Kemira Pigments Oy:n titaanioksidi- ja ferrosulfaattituotannon kehittämisvaihtoehdot

Kemira Pigments Oy:n titaanioksidi- ja ferrosulfaattituotannon kehittämisvaihtoehdot VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA YHTEENVETO

Taulukko 13.1. Ferrosulfaattituotannon kehittämisvaihtoehtojen vertailu. Lisäenergian tuotanto perustuu vaihtoehtoon E 3 (Kemiran oma turvevoimalaitos).

tekijä Ve 1

(vain tuotannon nosto)

Ve 1+

(tuotannon nosto ja yhteisstabilointi)

Ve 2 (tuotannon nosto ja pasutusmenetelmä)

Ve 3 (tuotannon nosto ja puhdistusmenetelmä)

Ve 0 (nykytilanne, tuotanto 130 000 t/a) toimenpiteet

hankkeessa

* tuotantokapasiteetin nosto - raaka-aineiden kulutus kasvaa - energian kulutus kasvaa - jätemäärät kasvavat

* rakennetaan lisävoimalaitos

* heptaferron myyntiä lisätään, tätä varten lisätään kuivauskapasiteettia

* vaikutukset vesistöön, ilmanlaatuun ja Natura- alueisiin ovat vähäisiä

* tuotantokapasiteetin nosto - raaka-aineiden kulutus kasvaa - energian kulutus kasvaa - jätemäärät kasvavat - läjitettävien jätteiden ominaisuuksia

parannetaan

* rakennetaan lisävoimalaitos

* heptaferron myyntiä lisätään, tätä varten lisätään kuivauskapasiteettia

* vaikutukset vesistöön, ilmanlaatuun ja Natura- alueisiin ovat vähäisiä

* tuotantokapasiteetin nosto - raaka-aineiden kulutus kasvaa - energian kulutus kasvaa - jätemäärät kasvavat

* rakennetaan lisävoimalaitos, energian tarve muita vaihtoehtoja suurempi

* heptaferron myyntiä lisätään, tätä varten lisätään kuivauskapasiteettia

* vaikutukset vesistöön, ilmanlaatuun ja Natura- alueisiin ovat vähäisiä

* heptaferron ja väkevöintisakan ylijäämät pasutetaan rakennettavassa pasutossa

* tuotantokapasiteetin nosto - raaka-aineiden kulutus kasvaa - energian kulutus kasvaa - jätemäärät kasvavat

* rakennetaan lisävoimalaitos

* heptaferron myyntiä lisätään, tätä varten lisätään kuivauskapasiteettia

* vaikutukset vesistöön, ilmanlaatuun ja Natura- alueisiin ovat vähäisiä

* väkevöintisakka puhdistetaan rakennettavassa puhdistuslaitoksessa, jolloin heptaferron määrä kasvaa, samoin kipsin

* heptaferron myyntiä lisätään, tätä varten lisätään kuivauskapasiteettia

erot verrattuna vaihtoehtoon Ve 0 läjitykset * ylijäämien (heptaferro, väkevöintisakka ja

prosessijätteet) läjittäminen lisääntyy 29 %

* tehdasalueelle perustetaan uusi läjitysalue sekä heptaferrolle että väkevöintisakalle

* ylijäämien (heptaferro, väkevöintisakka ja prosessijätteet) läjittäminen lisääntyy 44 %

* tehdasalueelle perustetaan uusi läjitysalue heptaferrolle

* väkevöintisakan, ilmeniittijäännöksen ja tuhkien stabilointi lisää massamäärää, mutta vähentää haitta-aineiden liukoisuutta

* heptaferron ja väkevöintisakan ylijäämät pasutetaan, jolloin syntyvä hematiitti voidaan läjittää haitattomasti

* läjitettävien jätteiden määrä vähenee 27 %

* jätteiden kaatopaikkakelpoisuus on hyvä

* kaikki läjitysalueet ovat Kipsikorvessa

* läjitettäviä heptaferro- tai väke- vöintisakkaylijäämiä ei synny

* läjitettävien jätteiden määrä vähenee 21 %

* jätteiden kaatopaikkakelpoisuus on hyvä

* kaikki läjitysalueet ovat Kipsikorvessa

* nykyinen heptaferron ja väkevöintisakan läjitysalue suljetaan vuoteen 2008 mennessä

* ilmeniittijäännöksen uusi läjitysalue perustetaan Kipsikorpeen

* kipsisakan läjitys jatkuu Kipsikorvessa

vaikutukset yhdyskuntaan ja maisemaan

* tehdasalueen uusi läjitysalue näkyy hyvin maisemassa

* uuden läjitysalueen perustaminen tehdasalueelle vaatii kaavamuutoksen

* tehdasalueen uusi läjitys voi vaikuttaa kielteisesti Pihlavan arvokkaan huvila-alueen miljööseen

* linnoitusrakennelmien jäänteet jäävät läjityksen alle

* tehdasalueen uusi läjitysalue näkyy hyvin maisemassa

* uuden läjitysalueen perustaminen tehdasalueelle vaatii kaavamuutoksen0

* tehdasalueen uusi läjitys voi vaikuttaa kielteisesti Pihlavan arvokkaan huvila-alueen miljööseen

* linnoitusrakennelmien jäänteet jäävät läjityksen alle

* ei vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin tai kaupunkikuvaan

* ei vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin tai kaupunkikuvaan

* ei vaikutuksia

vaikutukset ihmisiin

* tehdasalueen uusi läjitys voi vaikuttaa kielteisesti ihmisten viihtyvyyteen

* tehdasalueen uusi läjitys voi vaikuttaa kielteisesti ihmisten viihtyvyyteen

* ei vaikutuksia ihmisiin * ei vaikutuksia ihmisiin * ei vaikutuksia ihmisiin

kuljetukset * autoliikenteen kuljetukset kasvavat 22 % * autoliikenteen kuljetukset kasvavat 26 % * ei merkittävää eroa * ei merkittävää eroa

vaikutukset Kipsikorvessa

* ei eroja * uutena jakeena yhdistelmästabilaatti

* vesistövaikutus voi kasvaa vähän

* uutena jakeena pasute

* vesistövaikutus voi kasvaa vähän

* kipsijakeiden määrä kasvaa 150 %

* vesistövaikutus kasvaa

epävarmuus- tekijöistä ja uhkista

* läjityksiin liittyy epävarmuuksina heptaferron ja väkevöintisakan kaatopaikkakelpoisuus tulevien määräysten mukaisena.

* uuden läjitysalueen kapasiteetti on rajallinen

* vaihtoehtoon sisältyvän stabiloinnin tekniikkaa, kustannuksia ja vaikutuksia läjitettävyyteen ei ole vielä selvitetty riittävästi

* heptaferron myynti ja sementtiferrotuotteen hyvä kysyntä voivat tehdä pasuton tarpeettomaksi

* vaihtoehdossa myytävän ferron määrä on mitoitettu muita vaihtoehtoja suuremmaksi. Tämä voi ääritilanteessa johtaa joko kasvavaan välivarastointiin, slagin käyttöön tai tuotannon rajoittamiseen.

* tuotanto on sopeutettava myytävän ferrosulfaatin määrään väli- ja puskurivarastojen puitteissa

* väkevöintisakan hyötykäyttö on vielä epävarmaa

mahdollisuudet * heptaferron myynti ja sementtiferrotuotteen hyvä kysyntä

* heptaferron myynti ja sementtiferrotuotteen hyvä kysyntä

* hematiitilla voi olla kysyntää rautateollisuuden raaka-aineena

* heptaferron myynti ja sementtiferrontuotteen hyvä kysyntä

* mahdollisuus hyödyntää myös nykyisten läjitysten heptaferroa ja väkevöintisakkaa myyntiin

yleisarvio

toteutettavuudesta

ei suositella toteutettavaksi

toteutettavissa ei suositella toteutettavaksi toteutettavissa

Kemira Pigments Oy:n titaanioksidi- ja ferrosulfaattituotannon kehittämisvaihtoehdot

LÄHTEET

Alaviippola, B ., ym . 2003. P o rin Lämpö voima Oy , J ätteenpolttolaitoksen YV A. Rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämisselvitys . Ilmatieteen laitos-ilmanlaadun tutkim us .

Bof fetta P . et. a., “Historical cohor t study of w o rk er s emplo yed in the titanium dio xide pr oduction industry in Europe”, Results of Mortality follow-up Final Report January 2003”

Electr o w att-Ek ono, 2004. P o rin Lämpö vo ima Oy , J ätteen energiah yö dyntäminen, Ympäristö- va ikutusten ar viointiselostus .

Ev eritt, J .I. et. a . “Subc hronic Inhalation T o xicity Stud y of Pigmentar y Titanium Dio F emale B6C3F1 Mice , Fisher 244 Rats , and Syrian Golden Hamster s” 1999

Ev eritt, J .I. et. a. ”Subchronic Inhala tion T o xicity Stud y of Ultrafine Titanium Dio xide in F emale B6C3F1 Mice , Fisher 244 Rats , and Syrian Golden Hamsters”, 1999

Geoinsinöörit Oy , K emira Pigments Oy , T ehdasalueen maaper ätutkim u kset (useita eri k ohteita).

Geoinsinöörit Oy , 1995. K emir a Pigments Oy , Kipsisakan läjitysalue , alueellinen pohjatutkim

Insinööritoimisto P a a vo Ristola Oy , 2001. K emira Pigments Oy , Ympäristömeluselvitys

Insinööritoimisto P a a vo Ristola Oy , 1997. K emira Pigments Oy , K aanaan teollisuusalueen meluselvitys , P o ri.

Insinööritoimisto P a a vo Ristola Oy , 2002. K emira Pigments Oy , Melumittaus Kipsik kipsisakan läjitysalueen ympäristössä, P o ri.

Insinööritoimisto P a a vo Ristola Oy , 2003. K uusak oski Oy , Metallinkier rätyslaitos , T ahk Ympäristö vaikutusten ar viointiselostus .

Ju ssila, I . 2003. P o rin-Har ja v allan alueen ilman laadun seuranta bioindikaattorien a v ulla vuosina 2001-2002. T u run yliopisto , SYKESARJ A B 15.

Ju tila, H . ym. 1996. Sa takunnan perinnemaisemat . Suomen ympäristök eskus .

K e mira Pigments Oy , 2002. T ehdasalue . Suoto- ja v aluma ve sien tarkkailu.

K e mira Pigments Oy , 2002. Kipsik or ven kaa topaikka-alue . Suoto- ja v aluma ve sien tarkkailu.

K e mira Pigments Oy , 2003. T u rv allisuusopas .

K o k e mäenjoen v e sistön v e siensuojeluyhdistys r y . 2004. K emir a Pigments Oy:n titaanidioksi- di- ja fe rr osulfaattituotannon k ehittämisv aihtoehtojen YV A. Ar viointia ja ympäristölupahak varten tehty veden laadun tarkastelu.

K o k e mäenjoen v e sistön v e siensuojeluyhdistys r y . 2002. K emir a Pigments Oy , Kipsik kaatopaikka. V esistöä k o sk ev at tiedot ja tiedot v esistö v aikutuksista. LÄHTEET

Kemira Pigments Oy:n titaanioksidi- ja ferrosulfaattituotannon kehittämisvaihtoehdot

162 K o rv enpää, T . 2004. K emira Pigments Oy:n titaanidioksidi- ja f er rosulfaa ttituotannon ke hittämisv aihtoehtojen YV A. Ar viointi hankk een v aikutuksista K o ke mäenjoensuiston Natura - 2000 alueeseen (FI0200079), En vibio Oy .

Lounais-Suomen ympäristök eskus , 2003. Stena Metalliyhtymä Oy , P eittoonk or ven kaa topaik- ka, ympäristölupa 40 YLO , 19.6.2003.

Lounais-Suomen ympäristök eskus , 2003. Ympäristölupa (Kipsik o rv en kaa topaikka).

Lounais-Suomen ympäristökeskus , 1999. Ympäristölupa (tehdasalue).

Länsi-Suomen vesioikeus , 1996. Jätevesien johtamislupa 1997-2005.

Mr oueh, U-M, ym . 2000. Si vutuotteet maar ak enteissa, K äyttökelpoisuuden osoittaminen. TEKES , T eknologiakatsaus 93/2000.

Museo v ir asto ja ympäristöministeriö . 1993. V altakunnallisesti merkittä vä t kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museoviraston julkaisuja 16.

Ora vainen. R , V uosiyhteen ve to K o ke mäenjoen ja P o rin edustan merialueen yhteistarkkailusta vuodelta 2002. K o ke mäenjoen v esistön v esiensuojeluyhdistys r y. J u lkaisu 484.

Perälä, H . 2004. Kemira Pigments Oy:n titaanidioksidi- ja ferrosulfaattituotannon ke hittämisv aihtoehtojen YV A. Hankk een v aikutukset K o ke mäenjoensuiston Natura-ar voihin, K o - ke mäenjoen v esistön v esiensuojeluyhdistys r y.

Perälä, H. 2004. Kemira Pigments Oy:n titaanidioksidi- ja ferrosulfaattituotannon ke hittämisv aihtoehtojen YV A. Hankk een v aikutukset Prei viikinlahden Natura-ar voihin, K o ke mä- enjoen v esistön v esiensuojeluyhdistys r y.

Pietarila, H . 1997. P o rin pistelähteiden rikkidioksidi- ja typenoksidipäästöjen leviämislask elmat . Ilma tieteen laitos .

P o rin kaupunki, P o rin kaupungin tilastollinen vuosikir ja 2003..

P o rin kaupunki , 2003. P o rin kaupungin ilmanlaatu vuosina 1992-2002 mittaustulosten per u steel- la.

Porin kaupunki , 2003. Ilmanlaaturaportti 2002.

P o rin kaupunki , 2000. 67. eli K aanaank o rv en kaupunginosan asemakaav a.

P o rin kaupunki , 1999. Meri-P orin osa yleiskaa va.

Porin kaupunki , 1995. Alakylän-Kellahden osayleiskaava.

S a takuntaliitto , 1999, Satakunnan seutukaa va 5.

S a takunnan seutukaa valiitto , 1990. Satakunnan r ak enn usperinne .

S a takuntaliitto , 1994. Satakunnan kiinteät m u inaisjäännökset. LÄHTEET

Kemira Pigments Oy:n titaanioksidi- ja ferrosulfaattituotannon kehittämisvaihtoehdot

SCC Viatek Oy , 2003. K emir a Pigments Oy:n titaanidioksidi- ja fer rosulfaa ttituotannon k ehittämisv aihtoehtojen ympäristö vaikutusten ar viointiohjelma.

SCC V iatek Oy , 2004. Ek o k em-P alv elu Oy , P eräk o rv en teollisuusjätteen käsittel yk eskus , K äsittel alueen ja kaatopaikan per u staminen, Ympäristö v aikutusten ar viointiselostus .

SCC V iatek Oy Geoinsinöörit , 2001. K emira Pigments Oy , Liik ennesuunnitelma.

Sisäasianministeriö , 1981. Tieliikennemelun laskentamalli, ympäristönsuojeluosaston julkaisu, sarja A:10.

Stak es , 1995. Sosiaalisten v aikutusten ar viointi (SV A ). Monipuolisempaan suunnitteluun.

T a mper een V iatek Oy/Geoinsinöörit Oy . 1995. Kipsisakan läjitysalueen ympäristö v aikutusten ar viointiselostus .

Tiehallinto , 2002. P orin pohjoisen satamatien ja tk e, T ar veselvitys . T u run tiepiiri.

T u run ja P o rin lääninhallitus , 1991. 1993. Päätös ilmansuojeluilmoituksesta, LH 127.

V a hteri, P . Pr ei viikinlahden NA TURA-ar v ojen tarkkailu: v esikasvitutkim ukset vuonna 2003. V esistösaneeraus Oy .

V a lkama, J . 2001. K o k emäenjoen ja sen edustan merialueen pohjaeläintar kkailu 2000. K o enjoen v esistön v esiensuojeluyhdistys r y.

Ympäristöministeriö . 1992. Maisema-aluety ör yhmän mietintö, osa 2. Ar vo kkaat maisema-alu- eet. LÄHTEET

LIITTEET

LIITTEET

LIITE 1

Ilmanlaadun ohjearvot

V altioneuvoston päätöksessä (VNp 480/1996) on annettu ohjearvot hiilimonoksidin, typpioksidin, rikkidioksidin, kokonaisleijuman, hengitettävien hiukkasten ja haisevien rikki- yhdisteiden pitoisuuksista ulkoilmassa. Päätöksessä on lisäksi annettu vuosiohjearvot rikkidioksidille ja typen oksideille sekä rikkilaskeumalle, joista kaksi ensin mainittua on muutettu sitoviksi valtioneuvoston asetuksella ilmanlaadusta (VNa 71 1/2001).

Ohjearvot ovat osa ilmansuojelun hallinnollista ohjausta. Niillä ilmaistaan ilmanlaadun ta- voitteita sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Ohjearvot on otettava huomioon mm. maan- käytön ja liikenteen suunnittelussa sekä ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen sijoittamisessa. T avoitteena on, että ohjearvojen ylittyminen estetään ennakolta.

Ohjearvojen lähtökohtana on terveydellisten ja luontoon sekä osittain myös viihtyvyyteen kohdistuvien haittojen ehkäiseminen.

Taulukko 1. Ilmanlaadun ohjearvot.

Aine Ohjearvo Tilastollinen määrittely

(20 ºC, 1 atm) Hiilimonoksidi (CO) 20 mg/m

tuntiarvo 8 mg/m

tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo Ty ppidioksidi (NO

) 150 µg/m

kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 70 µg/m

kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Rikkidioksidi (SO

) 250 µg/m

kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 80 µg/m

kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Hiukkaset, kokonaisleijuma (TSP) 120 µg/m

vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste 50 µg/m

vuosikeskiarvo Hengitettävät hiukkaset, (PM10) 70 µg/m

kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärä (TSR) 10 µg/m

kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo TSR ilmoitetaan rikkinä

Ilmanlaadun raja-arvot. V a ltioneuvoston asetus (71 1/2001)

Asetus tuli voimaan 15.8.2001, ja sillä kumottiin vanha valtioneuvoston päätös ilmanlaadun raja-arvoista ja kynnysarvoista (481/1996) sekä ohjearvopäätöksen (480/1996) 3 §, jossa sää- dettiin ohjearvot rikkidioksidille ja typen oksideille kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi. Ohjearvot muutettiin asetuksella sitoviksi raja-arvoiksi.

Raja-arvolla tarkoitetaan ilman epäpuhtauksien pitoisuutta, joka on alitettava määräajassa, ja joka ei saa ylittyä sen jälkeen, kun se on alitettu. Asetuksen mukaan kuntien on laadittava ja pantava toimeen suunnitelmia, joilla varmistetaan raja-arvojen saavuttaminen annettuihin määräaikoihin mennessä jos raja-arvot ylittyvät tai ovat vaarassa ylittyä. Ympäristön laatua koskevien asetusten noudattamisesta luvanvaraisessa toiminnassa on säädetty erikseen ympäristönsuojelulaissa.

LIITTEET

Ilmanlaatuasetuksessa on säädetty raja-arvot sekä terveyden että kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi. T erveysperusteiset raja-arvot rikkidioksidille, hiilimonoksidille sekä hengitettäville hiukkasille on saavutettava vuoteen 2005 mennessä ja typpidioksidin ja bentseenin raja-arvot vuoteen 2010 mennessä. L yijylle säädetty raja-arvo ei muutu aiemmin Suomessa asetetusta raja-arvosta, ja siksi sitä on noudatettava heti asetuksen tultua voimaan. Myös ekosysteemien suojelemiseksi annettua rikkidioksidin raja-arvoa ja kasvillisuuden suo- jelemiseksi annettua typen oksidien raja-arvoa on noudatettava heti.

Taulukko 2. Raja-arvot terveyden suojelemiseksi.

Aika Keskiarvon R aja-arvo Sallitut Ajankohta, laskenta-aika (293 K, ylitykset jolloin pitoi- 101,3 kPa) vuodessa suuksien viimeistään tulee olla raja-arvoa pienemmät

Rikkidioksidi(SO 2 ) 1 tunti 350 µg/m 3 2 4 1.1.2005

24 tuntia 125 µg/m 3 3 1 .1.2005 T y ppidioksidi(NO 2 ) 1 tunti 200 µg/m 3 1 8 1.1.2010

1 vuosi 40 µg/m 3 - 1 .1.2010 Hiukkaset (PM10) 24 tuntia 50 µg/m 3 1) 3 5 1.1.2005

1 vuosi 40 µg/m 3 1) - 1 .1.2005 L y ijy 1 vuosi 0 ,5 µg/m 3 - 15.8.2001 Hiilimonoksidi(CO) 8 tuntia 2) 10 mg/m 3 - 1 .1.2005 Bent seeni (C 6 H 6 ) 1 vuosi 5 µg/m 3 - 1 .1.2010

1)

T u lokset ilmaist aan ulkoilman lämpötilassa ja p a ineessa

V uorokauden korkein kahdeksan tunnin liukuva keskiarvo.

Lisäksi ilmanlaatuasetuksessa säädetään rikkidioksidin varoituskynnykseksi 500 mikrogram- maa kuutiometrissä (µg/m 3 ) ilmaa sekä typpidioksidin varoituskynnykseksi 400 mikrogrammaa kuutiometrissä (µg/m 3 ) ilmaa mitattuna kolmen peräkkäisen tunnin aikana. Myös näiden kynnysarvojen ylittyminen, mikä Suomen oloissa on kuitenkin epätodennäköistä, edellyttää aktiivista tiedottamista. LIITE 1

Taulukko 3. Raja-arvot ekosysteemien ja kasvillisuuden suojelemiseksi.

Aine Keskiarvon Raja-arvo Ajankohta, jolloin laskenta-aika (293 K, 101,3 kPa) pitoisuuksien viimeistään tulee olla raja-arvoa pienemmät

Rikkidioksidi (SO

) kalenterivuosi ja talvikausi 20 µg/m

15.8.2001 T ypen oksidit (NO, NO

) (1.10. - 31.3.) 30 µg/m

15.8.2001 kalenterivuosi

Ilmanlaatuasetuksessa säädetyt raja-arvot terveyden suojelemiseksi tulee saavuttaa määräai- kaan mennessä. Siirtymäkauden aikana, ennen säädettyjä ajankohtia, rikkidioksidin, typpidioksidin ja kokonaisleijuman pitoisuudet eivät saa ylittää taulukossa 4 mainittuja raja- arvoja.

Taulukko 4. Siirtymäkauden raja-arvot.

Aine Tilastollinen määrittely Raja-arvo (293K, 101,3 kPa)

Rikkidioksidi (SO

) vuoden vuorokausiarvojen mediaani 80 µg/m

vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste 250 µg/m

Ty ppidioksidi (NO

) vuoden tuntiarvojen 98. prosenttipiste 200 µg/m

Kokonaisleijuma (TSP) vuoden vuorokausiarvojen 95. prosenttipiste 300 µg/m

vuosikeskiarvo 150 µg/m

1)

T ulokset ilmaist aan ulkoilman lämpötilassa ja p aineessa .

LIITTEET LIITE 2

LIITTEET LIITE 2

LIITTEET

LIITE 3

VNp 993/92 mukaiset yleiset melutason ohjearvot

1 uusilla alueilla melut a son yöohjearvo on 45 dB.

2 oppilaitoksia p a lvelevilla alueilla ei sovellet a yöohjearvoa.

3 yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joit a ei yleisesti käytetä oleskeluun t luonnon havainnointiin yöllä.

4 loma-asumiseen käytettävillä alueilla t aajamassa voidaan sovelt aa asumiseen käytettävien aluei- den ohjearvoja

LIITTEET

LIITE 4

Sulf aa tti

V a ikutukset ihmiseen

Sulfaattien saanti ravinnosta ja juomavedestä vaihtelee runsaasti ja voi olla satoja milligrammoja päivässä. Sulfaateilla on suurina annoksina ulostava vaikutus ja esimerkiksi juomaveden sisältävä magnesiumsulfaatti voi jo pitoisuuksilla 400 mg/l aiheuttaa ärsytysoi- reita herkille ihmisille. Jatkuva saanti kuitenkin nostaa ärsytyskynnystä. (Lääkintöhallitus 1990).

V a ikutukset karjaan

V eden kautta sulfaatti aiheuttaa karjalla ripulia pitoisuustasolla 1000 mg/l. Eläinten sulfaatin sietokykyyn vaikuttaa pääasiassa laji sekä eläinten ikä ja sopeutumiskyky . (CCME 1994).

Käyttäytyminen ja vaikutukset vedessä

Makeissa vesissä sulfaattipitoisuudet ovat tavallisesti 10–80 mg/l. Sulfaatti on pysyvä, rikin hapettunut muoto ja veteen yleensä helppoliukoinen. L yijy-, barium- ja strontiumsulfaatit ovat kuitenkin veteen niukkaliukoisia. Liuennut sulfaatti voi pelkistyä sulfidiksi ja haihtua ilmaan vetysulfidina, saostua liukenemattomina suoloina tai sitoutua eläviin or Hapettomissa olosuhteissa bakteerit käyttävä sulfaattia hapen lähteenään, jolloin syntyy vetysulfidia. (CCME 1994).

Käyttäytyminen ja vaikutukset maaperässä

Maaperässä rikin esiintymismuotoon ja hapetusasteeseen vaikuttavat pH- ja redox-olosuh- teet. Myös mikrobit osallistuvat rikin olomuodon muutoksiin ja kiertoon sekä aerobisissa että anaerobisissa olosuhteissa. Sulfaatit ovat helposti liikkuvia yhdisteitä, joiden kulkeutumista edistää veteen liuennut humus. Rikki sitoutuu maaperän humukseen ja vesipitoisiin rauta- ja alumiinioksideihin. Kasvit sisältävät yleensä 0,2–1 % rikkiä. Rikki on kasvien ravintokierron välttämätön ravinne ja rikin saanti maaperästä tapahtuu yleensä sulfaatteina. (Lahermo et al. 1996).

T iedot kirjasta ”Sivutuotteet maarakenteissa, menettelytapaopas, LUONNOS 16.1 (Mroueh, W ahlström, Mäkelä, Heikkinen, Salminen, Juvankoski, T ammirinne, Kauppila, Sorvari)

CCME. 1994. Canadian W ater Quality Guidelines. Canadian Council of Ministers of the Environment.

Lahermo, Väänänen, T arvainen ja Salminen. 1996. Suomen geokemian atlas, osa 3: geokemia-purovedet ja sedimentit. GTK, Espoo

Lääkintöhallitus. 1990. Yleiskirje Nro 1977 12.12.1990.

LIITTEET

LIITE 5

LIITTEET LIITE 5

LIITTEET LIITE 5

LIITTEET LIITE 5

LIITTEET LIITE 5

LIITTEET LIITE 5

LIITTEET LIITE 5

LIITTEET LIITE 5

T ietoja hankkeesta ja sen ympäristövaikutuksista antavat:

HANKKEEST A V AST AA V A :

Kemira Pigments Oy

T itaanitie 28 840 Pori

Ympäristöjohtaja Pekka Lammi 010 863 1760 pekka.lammi@kemira.com

YHTEYSVIRANOMAINEN:

Lounais-Suomen ympäristökeskus

Lounais-Suomen ympäristökeskus Itsenäisyydenaukio 2 PL 47 20 801 T urku

Ylitarkastaja Seija Savo (02) 525 3500 seija.savo@ymparisto.fi

YV A-KONSUL TTI:

Ramboll Finland Oy

Porin toimisto Gallen-Kallelankatu 8 28100 Pori

Dipl. ins. Erkki Jokinen erkki.jokinen@ramboll.fi

Lausunnot ja mielipiteet tästä arviointiselostuksesta tulee osoittaa yhteysviranomaiselle.