Karl Forsström Ab:n omistaman ja Omya Oy:n osittain vuokraaman kiinteistöalueen pinta-ala on 67 hehtaaria

•

•

•

•

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS

Nro 101 YLO

Dnro LOS- 2004-Y-967-111

Annettu julkipanon jälkeen 2.12.2005 ASIA

Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Omya Oy:n Förbyn tuotantolaitoksen rikastushiekan eli silikaattikalkin loppusijoittamista Karl Fors- ström Ab:n kalkkikivikaivokseen. Kyseessä on uusi toiminta.

LUVAN HAKIJA Omya Oy

Kasarminkatu 22, 00130 Helsinki Toimialatunnus 2652

Liike- ja yhteisötunnus 0139955-1 LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Omya Oy hakee ympäristölupaa rikastushiekan sijoittamiseksi Karl Forsström Ab:n kalkkikivikaivokseen, joka sijaitsee Särkisalon kunnan Förbyn kylässä osoitteessa Sär- kisalontie 1361, 25640 FÖRBY. Karl Forsström Ab:n omistaman ja Omya Oy:n osittain vuokraaman kiinteistöalueen pinta-ala on 67 hehtaaria. Kaivos on seitsemässä pääkerrok- sessa ja alimmat kerrokset ovat noin 530 metriä maan pinnan alapuolella.

Karl Forsströmin kiinteistöt ovat:

tila 784-402-1-15 Mäntymäki ; tila 784-402-1-16 Tallbacka;

tila 784-402-1-17 Henriksberg;

tila 784-402-1-61 Santala;

tila 784-402-1-80 Mosaviken;

tila 784-402-1-109 Nummela;

tila 784-402-1-112 Teollisuuskolmio;

tila 784-407-1-5 Skoulu;

tila 784-407-1-53 Övergård;

tila 784-407- 2-26 Stiftelsen II;

tila 784-407-2-27 Nedergård.

Toiminnan kannalta keskeisimmät tilat ovat Karl Forsström Ab:n tilat nro 784-407-2-27;

784-402-1-80 sekä 784-402-1-109.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetus 1 §:n 3 momentti

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus:

Ympäristönsuojelulain 31 §:n 2 momentti

Ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohta 12 a ASIAN VIREILLETULO

Asia on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 13.12.2004. Samalla on haettu lupaa toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Karl Forsström Ab:n Förbyn kaivos sijaitsee kaivospiirissä, jonka rekisterinumero on 1913/1a.

Lounais-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt Karl Forsström Ab:lle kaivoksen toimintaa varten ympäristöluvan 12.01.1996.

Lounais-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt Omya Oy:lle murskausta, rikastamoa ja hienotuotetehdasta koskevan ympäristöluvan 18.05.2000. Vaasan hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus ovat vahvistaneet sen 28.6.2001 ja 29.1.2002.

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on hyväksynyt 13.12.2002 Karl Forsström Ab:n kaivoksen toiminnan lopettamista koskevan suunnitelman. Päätöksen mukaan kaivoksesta poistetaan mahdollisimman tarkkaan ongelmajätteet ja muut jätteet, sekä toiminnassa käytetty kalusto, minkä jälkeen kaivoksen annetaan täyttyä vedellä. Jos kaivosta aletaan täyttää silikaattikalkilla, veden pumppausta jatketaan.

Turun vesi- ja ympäristöpiiri on antanut 10.5.1989 lausunnon Omya Oy:n (ennen Oy Förby Ab) ennakkoilmoituksesta koskien kalsiittituotannossa muodostuvan, vaahdotus- aineita sisältävän ylijäämäveden johtamista mereen ja katsonut, että toiminta ei aiheuta meriveden pilaantumista eikä siihen tarvita vesilain 10 luvun 24, 24a ja 24b §:ien, tarkoittamaa lupaa, mikäli tietyt jäteveden laatua ja tarkkailua koskevat toimenpiteet toteutetaan.

Turun vesi- ja ympäristöpiiri on hyväksynyt 15.11.1989 Omya Oy:n (ennen Oy Förby Ab) jätevesien tarkkailuohjelman.

Länsi-Suomen vesioikeus on myöntänyt Omya Oy:lle (ennen Oy Förby Ab) luvan kiintoainetta pidättävän padon rakentamiseen 25.3.1992.

Karl Forsström Ab:llä on Teknillisen tarkastuslaitoksen kaivostoimiston myöntämät luvat (4856B/383/83 ja 4856A/383/83) räjähdysaineiden ja nallien varastointia varten sekä Turvatekniikan keskuksen myöntämä räjähteiden määräaikainen siirtotodistus (5750/31/2000).

Kaavoitus

Förbyn alueella on vuonna 1989 laadittu ja 1990 muutettu rakennuskaava, jossa Karl Forsström Ab:n kaivos, Omya Oy:n tuotantolaitos ja satama-alue ovat teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Avoin kaivoskuilu on puolestaan erityisaluetta.

Kaivosalue ja sen edustan satama-alue on osoitettu teollisuuden aluevaraukseksi voimassa olevassa vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä. Varsinais-Suomen liitto on

aloittanut Salon seudun maakuntakaavan laatimisen. Kaava korvaa sen

valmistuttua alueelle vahvistetut seutukaavat. Maakuntakaavasta on valmistunut ehdotus 9.2.2005, jonka mukaan kaivos ja Omya Oy:n tuotantolaitos satamineen ovat

teollisuustoimintojen aluetta. Kaivosalueen vaikutusalue on maakuntakaavan luonnoksessa osoitettu osin maa- ja metsätalousalueeksi ja paikoin kyläalueeksi.

Kaivosalueen pohjoispuolelle on merkitty itä-länsisuuntaisesti kulkeva ulkoilureitti.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu

Karl Forsström Ab:n kalkkikaivos sijaitsee Särkisalon kunnassa Isoluodon saarella Förbyn kylän pohjoispuolella. Kaivosalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Isoluodon venesatama. Kaivoksen itäpuolella kiertää peltovyöhyke. Alueen pintavedet laskevat pääasiassa länteen kohti merta. Alueella ei sijaitse yhdyskuntien vedenottoon soveltuvaksi määriteltyjä pohjavesialueita.

Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia

Lähin asutus on noin 200 metrin päässä kaivoksesta. Kaivosalue on suuntautunut

länsilounaasta itäkoilliseen ja jakaa asuinalueet kahteen osaan. Pohjoisella puolella on 20 - 25 asuinkiinteistöä ja eteläisellä osalla 60 - 70 asuinkiinteistöä. Kaivoksen ylimmät osat ovat eräillä alueilla sortumaherkkiä ja kaivoksen täyttäminen silikaattikalkilla stabiloisi kaivosta.

Förbyn kalkkimäet ja Förbyn ketoalue ovat kasvillisuudeltaan merkittäviä. Ne sijaitsevat kaivosalueella. Förbyn kalkkimäkien rinteillä kasvaa seinäraunioista ja avokalliolla erittäin uhanalainen jäkälä, suomupullokas.

Kalkkikaivos lähialueineen on merkittävä lepakoiden elinympäristö ja talvehtimispaikka.

Lepakoiden kartoituksessa kesällä 2004 tehtiin 652 lepakkohavaintoa, joista 202 kpl kaivoksen sortuneen osan ympäriltä. Pohjanlepakko ja vesisiippa ovat yleisimpiä lepakoita. Muita lajeja ovat viiksisiippa ja isoviiksisiippa, korvayökkö ja pikkulepakko.

Talvikartoituksessa selvitettiin kaivoksessa horrostavien lepakkojen lajit ja määrät kaivoksen käytävätasoilta 230, 160 ja 107 metriä niiltä osin kuin liikkuminen oli

mahdollista. Kaivoksesta löytyi 38 lepakkoa, muutoin samoja lajeja kuin kesällä, mutta ei pikkulepakkoa. Talvehtivien lepakkojen kokoismäärää ei pystytty tarkkaan arvioimaan, sillä suurin osa kaivoksesta jäi havainnoimatta sortumavaaran vuoksi.

Kaivosta pidetään yhtenä maamme tärkeimmistä tunnetuista lepakkojen talvehtimis- paikoista, jonne lepakoita voi tulla horrostamaan 100 –200 kilometrin etäisyydeltä.

Kaikki Suomessa tavattavat lepakkolajit kuuluvat luontodirektiivin 12. artiklan liitteessä IV (a) lueteltuihin lajeihin. Tällaisiin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden luonnossa havaittaviin lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 §:n nojalla kielletty

Lesniemen – Vähämaankaulan Natura-alue (F10200133) sijaitsee kilometrin päässä kaivoksesta. Alastalonlahden lintuvesialue sijaitsee noin 1,5 kilometrin päässä kaivoksesta.

LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta

Hakemus koskee silikaattikalkin käyttöä Karl Forsström Ab:n kaivoksen täyttämiseen.

Syntyvän silikaattikalkin määrä on nykyään noin 58 000 t vuodessa. Määrä kasvaa Omya Oy:n rikastamon toiminnan laajentumisen suhteessa.

Silikaattikalkkiliete pumpataan vesisuspensiona louhostiloihin tehtaalta tulevia putkilinjoja pitkin. Silikaattikalkin mukana kulkeutuu rikastuskemikaalijäämiä

kaivokseen. Täyttö aloitetaan kaivoksen pohjatasolta ja täyttö etenee ylöspäin kerroksittain ja lohkoittain. Louhostiloja täytettäessä lietteen kiintoaines laskeutuu ja kirkastunut vesi erottuu pinnalle. Vesi hyödynnetään prosessivetenä Omya Oy:n tehtaalla. Myös

kaivokseen tuleva pohja- ja sadevesi on tarkoitus edelleen käyttää tehtaan prosessivetenä.

Kaivoksesta pumpattavan veden määrä on vuodessa keskimäärin 120 000 m³.

Kaivoksen ylimmän osan sortumien vuoksi täyttöä ei voida ulottaa + 230 metrin tason yläpuolelle. Täyttö kestää arviolta 30 vuotta. Jos pigmentin tuotantokapasiteetti

kaksinkertaistuu, kaivos täyttyy 15 vuodessa.

Toiminta suunnitellaan aloitettavaksi vuoden 2006 aikana. Sitä ennen on täyttöä varten rakennettava valmiiksi putkisto ja muut rakenteet.

Kaivos

Karl Forsström Ab on louhinut Förbyssä sijaitsevaa kalkkikivikaivosta 1880-luvulta alkaen. Alkuaikoina louhintaa tehtiin avolouhoksessa. Kaivostoiminta siirtyi 1900-luvun alussa maan alle. Kaivoksen yläosissa tapahtui vuonna 1982 pilarisortuma, jossa ylimpien louhosten päällä ollut kalliokatto sortui pieneltä alueelta kaivokseen.

Louhinta on vuonna 2004 edennyt noin 530 metrin syvyyteen. Kaivoksesta on sen käyttöaikana louhittu noin 10 miljoonaa tonnia kiveä vastaten noin 3,8 miljoonaa kiintokuutiometriä. Kaivoksen nykyinen tyhjä tila on noin 3,5 milj. m³. Kaivos koostuu erillisistä louhoksista, jotka erottuvat toisistaan tukirakenteena toimivilla pysty- ja vaakapilareilla. Kaivokseen on muodostunut louhinnan seurauksena seitsemän erillistä kerrosta, joiden paksuudet vaihtelevat. Louhinnan loputtua kaivokseen jää tyhjiä louhostiloja. Kaivos täyttyisi pohja- ja sadevedellä noin 30 vuoden kuluessa toiminnan loppumisen jälkeen. Vedellä täyttyminen tukee kaivosta hydrostaattisen paineen johdosta.

Kaivoksen kuivanapitovedet pumpataan kalliosäiliöön, josta ylijäämä valuu mereen.

Kallioperä

Kaivosalueen kallioperä on pääosin kvartsi-maasälpäliusketta, amfiboliittia ja sarviväl- kegneissiä. Kaivos on kalkkikivijuonessa, joka kulkee noin kahden kilometrin matkalla lounais-koillissuuntaisena. Kallioperän rakoilu on kaivoksessa vähäistä. Päärakoilusuunta noudattaa liuskeisuuden suuntaa. Kallionäytekairauksissa laskettu RQD-luku osoittaa kallion laadun olevan ehjää (RQD-luku 90-100 %). Suuria vettä johtavia ruhjeita ei ole havaittu kaivoksessa. Tämä näkyy kaivokseen valuvana niukkana vesimääränä, vaikka kaivos on noin 530 metriä maanpinnasta. Osa kaivoksessa olevista raoista ja halkeamista on tiivistynyt tai umpeutunut kalkkipitoisten saostumien vuoksi.

Silikaattikalkki

Omya Oy:n kalkkipigmentin tuotantolaitos sijaitsee kaivoksen läheisyydessä. Yhtiö on rikastanut yli 25 vuoden ajan kaivoksesta louhittua kalkkikiveä. Rikastuksessa käytetään vaahdotusmenetelmää, jossa hienoksi jauhetusta kalkkikivilietteestä erotetaan

kalsiittimineraalit silikaattimineraaleista pinta-aktiivisten kemikaalien avulla. Sakeutettua ja suodatettua silikaattimineraalisivutuotetta on markkinoitu ja myyty käytettäväksi peltojen neutralointiin silikaattikalkki-nimisenä maaparannusaineena. Se on kasvintuo- tannon tarkastuskeskuksen (KTTK) maatalouskemian osaston hyväksymä kalkitusaine, ja KTTK:lle myös raportoidaan vuosittain silikaattikalkin käytöstä. Silikaattikalkin

raskasmetallipitoisuudet alittavat sallitut raja-arvot; lyijyn määrä on < 3-3,5 mg/kg, kadmiumin <0,1 mg/kg ja elohopean määrä <0,01 mg/kg.

Silikaattikalkkia muodostuu vuodessa noin 58 000 t. Tuotteen menekki ei ole vastannut tuotantoa ja sitä on jouduttu vuosien aikana läjittämään varastokasaan. Nykyinen varasto on suuruudeltaan yli 400 000 tonnia, mikä vastaa noin 10 vuoden myyntiä.

Viime vuosina tehdas on yhä enemmän käyttänyt myös muuta Länsi-Suomen alueelta louhittua kalkkikiveä. Förbyn kaivoksen ehdyttyä yhtiön tarkoituksena on jatkaa toimintaa näiden muiden raaka-aineiden varassa sekä lisäksi mahdollisesti myös kaksinkertaistaa vuotuinen pigmentin tuotantomäärä. Tämä kaksinkertaistaa myös silikaattikalkin määrän.

Silikaattikalkin kelpoisuutta täyttömateriaaliksi on selvitetty tutkimalla silikaattikalkin rakeisuus-, laskeutumis-, liukoisuus- ja lujuusominaisuuksia. Silikaattikalkki on hienorakeista, halkaisijaltaan < 0,5 mm ja vesi selkeytyy siitä nopeasti. Geologian tutkimuskeskuksen 28.5.2001 tekemä liukoisuustesti (prEN 12457-3) osoittaa, että silikaattikalkki on siinä määrin niukkaliukoista, että sitä voidaan käyttää eristämättömänä maarakennuksessa. Lujuuskokeet osoittavat, että silikaattikalkki lujittuu selvästi vedessä.

Hollantilaista ravistelukoetta ei voitu tehdä, sillä vaahdotuskemikaalit kiinnittyvät silikaattikalkkirakeiden ja –hiukkasten pintaan eivätkä liukene veteen.

Silikaattikalkki luokitellaan tavanomaiseksi jätteeksi. Silikaattikalkki sisältää kemikaalijäämiä, jotka ovat peräisin vaahdotusprosessista.

Omya Oy:n rikastamolla käytetään seuraavia vaahdotuskemikaaleja:

Kemikaali Määrä t/ 500 000 kalkkikiveä/a Armoflote-18/Lilaflot 1590 /Flotigam K2C 273

Armoflote-14/Lilaflot 14 44,1

Flotol B 20,7

Ethomeen HT 60 9,9

Yhteensä 370 Armoflote 18:n ja Armoflote 14:n uudet kauppanimet ovat Lilaflot 1590 ja Lilaflot 14.

Määrät perustuvat arvioon, että rikastuskemikaaleja käytetään 1,05 kg/t kalsiittia.

Rikastettavasta kalkkikivestä riippuen rikastuskemikaaleja voidaan joutua käyttämään 1,4 kg/t kalsiittia, jolloin vuotuinen käyttömäärä on 490 t.

Armoflote 18/Lilaflot 1590:n vaaraa aiheuttavat ainesosat ovat di(C12-C18) - alkyylidimetyyliammoniumkloridi (75%) ja isopropanoli (15-20 %). Sen välitön

myrkyllisyys (LD50 96 h rotalle) on 960 mg/kg. Sen myrkyllisyys (LC50 96 h) kaloille on

< 1 mg/l. Se on luonnostaan biologisesti hajoava.

Flotigam K2C:n vaaraa aiheuttavat ainesosat ovat dikookosalkyylidimetyyli-

ammoniumkloridi 75 % ja isopropanoli 15 %. Sen välitön myrkyllisyys (LD50 96 h rotalle) on 200-2000 mg/kg. Sen myrkyllisyys (LC50) kaloille on 0,7 mg/l ja bakteereille (EC50) 1,7 mg/l. Biologinen hajoavuus on 80 %.

Lilaflot 1590 tai Flotigam K2C:n käyttömäärät ovat noin 73 % rikastuskemikaalien kokonaismäärästä.

Armoflote 14/Lilaflot 14 sisältää N-alkyyli(C12-C18)-1,3-diaminopropaanidiasetaatteja 100 %. Sen välitön myrkyllisyys (LD50 96 h rotalle) on >2000 mg/kg. Se on helposti biologisesti hajoava. Sen käyttömäärä on noin 13 % vaahdotuskemikaalien

kokonaismäärästä.

Flotol B koostuu terpeenialkoholeista. Sen välitön myrkyllisyys (LD50 96 h rotalle) on 500 - 2000 mg/kg. Sen myrkyllisyys (LC50 ) kaloille on 10 - 100 mg/l (LC50 96 h seeprabarbi).

Se on helposti biologisesti hajoava (> 80 %). Sen käyttömäärä on noin 6 % vaahdotuskemikaalien kokonaismäärästä.

Ethomeen HT60 sisältää hydrogenoitua talialkyyliamiinietoksilaattia 100 %. Se on myrkyllistä vesieliöille ja voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä.

Sen käyttömäärä on noin 6 % vaahdotuskemikaalien kokonaismäärästä.

Silikaattikalkin loppusijoittaminen kaivokseen

Silikaattikalkki ja prosessivesi sakeutetaan Omya Oy:n tehtaalla. Silikaattisakeuttimesta pumpataan letkupumpulla haluttu määrä silikaattilietettä KK2-keskuskuilun yläpäähän.

Sakeuttimen ja KK2 välinen linja rakennetaan osin maan alle eristettynä linjana. Linjan pituus on noin 150 m. Keskuskuilun KK2 yläpää sijaitsee tehdasalueen pihalla. Sakeutin sijoittuu kuilun aukosta noin 150 metrin pähän pohjoiseen. Kuilu on noin 15 asteen kulmassa vaakatasosta ja ulottuu 230 metrin syvyyteen. Siitä syvemmälle johtaa ns.

vinotie kaivoksen pohjalle asti + 530 tasolle.

Silikaattikalkin sijoittamiseksi kaivokseen esitetään kolme vaihtoehtoa, joista ensimmäinen on ensijainen toteuttamisvaihtoehto.

Vaihtoehdot

Vaihtoehto1.1: Silikaattiliete pumpataan sakeuttimelta keskuskuiluun KK2 ja sieltä vinoperää pitkin +233 tasolle (pituus n. 805 m) ja porataan kallioon 76 mm:n reikä, jonka pituus on 235 m. Reikä yritetään saada osumaan +470 tason vesialtaan alueelle. Sinne rakennetaan virtausmittaus ja hätätyhjennys. Vaakaputkisto viedään +470 tasoa pitkin, ja joka täytettävän louhoksen (5 kpl) kohdalle laitetaan letkuventtiileillä varustettu haaroitus.

Vaakaputken pituus on noin 420 m. Haara johdetaan +530 tason louhoksen katon läpi porattuun reikään.

Vaihtoehto 1.2: Poraus voidaan aloittaa myös +230 tason radan lastauskuopasta, jolloin linja olisi yksinkertaisempi. Putkea kaivoksessa noin 1225 m ja kallioreikää 235 m.

Vaihtoehto 2. Silikaattiliete pumpataan sakeuttimelta keskuskuiluun KK2 ja sieltä +160 tasolle ja edelleen perää pitkin KK3 kuiluun josta kuilua pitkin +470 tasolle.Tänne pitää rakentaa virtausmittaus ja hätätyhjennys. Vaakaputkisto viedään +470 tasoa pitkin, ja joka täytettävän louhoksen (5-6 kpl) kohdalle laitetaan letkuventtiileillä varustettu haaroitus.

Vaakaputken pituus on n. 440 m. Haara johdetaan +530 tason louhoksen katon läpi

porattuun reikään. Tässä vaihtoehdossa koko linja on putkessa, vain +530

louhosten katon läpi porataan reiät. Putkea kaivoksessa noin 1603 m ja kallioreikää 0 m.

Vaihtoehto 3. Kuten vaihtoehto 2, mutta ohitetaan +160 tason sortumavaara alue ja porataan KK2 kuilusta tasolta +140 porareikä KK3 kuiluun ja siitä sitten kuilua pitkin +470 tasolle. Tässä vaihtoehdossa koko linja on putkessa, vain +530 louhosten katon läpi porataan reijät. Putkea kaivoksessa noin 1377 m ja kallioreikää 92 m.

Näistä vaihtoehtoisista ratkaisuista tullaan toteuttamaan kaksi rinnakkaista linjausta (1.2 ja 3). Näihin putkilinjauksiin on päädytty turvallisuuden ja käyttövarmuuden varmistamiseksi.

Kun taso +530 on täyttynyt, porataan vaihtoehdossa 1 uusi reikä tasolta +233 tasolle +385 noin 160 m pitkä kallioreikä. Tasolle +385 rakennetaan vastaava vaakaputkisto kuin +470 tasolla on ollut. Vaihtoehdossa 2/3 KK3 kuilussa oleva putki katkaistaan ja vaakaputkisto rakennetaan siitä eteenpäin kuten +470 tasolla on ollut.

Samalla periaatteella voidaan täyttää myös ylempiä tasoja. Selkeytyneen veden takaisin pumppaus olisi helpompi toteuttaa vaihtoehtoa 3 pitkin.

Polttoaineet

Kaivos varastoi koneiden polttoainetta maanpinnalla noin 5 m³:n säiliössä ja maan alla tasoilla + 385 ja + 470 1,3 m³:n säiliöissä. Polttoaineita käyttävät kaivoksessa toimivat työkoneet. Polttoaineita (Essolene) käytetään noin 80 000 litraa vuodessa.

Räjähdysaineet

Räjähdysaineita varastoidaan kaivoksessa erillisessä varastossa pääosin +470 metrin tasolla. Varaston suurin sallittu koko on 5 000 kg. Varastoa täydennetään kulutuksen mukaan. Räjähdysaineita käytetään noin 60 tonnia vuodessa.

Veden käyttö

Porauksessa käytetään pieniä määriä kaivokseen valuvaa pohja- ja sadevettä pölyn si- tomiseksi. Tämä vesi selkeytetään, ja se joko käytetään uudelleen tai pumpataan yhdessä muiden vesien kanssa Omya Oy:n prosessivedeksi.

Poltto- ja räjähdysaineiden sekä porausveden käyttö loppuu kaivoksen louhintatoiminnan päättyessä.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

Silikaattikalkin pumppaaminen lietteenä kaivokseen on katsottu parhaaksi tekniikaksi kaivoksen täytössä. Se on toimintavarmuudeltaan suhteellisen yksinkertainen ja varma menetelmä, josta ei arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumista. Täyttämisellä on katsottu olevan kaivoksen rakennetta vahvistava merkitys. Kun kalkkikaivoksen syvimmät kaivoksen tasot, jotka ulottuvat yli 530 metrin syvyteen maanpinnasta, täytetään

silikaattikalkilla, on kaivos huomattavasti tukevampi kuin tilanteessa, jossa kaivoksen annettaisiin täyttyä pelkästään pohjavedellä. Lopullisessa sijoituspaikassaan

silikaattikalkki tiivistyy ja kiinteytyy sekä tukee koko kaivosta. Samalla sortumisen riski pienenee eri kaivoskuilujen tasoilla.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet, päästöt vesiin ja viemäriin

Jätevesipäästöjä ei muodostu Omya Oy:n toiminta-aikana, sillä selkeytetty vesi johdetaan kaivoksesta Omya Oy:n prosessivedeksi.

Kaivokseen sijoitettavan silikaattikalkin mukana joutuu maa- ja kallioperään myös tuotannossa olleita kemikaaleja. Vesi sisältää jäämiä, jotka ovat peräisin käytetyistä ri- kastuskemikaaleista. Eniten käytetyn rikastuskemikaalin jäämäpitoisuuden lasketaan ole- van 4,9 ppb. Se hajoaa kuitenkin nopeasti hapellisissa olosuhteissa.

Kaivos ja kaivosalue eivät ole hydraulisessa yhteydessä saaren pohjavesialueisiin.

Alueelle 6-7 vuoden ajan läjitetyn silikaattikalkkijätteen ei ole havaittu vaikuttaneen poh- ja- ja pintavesien laatuun.

Päästöt ilmaan

Toiminnassa ei synny ilmapäästöjä, sillä silikaattiliete johdetaan putkia pitkin kaivok- seen.

Melu ja tärinä

Sen jälkeen kun pumppausjärjestelmät ovat valmiit, ei varsinaisesta kaivoksen

täyttämisestä arvioida syntyvän melua tai tärinää kaivos- ja tehdasalueen ulkopuolelle, sillä silikaattikalkki ja prosessivesi sakeutetaan Omya Oy:n tehtaalla ja kuljetetaan putkea pitkin kaivokseen.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN YVA-lain mukaiset selvitykset

Kaivoksen täyttämisestä aiheutuvat ympäristövaikutukset arvioitiin ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä 2002-2004. Lounais-Suomen ympäristökeskus antoi lausunnon ar- viointiselostuksesta 3.2.2004. Lausunnossa vaadittiin lisäselvityksiä lepakoiden esiinty- mis- ja talvehtimisalueista sekä silikaattikalkin ja sen sisältämien vaahdotuskemikaalien vaikutuksista pohja- ja pintavesiin sekä ympäristövaikutusten tarkennettua tarkkailu- suunnitelmaa. Ympäristölupahakemukseen liitettiin vaaditut selvitykset lukuun ottamatta tarkkailusuunnitelmaa.

Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön

Kaivoksen täyttämisellä ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia Förbyn kalkkimäkien geologisiin arvoihin. Täyttäminen parantaisi louhoksen stabiliteettia ja estäisi sortuma- vaaraa. Vaikutukset maisemaan ovat positiivisia, kun silikaattikalkin läjitys loppuu.

Täyttötoiminnalla ei arvioida olevan vaikutuksia alueen kasvillisuuteen tai linnustoon.

Sen sijaan lepakkojen elinympäristöön toiminnalla on vaikutuksia. Jos kaivos täytetään kokonaan, lepakoiden elinympäristö häviää. Jos kaivos täytetään osaksi + 230 tason ylä- puolelle, osa niiden elinympäristöstä häviää. Lepakoille ei katsota aiheutuvan haittaa, mi- käli kaivosta ei täytetä tason + 230 yläpuolelle.

Vaikutukset vesistöön ja pohjavesiin Riskin arviointi

Kaivoksen täyttämisestä aiheutuvat vesistövaikutukset ja riskit on arvioitu 8.6.2004 Hel- singin yliopiston ja Turun yliopiston tutkimusraportissa, jossa selvitetään kaivosalueen hydrologinen nykytilanne, arvioidaan kaivoksen nykyinen ja tuleva vesitase ja ennakoi- daan täytön pohjavesivaikutukset.

Kaivos toimii meren vaikutuspiirissä, vaikka suoraan meren alla ei ole louhostiloja. Kai- vokseen kertyy vettä kallion rakoja pitkin pohjavetenä, suotautumalla maaperän lävitse sekä valumalla kuiluja ja louhoksia myöten suoraan pintavesistä. Kaivoksen pohja on noin 530 metriä maanpinnan alapuolella. Sinne kertyy vettä keskimäärin 328 m3/vrk eli 120 000 m³/a. Kaivoksesta pumpataan vuosittain saman verran kuivanapitovesiä, jotka johdetaan varastosäiliön kautta Omya Oy:n rikastamon prosessivedeksi.

Kaivosta suunnitellaan täytettävän nykyisellä tuotantokapasiteetilla noin 140 000 tonnilla vesi-silikaatti-suspensiota vuodessa. Suspensiossa veden osuus on 50 %. Silikaattikalkki laskeutuu, tiivistyy ja vesi erottuu suspensiosta. Selkeytynyttä vettä nostetaan kaivokses- ta noin 60 000 t vuodessa, ja noin 10 000 t vettä vuodessa jää pysyvästi kaivokseen sili- kaattikalkin huokosvedeksi.

Raekoostumusmääritysten mukaan noin 40 % silikaattikalkista on raekooltaan alle 20 µm. Se on geotekniseltä luokitukseltaan hiekkainen siltti. Sen vedenjohtavuus on pie- ni, K = 2,45x10^-8 m/s ja kapillaarinen nousukorkeus suuri, 3,2 m. Tästä syystä silikaatti- kalkkiin jäävän huokosveden liike on erittäin vähäinen ollen samaa luokkaa kuin kallio- pohjaveden arvioitu virtausnopeus. On ilmeistä, että rikastuskemikaalijäämien ainoa mahdollinen vesistökuormitusreitti tapahtuu tehtaan pihalla olevan ajorampin kautta.

Jos louhostilat täytetään +230 metrin tasoon ja rikastamon toiminta jatkuu, vesitase on lähes ennallaan. Vasta rikastamon toiminnan loputtua pohjavesipinnat palautuvat entisil- le tasoille ja täytön mahdolliset ympäristövaikutukset toteutuvat. Enin osa kaivoksen ve- sistä purkautuu mereen. Purkauspaikkana on myös silloin rikastamon pihalla olevan ajo- rampin suu ja sieltä purkautuu enimmillään noin 70 00 m³ vettä vuodessa.

Täytön mukana kaivostiloihin johdetaan rikastuskemikaaleja, joista Linaflot 1590 (Ar- moflote 18) tai vaihtoehtoisesti Flotigam K2C ovat eniten käytettyjä (73 %). Ne ovat myrkyllisiä vesiorganismeille. Eniten käytetyn Linaflot 1590 (Armoflote 18) turvallinen pitkäaikaisaltistusraja leville on 0,06 ppb ja lyhytaikaisaltistusraja 3 ppb. Turvallinen pi- toisuus äyriäisille (Acartica tonsa) on 100 ppb. Vaahdotuksen jälkeen prosessivedestä on mitattu 200 ppb:n kemikaalijäämiä. Suurin osa niistä päätyy uudelleen rikastamon vesi- kiertoon niin kauan, kun rikastamo toimii. Täytön loputtu +230 tasolle osa silikaattikal- kin huokosvedestä vapautuu täyttökerroksen pinnalle ja sekoittuu kaivokseen suotautu- vaan pinta- ja pohjaveteen samalla laimentuen. Laimentumisen jälkeen huokosveden ke- mikaalipitoisuus on 4,9 ppb eli korkeampi kuin laskennallinen turvallisen lyhytaikaisal- tistuksen raja 3 ppb. Sekoittuessaan kaivokseen tuleviin pinta- ja pohjavesiin vaahdotus- kemikaali joutuu hapelliseen ympäristöön ja alkaa hajota nopeasti.

Jos kaivos täyttyy lopulta kokonaan pinta- ja pohjavesillä ja kaivoksen vesipinta nousee meriveden pinnan yläpuolelle, joutuu rikastushiekan kanssa kosketuksessa ollutta vettä pintavesivaluntana mereen. Linaflot 1590 (Armoflote 18) hajoaa biologisesti nopeasti.

Merivedessä 38 % siitä hajoaa 30 vuorokaudessa ja 100 % 80 vuorokaudessa.

Linaflot 1590 (Armoflote 18) adsorboituu erittäin voimakkaasti silikaattimineraalin pin- nalle. Kemikaalijäämäpitoisuutta voidaan laskea jo kaivoksessa lisäämällä veteen uutta

silikaattijauhetta, joka kuluttaa kemikaalin ylijäämän. Purkautuva vesi voidaan

myös suodattaa maan pinnalla passiivisella hiekkasuodatuksella tai selkeytysaltaalla, jos- sa on läpäisevä seinä. Täytöllä on vain paikallista vesistövaikutusta.

Tutkimuksen yhteenvetona todetaan, että niin kauan kuin rikastamo on toiminnassa ja pi- tää pohjaveden pinnan merkittävästi merenpinnan alapuolella, tapahtuu pohjavesien virta- us yksinomaan kaivostilojen suuntaan. Kun pumppaus loppuu ja kaivos täyttyy vedellä, purkautuvat maanalaiset vedet kaivoksen ajorampin (KK2) kautta mereen. Purkautuvia vesiä tulee olemaan 50 000-80 000 m³ vuodessa. Eniten käytetyn vaahdotuskemikaalin mahdollisten vaikutusten estämiseksi voidaan täytön yhteydessä lisätä jauhettua kalkkikiveä, jolloin estetään jäämien siirtyminen vesistöön.

Vaikutus maaperään ja pohjavesiin

Kaivos ja kaivosalue eivät ole hydraulisessa yhteydessä saaren pohjavesialueisiin.

Kaivoksen täyttäminen silikaattikalkilla ei selvitysten mukaan vaikuta maaperään ja pohjavesiin. Keskeisimmät mahdolliset maaperään ja pohjaveteen kohdistuvat vaikutukset ovat vaahdotuskemikaalijäämien pääsy kalliorakojen kautta kulkevan kaivosveden mukana pohjaveteen kaivosalueen ulkopuolella tai kaivoksen ajorampin (KK2) kautta tapahtuva veden pääsy pintaan tai maaperään.

Kaivoksen pohjalle tiivistyneen silikaattikalkin pienen raekoostumuksen vuoksi

huokosveden liike täyttömateriaalissa jää erittäin vähäiseksi. Tämän vuoksi on ilmeistä, että ainoa vaikutuksen purkukohta voi olla tehtaan pihalla oleva kaivoksen ajoramppi.

Vaikutus ilmaan

Ilmaan joutuvia päästöjä ei muodostu, sillä silikaattikalkki ja prosessivesi sakeutetaan Omya Oy:n tehtaalla ja pumpataan putkessa eteenpäin kohti kaivosta. Silikaattikalkki- varastokasat aiheuttavat ajoittaista pölyhaittaa.

Melun ja tärinän vaikutukset

Varsinaista melu- ja tärinähaittaa ei toiminnasta arvioida toteutuvan. Täyttö tapahtuu suljettua putkea pitkin kaivokseen ja pumppauslaitteet sijoittuvat kaivos- ja

tehdasalueelle.

Terveysvaikutukset

Kaivoksen täyttämisestä aiheutuvat päästöt ovat pieniä ja vaikutukset ihmisten terveyteen, viihtyisyyteen ja elinoloihin arvioidaan erittäin vähäisiksi. Täyttötoiminnan ei arvioida aiheuttavan muutoksia yleiseen viihtyvyyteen tai ihmisten terveyteen.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Täyttötoiminnan vaikutuksia seurataan tarkkailemalla lähiasutuksen kaivovesien laatua.

Toiminnan lakattua kokonaan pohjaveden pinta nousee louhostiloihin kahdeksan metriä nykyisen merenpinnan yläpuolelle. Tämä saattaa vaikuttaa eräiden pohjavesikaivojen veden antoisuuden kasvuun ja veden laatuun, etenkin ympäristövaikututusten arviointi- menettelyssä mainittujen kaivojen 9, 10 ja 18 veden laatuun.

Täytön aikana seurataan kaivoksesta prosessiin pumpattavan veden laatua etenkin eniten eniten käytetyn vaahdotuskemikaalin jäämien osalta. Tämä vesi ei joudu ympäristöön,

mutta sen pitoisuuksien perusteella voidaan arvioida kaivokseen jäävän

silikaattikalkin huokosveden jäämäpitoisuuksia ja täytön loputtua kaivoksessa olevan veden pitoisuutta. Näiden tietojen avulla arvioidaan, onko kaivoksen lopputäyttöön syytä käyttää uutta silikaattijauhetta adsorboimaan kemikaalijäämiä.

Täytön loputtua seurataan kaivoksen täyttävän veden laatua, jotta tiedetään millaista vettä kaivoksesta voi päästä ympäristöön kaivoksen ylimpien tasojen täytyttyä vedellä.

Lähialueen asukkaille annetaan tietoa seurannan tuloksista.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan vahinkoja vesistöön. Omya Oy:n rikastamolla on onnettomuuden varalta meren rantaan rakennettu allas, jolla on Länsi-Suomen vesioikeu- den lupa.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen

Hakija on täydentänyt lupahakemusta uusimmalla lepakkotutkimuksella 9.3.2005, lau- sunnolla kaivostäytön tukivaikutuksista 9.5.2005, teknisillä yksityiskohdilla 7.9.2005 ja 23.9.2005 sekä vakuuslaskelmalla 12.10.2005.

Kalliorakentamisen professori Pekka Särkkä esittää lausunnossaan 9.5.2005 yhteenveto- na mm. seuraavaa: Kaivoksen täyttäminen silikaattikalkkia sisältävällä rikastushiekalla hidastaa ja pitkällä tähtäimellä pysäyttää kaivostoiminnasta aiheutuneet maan pinnan liikkeet ollen merkittävä lisävarmistus kaivosalueen pitkäaikaisturvallisuuteen. Täytöllä ei ole käytettävissä olevan materiaalin perusteella haitallisia vaikutuksia kaivoksen ym- päristöön. Täyttömenetelmä lisää kaivoksen ja sen ympäristön turvallisuutta. Käytettä- väksi esitetyt materiaalit ovat tavanomaisia, pysyviä kaivoksen rakennusmateriaaleja.

Vakuus

Hakija esittää toiminnan vakuudeksi 208 750 €, joka kattaa kemikaalijäämien adsor- boimiseen tarvittavan silikaattikalkin murskauksen, jauhatuksen ja täytön, ajorampin tulppaamisen, passiivisuotimen, pumput ja pumppaukset sekä tarkkailun 30 vuoden ajal- ta.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuulutuksella Särkisalon kunnan ilmoitustaululla 22.2.- 24.3.2005 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla

16.2.-18.3.2005 sekä sanomalehti Salon Seudun Sanomissa 22.2.2005. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu asianosaisille kirjeellä 16.2.2005.

Tarkastukset ja neuvottelut

Neuvottelu pidettiin 13.7.2004. Muistio on liitetty asiakirjoihin.

Lausunnot

Särkisalon kunnan tekninen lautakunta esittää lausunnossaan 29.3.2005, että lautakunta ei vastusta kaivoksen täyttämistä silikaattikalkilla, koska tehdasalueen maanpäällinen ympäristö siistiytyy, kun alueella ei enää varastoida silikaattia. Mahdollisten haittavaiku- tusten seurantaa varten tulisi alueelle tehdä pohja- ja pintavesien tarkkailuohjelma, jolla

voidaan seurata säännöllisesti mahdollisia muutoksia pohja- ja pintavesissä. Mi-

käli kaivokseen kulkeutuvaa vettä ei käytetä tuotannossa, on varmistettava, että kaivok- sesta aikanaan purkautuva vesi on laadultaan ja ominaisuuksiltaan riittävän puhdasta joh- dettavaksi mereen.

Särkisalon kunnanhallitus yhtyi 11.4.2005 teknisen lautakunnan lausuntoon.

Perniön kunnan ympäristöterveydenhuolto esittää lausuntonaan 1.4.2005, ettei kaivoksen täyttämisestä aiheudu ympäristölle kohtuutonta haittaa.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta on jätetty mielipide, jossa kysytään, eikö rikastuskemikaaleista niiden jou- tuessa kaivokseen aiheudu haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle ja luonnolle. Silikaatti- kalkissa on muitakin epäpuhtauksia, jotka johtuvat mm. silikaattisakeuttimen pesusta ha- poilla. Happoja käytetään säännöllisesti päivittäin, yhteen laattakoneeseen 10 m³ vuodes- sa. Pesussa käytetään myös natriumhypokloriittia. Onko rikastushiekan raekoko sellai- nen, että sitä voidaan käyttää täytössä? Silikaattikalkkia on tyhjennetty myös merestä pa- dottuun altaaseen. Käytöstä poistettu kaivos voisi toimia paremmin nähtävyytenä ja kai- vostoiminnan opetuspaikkana kuin jätteiden sijoituspaikkana. Pohja- ja pintavesien tark- kailussa vesinäytteet tulee ottaa etukäteen ilmoittamatta.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakija on vastineessaan 29.4.2005 todennut lausunnoissa esitetystä tarkkailuvaatimuk- sesta, että pohja- ja pintavesiä tarkkaillaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. YVA- selostuksessa mainituista kaivoista 9,10, ja 18 veden laatua tarkkaillaan täytön loppuvai- heessa. Samoin prosessivedestä määritetään vaahdotuskemikaalijäämät. Yksityiskohtai- nen tarkkailusuunnitelma tehdään täytön aloittamisen yhteydessä.

Mielipiteessä esiin tuoduista vaahdotuskemikaalien mahdollisista haittavaikutuksista to- detaan, että haitat on arvioitu YVA-selostuksessa ja ympäristölupahakemuksen yhteydes- sä tehdyissä täydennyksissä. Käytetyt kemikaalit eivät ole käyttöturvallisuustiedotteiden mukaan syöpävaarallisia. Tarkkailuohjelman tarkoituksena on varmistaa, ettei haitallisia aineita pääse ympäristöön.

Rikastushiekan puhdistinta puhdistetaan päivittäin hapoilla ja ajoittain myös natriumhy- pokloriittiliuoksella, jotka kulkeutuvat sakeuttimelle. Rikastushiekka sisältää yli 40 % kalsiumkarbonaattia, joka neutraloi tehokkaasti käytetyn hapon. Tehtaalla on lisäksi ollut täysin suljettu vesikierto jo usean vuoden ajan. Rikastushiekan suodatus loppuu tai aina- kin vähenee merkittävästi kaivostäytön aloittamisen johdosta. Rikastushiekkaa on tarkoi- tus suodattaa vain erikoistarkoituksiin, esim. kaatopaikkojen vettä pidättäviin kerroksiin.

Läjitetyn rikastushiekan käyttöä maanparannusaineena on tarkoitus jatkaa ja purkaa maanpäällistä varastokasaa.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Omya Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Omya Oy:n Förbyn tuotantolaitoksessa syntyvän rikastushie- kan eli silikaattikalkin loppusijoittamiseen Karl Forsström Ab:n kaivokseen.

Lupa myönnetään edellyttäen, että seuraavia lupamääräyksiä noudatetaan ja muulta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Jäteveden johtamisesta ei aiheudu ennalta ar- vioitavissa olevaa korvattavaa haittaa, minkä vuoksi korvauksia ei määrätä.

Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon annetuista mää- räyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

1. Kaivosta saa täyttää vain Omya Oy:n rikastamolla syntyvällä silikaattikalkilla, joka luokitellaan tavanomaiseksi jätteeksi numero 010412. Kaivokseen saa sijoittaa silikaatti- kalkkia noin 2 100 000 m³ eli noin 3 500 000 t kuivapainoksi laskettuna. Silikaattikalk- kijätteen läjittäminen kaivokseen on kaatopaikkatoimintaa ja kaatopaikka luokitellaan ta- vanomaisen jätteen kaatopaikaksi.

Silikaattikalkin toimittamista hyödynnettäväksi maatalouskalkkina on jatkettava. Läjit- täminen kaivokseen on toissijainen käyttömuoto.

2. Luvan saajan on varauduttava vähentämään kaivoksen veden kemikaalijäämiä lisää- mällä veteen uutta, vaahdotuskemikaaleista vapaata silikaattikalkkilietettä adsorboimaan vedessä olevaa kemikaalijäämää. Ympäristölupaviranomainen päättää myöhemmin ke- mikaalijäämien vähentämistarpeesta kaivosvedestä saatujen tulosten perusteella.

3. Täyttötoiminnassa muodostuvat jätevedet on johdettava Omya Oy:n rikastamolle niin kauan kun yhtiön rikastamo on käynnissä. Sen jälkeen kaivoksen vedet on johdettava yh- destä paikasta, kaivoksen ajorampin KK2 kautta mereen. Luvan saajan on varauduttava käsittelemään mereen johdettava vesi esimerkiksi suodattamalla kemikaalijäämien pois- tamiseksi tai varastoimalla altaassa jäämien hajoamiseksi. Ympäristölupaviranomainen päättää myöhemmin vesien käsittelytarpeesta kaivosvedestä saatujen tulosten perusteella.

4. Kaivosta saa täyttää vain tasolle + 230 asti, jonka jälkeen veden pumppausta on jatket- tava niin, että kaivoksen yläosat + 230 tasoa ylempänä pysyvät kuivina.

Jätehuoltomääräykset

5. Kun silikaattikalkin varastokasa on poistettu, alue tulee siistiä ja maisemoida.

6. Luvan saaja on vastattava kaatopaikasta ja sen jälkihoidosta 30 vuoden ajan sen jäl- keen, kun kaatopaikka on poistettu käytöstä.

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

7. Kaivoksen täytön aikana on tarkkailtava kaivoksesta prosessiin pumpattavan veden laatua. Tarkkailuissa tulee käyttää puolueettomia tutkimuslaitoksia ja tutkimukset tehdä akkreditoiduilla ja yleisesti käytettävillä standardimenetelmillä. Vedestä on mitattava kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, kokonaistyppi, pH, sähkönjohtavuus, sameus ja eniten käytetyt vaahdotuskemikaalit: Lilaflot 1590 ja Flotigam K2C. Näytteet on otettava täyttötoiminnan alettua ensimmäisen vuoden aikana neljä kertaa vuodessa. Ympäristölu- paviranomaisille on varattava mahdollisuus olla mukana näytteenotossa. Näytteenotto- kertoja voidaan myöhemmin tarvittaessa harventaa.

8. Täytön loputtua on tarkkailtava kaivoksen täyttävän veden laatua, aluksi neljä kertaa vuodessa otettavin näyttein. Tarkkailu tulee tehdä muilta osin määräystä 7 noudattaen.

9. Toiminnan vaikutuksia lähiasutuksen kaivoihin on seurattava ottamalla näytteet aina- kin seuraavista pora- ja rengaskaivoista: Olof Lindegren, Arvo Eiranmaa ja Simo Pelto- nen.

Näytteistä on mitattava veden fluoridi-, nitraatti- nitriitti- ja ammoniumtyppi,

kloridi, kemiallinen hapenkulutus, pH, sähkönjohtavuus, sameus, väriluku, kovuus, ulko- näkö ja haju joka kolmas vuosi täyttötoiminnan alettua. Viiden vuoden kuluttua täyttö- toiminnan aloittamisesta on kaivovesistä mitattava lisäksi Omya Oy:n rikastamolla eniten käytetyt vaahdotuskemikaalit: Lilaflot 1590 ja Flotigam K2C . Tutkimustulokset on lähe- tettävä viipymättä kaivojen käyttäjille ja ympäristölupaviranomaisille.

10. Pintavesiä on tarkkailtava ainakin kahdesta, aiemmin tarkkailun kohteena olevasta pisteestä: "soistunut metsäpainanne" ja"lehtipuualueen painanne", jotka on kuvattu Maa ja Veden raportissa "Silikaattikalkin vaikutus ympäristöön" 30.6.1999.

Näytteistä on mitattava edellä mainitut parametrit edellä mainitun aikataulun mukaisesti.

11. Ennen täyttötoiminnan alkamista pohja- ja pintavesitarkkailua tulee täydentää ja esit- tää ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi uusi tarkkailusuunnitelma.

12. Lepakoiden esiintymisalueiden kartoitusselvitys tulee uusia viiden vuoden päästä kaivoksen täyttämisen aloittamisesta.

13. Luvan saajan on kalenterivuosittain, viimeistään seuraavan vuoden helmikuun lop- puun mennessä toimitettava ympäristökeskukselle ja Särkisalon kunnan ympäristönsuo- jeluviranomaiselle vuosiyhteenveto, joka sisältää ainakin:

-tiedot kaivostäyttöön ja kalkituskäyttöön toimitetusta silikaattikalkin määristä, -tiedot jäteveden laadusta, määrästä ja käsittelystä,

-tiedot onnettomuus- ja häiriötilanteista sekä niiden aikana syntyneistä päästöistä ja jät- teistä,

-vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa,

- tiedot tarkkailujen tuloksista sekä asiantuntija-arvio täyttötoiminnan vaikutuksista alu- een pinta- ja pohjavesiin.

14. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Särkisalon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Poikkeukselliset olosuhteet

15. Häiriöistä ja muista poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava välittömästi Särkisa- lon kunnan ympäristölupaviranomaiselle ja ympäristökeskukselle, joille on annettava myös kirjallinen raportti tapahtuneesta.

Vakuus

16. Luvan saajan esittämä vakuus 208 750 € hyväksytään. Vakuus on esitettävä Lounais- Suomen ympäristökeskukselle yhden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tultua lain- voimaiseksi.

Vakuus on asetettava omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on Lounais- Suomen ympäristökeskus tai pankkitalletuksena. Mikäli vakuus asetetaan pankkitakauk- sena, luvan saajan tulee asettaa pankkitakaus viideksi vuodeksi kerrallaan ja viimeistään vuotta ennen pankkitakauksen voimassaolon umpeutumista huolehtia pankkitakauksen uudistamisesta seuraavaksi viisivuotiskaudeksi sekä toimittaa uudistamista koskevat asiakirjat ympäristökeskukselle. Mikäli vakuus asetetaan pankkitalletuksena, siitä on toimitettava ympäristökeskukseen kuittaamattomuussitoumuksella varustettu talletusto- distus Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksi.

Vakuuden määrää voidaan muuttaa ympäristökeskuksen päätöksellä perustelluista syistä.

Päätöksen täytäntöönpano mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta

Lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ei myönnetä.

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset

Hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti järjestetty toiminta täyttää ympäristönsuoje- lulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Laitoksen toimin- nasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaa- raa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toi- mintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huo- mioon toiminnan ja muiden toimintojen yhteisvaikutus. Päätöksessä on annettu ympäris- tönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten täyttämiseksi tarpeelliset määräykset. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheutta- ma pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä aluetta oikeusvaikutteisessa kaavassa koskevat määräykset.

Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Toiminnan ympäristövaikutukset on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisesti. Ympäristölupahakemukseen on liitetty yhteysviranomaisen lau- sunnossa vaaditut lisäselvitykset koskien lepakoiden esiintymis- ja talvehtimisalueita se- kä vesistövaikutuksia. Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto on otettu huomioon lupa-asian ratkaisussa lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.

Ympäristönsuojelulain 101 §:ssä tarkoitettua aloituslupaa ei voida myöntää, sillä täytän- töönpano tekisi muutoksenhaun hyödyttömäksi, koska on kysymyksessä jätteen sijoitta- minen kaivokseen.

Lupamääräysten perustelut

Määräys 1. Kaivoksen täyttämiseen käytetään silikaattikalkkia, joka on Omya Oy:n ri- kastustoiminnan jätettä. Silikaattikalkin sijoittaminen kaivokseen on jätelain 3 §:n 1 mo- mentin 11 kohdan ja jäteasetuksen 4 §:n liitteen 6 tarkoittamaa jätteen käsittelyä. Sili- kaattikalkki sijoitetaan kaivokseen lopullisesti. Toiminta on siten kaatopaikkatoimintaa.

Vaikka lupa myönnetäänkin silikaattikalkin käyttämiseen kaivoksen täytössä, on silikaat- tikalkin hyödyntäminen kalkitusaineena jätelain 6 §:n mukainen ensisijainen käyttömuo- to.

Määräykset 2-3. Kaivoksen täyttöön käytetään silikaattikalkkia, joka on hyväksytty maatalouskalkiksi. Sen raskasmetallipitoisuudet ovat pieniä ja alittavat sallitut raja-arvot.

Silikaattikalkki sisältää pieniä määriä vaahdotuskemikaaleja, jotka ovat haitallisia ve- sieliöille, mutta jotka hajoavat melko nopeasti hapellisissa olosuhteissa. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan pohjavesien tai pintavesien pilaantumista tai sen vaaraa, sillä pohja- vedet virtaavat kaivostilojen suuntaan niin kauan kuin Omya Oy:n rikastamo on toimin-

nassa. Toiminnan loputtua vedet johdetaan hallitusti pumppaamalla ne yhdestä

paikasta, tehtaan pihalla olevan ajorampin kautta mereen. Tämä mahdollistaa kemikaali- jäämien vähentämisen lisäämällä uutta silikaattikalkkijauhetta veteen. Vesi voidaan myös vaihtoehtoisesti suodattaa tai käsitellä selkeytysaltaassa kemikaalijäämien vähentämisek- si.

Kaivosalueelle aiempina vuosina läjitetty silikaattikalkki ei ole ympäristön pohja- ja pin- tavesianalyysien perusteella vaikuttanut kaivovesien laatuun.

Määräys 4. Kalkkikaivos lähialueineen on merkittävä lepakoiden elinympäristö ja talvehtimispaikka. Lepakoita on tavattu kaivoksen yläosista, +230 tasoa ylempänä.

Määräys kaivoksen yläosien kuivanapidosta on annettu lepakoiden lisääntymis- ja le- vähdyspaikkojen turvaamiseksi. Niiden hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuoje- lulain 49 §:n nojalla kiellettyä.

Määräys 5 perustuu jäteasetuksen 9 §:ään, jonka mukaan jätteen hyödyntämis- ja käsit- telypaikan käytöstä poistamisen jälkeen alue on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu jäteasetuksen 8 §:ssä tarkoitettu ympäristön pilaantumista, kuten maiseman pi- laantumista. Määräys perustuu myös ympäristönsuojelulain 43 §:ään, jonka mukaan ym- päristöluvassa tulee antaa määräykset toiminnan loputtua.

Määräys 6 on annettu ympäristönsuojeluasetuksen 20 §:n 2 momentin perusteella.

Tarkkailu ja raportointia koskevat määräykset 7-13 ja 15 on annettu ympäristönsuojelu- lain 46 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 §:n perusteella ja jätteiden osalta jätelain 51

§:n ja 52 §:n perusteella. Määräys 8 on annettu erityisesti siksi, että tiedetään, millaista vettä kaivoksen täytyttyä voi päästä ympäristöön.

Määräys 14 perustuu ympäristönsuojelulain 81 §:ään, jossa määrätään ilmoitusvelvolli- suudesta toiminnan muuttuessa.

Määräys 16. Vakuus varmistaa asianmukaisen jätehuollon sekä lopettamis- ja viimeiste- lytoimien toteutuksen. Määräys perustuu ympäristönsuojelulain 42 §:ään.

Vastaus lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin

Lausunnoissa esitetyt seikat on lupa-asiaa ratkaistaessa otettu huomioon lupamääräyksis- sä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi. Muistutus on otettu huomioon antamalla pi- laantumisen ehkäisemistä koskevat määräykset 2-3 sekä tarkkailua ja raportointia koske- vat määräykset 7-11.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on teh- tävä viimeistään 30.9.2015 mennessä.

Kumoutuvat päätökset

Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös 13.12.2002 Karl Forsström Ab:n kaivoksen toiminnan lopettamisesta.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tätä päätöstä ankarampia määräyksiä tai poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45, 46, 52-56, 62, 81, 96-97, 105 §

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 8-12, 16-21, 30, 37 § Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1929) 17 §

Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6, 12, 51-52 § Jäteasetus (1390/1993) 3, 4, 8, 9 §

Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)

Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)

Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1977)

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 7 710 euroa.

Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuk- sen maksullisista suoritteista ja sen liitteenä olevan maksutaulukon kohtaan: tavanomai- sen jätteen kaatopaikka.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös

Omya Oy

Kasarminkatu 22, 00130 Helsinki Jäljennös päätöksestä

Särkisalon kunnanhallitus

Särkisalon kunnan tekninen lautakunta Perniön kunnan ympäristöterveydenhuolto Suomen ympäristökeskus

Ilmoitus päätöksestä

Muistutuksen tehneet

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Särkisalon kunta

Salon Seudun Sanomat MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian kä- sittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusoikeus tähän päätökseen on:

- sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

- rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, tervey- den- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toi- minta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövai- kutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella;

- muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.

Valitusosoitus on liitteenä.

Ympäristölupapäällikkö Marja-Terttu Parsama

Ylitarkastaja Kristiina Rainio

LIITTEENÄ valitusosoitus kartta