Energian käyttö ja kulutus

(1)

Energian käyttö ja kulutus

Sanna Moilanen

Oulun ammattikorkeakoulu

04/12/2022

kiertotalousamk.f

(2)

Energialla on keskeinen rooli kestävässä, kiertotalouden mukaisessa

talousjärjestelmässä. Energia mahdollistaa kiertotalouden: Tehokkaat materiaalien kierrot, materiaalien käsittely ja logistiikka vaativat aina energiaa.

Energian avulla saadaan erilaiset materiaalit uudestaan hyötykäyttöön ja lopuksi kiertoon kelpaamaton materiaali voidaan hyödyntää energiana.

Energia-alan toimijat tuottavat uusiutuvaa energiaa ja energiapalveluita muiden

toimialojen kestävän liiketoiminnan tueksi.

kiertotalousamk.f

(3)

Kiertotalous energia-

alalla

kiertotalousamk.f

Kuva 1. Kiertotalous energia-alalla.

Kuvan laatinut: Sanna Moilanen

Kiertotalous energia-alalla tarkoittaa uusiutuvien energialähteiden kestävää käyttöä, tehokasta energiantuotantoa ja jakelua sekä älykkäitä, joustavia, kaksisuuntaisia

energiaverkkoja, energiavarastointia, tehokasta energian loppukäyttöä ja hukkalämmön hyötykäyttöä.

(4)

04/12/2022 kiertotalousamk.f

SISÄLTÖ:

MAAILMAN ENERGIALUVUT

EU:N ENERGIALUVUT

SUOMEN ENERGIALUVUT

(5)

Maailman energiankulutus

 Energiantuotantoon käytettiin maailmassa vuonna 2017

primäärienergiaa yhteensä 13 972 Mtoe.

 Primäärienergialla tarkoitetaan

jalostamattomia polttoaineita. Se sisältää energiantuotantoon ja jalostukseen

käytetyt polttoaineet sekä suoraan loppukulutuksessa käytetyn energian mm. liikennepolttoaineet.

kiertotalousamk.f

Öljy; 4,449; 31.84%

27.13%

22.24%

Uusiutuvat energialähteet;

13.56%

Ydinvoima; 4.92% Muu; 0.32%

Öljy Hiili Maakaasu

Uusiutuvat energialäh- teet

Ydinvoima Muu

Kuva 2. Maailman energiankulutuksen jakautuminen energialähteittäin.

Kuvan laatinut Sanna Moilanen

(6)

Maailman energiankulutus

 EU:ssa on 468 hiilivoimalaa ja rakenteilla on 27.

 Turkilla on 56 hiilivoimalaa ja rakenteilla 93.

 Etelä-Afrikalle on 79 hiilivoimalaa ja rakenteilla 24.

 Intialla on 589 hiilivoimalaa ja rakenteilla 446.

 Filippiineillä on 19 hiilivoimalaa ja rakenteilla 60.

 Etelä-Korealla on 58 hiilivoimalaa ja rakenteilla 26.

 Japanilla on 90 hiilivoimalaa ja rakenteilla 45.

 Kiinassa on 2623 hiilivoimalaa ja rakenteilla 1171.

Energian kokonaistuotannosta hiilen osuus on 27 prosenttia.

(7)

Maailman energian loppukulutuksen jakautuminen alueittain vuonna 2017

Energian loppukäyttö mittaa sähkön ja lämmön sekä rakennusten

lämmityksen, liikenteen ja teollisuuden

prosessien

polttoaineiden kulutusta.

kiertotalousamk.f

Kuva 3. Maailman energian loppukulutuksen jakautuminen alueittain vuonna 2017.

Vuonna 2017 maailmassa kulutettiin energiaa 9 717 Mtoe.

(8)

Maailman energian loppukulutuksen jakautuminen

Energian loppukäyttö mittaa sähkön ja lämmön sekä rakennusten

lämmityksen, liikenteen ja teollisuuden prosessien polttoaineiden kulutusta.

EU-28; 11.88%

Kiina; 20.62%

Yhdysvallat; 15.64%

Muu Aasia; 18.58%

Afrikka; 6.11%

Venäjä; 5.02%

Lähi-Itä; 5.07%

Muu maailma; 17.07%

Kuva 4. Maailman energian loppukulutuksen jakautuminen alueittain vuonna 2017.

(9)

Maailman energiantuotannon hiilidioksidipäästöt

Maailman energiantuotannon hiilidioksidipäästöt olivat 32 314 miljoonaa tonnia vuonna 2016. Lähes kolmannes hiilidioksidipäästöistä syntyi

kiertotalousamk.f

Interaktiivinen kartta helpottaa visualisoimaan eri valtioiden hiilidioksidipäästöjä ja roolia

ilmastonmuutoksen kehityksessä:

https://www.carbonmap.org/

EU-28; 10.75%

Kiina; 28.49%

Yhdysvallat; 15.35%

Muu Aasia; 18.96%

Lähi-Itä; 5.91%

Venäjä; 4.60%

Afrikka; 3.71%

Muu maailma; 12.21%

Kuva 5. Maailman hiilidioksidipäästöjen syntyminen alueittain vuonna 2016.

(10)

Maailman hiilidioksidipäästöt

Vuonna 1990 maailman polttoaineperäiset

hiilidioksidipäästöt olivat 20 518 miljoonaa tonnia.

Vuonna 2016 ne olivat puolestaan 32 314 miljoonaa tonnia.

Kuva 6. Maailman hiilidioksidipäästöjen kehitys vuodesta 1990 vuoteen 2017.

(11)

EU:n energiankulutus

Energian kokonaiskulutus energialähteittäin EU-maissa vuonna 2016.

kiertotalousamk.f

Öljy; 34.75%

Maakaasu; 23.79%

Kiinteät fossiiliset polt - toaineet; 13.64%

Jätteet, ei-uusiutuvat;

0.87%

Ydinvoima; 12.58%

Uusiutuvat energialäh- teet; 13.94%

Muu; 0.38% Sähkön nettotuonti; 0.05%

Kuva 7. Energian kokonaiskulutus energialähteittäin EU-maissa vuonna 2016.

(12)

EU:n kokonaisenergiankulutus

Energiantuotantoon käytettiin EU:ssa vuonna 2017 energiaa yhteensä 1 719 Mtoe.

1990 1992

1994 1996

1998 2000

2002 2004

2006 2008

2010 2012

2014 2016 1,500

1,550 1,600 1,650 1,700 1,750 1,800 1,850 1,900 1,950 Mtoe

Kuva 8. Energian kokonaiskulutus energialähteittäin EU-maissa vuosina 1990-2017.

(13)

EU:n hiilidioksidipäästöt

kiertotalousamk.f

EU:n polttoaineperäiset hiilidioksidipäästöt vuosina 1990-2016.

1990 1992

1994 1996

1998 2000

2002 2004

2006 2008

2010 2012

2014 2016 0.0

500.0 1,000.0 1,500.0 2,000.0 2,500.0 3,000.0 3,500.0 4,000.0 4,500.0

Mt

Kuva 9. Polttoaineperäiset hiilidioksidipäästöt EU:ssa vuosina 1990-2017.

(14)

Energian loppukäytön jakautuminen EU:ssa

 Energian loppukäyttö mittaa sähkön ja lämmön sekä

rakennusten lämmityksen, liikenteen ja teollisuuden prosessien polttoaineiden kulutusta.

 Energian loppukäytöstä on vähennetty energian siirto- ja muuntohäviöt. Se on yritysten, kotitalouksien ja muiden

kuluttajien käyttöön jäävä energiamäärä.

Teollisuus; 24.62%

Liikenne; 30.84%

Palvelut; 14.53%

Asuminen; 27.17%

Maatalous ja kalastus;

2.43% Muut; 0.41%

Kuva 10. Energian loppukäytön jakautuminen EU:ssa vuonna 2016.

(15)

kiertotalousamk.f

Uusiutuvat energialähteet EU:ssa

Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaisloppukulutuksesta vuosina 2005–2017

Kuva 11. Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta vuosina 2005-2017.

(16)

Uusiutuvat energialähteet EU:ssa

Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaisloppukulutuksesta vuonna 2017

Ruotsi Suomi

Latvia Tanska

Itävalta Viro Portugali

Kroatia Liettua

Romania Slovenia

Bulgaria Italia

Espanja EU28

Kreikka Ranska

Saksa Tsekki

Unkari Slovakia

Puola Irlanti

Britannia Kypros

Belgia Malta

Alankomaat Luxemburg 0.0

10.0 20.0 30.0 40.0 50.0 60.0

%

Kuva 12. Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta maittain vuonna 2017.

(17)

kiertotalousamk.f

Uusiutuvat energialähteet EU:ssa

Sähkön bruttotuotannon energialähteet EU:ssa vuonna 2016

Hiili; 22.44%

Turve; 0.17%

Öljy; 1.96%

Maakaasu; 18.73%

Ydinenergia; 25.74%

Vesivoima; 11.68%

Tuulivoima; 9.28%

Aurinkoenergia; 3.42% Muut uusiutuvat; 5.78% Muut ; 0.79%

Kuva 13. Sähkön bruttotuotannon energialähteet EU:ssa vuonna 2016.

(18)

Uusiutuvat energialähteet EU:ssa

Uusiutuvien energialähteiden osuus sähkön bruttotuotannosta EU-maissa vuonna 2016.

Kuva 14. Uusiutuvien energialähteiden osuus sähkön bruttotuotannosta EU-maissa vuonna 2016.

(19)

kiertotalousamk.f

Uusiutuvat energialähteet EU:ssa

Uusiutuvien energialähteiden osuus liikenteen energiankulutuksesta vuonna 2017.

Ruotsi Suomi

Itävalta Ranska

Portugali EU28

Irlanti Bulgaria

Saksa Slovakia

Malta Tanska

Unkari Belgia

Romania Tsekki

Italia Luxemburg

Alankomaat Espanja

Britannia Puola

Liettua Slovenia

Kypros Latvia

Kreikka

Kroatia Viro 0.0

5.0 10.0 15.0 20.0 25.0 30.0 35.0 40.0 45.0

%

Kuva 15. Uusiutuvien energialähteiden osuus liikenteen energiankulutuksesta EU-maissa vuonna 2017.

(20)

Suomen energiankulutus

Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa vuonna 2017.

Öljy; 23.19%

Maakaasu; 4.88%

Hiili; 8.41%

Turve; 3.98%

Ydinvoima; 17.40%

Uusiutuvat energialäh- teet; 31.96%

Muu; 4.75%

Sähkön nettotuonti;

5.44%

Kuva 16. Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa vuonna 2017.

(21)

Suomen energiankulutus vuosina 1970-2017

kiertotalousamk.f

Energiantuotantoon käytettiin Suomessa vuonna 2017 energiaa yhteensä 32 299 ktoe.

1970 1972

1974 1976

1978 1980

1982 1984

1986 1988

1990 1992

1994 1996

1998 2000

2002 2004

2006 2008

2010 2012

2014 2016 0

5,000 10,000 15,000 20,000 25,000 30,000 35,000 40,000 1000 toe

Kuva 17. Suomen energian kokonaiskulutus vuosina 1970-2017.

(22)

Suomen hiilidioksidipäästöt vuosina 1990-2017

1990 1991

1992 1993

1994 1995

1996 1997

1998 1999

2000 2001

2002 2003

2004 2005

2006 2007

2008 2009

2010 2011

2012 2013

2014 2015

2016 2017 0.0

10.0 20.0 30.0 40.0 50.0 60.0 70.0 80.0 Mt

Kuva 18. Suomen polttoaineperäiset hiilidioksidipäästöt vuosina 1990-2017.

(23)

Kaukolämmön tuotanto Suomessa

kiertotalousamk.f

Tilastokeskuksen mukaan kaukolämpöä tuotettiin Suomessa vuonna 2018 yhteensä 38 509 GWh.

Kuva 19. Kaukolämmöntuotannon polttoainekulutuksen jakautuminen Suomessa vuonna 2018.

(24)

Kaukolämmön tuotanto Suomessa

Uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmöntuotannosta on yli kaksinkertaistunut ja hukkalämpöjen osuus yli kolminkertaistunut 10 vuodessa.

Kuva 20. Kaukolämmöntuotannon energialähteiden jakautuminen Suomessa vuonna 2009.

Kuva 21. Kaukolämmöntuotannon energialähteiden jakautuminen Suomessa vuonna 2019.

(25)

kiertotalousamk.f

Suomen sähkön hankinta

Sähkön hankinta Suomessa vuonna 2018.

Kuva 22. Suomen sähkön hankinta vuonna 2018.

(26)

Suomen sähkön tuotanto

Uusiutuvien energialähteiden osuus sähkön tuotannosta Suomessa vuosina 1995-2018.

Kuva 23. Uusiutuvien energialähteiden osuus sähkön tuotannosta vuosina 1995-2018.

(27)

kiertotalousamk.f

Uusiutuvat energialähteet Suomessa

Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta vuosina 1970–2018.

Kuva 24. Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta vuosina 1970-2018.

(28)

Uusiutuvat energialähteet Suomessa

Uusiutuvan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksesta perustuu RES-direktiivin (2009/28/EY) ja komission päätöksen (2013/114/EY) mukaisiin laskentamenetelmiin. Suomen uusiutuvien

energialähteiden osuustavoite on 38 % vuonna 2020.

Kuva 25. Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaisloppukulutuksesta vuosina 2000-2018.

(29)

Suomen energian loppukäytön jakautuminen

 Energian loppukäyttö mittaa sähkön ja lämmön sekä

rakennusten lämmityksen, liikenteen ja teollisuuden prosessien polttoaineiden kulutusta.

 Energian loppukäytöstä on vähennetty energian siirto- ja muuntohäviöt. Se on yritysten, kotitalouksien ja muiden

kuluttajien käyttöön jäävä energiamäärä.

kiertotalousamk.f

Suomen energian loppukäytön jakautuminen vuonna 2018.

Teollisuus; 46.45%

Liikenne; 16.13%

Rakennusten läm- mitys; 25.81%

Muut; 11.61%

Kuva 26. Suomen energian loppukäytön jakautuminen sektoreittain vuonna 2018.

(30)

Teollisuuden energiankäyttö Suomessa

Vuonna 2018 teollisuus kulutti energiaa 536 petajoulea (PJ). Puupolttoaineet on suurin

teollisuuden käyttämä energialähde kattaen 40 prosenttia energiankulutuksesta. Polttoaineista seuraavaksi tärkeimmät energialähteet ovat öljy ja hiili.

Kuva 27. Suomen teollisuuden energiankäyttö energialähteittäin vuonna 2018.

(31)

Rakennusten lämmitys Suomessa

kiertotalousamk.f

Asuin- ja palvelurakennusten lämmityksen energianlähteet vuosina 1970-2018

Kuva 28. Suomen asuin- ja palvelurakennusten lämmityksen energialähteet vuosina 1970-2018.

(32)

Rakennusten lämmitys Suomessa

Asuin- ja palvelurakennusten lämmityksen energianlähteet vuonna 2018.

Kuva 29. Suomen asuin- ja palvelurakennusten lämmityksen energialähteet vuonna 2018.

(33)

Tieliikenteen energiankulutus Suomessa

kiertotalousamk.f

1970 1971

1972 1973

1974 1975

1976 1977

1978 1979

1980 1981

1982 1983

1984 1985

1986 1987

1988 1989

1990 1991

1992 1993

1994 1995

1996 1997

1998 1999

2000 2001

2002 2003

2004 2005

2006 2007

2008 2009

2010 2011

2012 2013

2014 2015

2016 2017 0

20,000 40,000 60,000 80,000 100,000 120,000 140,000 160,000 180,000

Moottoribensiini Dieselöljy Moottoripetroli Maakaasu Biokaasu Yhteensä

Tieliikenteen energiankulutus vuosina 1970-2017

Kuva 30. Tieliikenteen energialähteet vuosina 1970-2017.

(34)

Tieliikenteen energiankulutus Suomessa

Tieliikenteen kaasun käyttö vuosina 1996-2017

19960 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 50

100 150 200 250

Maakaasu Biokaasu

Kuva 31. Tieliikenteen maakaasun ja biokaasun käyttö vuosina 1996-2017.

(35)

Tieliikenteen energiankulutus Suomessa

kiertotalousamk.f

Tieliikenteen energian kulutus vuonna 2017 Liikenteen

polttoainevalikoima on vähitellen laajenemassa.

Perinteisten bensiinin ja dieselin rinnalla on jo nyt tarjolla monia vaihtoehtoja kuten sähkö, maa- ja

biokaasu, uusiutuva diesel ja bensiiniin sekoitettavat uusiutuvat

etanolikomponentit.

Kuva 32. Tieliikenteen energialähteiden käyttö vuonna 2017.

(36)

Vuonna 2018 kotimaan liikenteessä käytettyjen polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöt olivat 11,7 milj.

tonnia CO₂-ekv, joka oli noin viidennes kokonaispäästöistä.

Suurin osa liikenteen päästöistä aiheutuu tieliikenteestä fossiilisen bensiinin ja dieselin käytöstä.

Tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt Suomessa

Kuva 33. Suomen tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen vuonna 2018.

(37)

Muiden sektoreiden energiankulutus Suomessa

kiertotalousamk.f

Maa- ja metsätalouden,

rakennustoiminnan ja muiden sektoreiden energiankulutus vuonna 2017 oli 47 641 TJ.

Tästä suurin osa kului maa- ja metsätaloudessa.

52.99%

30.68%

16.33%

Maa- ja metsätalous Rakennustoiminta Muut

Kuva 34. Suomen maa- ja metsätalouden, rakennustoiminnan ja muiden sektoreiden energiankulutuksen jakautuminen vuonna 2017.

(38)

Maa- ja metsätalouden energiankulutus Suomessa

Maa- ja metsätalouden

energiankulutus vuonna 2017 oli 25 243 TJ.

kiertotalousamk.f

Öljy; 56.49%

Moottoribensiini; 1.43%

Maakaasu; 0.28%

Puun pienkäyttö; 27.89%

Vilja; 4.83%

Kivihiili; 0.34% Muut; 8.74%

Kuva 35. Suomen maa- ja metsätaloustoiminnan energialähteiden jakautuminen vuonna 2017.

(39)

Energiantuotannon hiilidioksidipäästöt

kiertotalousamk.f

 Energiantuotannosta aiheutuu päästöjä energiantuotantoketjun eri vaiheissa: polttoaineiden hankinnassa, jalostuksessa, varastoinnissa, kuljetuksessa, tuotantoprosessissa ja jätteiden käsittelyssä.

 Energiantuotannon hiilidioksidipäästöt voidaan määrittää polttoainetietojen ja Tilastokeskuksen polttoainekohtaisten hiilidioksidipäästökertoimien ja ominaishapetuskertoimien avulla.

 Energiantuotannossa otetaan huomioon hiilidioksidin ohella metaani ja dityppimonoksidi, jotka muunnetaan vastaamaan hiilidioksidin lämmityspotentiaalia GWP-kertoimien avulla.

 Energiantuotannon päästökerroin kuvaa tuotettua energian yksikköä kohden syntyvän

päästömäärän g/kWh tai kg/MWh.

(40)

Hiilidioksidipäästöjen laskentamenetelmät

Menetelmä Menetelmän tarkoitus Allokaation peruste

EN 15316-4-5 vanhat laitokset Toimitetun KL primäärienergiakerroin Keskiarvolauhdesähkön tuotanto

EN 15316-4-5 uudet laitokset Toimitetun KL primäärienergiakerroin Keskiarvolauhdesähkön tuotanto

RES-direktiivi 2009/28/EC Yhteistuotannon päästövähenemät Samalla polttoaineella tuotettua lauhdesähköä

CHP-direktiivi 2004/8/EC Yhteistuotannon

primäärienergiasäästö Lauhdesähkö, mukana hyödynjako

allokaation ominaisuuksia

Hyödynjakomenetelmä Kohdistaa päästöt sähkölle ja

kaukolämmölle Allokaatio: kokonaishyötysuhde, niin että hyöty jakautuu

molemmille

Energiamenetelmä Kohdistaa päästöt sähkölle ja

kaukolämmölle Allokaatio: tuotetut energiamäärät

Ilmastopaneeli, 3/2013 KL päästöt energiajärjestelmässä Säätävää sähköntuotantomuotoa

(markkinahintaan perustuen)

DEPM-menetelmä KL päästöt energiajärjestelmässä Samalla polttoaineella tuotettua

lauhdesähköä

 Allokoinnilla polttoaineet ja päästöt voidaan jakaa usean lopputuotteen kesken.

 Allokoinnin avulla esimerkiksi CHP-tuotannossa käytetyt polttoaineet ja syntyneet päästöt jaetaan yhteistuotannolla tuotetun sähkön ja lämmön kesken.

(41)

Kuntien ja maakuntien kasvihuonekaasupäästöt

kiertotalousamk.fi

Suomen ympäristökeskus (SYKE) laskee

ilmastopäästöjen määrän ja kehityksen kaikille Suomen kunnille vuosittain.

Kuvituskuva: Pixabay

(42)

Kuntien ja maakuntien kasvihuonekaasupäästöt

Laskentamenetelmänä on käytössä uusi ALas- malli. Laskentatapa on käyttöperusteinen, jossa lähtökohtana ovat alueen tuotantoperusteiset päästöt, mutta osa päästöjä aiheuttavista toiminnoista lasketaan kulutuksen perusteella, riippumatta niiden maantieteellisestä syntypaikasta.

Laskenta vastaa pääpiirteissään GHG Protocolin

GPC-standardin perustasoa lisättynä

maataloudella, F-kaasuilla ja verkostohävikillä,

mutta ilman standardiin kuuluvaa paikallista

lentoliikennettä.

(43)

Hyödynjakomenetelmä

Hyödynjakomenetelmä perustuu tuotannon päästöjen jakamiseen sähkölle ja lämmölle suhteessa niiden erillistuotannon

hyötysuhteisiin, niin että molemmille energiamuodoille lasketaan etua

yhteistuotannolla saavutetusta korkeammasta

kokonaishyötysuhteesta. Tätä

menetelmää käytetään yleisesti eri

yhteyksissä Suomessa.

(44)

Energiamenetelmä

Energiamenetelmässä sähkön ja lämmön

yhteistuotannon polttoaineet jaetaan sähkölle ja lämmölle tuotettujen energioiden

suhteessa, jolloin kaikille tuotteille

(sähkölle, kaukolämmölle ja teollisuushöyrylle) kohdistuu polttoaineita laitoksen

kokonaishyötysuhteen mukaisesti.

Tätä menetelmää käytetään yleisesti

kansainvälisessä raportoinnissa.

(45)

04/12/2022

LÄHTEITÄ:

 EU energy in fgures, Statistical Pocketbook 2019 (Tilastollinen taskukirja: EU:n energia lukuina). ISBN 978-92-79-08818-9

 Euroopan komissio. 2019. Energy, transport and environment statistics — 2019 edition

https://ec.europa.eu/eurostat/documents/3217494/10165279/KS-DK-19-001-EN-N.pdf/76651 a29-b817-eed4-f9f2-92bf692e1ed9

 World Nuclear Association, 2020. World Nuclear Performance Report 2020.

https://www.world-nuclear.org/getmedia/3418bf4a-5891-4ba1-b6c2-d83d8907264d/performan ce-report-2020-v1.pdf.aspx

 Liikanen, J. 1999. Yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon päästöjen jakaminen. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 19/1999 Energiaosasto.

 Pasanen P., Bruce T. ja Sipari A., 2013. Kaukolämmön CO2-päästöjen laskentamenetelmät päätöksenteon työkaluina. Bionova Consulting. https://www.oneclicklca.com/wp-

content/uploads/2017/11/raportti_kaukolammon_co2-

paastojen_laskentamenetelmat_paatoksenteon_tyokaluina_20130829.pdf

 Suomen virallinen tilasto (SVT): Energian hankinta ja kulutus [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-795X.

Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 6.6.2019]. Saantitapa: http://www.stat.f/til/ehk/index.html

(46)

04/12/2022

LÄHTEITÄ:

 Energiateollisuus ry. 2019. Energiavuosi 2018- Kaukolämpö.

https://energia.f/julkaisut/materiaalipankki/energiavuosi_2018_-_kaukolampo.html#material -view

 Energiateollisuus ry. 2020. Energiavuosi 2019- Kaukolämpö.

https://energia.f/fles/4402/Energiavuosi2019_Kaukolampo_MEDIAKUVAT_20200120.pdf

 Global Coal Plant Tracker. https://endcoal.org/tracker/

 Motiva https://www.motiva.f/fles/6820/Kuvaus_hyodynjakomenetelmasta.pdf