ominaisuudet ja metsätalouden hajakuormituksen vaikutukset. Makkaraojan valuma-alueen maa- perässä on runsaasti etenkin fosforia ja rautaa. Makkaraojan vedessä esiintyy ajoittain erittäin korkeita fosfaattifosforipitoisuuksia. Kivijoen yläosan vesi on muuten pääpiir- teissään samankaltaista kuin Makkaraojan, mutta fosforia on huomattavasti vähem- män. Suoperäisestä valuma-alueesta johtuen Makkaraojan ja Kivijoen vesissä on koh- talaisesti myös typpeä ja humusta.

Vaihtoehdon VE1 kuormitukset ovat kaikkien muuttujien osalta noin kaksinkertaiset vaihtoehtojen VE2 ja VE3 kuormituksiin verrattuna. Erot pinta-aloissa vaikuttavat suoraan vuosikuormituksen määrään.

Makkara-aavan nykytilan kokonaiskuormituksiin verrattuna tuotantovaiheessa vuosi- kuormitusten arvioidaan lisääntyvän kaikkien muuttujien osalta kaikissa toteutusvaihtoehdossa. Vaihtoehdossa VE1 kiintoaineen vuosikuormitus on noin 7 500 kg/a, kokonaisfosforin noin 66 kg/a, kokonaistypen 2 300 kg/a ja happea kuluttavan aineksen osalta noin 52 500 kg O₂/a nykytilanteeseen verrattuna. Vaihtoehdossa VE1 tuotantovaiheessa lähtevä kokonaiskuormitus on kiintoaineella 2,8-kertainen, kokonaisfosforilla 2,9-kertainen, kokonaistypellä 4,6-kertainen ja kemiallisella hapenkulutuksella noin 1,7- kertainen nykytilanteeseen verrattuna.

Vaihtoehdoissa VE2 ja VE3 kiintoaineen vuosikuormitus on noin 5 000 kg/a, kokonaisfosforin noin 45 kg/a, kokonaistypen osalta 1 400 kg/a ja happea kuluttavan aineksen osalta noin 42 000 kg O₂/a. Vaihtoehdoissa VE 2 ja VE3 on otettu huomioon myös tuotannon ulkopuolelle jäävän alueen nykytilan kuormitus. Nykytilanteeseen verrattuna kokonaistypen kuormitus lisääntyy suhteessa eniten kaikissa toteutusvaihtoehdoissa.

Makkara-aavan vaihtoehdoissa VE1, VE2 ja VE3 vesistövaikutukset ovat suurimmil- laan kuntoonpanovaiheen aikana. Vaikutukset näkyvät lähinnä Makkaraojan kohonnei- na kiintoaine- ja kokonaistyppipitoisuuksina. Vaihtoehdoissa VE2 ja VE3 pitoisuuslisät ovat noin puolet vaihtoehdon VE1 pitoisuuslisistä. Tuotantovaiheessa pitoisuuslisäyk- set ovat kokonaisfosforin ja happea kuluttavan aineksen osalta pienempiä kuin suhteessa lyhytkestoisen kuntoonpanovaiheen aikana. Kivijoessa ja Oijärvessä laimen- nusvaikutus on huomattava ja kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisät nykytilanteeseen verrattuna ovat vähäisiä kaikissa vaihtoehdoissa. Hankkeella ei arvioida olevan heikentävää vaikutusta Kivijoen ja Oijärven ekologiseen tilaan.

Makkara-aavan hankealueesta noin 78 % on ojittamatonta aluetta. Alueen kuntoonpanovaiheessa suo kuivatettaan ojituksella, jolloin suon vesivarastot tyhjenevät. Kuiva- tuksesta johtuen laskuojien sekä Makkaraojan virtaamat voivat hetkellisesti lisääntyä.

Ylivalumatilanteiden aikaisia hydrologisia vaikutuksia lievennetään vesienkäsittelytoi- menpiteiden yhteydessä toteutettavilla virtaamahuippuja ja virtausnopeutta säätelevillä rakenteilla. Luonnontilaisella suovaltaisella alueella hetkelliset valuntahuiput voivat olla samaa tasoa tai korkeampia, joten suuria muutoksia alapuolisten vesistöjen virtaamiin ei arvioida ylivalumatilanteissa aiheutuvan.

Nykyisellään Kivijoen yläosan (63.05), Kivijoen keskiosan (63.04) ja Kivijoen alaosan alueella (63.03) sijaitsee kaikkiaan 10 turvetuotannossa olevaa tarkkailuvelvollista aluetta. Alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 1 203 ha, josta vuonna 2017 oli tuotannossa 958 ha. Tuotantopinta-alat ovat jatkuvasti hieman pienentyneet vuosina 2009–2017.

Makkara-aavan vaihtoehtojen VE1-VE3 kuormituksesta aiheutuvat pitoisuuslisät jäävät Makkaraojassa ja Kivijoen yläosalla vähäisiksi, joten Makkara-aavan kuormituksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta vesistöjen kalakantoihin. Alueella tehtyjen koekalastusten perusteella Makkaraojan ja Kivijoen yläosan kalasto koostuu pääosin ke- vätkutuisista ns. järvikaloista, jotka kestävät veden laadun muutoksia melko hyvin. Ve-

(19)

sistössä esiintyy myös talvikutuista madetta, joka kärsii kuormituksesta kevätkutuisia kalalajeja herkemmin. Koekalastusten perusteella veden laadun suhteen vaateliaampia syyskutuisia kalalajeja, kuten taimenta ei vesistössä esiinny. Vesistön nykyiseen tilaan verrattaessa Makkara-aavan kuormitukset vaikutukset kalakantoihin ja kalastoon jäävät vähäisiksi. Makkaraojan ja Kivijoen yläosalla tehtyjen koeravustusten perusteella alueella ei esiintynyt rapuja. Kivijoen alaosalla sen sijaan esiintyy tiedustelujen mukaan kohtalainen jokirapukanta. Makkaraojan ja Kivijoen yläosan kalataloudellinen arvo on kalaston perusteella varsin alhainen, joten Makkara-aavan hanke ei tilannetta heiken- nä.

Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset

Suunnitellun tuotantoalueen lähiympäristössä ei sijaitse asutusta. Lähin vakituinen asutus sijaitsee noin 7 kilometrin etäisyydellä suunnitellusta tuotantoalueesta. Lähin loma- asunto sijaitsee noin 3 kilometrin etäisyydellä. Hankevaihtoehdoissa VE1-VE3 ihmisiin kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat pääosin lisääntyvästä liikenteestä. Liikenteestä ai- heutuva melu ja tärinä vaikuttavat negatiivisesti kuljetusreittien läheisyydessä asuvien elinoloihin ja viihtyvyyteen. Makkara-aavan turvetuotantohankkeella ei arvioida olevan vaikutusta ihmisten terveyteen tai viihtyvyyteen, sillä vakituinen asutus sijaitsee etäällä turvetuotantoalueesta. Pitkän etäisyyden vuoksi Makkara-aavan turvetuotannon melu- tai pölyvaikutukset eivät aiheuta viihtyvyyshaittoja lähimmissä kohteissa. Kuljetusreitti- en varrella saattaa esiintyä paikallista ja tilapäistä pölyämisestä johtuvaa viihtyvyyshait- taa. Hankkeen vesistövaikutukset eivät aiheuta merkittäviä haittoja vakituisten asukkaiden tai loma-asukkaiden elinoloihin tai viihtyvyyteen Kivijoen tai Oijärven rannalla.

Vaihtoehdossa VE1 alueen käyttö luonnontuotteiden keräämiseen loppuu kokonaan ja vaihtoehdoissa VE2 ja VE3 osalla alueista luonnontuotteiden kerääminen päättyy.

Jälkikäytön vaikutukset

Makkara-aavan turvetuotannon (VE1-VE3) päätyttyä siirrytään jälkihoitoon, jolloin alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan. Tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatusvedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden kautta viranomaisten määrittämän ajan. Jälkihoidon kautta alue siirtyy uuteen maankäyttöön eli jälkikäyttöön.

Tuotannon päätyttyä vuokratut maa-alueet luovutetaan takaisin maanomistajalle, joka valitsee alueelle sopivan maankäyttömuodon. Makkara-aavan mahdollisina jälkikäyt- tömuotoina ovat esim. metsittäminen, viljely tai osittainen uudelleen soistaminen.

(20)

1 JOHDANTO

Vapo Oy (jäljempänä Vapo tai hankevastaava) suunnittelee turvetuotannon aloittamista Ranualla sijaitsevalla Makkara-aavalla. Kyseessä on uusi turvetuotantohanke ja suunnitellun tuotantoalueen pinta-ala on 353,3 ha, josta noin 22 % sijoittuu ojitetulle suoalueelle. Suoalue koostuu Makkara-aavan sekä Joutsenenpesäaavan alueista. Makkara- aavan ja Joutsenpesänaavan suoaltaina rajatut alueet ovat suurimmaksi osaksi ojitettuja. Makkara-aavan suoaltaan ojitusprosentti on GTK:n ojitusbufferiaineiston perusteella 68 % ja Joutsenpesäaavan 75 %. Luonnontilaisuusluokituksen perusteella suot kuuluvat luokkaan 2 (Toivonen ym. 2018, liite 4).

Hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan YVA-lain (laki ympäristövaikutusten arvioin- timenettelystä 468/1994) mukaisessa menettelyssä. YVA-laki edellyttää arviointimenet- telyä, jos suunnitellun turvetuotantoalueen pinta-ala ylittää 150 ha. Tässä ympäristö- vaikutusten arviointiselostuksessa (YVA-selostuksessa) esitetään hankkeen toteutta- misvaihtoehdot, ympäristövaikutukset, haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuu- det sekä eri osapuolten kannat niihin.

Yksi keskeinen YVA-menettelyn tavoite on lisätä kansalaisten tiedon saantia sekä mahdollistaa hankkeen vaikutusalueen asukkaiden ja muiden intressiryhmien kuulemi- nen ja osallistuminen. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä tuotetaan tietoa ym- päristövaikutuksista suunnittelua ja päätöksentekoa varten. YVA-menettelyssä ei tehdä päätöksiä eikä sen perusteella anneta lupia. Ympäristövaikutusten arviointiselostus se- kä yhteysviranomaisen siitä antama lausunto liitetään osaksi myöhemmin laadittavaa ympäristölupahakemusta.

Hankevastaava Vapo Oy vastaa ympäristövaikutusten arvioinnin toteuttamisesta. Yh- teysviranomaisena toimiva Lapin ELY-keskus vastaa mm. ympäristövaikutusten arviointiselostuksen nähtävillä olemisesta, julkisesta kuulemisesta, lausuntojen ja mielipiteiden keräämisestä sekä arviointiohjelmasta ja -selostuksesta annettavan lausunnon laatimisesta. Ympäristövaikutusten arvioinnin toteuttaa hankevastaavan toimeksian- nosta Pöyry Finland Oy.

(21)

2 HANKKEEN KUVAUS JA ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT

2.1 Hankkeesta vastaava

Vapo Oy suunnittelee turvetuotannon aloittamista Ranualla sijaitsevalla 353,3 hehtaarin suuruisella Makkara-aavan alueella.

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA-menettely) käynnistyi vuonna 2009, kun hankkeesta vastaava toimitti ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen antoi oman lausuntonsa YVA-ohjelmasta ottaen huomioon sidosryhmien ja asianosaisten antamat lausunnot ja mielipiteet. Yhteysvi- ranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta on otettu huomioon tätä YVA-selostusta laadittaessa.

Yhteysviranomaisena Makkara-aavan ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä toimii Lapin ELY-keskus, jolle voidaan osoittaa mielipiteet ja lausunnot tästä YVA- selostuksesta. Hankevastaava on Vapo Oy ja YVA-konsulttina hankkeessa on toiminut Pöyry Finland Oy.

2.2 Hankkeen tausta ja tarkoitus

Turpeen loppuminen vanhoilla tuotantoalueilla edellyttää uusien turvesoiden kunnostamista ja ottamista tuotantoon alueellisen energiahuoltovarmuuden turvaamiseksi.

Makkara-aavan tuotantoalue korvaa lähivuosina tuotannosta poistettavia alueita ja turvaa osaltaan polttoturvetoimitusten riittävyyttä Pohjois-Suomen energiahuollossa. Myös ympäristöturvetta tuotetaan hankealueen lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteiden imeytykseen sekä maanparannukseen. Jyrsinpolttoturve toimitetaan pääosin Kemin, Tornion ja Rovaniemen voimalaitoksille. Lisäksi jyrsinpolttoturvetta voidaan toimittaa mm. Oulun voimalaitoksille. Vapo on panostanut aktiivisesti myös uusien tuotteiden kehittämiseen, kuten turpeesta valmistettaviin kasvualustoihin. Makkara-aavalla turvetuotannon on arvioitu kestävän noin 30 vuotta, joten alueen turvevarantoja voidaan hyödyntää jyrsinpolttoturpeen ohella myös muihin tuotteisiin.

2.3 Hankkeen sijainti

Makkara-aava sijaitsee Lapissa Ranuan kunnassa noin 20 km Ranuan taajamasta lou- naaseen (Kuva 2-1). Vapon hallinta alueeseen perustuu vuoteen 2028 asti voimassa olevaan vuokrasopimukseen. Kokonaisuudessaan Vapon hallinnassa on 537 ha.

(22)

Kuva 2-1 Makkara-aavan sijainti.

2.4 YVA-menettelyssä arvioitavat vaihtoehdot

Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan kolmea hankkeen toteutusvaihtoehtoa (VE1, VE2 ja VE3) sekä YVA-menettelyn edellyttämää ns. nollavaihtoehtoa (VE0) (Taulukko 1). Nollavaihtoehto toimii perustana arvioitaessa hankkeen taloudellisia, sosi- aalisia ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia.

Tähän ympäristövaikutusten arviointiin tarkentuneet hankevaihtoehdot ovat seuraavat:

VE0 Makkara-aavan hanketta ei toteuteta ja alue säilyy nykyisessä tilassa.

VE1 koko 353,3 hehtaarin alue otetaan turvetuotantoon vaiheittain.

VE2 Makkara-aavan ja Makkaralamminaavan 176,3 ha alue otetaan turvetuotantoon VE3 Joutsenenpesäaavan 177 ha alue otetaan turvetuotantoon

Turvetuotantohanke jakautuu kolmeen päävaiheeseen: suon kuntoonpano, tuotanto ja jälkikäyttö. Kuntoonpanovaiheessa poistetaan alueen puusto, rakennetaan vesienkäsit- telyrakenteet sekä muokataan ja muotoillaan kentät turvetuotantoon soveltuviksi. Kun-

(23)

toonpanotyöt toteutetaan tuotantosuunnitelman mukaisesti. Kuntoonpanovaihe toteutetaan 2-vaiheisesti siten, että eteläiset ja pohjoiset alueet valmistellaan vaiheittaisesti.

Tuotanto on pääasiassa jyrsinpolttoturvetta ja osin ympäristöturvetta hakumenetelmällä tai mekaanisella kokoojavaunulla. Jyrsinpolttoturvetta tuotetaan vaihtoehdossa VE1 n.

132 500 m³ ja vaihtoehdoissa VE2 sekä VE3 n. 66 000 m³ vuodessa. Tuotannon on arvioitu kestävän kaikissa toteutusvaihtoehdossa noin 30 vuotta. Tuotannon päätyttyä alueet siistitään ja tarpeettomat rakenteet poistetaan. Makkara-aavan tuotantoalueen jälkikäyttömuotoina voi tulla kysymykseen esimerkiksi maa- ja metsätalous tai uudelleen soistaminen.

Vesienkäsittelyllä lievennetään turvetuotantoalueelta tulevien kuivatusvesien aiheuttamia haittoja vesistössä. Kaikissa toteutusvaihtoehdoissa Makkara-aavalle suunniteltu vesienkäsittely on ojittamattomalle suoalueelle perustettu ympärivuotinen pintavalutus- kenttä, joka on parasta käyttökelpoista tekniikkaa turvetuotannossa.

(24)

Taulukko 1 Arvioitavat hankevaihtoehdot.

Vaihtoehto Kuvaus

VE0 · Hankkeen toteuttamatta jättäminen. Alue säilyy nykyisessä tilassa.

VE1

· Koko Makkara-aavan alue (353,3 ha) otetaan turvetuotantoon vaiheistaen. Arvioitu tuotantoaika on noin 30 vuotta.

· Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan pintavalutuskenttä 1 ja valmistellaan tuotantoon 176,3 ha käsittävät Makkara-aavan ja Makkaralamminaavan tuotantoalueen osat

· Kun pohjoisosa on tuotantokunnossa, rakennetaan pintavalu- tuskenttä 2 ja valmistellaan tuotantoon Joutsenenpesäaavan tuotantoalue (177 ha)

· Turpeen tuotanto noin 132 500 m³ vuodessa.

· Vesienkäsittelymenetelmänä ovat kaksi ojittamattomalle suoalueelle perustettavaa ympärivuotista pintavalutuskenttää.

· Turpeen kuljetus suuntautuu Rovaniemelle, Kemiin ja Torni- oon sekä Ouluun. Vuosittainen kuljetusmäärä on noin 1 104 rekkakuormaa.

VE2

· Makkara-aavan ja Makkaralamminaavan 176,3 ha tuotantoalueen kuntoonpano ja tuotanto

· Turpeen tuotanto noin 66 100 m³ vuodessa.

· Vesienkäsittelymenetelmänä ojittamattomalle suoalueelle pe- rustettava ympärivuotinen pintavalutuskenttä 1.

· Turpeen kuljetus suuntautuu Rovaniemelle, Kemiin ja Torni- oon sekä Ouluun. Vuosittainen kuljetusmäärä on noin 551 rekkakuormaa.

VE3

· Joutsenenpesäaavan 177 ha tuotantoalueen kuntoonpano ja tuotanto

· Turpeen tuotanto 66 400 m³ vuodessa

· Vesienkäsittelymenetelmänä ojittamattomalle suoalueelle pe- rustettava ympärivuotinen pintavalutuskenttä 2.

· Turpeen kuljetus suuntautuu Rovaniemelle, Kemiin ja Torni- oon sekä Ouluun. Vuosittainen kuljetusmäärä on noin 553 rekkakuormaa.

2.5 Aikataulu

Hankevastaavan on tarkoitus saada YVA-menettely valmiiksi alkuvuodesta 2019, jonka jälkeen hankevastaava tekee päätökset lupaprosessin aloittamiseksi. Alueen valmistelu turvetuotantoon on tarkoitus toteuttaa kaksivaiheisesti siten, että eteläiset ja pohjoiset alueen valmistellaan vaiheittain. Koko alueen valmistelu kestää noin neljästä kahdeksaan vuotta alueen nykyisestä kuivatustilasta riippuen. Arvioitu tuotantoaika alueella on noin 30 vuotta, jolloin tuotanto alueella olisi loppumassa arviolta vuonna 2050.

(25)

2.6 Muut turvetuotantohankkeet alueella

Makkara-aavan tuotantoalue sijaitsee Kuivajoen vesistöalueeseen (63) kuuluvalla Kivi- joen keskiosan alueella (63.04). Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Makkaraojan valuma-alueelle (63.042).

Makkaraojan valuma-alueella ei nykyisellään ole tarkkailuvelvollisia tuotantoalueita.

(Taulukko 2-2). Otettaessa huomioon Makkara-aavan pinta-alat, on turvetuotannon osuus Makkaraojan valuma-alueen pinta-alasta 6,3 % vaihtoehdossa V1 ja 3,2 % vaihtoehdoissa VE2 ja VE3. Kivijoen keskiosan alueella (63.04) sijaitsee Näätäaavan tuotantoalue, jolla oli vuonna 2017 tuotannossa olevaa alaa 245 ha. Turvetuotannon osuus Kivijoen keskiosan valuma-alueesta on nykyisellään 0,6 %.

Lisäksi Kivijoen yläosan (63.05) ja Kivijoen alaosan (63.05) valuma-alueilla on tuotantokunnossa yhteensä noin 713 ha ja Oijärven alueella (63.02) 254 ha. Yhteensä Oijär- ven 711 km² kokoisesta valuma-alasta on turvetuotannossa noin 1 212 ha, jolloin turvetuotannon osuus pinta-alasta on noin 1,7 %. Vesistöalueilla sijaitsevat tuotantopinta- alat ovat vuodelta 2017 Kuivajoen yhteistarkkailuun osallistuneiden tuottajien ilmoitta- mia. Mahdollisesti alueella voi sijaita tuotantoalueita, joilla ei ole tarkkailuvelvoitetta, mistä johtuen pinta-aloihin liittyy epävarmuuksia. Tarkemmin alueen turvetuotanto- hankkeiden yhteisvaikutuksia on käsitelty luvussa 14.6.

Taulukko 2-2 Turvetuotannon pinta-alat Makkara-aavan purkuvesistöissä sekä turvetuotannon osuus Oijärven yläpuolisista valuma-alueista.

VESISTÖALUE Valuma-alueen

pinta-ala

Tuotantopinta-ala v. 2017

Turvetuotannon osuus valuma-

alasta

km² ha %

63.05 KIVIJOEN YLÄOSAN ALUE 156 264 1,7

63.04 KIVIJOEN KESKIOSAN ALUE 410 245 0,6

63.042 Makkaraojan valuma-alue 56 0 0

63.03 KIVIJOEN ALAOSAN ALUE 569 449 0,8

63.02 OIJÄRVEN ALUE 711 254 0,4

YHTEENSÄ 711 1 212 1,7

2.7 Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin

2.7.1 Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 2016–2021

Kuivajoen vesistöalue kuuluu Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueeseen, jonka tavoitteena on pinta- ja pohjavesien hyvän tilan saavuttaminen sekä tilan heikkenemisen estämi- nen. Kivijoen ekologinen tila on hyvä ja paineita tilaan kohdistuu turvetuotannon piste- kuormituksesta ja maa- sekä metsätaloudesta. Säännöstellyn Oijärven ekologinen tila on tyydyttävä ja hyvän tilan tavoitteeseen pääseminen edellyttää ravinnekuormituksen vähentämistä. Kokonaisfosforilla vähennystarve on yli 50 % ja kokonaistypellä 10-30

%. Oijärven hyvän ekologisen tilan saavuttamisessa on kohtalaisen suuri merkitys hajakuormituksen vähentämisessä ja jonkin verran merkitystä myös turvetuotannon

(26)

Makkara-aavalle suunnitellut vesienkäsittelyt ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa (ympärivuotinen pintavalutus). Arviointiselostuksessa on tarkasteltu hankkeen vaikutuksia alapuoliseen vesistöön sisältäen myös turvetuotannon yhteisvaikutusten arvioinnin.

2.7.2 Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia

Periaatepäätös soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelus- ta hyväksyttiin valtioneuvostossa 30.8.2012. Periaatepäätöksessä linjataan soiden ja turvemaiden käytön ja suojelun kokonaisuutta. Linjauksilla edistetään soiden ja turvemaiden kestävää ja vastuullista käyttöä sekä suojelua Suomessa. Periaatepäätöksessä soiden ja turvemaiden kestävää ja vastuullista käyttöä sekä suojelua sovitetaan yhteen kohdentamalla soita merkittävästi muuttava toiminta ojitetuille tai luonnontilaltaan muuten merkittävästi muuttuneille soille. Turvetuotannon kohdentaminen ojitetuille tai luonnontilaltaan muuten merkittävästi muuttuneille soille edistää suoluonnon monimuotoi- suuden turvaamista. (Lähde: Maa- ja metsätalousministeriön www-sivut).

Makkara-aavan ja Joutsenenpesänaavan suoaltaina rajatut alueet ovat suurimmaksi osaksi ojitettuja. Makkara-aavan suoaltaan ojitusprosentti on GTK:n ojitusbufferiaineiston perusteella 68 % ja Joutsenenpesäaavan 75 %. Luonnontilaisuusluokituksen perusteella suot kuuluvat luokkaan 2 (Toivonen ym. 2018, liite 4). Tuotantoalueen pinta- ala on 353,3 ha, josta noin 22 % sijoittuu ojitetulle suoalueelle. Hankealueen luonnonti- laisuusluokan määritystä on kuvattu tarkemmin luvussa 12.2.1

2.7.3 Vesipolitiikan puitedirektiivi (direktiivi 2000(60/EY)

Vesipolitiikan puitedirektiivin (direktiivi 2000/60/EY) tarkoituksena on luoda puitteet se- kä sisämaan että rannikon pintavesien ja pohjavesien suojelulle. Direktiivin tavoitteena on estää vesistöjen tilan heikkeneminen ja parantaa niiden tilaa. Valtioneuvoston peri- aateohjelmassa ”Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015” turvetuotannon haittojen vähentämisessä keskeisiä menetelmiä ovat sijainninohjaus, valuma-alueittainen suunnittelu, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotto ja tuotannosta vapautuvien alueiden jälkikäytön suunnittelu.

YVA-selostuksessa on tarkasteltu sekä Makkara-aavan turvetuotannon että koko valuma-alueen turvetuotannon vaikutuksia vesistössä. Arviossa on otettu huomioon arviot tuotantopinta-alan pienentymisestä valuma-alueella.

2.7.4 Pohjois-Pohjanmaan energiastrategia 2020

Omavaraisuus korostuu Pohjois-Pohjanmaan energian tuotannon ominaispiirteenä.

Keskitetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa turpeella ja puulla on merkittävä rooli niiden edustaessa yli 80 % käytetyistä polttoaineista. Turpeen osuus yhdyskuntien läm- möntuotannossa on yli 60 %. Merkittävimpänä muutoksena Pohjois-Pohjanmaan ener- giatuotannossa on lisääntynyt puupolttoaineiden käytön kasvu.

Turpeen tekninen tuotantopotentiaali on Pohjois-Pohjanmaalla erittäin suuri muihin energiaraaka-aineisiin verrattuna. Turpeen energiakäyttöä rajoittavat tuotantoon ja polt- toon liittyvät ympäristövaikutukset. Ilmasto- ja energiapolitiikka ohjausmekanismeineen johtavat turpeen lisääntyvään korvautumiseen puulla. Pohjois-Pohjanmaan energiata- louden kannalta on kuitenkin tarpeellista säilyttää turvetalous toimintakykyisenä myös tulevaisuudessa: tärkeitä syitä tähän ovat huoltovarmuuden ja energiaomavaraisuuden turvaaminen, polttoaineiden hintakilpailun ylläpito, nykyisten voimalaitosten tekniikka sekä energiapuun käytön laajentamiseen liittyvät epävarmuudet.

Alueen luonnonvarojen ja tuotantomahdollisuuksien hyödyntämisen tulee tapahtua kes- tävästi luontoarvot ja sosiaaliset vaikutukset huomioiden.

(27)

Makkara-aavan turvetuotanto tulee korvaamaan tuotannosta poistuvaa ja ensisijaisesti jo poistunutta tuotantoalaa ja siten turvaa osaltaan energiaturpeen saatavuutta alueen voimalaitoksille.

2.7.5 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat ensisijaisesti maakuntakaavoitusta.

Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja so- vitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turvetuotantoon varataan alueita, jotka ovat jo valmiiksi ojitettuja soita tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita.

(28)

3 YVA-MENETTELY

3.1 YVA-menettelyn tarve ja tavoite

Euroopan yhteisöjen (EY) neuvoston antama, ympäristövaikutusten arviointia koskeva direktiivi (85/337/ETY) on Suomessa pantu täytäntöön Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen liitteen kaksikymmentä nojalla YVA-lailla (468/1994, 267/1999, 458/2006, 1584/2009) ja -asetuksella (713/2006). Laki ja asetus ympäristövaikutusten arviointi- menettelystä ovat uudistuneet vuonna 2017 (252/2017, Vna 277/2017), mutta YVA- menettelyissä jotka ovat käynnistyneet ennen 16.5.2017 noudatetaan aikaisempaa lakia.

Asetuksessa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä määritellään hankkeet, joihin on sovellettava YVA-menettelyä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen 6 §:n perusteella YVA-menettelyä sovelletaan turvetuotantohankkeisiin, kun yhtenäiseksi katsottava tuotantopinta-ala on yli 150 ha. Makkara-aavan turvetuotantohankkeen kokonaispinta-ala on 353,3 ha, joten hankkeeseen sovelletaan ympäristövai- kutusten arviointimenettelyä.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tavoit- teena on myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia sekä mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa hankkeiden suunnitteluun. YVA-menettelyllä pyritään ehkäisemään tai lieventä- mään haitallisten ympäristövaikutusten syntymistä, sekä sovittamaan yhteen eri näkö- kulmia ja tavoitteita. YVA-menettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä eikä ratkaista sitä koskevia lupa-asioita.

3.2 YVA-menettelyn osapuolet

Hankkeesta vastaavana toimii Vapo Oy sekä yhteysviranomaisena Lapin ELY-keskus.

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen laatimisesta vastaa konsulttityönä Pöyry Fin- land Oy.

Tärkeässä osassa YVA-menettelyssä ovat myös kansalaiset sekä ELY-keskuksen li- säksi muut viranomaiset, jotka vaikuttavat YVA-menettelyn kulkuun muun muassa an- tamalla lausuntoja ja mielipiteitä. Tämän hankkeen YVA-menettelyyn osallistuvia tahoja on havainnollistettu oheisessa kuvassa (Kuva 3-1).

(29)

Kuva 3-1 YVA-menettelyyn osallistuvat tahot.

3.3 YVA-menettelyn päävaiheet ja aikataulu

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn sisältyy ohjelma- ja selostusvaihe (Kuva 3-2). Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) on suunnitelma ympäristö- vaikutusten arviointimenettelyn järjestämisestä ja siinä tarvittavista selvityksistä. Ympä- ristövaikutusten arviointiselostuksessa (YVA-selostus) esitetään hankkeen ominaisuudet sekä tekniset ratkaisut ja arviointimenettelyn tuloksena muodostettu yhtenäinen arvio hankkeen ympäristövaikutuksista.

3.3.1 Arviointiohjelmavaihe

YVA-menettely käynnistyy virallisesti, kun YVA-ohjelma jätetään yhteysviranomaiselle.

Makkara-aavan turvetuotantoalueen ympäristövaikutusten arvioinnissa yhteysviranomaisena toimii Lapin ELY-keskus. Yhteysviranomainen kuuluttaa muun muassa pai- kallisissa sanomalehdissä arviointiohjelman asettamisesta nähtäville alueen kuntiin vä- hintään kuukauden ajaksi. Nähtävilläoloaikana kansalaiset voivat esittää YVA- ohjelmasta mielipiteitään yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen pyytää myös lausuntoja arviointiohjelmasta. Yhteysviranomainen kokoaa ohjelmasta annetut mielipiteet

YVA- menettely

Lapin ELY-keskus (Yhteysviranomainen

Tiedotusvälineet

Rovaniemenkaupunki Iin kunta Paliskunnat

Viranomaiset ja asiantuntijat Asukkaat ja maanomistajat

Elinkeinojen edustajat Yksityiset kansalaiset Pöyry Finland Oy

(YVA-konsultti) Vapo Oy (Hankevastaava)

(30)

Kuva 3-2 YVA-menettelyn vaiheet.

3.3.1.1 Arviointiselostus

Vaikutusten arviointi on tehty YVA-ohjelman, ohjelmasta saatujen mielipiteiden ja lausuntojen sekä yhteysviranomaisen YVA-ohjelmasta antaman lausunnon perusteella.

Arvioinnin tulokset on koottu tähän ympäristövaikutusten arviointiselostukseen (YVA- selostukseen). Yhteysviranomainen kuuluttaa tämän YVA-selostuksen nähtävillä olosta samaan tapaan kuin YVA-ohjelmasta. Selostusta esitellään omassa yleisötilaisuudes- saan. YVA-selostuksen nähtävilläolopaikoista tiedotetaan kuulutuksen yhteydessä..

Selostuksesta voi antaa mielipiteitä ja lausuntoja yhteysviranomaiselle ja ne huomioidaan yhteysviranomaisen arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä antamassa lau- sunnossa. YVA-menettely päättyy yhteysviranomaisen lausuntoon.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI ARVIOINTIOHJELMAN

LAATIMINEN ARVIOINTIOHJELMA YHTEYSVIRANOMAISELLE

ARVIOINTIOHJELMA NÄHTÄVILLÄ YHTEYSVIRANOMAISEN

LAUSUNTO

ARVIOINTI JA VERTAILU

ARVIOINTISELOSTUKSEN LAATIMINEN ARVIOINTISELOSTUS YHTEYSVIRANOMAISELLE

ARVIOINTISELOSTUS NÄHTÄVILLÄ YHTEYSVIRANOMAISEN

LAUSUNTO

JATKOSUUNNITTELU, LUPAHAKEMUKSET

KUULUTUS YLEISÖTILAISUUS

LAUSUNNOT MIELIPITEET

KUULUTUS YLEISÖTILAISUUS

LAUSUNNOT MIELIPITEET

ArviointiohjelmavaiheArviointiselostusvaihe

(31)

YVA-ohjelmasta annettiin yhteensä 14 lausuntoa. Mielipiteitä ei annettu lainkaan. Seu- raavassa on esitetty yhteenveto annetuista lausunnoista sekä niiden huomioon ottaminen arviointiselostuksessa:

YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO LAUSUNNON HUOMIOON OTTAMINEN / KOMMENTIT

Yleistä

Hankkeesta vastaavan tulee perehtyä lausuntoihin hyvin ja huomiota tulee kiinnittää paitsi hankkeen perusteluihin niin myös tarkasteltaviin vaihtoehtoihin haittojen välttämiseksi ja pienentämiseksi.

Yhteysviranomainen kehottaa hankkeesta vastaavaa toimimaan aktiivisesti riittävän vuoropuhelun käymi- seksi

YVA-ohjelmasta annetut lausunnot ja muistutukset on otettu huomioon tämän selostuksen laadinnassa.

Vuoropuhelun lisäämiseksi selostuksen laadinnan aikana on pidetty kaksi seurantaryhmän palaveria sekä alueen paliskuntien haastattelu.

Hankekuvaus ja tiedot hankkeesta

Hankkeen perusteluihin tuleekin arviointiselostuksessa paneutua. Niissä tulee tarkastella energiahuoltoa koskevia suunnitelmia samoin kuin arvioita turpeen tarpeesta lähivuosikymmeninä, ja peilata niitä tiedossa oleviin alueellisiin tarpeisiin, tuotannosta poistuvi- en alueiden määrään ja mahdollisuuksiin saada jo ojitettuja alueita turvetuotantoon.

Hankkeen suunnittelussa on otettu huomioon turvetuotannon tulevaisuuden näkymät ja alueellisesti poistuneiden alueiden määrät.

Hankkeen elinkaari

Vaikutustarkasteluissa eri elinkaaren vaiheet tulee ottaa huomioon riittävästi. Tämä tarkoittaa myös jäl- kikäyttövaiheen eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten tarkastelua.

Vaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon han- keen eri vaiheet.

Vaihtoehtojen tarkastelu

Vaihtoehtotarkastelua tulee laajentaa. Ohjelman perusteella selkeitä vaihtoehtoja voisivat olla esitetyt vaihealueet.

Toteutusvaihtoehdot ovat muuttuneet selostusvai- heeseen. Selostuksessa vaihtoehdot perustuvat eri alueisiin, joissa arviointi perustuu eri kokoisiin pinta- aloihin.

Ympäristön nykytila

Arviointiselostuksessa nykytilan kuvausta tulee luonnollisesti syventää ja tarkentaa ohjelmassa esitetys- tä, sekä täydentää puuttuvilta osin.

YVA-selostusta varten alueen nykytilaa on selvitetty mm. kasvillisuus- ja linnustoselvityksin, vesinäytteillä sekä koekalastuksilla (sähkö ja rapu).

Vaikutusalueen rajaus

Arviointimenettelyssä tarkastelualueet tulee määrit-

(32)

Turvetuotantoon suunniteltujen suoalueiden osalta tulee arvioida ominaiskuormitusarvojen käyttökelpoi- suus ja mahdollisuuksien mukaan ottaa tämä huomioon laskelmissa.

Tarkastelualuetta ei ole esitetty ohjelmassa. Kuormi- tuksen vaikutukset tulee tarkastella kussakin vesistön osassa vähintään Kivijokeen saakka, tarvittaessa edelleen Kuivajokeen ja Oijärveen.

Hydrologiset vaikutukset itse suoalueella ja riittävällä laajuudella lähivesistöissä tulee arvioida selostuksessa.

Kuormitusten arvioinnissa on hyödynnetty ominais- kuormituslukujen lisäksi läheisen suon kuormitustie- toja etenkin alueen vesistöjen korkeiden fosforipitoi- suuksien vuoksi.

Tarkastelualue on kuvattu selostuksessa ja vesistö- vaikutusarvio on ulotettu Oijärveen saakka.

Suon kuivatuksesta aiheutuvat hydrologiset vaikutukset on kuvattu selostuksessa.

Vaikutusalueen rajaus

Arviointimenettelyssä tarkastelualueet tulee määrit- tää ja kuvata selkeästi ja niitä tulee menettelyn aikana laajentaa tarvittaessa.

Tarkasteltavat vaikutusalueet on kuvattu selostuksessa sanallisesti sekä kartan avulla.

3.3.2 YVA-menettelyn aikataulu

YVA-menettelyn keskeiset vaiheet ja suunniteltu aikataulu on esitetty oheisessa kuvassa (Kuva 3-3). Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely on aloitettu vuonna 2009 YVA-ohjelman laatimisella. Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) käyn- nistyi hankevastaavan toimitettua YVA-ohjelman yhteysviranomaiselle kesäkuussa 2009. YVA-selostus on jätetty yhteysviranomaiselle marraskuussa 2018 ja hankkeen YVA-menettely päättyy yhteysviranomaisen lausuntoon alkuvuodesta 2019.

Kuva 3-3. YVA-menettelyn suunniteltu aikataulu.

3.4 Viestintä ja osallistuminen

YVA-menettely on avoin prosessi, johon voivat osallistua kaikki ne, joiden elinoloihin tai etuihin, kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen tai vapaa-ajanviettoon hanke voi vaikuttaa. Lähialueen asukkaat ja muut asianomaiset voivat osallistua hankkeeseen esittämällä näkemyksensä yhteysviranomaisena toimivalle Lapin ELY-keskukselle sekä myös hankkeesta vastaavalle eli Vapolle. Osallistumisen yhtenä keskeisenä tavoitteena on eri osapuolten näkemysten kokoaminen.

Työn vaihe …

YVA-menettely 6 7 8 9 10 11 12 … 6 7 8 9 10 12 2

YVA-Ohjelma

YVA-ohjelman laatiminen

Arviointiohjelma yhteysviranomaiselle Arviointiohjelma nähtävillä

Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostus

Arviointiselostuksen laatiminen Erillisselvitykset

Arviointiselostus yhteysviranomaiselle Arviointiselostus nähtävillä

Yhteysviranomaisen lausunto

Osallistuminen ja vuorovaikutus 6 7 8 9 10 11 12 … 6 7 8 9 10 12 2

Serurantaryhmä Yleisötilaisuus

2009 2018 2019

11

1