ILMA TORJUNTA

ILMA TORJUNTA

2 / 2010

TEEMANA

aselajin järjestö- ja ammattilehti

KOULUTUS

yksi ohjus, kaksi roolia – Ilmavoimat ja Maavoimat operatiivisessa käytössä neljässä NATO - ja EU-maassa jatkuvassa operatiivisessa käytössä

yli 35 000 tuntia

ammunnoissa laukaistu yli 100 ohjusta suunnittelussa huomioitu

edelleen kehittäminen

Lisätehoa suorituskykyyn AMRAAM Extended Range ohjuksella

AMRAAM-ilmataisteluohjukseen pohjautuva NASAMS- ilmatorjuntajärjestelmä

Vahvistaa kotimaisen teollisuuden osaamis - ja teollisuuspohjaa

Kongsberg Defence Oy

E-mail: kd.finland@kongsberg.com www.kongsberg.com

ILMATORJUNTA 2 • 2010

Ilmatorjuntayhdistyksen jäsenlehti TEEMANA

KOULUTUS

Pääkirjoitukset ...4-6 TEEMA

Varusmieskoulutus operatiivisen käyttäjän

tarpeiden mukaan ...7

Sukupolven vaihdos RUK:n Ilmatorjuntapatterissa ...10

Lapin Ilmatorjuntarykmentti...12

Helsingin Ilmatorjuntarykmentti...16

Ilmatorjuntakoulutusta Karjalan Prikaatissa ...21

Viron ilmatorjunnan kehitysaskelia ...25

PERUSLUKEMAT Suorituskykyä rakentamassa osa 1 ...27

Venäjän ilmavoimien kehittäminen ...30

Pikku-uutisia Venäjältä ...34

Muistikuvia ilmatorjuntatykistä ...39

Leningradin salaiset ohjusasemat ...41

Sotilaskielen huoltoa, viimeinen osa ...43

YHDISTYS Ilmatorjuntayhdistyksen vuosikokous Turussa ...46

Ilmatorjunnan ansioristit 2010 ...48

Järjestösihteeri tiedottaa ...49

Vuoden upseeri – Reijo Alanne ...50

Markkinat ...50

TAPAHTUMIA Tapahtumakalenteri ...51

Hamina Tattoo 2010-06-08 ...52

Syysretki ...52

KENTÄN KUULUMISIA Ilmapuolustusseminaari/KarPr:n kiltapäivät ...53

Lohtajan ilmapuolustusharjoitus reserviläisten silmin ...54

Hyrylän Huru-ukot Tarttossa ...56

Pirkanmaan toimintaa 2010 ...57

Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston perinnepäivä ...58

Suomen Ilmatorjunta –multimedia ...60

Havaintoja ja kokemuksia Ilmatorjuntaharjoituksesta 1/2010 ...61 SA-kuva

56.vsk 172. lehti JULKAISIJA Ilmatorjuntayhdistys ry PL 1, 04301 Tuusula WWWwww.ilmatorjunta.fi PÄÄTOIMITTAJA Mano-Mikael Nokelainen VIESTIK/VIESTIR PL 5 11311 Riihimäki Puh. 0500 783148

mano.nokelainen@gmail.com KUSTANTAJA JA ILMOITUKSET

Media-ammattilainen Adspace Oy Mikkolantie 20, 00640 Helsinki Puh. (09) 877 6136

ILMOITUSLASKUTUS OKO 578024-27602 TAITTO

Taittotalo PrintOne

Mekaanikonkatu 7 C, 00880 Hki Puh. 050 320 8972

OSOITE- JA JÄSENASIAT Timo Tolkki

2.OITPTRI/HELITR/PSPR C/O PVKVK 04310 Tuusula Puh. 0299 442 568 timo.tolkki@mil.fi PANKKI

Nordea 136630-51201 VALTUUSKUNTA Antti Simola, pj.

Juha Palmujoki, varapj.

HALLITUS Ari Rautala pj Kari Kokkomäki siht PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy, Vaasa AINEISTON JÄTTÖAIKA 30.08.2010, ilmestyy vko 38 ISSN1797-6448

KANNEN KUVA:

SA-kuva

pääTOImITTajaLTa

Tämän lehden teemana on aselajimme rauhanajan ydinbisnes eli varusmiesten ja reserviläisten koulutus. Tarkoituksena on esitellä lukijoille ilmatorjuntajoukkojen tämänhetkinen varusmieskoulutus sekä siihen liittyvä koulutuksen ohjaus. Kou- lutuspaikat ovat muuttuneet, kuten myös käytettävä kalusto sekä myös koulutuk- sen ohjauksen periaatteet. Esimerkkinä muutoksesta todettakoon RUK:n it-tykki- koulutuksen loppuminen ja it-reservinup- seereiden koulutuksen kokonaisuudistus.

Kirjoittaessani tätä artikkelia on menossa vuoden ensimmäinen Lohtajan valtakunnallinen ilmapuolustusharjoitus.

Harjoitus, joka on jokaisen koulutettavan ilmatorjuntajoukon pääkoulutustapahtu- ma. Ja voitaneen sanoa että puolustushaa- rasta riippumatta, sillä jälleen harjoituk- sessa oli mukana vahva edustus niin ilma- voimien kuin merivoimienkin joukoista.

Kuitenkin on viime aikoina kyseenalais- tettu tarve Lohtajan ilmapuolustusharjoi- tukselle, siis Puolustusvoimien ainoalle kaikkien puolustushaarojen yhteiselle harjoitukselle! Tämä jaksaa aina häm- mästyttää, sillä missään toisessa harjoi- tuksessa ei kyetä luomaan vastaavaa kou- lutusympäristöä ilmatorjuntajoukoille tai kokonaisilmapuolustuksen harjoittelulle.

Ja kaiken lisäksi ollaan entistä kiinnos- tuneempia joukkojen suorituskyvystä, mutta missä muualla voidaan todentaa ilmatorjuntajoukkojen suorituskyky, kuin mahdollisimman todenmukaisessa kou- lutusympäristössä? Keskustelun taustalta paljastui taas resurssiajattelu.

Koulutuksen toteutusta ohjaa hyvin voimakkaasti käytössä olevat resurssit, joista mainittakoon ainakin henkilöstö ja raha. Hyvin voimakkaasti vaikuttaa myös koulutuksen tarve ja tavoitetila sekä myös

Ydinbisnestä

tehokkuuden maksimointi. Vähäiset re- surssit, kuten esimerkiksi henkilöstön määrä, aiheuttavat haasteellisessa kou- lutusympäristössä tarpeen joskus kipe- rillekin päätöksille ja painopisteen luo- misille. Näistä haasteista yritetään luki- joille luoda kuva Maavoimien esikunnan artikkelissa.

Kesällä ilmatorjunta-aselajin perus- tamisesta tulee kuluneeksi 85 vuotta.

Kuluneiden vuosien aikana on aselajin koulutuskenttä kokenut melkoisia muu- toksia, sillä onhan esimerkiksi ilmator- junnan koulutuskalusto muuttunut täysin viimeisen kahden vuosikymmenen aikana.

Toisinaan on menty rinta rottingilla kovaa eteenpäin, toisinaan hiukan hitaammalla tahdilla. Saimme lehteemme arvokkaan artikkelin myös Viron ilmatorjunnan joh- dolta, josta näemme hiukan nuoremman veljeskansamme tuntoja ja mietteitä oman ilmatorjuntansa alkutaipaleelta. Sitä luki- essa herää valveutuneessa lukijassa var- maan erinäköisiä ajatuksia omalta taipa- leeltamme.

Aselajimme tiedon jakamiseen ja henkilöstön omatoimiseen kouluttautu- miseen on myös luotu erinomaiset mah- dollisuudet. Kevään korvilla julkaistiin vihdoinkin ilmatorjunnan multimedia, joka on kaikkien käytettävissä joko DVD- muodossa tai sitten verkkokäyttöisenä In- ternetissä. Multimedian avulla pääset yl- läpitämään ja kehittämään yleistietouttasi ilmatorjunnan asioista. Helpoiten linkin materiaaliin löydät yhdistyksen internet- sivuilta. Käy perehtymässä ja hyödynnä tämä erinomainen mahdollisuus!

Toivotan kaikille lukijoille aurinkois- ta ja rentouttavaa kesää!

Päätoimittaja

pUheeNjOhTajaLTa

Allekirjoittanut on valittu Ilmator- juntayhdistyksen hallituksen pu- heenjohtajaksi tämän vuoden maa- liskuussa (Turun kokous 13.3.2010).

Riskihän siinä otettiin, kun sellainen löytyi vasta Venäjältä. Tällä tarkoi- tan sitä, että viimeiset viisi palvelus- vuottani ennen reserviin siirtymistäni palvelin Moskovassa. Toisaalta ilma- torjunta on ollut aselajini vuodesta 1974 alkaen. Mutta lyhyen esittelyn jälkeen siirryn yhdistysasioihin:

Yhdistyksen uusi hallitus vuo- delle 2010 on kokoontunut ensim- mäisen kerran ja siten siis järjestäy- tynyt. Hallituksen kokoonpano ja toi- mihenkilöt ovat tänä vuonna:

Allekirjoittanut toimii hallituk- sen puheenjohtajana, varapuheen- johtaja Jarmo Sinkkonen, osasto- vastaava Ilkka Tynys, sihteeriksi Kari Kokkomäki, lehden päätoimittajaksi Mano Nokelainen, perinteet ja pal- kitsemiset Lauri Niemelä, tiedotus Ari Paavola apulaisenaan Jouni Leh- tonen, projektektit Antti Lilleberg, yhteiskuntasuhteet Jussi Salonen, talous Mauno von Fieadnt, verkko- toimittaja Robert Aura, järjestösih- teeri Timo Tolkki, julkaisupäällikkö Timo Niiranen, markkinointiasia- mies Ahti Piikki, vuosikirjan pää-

eversti (evp) ari Rautala Ilmatorjuntayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja

Arvoisat yhdistyksen jäsenet,

toimittaja Vesa Sundqvist ja jäsen Reima Johansson.

Haluaisin tässä yhteydessä esitel- lä ilmatorjuntayhdistyksen hallituk- sen linjauksia juoksevalle vuodelle.

Ensinnäkin hallituksen toimin- tastrategia noudattaa valtuuskunnan linjauksia. Toisin sanoen hallituksen tavoitteita ja tehtäviä ovat:

Ilmatorjuntayhdistys ry. toimii yhteisenä valtakunnallisena yhdis- tyksenä;

– rekrytoinnin suuntaaminen eri- tyisesti uusiin henkilöstöryh- miin;

– hallituksen toimintatapojen ke- hittäminen vastaamaan muuttu- vaa jäsenkenttää;

– toimintaorganisaation kehittä- minen;

– toimintamuotojen monipuolis- taminen;

– yhdistyksen heraldiikka-, muis- tamis- ja palkitsemisjärjestelmän tarkistaminen;

– yhteistoiminta Ilmatorjuntasääti- ön ja Ilmatorjuntamuseon kanssa;

– yhteistoiminta ilmatorjunnan tar- kastajan kanssa;

– yhteistoiminta joukko-osastojen (vast.) ja osastojen/kiltojen vä- lillä.

Yhtenä puutteena tai haittana on ha- vaittu, että hallitus ei tiedä tarpeeksi osastojen tapahtumista. Osastovas- taava ottaa teihin yhteyttä ja kuun- telee myös osastojen murheet tai toiveet. Tässä on nyt aika monta yh- teistoimintakohdetta muuttuneessa järjestökentässä.

Julkaisutoiminnasta toteaisin, että esimerkiksi Internet-sivuja yri- tetään kehittää. Päämääränä oli- si entistä selkeämmin aselajin eikä niinkään aselajilehden sivut. Myös markkinointiin yritetään löytää uusia tuulia. Hallitukselle on myös esitetty vilkkaampaa kansainvälistä yhteis- työtä. Kysymys on yhteistoiminnasta Ruotsin, Norjan ja Viron vastaavien järjestöjen kanssa.

Eli tällainen tämä ensimmäinen palstani. Vähän pöytäkirjamainen, mutta tavoitteena olikin jakaa tuo- retta tietoa hallituksen toiminnasta kentälle, jossa oli viime huhtikuun lopussa vajaat 1700 jäsentä. Toivo- tan kaikille lukijoille hyvää kesää ja muutenkin kaikkea mukavaa. Tervei- sin ja ottakaa tarvittaessa yhteydes- sä,

Ari Rautala

(ari.rautala@gmail.com)

A-LASKUVARJO OY

www.uotila.com

TaRKaSTajaN paLSTa

Ilmatorjuntamme laajamittainen materiaalinen uudistaminen asettaa haasteita ennen kaikkea koulutta- jahenkilöstön osaamiselle ja myös koulutusolosuhteiden kehittämisel- le. Laaja kalustollinen muutos on tietenkin haaste, mutta toisaalta se antaa myös mahdollisuuden tehos- taa aselajimme koulutusjärjestelmän kokonaisuutta.

Ilmatorjunnassa jo jonkin aikaa ollut kalustokohtaisen pääkoulutus- paikan periaate, joka on osoittanut toimivuutensa. Tällä järjestelyllä pystytään keskittämään voimavaroja ja säästämään resursseja valtakunnal- lisesti. Pääkoulutuspaikan velvoitteet eivät rajoitu pelkästään kyseisen ka- luston materiaaliseen kehitystyöhön, vaan suuntautuvat esimerkiksi myös ohjesääntötyöhön sekä palvelustur- vallisuuden ja koulutuksen keskite- tyn ohjeistamisen laatimiseen.

TASP87- ja JOKE87-kalustojen vaihto TASP06- ja JOKE06-kalus- toihin konkretisoitui joukko-osas- toissa täysillä vuoden 2009 alussa.

Samanaikaisesti aloitettiin moderni- soitujen maalinosoitustutkien, uusi- en linkkikalustojen ja digitaalisten kenttäradioiden varusmieskoulutus laajamittaisesti.

Ohjusjärjestelmien osalta La- pin Ilmatorjuntarykmentissä ja Sal- pausselän Ilmatorjuntapatteristossa on hyvällä menestyksellä päästy ru-

Ilmatorjunnan

koulutuksen uudet tuulet

tiinitasolle ITO05- ja ITO05M-ka- lustojen koulutuksessa. Lisäksi Ro- vaniemellä aloitetaan tänä vuonna modernisoidun ITO90M:n koulutus.

Samalla Helsingin Ilmatorjuntaryk- mentissä suunnitellaan siirtymistä ITO96:sta ITO12-aikakauteen.

Ilmatorjunnan tykkikoulutus on lähitulevaisuudessa vähentymässä volyymiltaan - ei kuitenkaan koko- naan poistumassa. Esimerkiksi jouk- kotuotantoon tulevat ITO90M-tyyp- piset ohjusyksiköt pitävät kokoonpa- noissaan edelleen 23ITK61-merk- kisiä ”vanhoja sotaratsuja”. Samoin myös Ilmatorjuntapatteri(88):ja kou- lutetaan jatkossakin varusmiehistä.

Tämän lisäksi järjestetään tietenkin kertausharjoituksia kaikkein tär- keimmille tykkiyksiköille.

Yksi historian lehti kääntyy myös, kun RUK:n ilmatorjuntapat- terin koulutusvälineistö vaihtuu ker- ralla uusiin ITO05M- ja JOKE06-ka- lustoihin kurssista 236 alkaen tämän kevään aikana. Samalla muutetaan myös merkittävästi ilmatorjunnan reserviupseerioppilaiden taistelu- teknistä ja taktista harjoittelukehystä.

Uusien kalustojen hankintoihin liittyen on simulaattoreiden merki- tys koulutuksen toteuttamisessa ollut jo pitkään itsestään selvyys. Simu- laattorit ovat aikojen saatossa kehit- tyneet merkittävästi niin toiminnan todenmukaisuuden kuin erityisesti

saavutettujen koulutustulosten mit- taamisen ja tilastoinnin osalta. Simu- laattoreilla ei kuitenkaan voida täy- simääräisesti korvata kovapanosam- muntoja, joissa pystytään konkreet- tisesti testaamaan koko järjestelmän toimivuuden lisäksi erityisesti koulu- tettavien kykyä toimia paineen alla.

Lohtajan valtakunnallisten ilmator- juntaharjoitusten ammuntojen ja il- mapuolustusvaiheen merkitys onkin aselajimme kokonaissuorituskyvyn ja puolustushaarojen välisen yhteis- toiminnan harjoittelun kannalta kor- vaamaton myös jatkossa.

Hiki säästää verta - vanha to- tuus joka ei mihinkään väisty. Hie- noinkaan koulutusväline ei itsestään saa aikaan hyvin koulutettua jouk- koa, vaan oppiminen vaatii edel- leen tiukkaa ohjausta, valvontaa ja ennen kaikkea järjestelmällistä ja sitkeää työntekoa niin kouluttajilta kuin myös koulutettavilta. Koko- naisuudessaan kuitenkin uskallan väittää, että nykyinen varusmiesten joukkotuotantoon pohjautuva kou- lutusjärjestelmämme nykyaikaisine välineineen on paljon tehokkaampi kuin se, jossa itse sain oppini 70- ja 80-luvun vaihteessa.

Terveisin ilmatorjunnan tarkasta- ja, eversti Rauno Lankila

TEEMANA

KOULUTUS

Artikkelissa tarkastellaan maa- voimien varusmieskoulutusta ja operatiivisen käyttäjän roolia osana tuotantotehtävää. Artik- kelin tarkoituksena on luoda lukijoille kuva varusmieskou- lutuksen ohjauksesta sekä operatiivisen käyttäjän roolista.

Operatiivisella käyttäjällä ym- märretään ylempää esikuntaa, jonka sodan ajan käyttöön jouk- ko on tarkoitus kouluttaa.

Operatiivisen käyttäjän roolia on korostettu osana maavoimien varus- mieskoulutusta. Operatiivisen käyt- täjän velvollisuus on tuoda toimin- taympäristönsä erityispiirteet ja vaa- timukset koulutuksesta vastaavien hallintoyksiköiden tietoon. Hallin- toyksiköt pyrkivät parhaan kykynsä mukaan huomioimaan jo varusmies- koulutuksessa kunkin operatiivisen käyttäjän odotukset ja vaatimukset.

Maavoimien varusmieskoulu- tuksen suunnittelu etenee toiminnan ohjauksen ja resurssien suunnittelun aikataulussa. Maavoimien toiminta- suunnitelmassa yhdistyy operatiivi- sen käyttäjän vaatimukset ja tuotan- nosta vastaavan hallintoyksikön kou- lutussuunnitelmat.

majuri jari mäkelä maavoimien esikunta

Tavoitteena yksilöityä

varusmieskoulutusta operatiivisen käyttäjän tarpeiden mukaan

1. Koulutuksen suunnitteluprosessi

Joukkotuotannon neuvottelupäi- vät

Tulevan vuoden koulutuksen suunnitteluprosessi alkaa joukko- tuotannon neuvottelupäivillä. Jouk- kotuotannon neuvottelupäiviä järjes- tetään kolme kertaa vuodessa. Näillä neuvottelupäivillä vahvistetaan tuo- tettavat varusmiesjoukot sekä vali- taan kertausharjoituksiin kutsuttavat reserviläisyksiköt.

Tarkasteltaessa tuotettavia varus- miesjoukkoja ja laadittaessa esityksiä

koulutettavista reserviläisyksiköistä voidaan todeta, että joukkotuotan- non neuvottelupäivillä operatiivisilla käyttäjillä on vaikuttamisen paikka.

He voivat pyrkiä rakentamaan omil- la esityksillään haluamansa joukko- rakenteen kunkin varusmiestuotan- nossa olevan varusmiesjoukon ym- pärille. Joukkotuotannon neuvotte- lupäivät luovat perustan seuraavan vuoden varusmieskoulutuksen jat- kosuunnittelulle.

Koulutusalan neuvottelupäivät Maavoimissa järjestetään koulu- tusalan neuvottelupäivät sekä kevääl- lä että syksyllä. Neuvottelupäivillä kootaan suunnittelun sen hetkisen vaiheen tulokset ja käsketään jat- kotehtävät. Maavoimien esikunta ja puolustushaaran hallintoyksiköt tah- dittavat oman suunnittelunsa siten, että koulutusalan neuvottelupäivien pohjalta on valmius jatkaa yksityis- kohtaisempaa suunnittelua.

Varusmieskoulutuksen suunnit- telu ja siihen liittyvien perusteiden jatkotarkentaminen on koulutusalan neuvottelupäivien yksi keskeisim- mistä tavoitteista. Tämä on selkeä jatkumo joukkotuotannon neuvot- telupäiviin, joissa saatiin vahvistus koulutettavista varusmies- ja reser-

viläisyksiköistä. ››

Koulutusalan neuvottelupäivil- lä julkaistaan ensimmäinen versio Maavoimien toimintasuunnitelman kansalliset harjoitukset-liitteestä.

Tässä liitteessä käsketään valtakun- nallisesti keskeisimmät harjoitukset

johto- ja valmisteluvastuineen, osal- listujineen ja harjoitusaikoineen. Jos harjoituksille määritetään teemoja, esitetään ne tässä kyseisessä liit- teessä. Tämän liitteen valmistelus- sa operatiivisen käyttäjän on oltava

aktiivinen. Sen on esitettävä, mihin harjoituksiin tuotannossa olevat va- rusmiesjoukot osallistuvat, jotta val- mistuvat joukot saavuttavat parhaan suorituskyvyn operatiivisesti oikeas- sa ympäristössä.

Koulutusalan neuvottelupäivillä käytyjen keskustelujen ja tehtyjen esitysten pohjalta työstetään Maa- voimien esikunnassa seuraava ver-

TEEMANA

KOULUTUS

...TavOITTeeNa yKSILöITyä vaRUSmIeSKOULUTUSTa

sio kansalliset harjoitukset- liitteestä.

Tämän liitteen perusteella jatketaan varusmieskoulutuksen suunnittelua kunkin aselajin omissa suunnittelu- seminaareissa.

Aselajin suunnitteluseminaari Koulutusalan neuvottelupäivil- tä saaduilla perusteilla pureudu- taan seuraavan vuoden yksityiskoh- taisempaan suunnitteluun aselajin suunnitteluseminaarissa helmi- maa- liskuussa. Suunnitteluseminaarin ta- voitteena on sekä varmistaa, että hal- lintoyksiköiden suunnittelu- ja las- kentaperusteet ovat oikeat että aloit- taa yhteistoiminta koulutusta antavan hallintoyksikön ja operatiivisen käyt- täjän edustajan kanssa.

Aselajin suunnitteluseminaari on ensimmäinen virallinen tilaisuus, missä koulutusta antavan hallinto- yksikön ja operatiivisen käyttäjän edustajan välinen yhteistoiminta al- kaa liittyen seuraavan vuoden varus- mieskoulutukseen. Tilaisuuden aika- na sovitaan mm. harjoitukset, mihin tuotannossa oleva joukkotuotanto- joukko osallistuu ja tarvittaessa mo- lemminpuoliset yksilöidyt tukipyyn- nöt, mitä tarvitaan suorituskykyisen joukkotuotantojoukon tuottamiseksi.

Suunnitteluseminaarin aikana so- vitut asiat vahvistetaan kirjaamalla ne Maavoimien toimintasuunnitel- man luonnokseen, joka julkaistaan ennen juhannusta. Toimintasuunni-

telmaan kirjatut tehtävät, harjoituk- set ja tukipyynnöt vahvistavat näin eri osapuolten sitoutumista seuraa- van vuoden varusmieskoulutukseen.

2. Joukkotuotantotehtävän toteuttaminen ja

suorituskyvyn arviointi Maavoimien joukko-osastot vastaa- vat maavoimien toimintasuunnitel- massa käskettyjen varusmiesjoukko- jen tuotannosta. Jokaisen tuotantoon käsketyn varusmiesjoukon koulutus suunniteltiin edellä esitetyllä tavalla osana maavoimien toiminnan ohja- uksen ja resurssien suunnittelua.

Joukkotuotannossa olevien va- rusmiesjoukkojen koulutukselli-

sen suorituskyvyn arviointi on sau- matonta yhteistyötä eri osapuolten kesken. Koulutusta antavan joukko- osaston ja operatiivisen käyttäjän li- säksi koulutuksellisen suorituskyvyn mittaamiseen osallistuu operatiivisen sotilasläänin esikunta ja aselajihar- joituksen henkilöstö. Kahden viimei- sen organisaation arviointi painottuu aselajiharjoituksiin.

Koulutuksesta vastaava joukko- osasto osallistuu aina koulutuksel- lisen suorituskyvyn arviointiin. Sen tehtävänä on huolehtia, että valmis- tuva joukkotuotantojoukko saa kat- tavan ja yksiselitteisen laatutodistuk- sen liitettäväksi osaksi joukon muita papereita.

Operatiivisen käyttäjän tehtävä- nä on osallistua käyttöönsä koulu- tettavien joukkojen koulutuksellisen suorituskyvyn arviointiin. Arvioin- tiin varattu aika on rajallinen, joten arvioitsijan on valittava tarkasti ar- viointiajankohta. Johdonmukaisin- ta olisi tehdä arviointi erikseen so- vitussa harjoituksessa, missä joukko toimii oikeassa operatiivisessa ym- päristössä.

Koulutuksellisen suorituskyvyn arviointi päättää yhteistoimintajak- son koulutuksesta vastaavan joukko- osaston ja operatiivisen käyttäjän vä- lillä.

Maatalouden ja Rautakaupan Ammattilainen p. 010 768 4600

p. 010 768 4601 p. 010 768 4602 p. 010 768 4603 fax. 010 768 4609

Uusi osoite Leppäojantie 9 69100 KANNUS

TEEMANA

KOULUTUS

28.1.2010 päättynyt 235. reser- viupseerikurssi ”Raate” päätti huomattavan pitkän aikakauden ilmatorjuntareserviupseereiden koulutuksessa. Johtajakoulutuk- sen runkona toiminut 23 ITK 61 kalusto luovutettiin ja poistettiin yksikön kirjanpidosta 5.1.2010.

Kurssin päätyttyä myös tykki- ja tulenjohtolinja päättivät toimin- tansa ja siirtyivät perinteikkäinä niminä historiankirjoihin.

Ajanjaksona 23 ITK 61 ”Sergei”

koulutusta Haminassakin voidaan pitää merkittävän pituisena. Kalus- to esiintyy näyttävästi jo 9.12.1968

alkaneen kurssin 129 kirjan sivuilla.

Tästä on kulunut siis aikaa jo yli 40 vuotta. Tuolloin yksikön päällikkönä toimi kapteeni Seppo Takamaa.

Kaluston nopea tulo johtajakou- lutuksen rungoksi kuvastaa erinomai- sesti ”Sergein” yksinkertaista luon- netta. Tykithän tulivat nopeasti koulu- tuskäyttöön joukko-osastoihin ilman pitkiä testausvaiheita ja valmistajan kalustokoulutuskursseja. Reserviup- seerikouluun tykit löysivät tiensä jo seuraavana vuonna hankintapäätök- sen jälkeen. Mutkaton koulutuskalus- to onkin palvellut hyvin alusta lop- puun saakka kehyksenä johtajakou- lutuksessa antaen selkeät perusteet niin patterin kuin jaoksenkin johta- misesta. Itse kalustokoulutukseen ei

ole tarvinnut kuluttaa liikaa kallista aikaa kurssin tiiviistä ohjelmasta. Tar- vittavat koulutusaiheet tykin ampu- matoiminnan ja turvalliseen käsitte- lyn kannalta on voitu käsitellä pääosin oppilasharjoituksina luoden koulutta- mistaitoa tuleville reservinupseereille.

Uusi linjajako

Ilmatorjunnan taistelun kuvan ja ka- luston muututtua nopeasti viime vuo- sina, on tullut ajankohtaiseksi vaihtaa myös johtajakoulutuksessa käytettä- vää kalustoa RUK:n ilmatorjuntapat- terissa. Reserviupseerikurssi järjes- tysnumeroltaan 236 aloitti 23.4.2010 koulutuksensa ase- ja johtamisjär- jestelmälinjoilla. Edellisten kurssi- en ITPTRI (61):n kehys maustettu- na MOSKE 87 koulutuksella vaihtuu selvästi laajempaan kokonaisuuteen.

Johtamisjärjestelmälinja Johtamisjärjestelmälinjalla pureudu- taan kouluttamaan johtamisjärjestel- mille sijoitettavia reserviupseereita.

Kentälle jalkautetaan JOKE (06):n suunnittelukeskus (SUKE), taiste- lunjohtokeskus (TSTJOKE) ja maa- linosoitustutka (MOSTKA87M) tuottamaan tarvittava kehys laaduk- kaan koulutuksen järjestämiseksi.

Harjoituksissa koulutuksen pääpaino tulee olemaan TSTJOKE:n operaat- toreiden sekä patteriston esikunnan toimistoupseerien tehtävissä.

Kapteeni jani erkkilä yksikön päällikkö

Sukupolvenvaihdos Reserviupseerikoulun Ilmatorjuntapatterissa

Kurssin 235 tykkilinjan oppilaat valmistelemassa kalustoa luovutuskuntoon.

Asejärjestelmälinja

Tykkilinjan saappaita täyttämään astuu asejärjestelmälinja. Linjalla koulutuksen saavat kaikki asejärjes- telmille sijoitettavat reserviupsee- rioppilaat. Suurimpana erona edel- tävään tykkilinjaan uudella linjalla käsitellään kokonaisvaltaisesti patte- rin taistelua yhtymän alueella edel- tävän jaos tasan tarkastelun sijasta.

Käytännössä siis edellinen tulenjoh- tolinja sulautetaan osaksi asejärjes- telmälinjaa. Koulutuksen kehyksenä käytetään ITOPTRI (05M):ia, jon- ka taistelu levittäytyy kokonaisval- taisemmin yhtymän alueelle. Tämä palvelee erinomaisesti upseerioppi- laiden ammattitaitoa tarkasteltaessa koko yhtymän/vast. taistelun ymmär- tämistä ja tulevassa sodanajan tehtä- vässä toimimista. Linjan oppilaat tu- levat toiminaan patterin johtopaikan ja ohjusjaoksen eri tehtävissä.

Uudet tuulet puhaltavat Juttua kirjoitettaessa Ilmatorjunta- patterilla suunnittelu- ja valmistelu- työ on saatu päätökseen ja uusimuo- toinen koulutus JOKE (06) ja ITO (05M) -ympäristöissä on alkanut.

Uusi koulutussuunnitelma ja ope- tusmateriaali on laadittu osana koko Viimeisen ”Sergei-yksikön” päällikkö luovutus-

valmiin kaluston äärellä MOSTKA:n käyttökuntoon laittokoulutusta Perusharjoituksessa

reserviupseerikoulutuksen koulutus- suunnitelman uudistamista. Ensim- mäisen uusimuotoisen opetussuun- nitelman mukaisen kurssin jälkeen kerätään kokemukset ja tehdään tar- vittavat muutokset. Uusi opetussuun- nitelma vahvistetaan käyttöön otetta- vaksi ennen seuraavan kurssin alkua syksyllä 2010.

Uusi koulutuskalusto on otettu vastaan miltei kokonaisuudessaan Karjalan Prikaatilta, kaluston huol-

tovastuun säilyessä Vekaranjärvellä.

Myös tekninen tuki Karjalan Prikaa- tilta JOKE 06 kaluston osalta on ollut edesauttamassa koulutuksen käyn- nistämistä. KARPR:n lisäksi myös 7.PÄÄJOKE:n ilmatorjuntamie- het ovat antaneet koulutuksellisen panoksensa oman henkilöstömme koulutukseen. Kiitämmekin jo täs- sä vaiheessa yhteistoimintaosapuo- lia hyvin alkaneesta yhteistyöstä ja tuesta.

Asejärjestelmälinjan koulutusta asemaanajoharjoituksessa

TEEMANA

KOULUTUS

Lapin Ilmatorjuntarykmentti on maan pohjoisin ja tällä hetkellä il- matorjunta-aselajin ainoa itsenäinen joukko-osasto. Rykmentti on perus- tettu 1.1.1989 yhdistämällä:

• Rovaniemen Ilmatorjuntapatte- risto

• Oulun Ilmatorjuntapatteristo ja

• Lapin Sotilassoittokunta.

Tämän vuoden alusta Lapin Ilmator- juntarykmentin tehtäväkenttään tuli merkittävä lisäys, kun osaksi ope-

ratiivista osastoa perustettiin Lapin Aluetoimisto. Rakennemuutos liittyi Lapin Sotilasläänin Esikunnan lak- kauttamiseen 31.12.2009. Joukko- tuotannon, sotilaallisen puolustus- valmiuden ylläpidon, valtakunnal- listen ja ilmatorjunnan kehitystehtä- vien, varuskunnallisten huoltopalve- lujen sekä maanpuolustustyön lisäksi rykmentti on vastannut vuoden alus- ta alkaen myös asevelvollisuusasioi- den hoitamisesta koko Etelä-Lapin alueella. Seuraavassa tarkastellaan

LAPITR:n toimintakenttää näiden tehtävien kautta.

Joukkotuotanto

Someroharjulla on koulutettu ilma- torjuntamiehiä Pohjois-Suomen vaa- tivissa olosuhteissa nykyaikaista ka- lustoa käyttäen jo neljän vuosikym- menen ajan. Syksyllä tulee kuluneek- si 40 vuotta siitä, kun ilmatorjunta muutti Someroharjulle. Pohjanmaan Ilmatorjuntapatteriston lähtöparaa- ti pidettiin Kokkolan torilla 31.7. ja tulokatselmus järjestettiin Rovanie- men torilla 1.8.1970. POHMITPSTO nimi muutettiin vuonna 1974 Rova- niemen Ilmatorjuntapatteristoksi.

Tänä päivänä Lapin Ilmatorjun- tarykmentti tuottaa suorituskykyisiä ja toimintaympäristönsä hyvin hal- litsevia ilmatorjunta- ja sotilaspolii- siyksiköitä sotilasläänien, valmiusp- rikaatien sekä ilma- ja merivoimien kohteiden suojaamiseen. Rykmentin käytössä olevat koulutuskalustot ovat joko täysin uusia (ITO 05 ja 05M, JOKE 06) tai viime vuosien aikana modernisoituja (ITO 90M Crotale, 23 ITK 61/95). Perus ”sergeitä” kou- lutetaan osana ITO 90M ja valmius- prikaatien 23 ITK 61/95 yksiköitä.

Varusmieskoulutus

Varusmieskoulutuksesta vastaa Ro- vaniemen Ilmatorjuntapatteristo.

Vuosittain palvelukseen astuu 390

Lapin Ilmatorjuntarykmentin komentaja everstiluutnantti hannu Kylmäniemi

LAPIN ILMATORJUNTARYKMENTTI

- ilmatorjuntaa maan huipulla, kehityksen kärjessä -

Lapin Ilmatorjuntarykmentin organisaatiokaavio 1.1.2010

alokasta / saapumiserä, jotka har- jaantuvat peruskoulutuskaudella taistelijan taidoissa 1., 2. ja 3. Ilma- torjuntapatterilla. Erikois- ja joukko- koulutuskaudella yksiköiden koulu- tusvastuut on jaettu neljän perusyk- sikön kesken seuraavasti:

• 1. Ilmatorjuntapatteri kouluttaa joko ITO 05 tai ITO 05M -yk- siköitä

• 2. Ilmatorjuntapatteri vastaa il- matorjunnan ja sotilaspoliisien aliupseerikoulutuksesta. Erityis- piirteenä mainittakoon, että kaik- ki Pohjois-Suomen Sotilasläänin sotilaspoliisiryhmänjohtajat kou- lutetaan LAPITR:ssä

• 3. Ilmatorjuntapatterin koulutus- vastuulla on joko JOPO/ITPSTO tai ITO 90M -yksiköitä

• 4. Ilmatorjuntapatteri vastaa so- tilaspoliisien ja kuljettajien kou- lutuksesta.

Varusmieskoulutuksen tiivis rytmi, teknisesti vaativa kalusto ja pohjoi- sen erityisolosuhteet luovat haasteita varusmieskoulutukselle. Haasteisiin vastataan jatkuvalla palkatun henki- löstön koulutuksella ja koko rykmen- tin henkilöstön yhteistoiminnalla.

Palkatun henkilöstön käytön paino- piste on kulloinkin joukkotuotannos- sa olevan yksikön kouluttamisessa.

Tavoitteena on, että SA -sijoitettu henkilöstö on E- ja J -kaudella kou- luttamassa omaa yksikköään - näin myös rykmentin tai patteriston esi- kunnassa tai huoltokeskuksessa pal- velevien osalta.

Reserviläiskoulutus

Lapin Ilmatorjuntarykmentti kou- luttaa kertausharjoituksissa vuonna 2010 yli 800 reserviläistä. Lisäk- si järjestetään useita vapaaehtoisia harjoituksia, joissa koulutetaan va- jaat 600 reserviläistä. Aikaisempiin vuosiin verrattuna kertausharjoitus- volyymi on karkeasti ottaen kolmin- kertaistunut. Merkittävin syy määrän kasvuun on Lapin Sotilasläänin Esi-

kunnan kertausharjoitusvelvoitteiden siirtyminen rykmentille.

Ilmatorjunnan kertausharjoitus- ten painopiste on modernisoidun ITO 90M -järjestelmän avainhenki- löstön kouluttamisessa. Vapaaehtoi- set harjoitukset kohdentuvat Lapin Maakuntakomppanian ja Maanpuo- lustuskoulutusyhdistyksen (MPK) koulutuksen tukiyksikön harjaan- nuttamiseen. Lisäksi vapaaehtoisil- la harjoituksilla täydennetään ITO 90M -järjestelmän modernisoitujen

Tykkiryhmä kiinnittää apuaselaitteita ylil Petri Keihäskosken valvonnassa ITPTRI(61) kertausharjoituksessa Lohtajalla toukokuussa 2009 (kuva: Mika Niskanen)

Sotilaspoliisien koulutukseen kuuluu tärkeänä osana myös taistelu raken- netulla alueella (kuva: Jaana Vienola)

”Maalipussi” putoaa onnistuneen ammunnan jälkeen Lohtajalla toukokuussa 2009 ITPTRI (61) kertausharjoituksessa (kuva: Mika Niskanen)

››

viesti- ja johtamislaitteiden kertaus- harjoituskoulutusta.

Asevelvollisuusasiat - uusi toimialue LAPITR:ssä Lapin Ilmatorjuntarykmentin organi- saatioon kuuluva Lapin Aluetoimisto on Pohjois-Suomen Sotilasläänin ko- mentajan alainen aluehallintoviran- omainen. Aluetoimiston tehtävänä on suunnitella ja johtaa sotilaallista maanpuolustusta vastuualueellaan, järjestää kutsunnat sekä vastata ase- velvollisuusasioiden hoitamisesta Etelä-Lapin kunnissa.

Kutsunnat ovat näkyvin osa alue- toimiston toimintaa. Kutsuntatilai- suuksia järjestetään jokaisessa alu- een kahdessatoista kunnassa vuonna 2010 kaikkiaan 18 kpl. Lisäksi jär- jestetään yksi jälkitarkastustilaisuus sekä naisten vapaaehtoiseen palve- lukseen hakeutuvien valintatilaisuus yhteistyössä Ylä-Lapin Aluetoimis- ton kanssa Jääkäriprikaatissa Sodan- kylässä. Jokainen kutsuntatilaisuus on pienimuotoinen maanpuolustus- juhla, johon osallistuvat niin kunnan, seurakunnan, poliisin kuin veteraani- en edustajat.

Lapin Aluetoimisto käskee reser- viläiset palvelukseen kaikkiin Lapin Ilmatorjuntarykmentin, Lapin Len- noston sekä Pohjois-Suomen Joh- tamisjärjestelmäkeskuksen ja Poh- jois-Suomen Huoltorykmentin La- pin alueella järjestämiin kertaushar- joituksiin. Käskykirjeitä postitetaan vuosittain tuhansia ja aluetoimiston postituskone onkin kovassa käytössä.

Kiinteä osa reservin koulutusjär- jestelmää ovat vapaaehtoiset harjoi- tukset, joiden toteuttamisesta vastaa- vat joko Puolustusvoimat tai Maan- puolustuskoulutusyhdistys. Yhteistä näille harjoituksille on Puolustus- voimien antama tuki sekä yhteinen

suunnittelu siten, että harjoitukset palvelevat myös kriisiajan joukkojen tai yksittäisten henkilöiden taitojen kehittämistä. Aluetoimisto suunnit- telee vuosittain pidettävät ja tuettavat harjoitukset sekä oman alueen hen- kilöstön täydennyskouluttamisen yh- teistoiminnassa piiripäällikön kans- sa. Esimerkkinä mainittakoon reser- vin henkilöstön rekrytointi ja valinta ammuttamis- ja kouluttajaoikeuksiin tähtäävään valtakunnalliseen koulu- tukseen.

Sotilaallisen puolustusval- miuden ylläpito

Operatiivinen suunnittelu on keskei- sin osa sotilaallisen puolustusvalmiu- den ylläpitoa. LAPITR:n palkattu ilmatorjuntahenkilöstö osallistuu aktiivisesti omien SA -joukkojensa operatiiviseen suunnitteluun eri puo- lilla maatamme. Operatiivisen suun- nittelun ohella on LAPITR:ssä viime vuosina panostettu voimakkaasti pal- katun henkilöstön sodanajan osaa- misen kehittämiseen. Pienen maan

halvin ja tehokkain tapa nostaa ase- järjestelmien suorituskykyä on kehit- tää henkilöstön osaamista. Tavoittee- na on saada järjestelmistä irti kaikki mahdollinen.

ITO 90 pääkoulutuspaikkana LAPITR laati vuonna 2005 sodan- ajan jaosjohtajien ja päälliköiden testaamis- ja koulutussuunnitelman.

Ensimmäisessä vaiheessa määritet- tiin palkatun henkilöstön SA -teh- tävissä vaadittava osaaminen, jonka pohjalta laadittiin sekä käytännön että teoriatehtäviä sisältävä testi / koe. Seuraavassa vaiheessa jokai- nen SA- sijoitettu henkilö testattiin ja tämän perusteella heille laadittiin henkilökohtainen koulutussuunnitel- ma. Määrätietoisella kouluttautumi- sella ja toistamalla testi kahden vuo- den välein varmennetaan osaamisen kehittyminen. LAPITR:n tavoitteena on ulottaa edellä kuvattu malli myös ITO 05, 05M sekä JOKE 06 järjes- telmiin. Tässä tehtävässä tarvitaan myös muiden pääkoulutuspaikkojen tukea perusteiden luomisessa.

Valtakunnalliset ja ilmator- junnan kehitystehtävät Vuonna 2009 LAPITR osallistui valtakunnallisiin ja ilmatorjunnan

TEEMANA

KOULUTUS

...LapIN ILmaTORjUNTaRyKmeNTTI

Kutsunnat käynnissä.

kehittämishankkeisiin noin 2  000 henkilötyöpäivällä. Merkittävin osa työpanoksesta kohdentui ITO 90 jär- jestelmän modernisointiin (yli 1 300 HTPV). Muita keskeisiä tuettavia projekteja ovat olleet ilmatorjunnan johtamisjärjestelmähanke (ITJOJÄ), ilmatorjuntaohjus 05 / 05M -hanke (ITO 05 / O5M) sekä elektronisen so- dankäynnin koulutuksen ja SAP -tie- tojärjestelmän kehittämisprojektit.

Kaiken kaikkiaan kehittämis- tehtäviin käytetään - laskentatavasta riippuen - viidestä kymmeneen pro- senttiin henkilöstöresursseista. Mit- tava panostus tulevaisuuteen, joten tunnuslauseellemme jälkimmäiselle osalle: ”LAPITR kehityksen kärjes- sä” löytyy painavat perusteet.

Maanpuolustustyö

Maanpuolustustyö ja maanpuolus- tushengen ylläpito kuuluvat keskei- senä osana joukko-osaston tehtäviin.

Lapin Ilmatorjuntarykmentti näkyy maakunnassa yleisötapahtumissa, messuilla sekä talvi- ja kesävalan merkeissä eri puolilla Lapin aluetta.

Lisäksi toimintaa esitellään Some- roharjulla ilmapuolustuksen esitte- lypäivänä, molempien saapumiseri- en ”Sinä, minä ja puolustusvoimat”

-päivillä sekä lukuisissa ryhmävie- railuissa. Näiden tapahtumien lisäksi rykmentti on mukana merkittävällä panoksella valtakunnallisten juh- lapäivien (esim Itsenäisyyspäivän, Puolustusvoimien lippujuhlan päi- vän, Kansallinen veteraanipäivän ja Kaatuneitten muistopäivän) järjeste- lyissä hyvässä yhteistoiminnassa Ro- vaniemen kaupungin ja Rovaniemen Seurakunnan kanssa.

Kuuluvinta osaa maanpuolustus- työssä edustaa Lapin Sotilassoitto- kunta, joka täytti viime vuonna 40 -vuotta. Soittokunnalla on esiinty- misiä vuosittain 120 kpl ja esiinty- misalue kattaa lähes koko Suomen sekä usein myös palan ulkomaita.

Viime vuonna Lapin Sotilassoitto- kunta esiintyi Moskovassa Punaisella

torilla yhdessä Pohjan Sotilassoitto- kunnan ja Angelien kanssa. Mah- tava tapahtuma, jossa ”Joulupukin maan” tytöt ja pojat osoittivat, että kyllä pohjoisessakin osataan. Tänä päivänä Lapin Sotilassoittokunnalla on vankka asema niin maanpuolus-

- Osaava henkilöstö ja perusteelliset suunnitelmat vaativat tuekseen toimivat asejärjestelmät. Rovaniemen korjaamolta löytyy ammattitaitoinen henkilöstö kaikkien koulutuksessa käyttämiemme järjestelmien kunnossapitoon (kuva:

Jaana Vienola).

tus- kuin kulttuuritapahtumien esiin- tyjäkaartien joukossa. Pitkäjänteinen työ on tuottanut tulosta!

”Kaiken tämän - ja paljon muu- ta - tarjoaa Lapin Ilmatorjuntaryk- mentti”

TEEMANA

KOULUTUS

Helsingin Ilmatorjuntarykmentin päätehtävä on pääkaupunki- seudun puolustaminen. Tämän lisäksi rykmentti kouluttaa ilma- torjuntajoukkoja ilma- ja meri- voimille sekä mekanisoiduille taisteluosastoille. Rykmentin tehtäväkenttä on laaja ja moni- puolinen. Tehtäväkentässä yh- distyvät niin varusmies- ja reser- viläiskoulutusta antavan joukko- yksikön tehtävät kuin palkatun henkilökunnan koulutuksesta ja aselajin hanketoiminnasta vas- taavan aselajikoulun tehtävät.

Monipuolinen tehtäväkenttä on rykmentin vahvuus ja takaa sen, että HELITR pystyy tarjoamaan henkilöstölleen haasteellisia ja monipuolisia tehtäviä.

Helsingin Ilmatorjuntarykmentti vaalii Helsingin, Turun ja Tampereen ilmatorjunnan kunniakkaita perintei- tä. Helsingin Ilmatorjuntarykmentin perinnejoukko-osasto Ilmatorjunta- rykmentti 1 muistetaan jatkosodas- sa saavuttamastaan torjuntavoitosta.

Vihollinen pyrki pommittamaan pää- kaupunkiseutua strategisin pommi- tuksin helmikuussa 1944 ja näin lan- nistamaan Suomen sekä irrottamaan maamme sodasta. Jälkikäteen on ar- vioitu, että strategisissa pommituk- sissa pommeja pudotettiin yli 2 600

helsingin Ilmatorjuntarykmentin komentaja everstiluutnantti jari vuorela

Helsingin ilmatorjuntarykmentti - valtakunnallisessa painopisteessä

tonnia. Kohteeseen osuessaan tämä määrä olisi aiheuttanut merkittäviä tuhoja pääkaupungille ja pahimmil- laan saattanut murentaa koko kansa- kunnan taistelutahdon. Näin ei on- neksi käynyt, vaan torjunta onnistui.

Noiden massiivisten pommitusten torjunnassa luotiin se aselajiylpeys, ammattitaito ja tehtävien tinkimätön täyttäminen, jotka tänä päivänäkin ovat Helsingin Ilmatorjuntarykmen- tin koulutuksen kulmakiviä.

Perinteillä on oma paikkansa il- matorjuntakoulutuksessa ja ne ovat konkreettinen osoitus siitä kuinka aikaisemmat sukupolvet ovat hoita- neet oman osuutensa Suomen puo- lustamisessa. HELITR:ssä pidetään joka saapumiserälle perinneoppitun- nit, jossa alokkaille esitellään ilma- torjunnan historiaa ja saavutuksia sodissa.

HELITR kouluttaa tällä hetkellä varusmiehiä joka saapumiserästä 35 ITK 88:lle, 23 ITK 95:lle ja JOPO 06:lle. HELITR:n koulutustehtävät tulevat kuitenkin muuttumaan lähi- vuosina ilmatorjunnan uuden oh- jusjärjestelmän ITO12 NASAMS:n käyttöönoton myötä. Ilmatorjunta- tykkikoulutus keskeytetään, kun va- rusmieskoulutus aloitetaan ITO12 ohjusjärjestelmälle. Muutos tu- lee vaikuttamaan luonnollisesti HELITR:n harjoitusjärjestelmään.

ITO96 BUK ja ITPSV90 MARKSMAN järjestelmille ei kou- luteta tällä hetkellä varusmiehiä. Näi- den yksiköiden operatiivinen suori- tuskyky ylläpidetään kertausharjoi- tuksin ja palkatun henkilökunnan kurssein. Pääosa kertausharjoituk- sista on ollut lähinnä tehtäväkoh- taisia harjoituksia. Operatiivises- Helsingin Ilmatorjuntarykmentin organisaatio

ti tarkasteltuna ITO96 ja ITPSV90 järjestelmien osalta eletään suoritus- kyvyn käytön kannalta parasta aikaa:

kalusto on kunnossa, suunnitelmat ovat olemassa ja henkilöstö omaa riittävän ammattitaidon.

Puolustusvoimat teki hankinta- päätöksen ITO12 NASAMS järjes- telmän hankinnasta viime vuonna.

Uuden ohjusjärjestelmän koulutus- vastuu annettiin PSPR:lle. PSPR on ollut aktiivisesti mukana hankkees- sa ja tällä hetkellä valmistellaan uu- den ohjusjärjestelmän vastaanottoa ja koulutusta. Projektiryhmä suun- nittelee tällä hetkellä mm. kaluston vastaanottoa, varomääräyksiä, kou- lutusjärjestelmää, huoltojärjestelmää jne. Palkatun henkilökunnan koulu- tus aloitetaan ensi vuoden alussa ja koulutus tulee sitomaan runsaasti henkilöstöä koko ensi vuodeksi. Tä- män hetkisen aikataulun mukaisesti varusmieskoulutus uudelle ohjusjär- jestelmälle aloitetaan vuoden 2012 aikana ja ensimmäinen ohjuspatteri saadaan koulutettua vuoden 2013 ai- kana. Ohjushankkeen myötä tullaan myös Parolannummelle rakentamaan

ITO12 järjestelmälle koulutus- ja huoltohalli.

Sodan ajan joukkojen koulutustehtävä on rykmentin avaintehtävä HELITR:n tärkein tehtävä normaali- valmiudessa on koulutustehtävä, joka käsitteenä pitää sisällään varusmies- koulutuksen, reserviläisten koulutuk- sen ja palkatun henkilökunnan osaa- misen ylläpitämisen ja osaamispoh- jan laajentamisen. Tehtävä on haas- tava ja se edellyttää jatkuvaa koulu- tustulosten kriittistä tarkastelua ja koulutuksen kehittämistä.

HELITR:in astuu palvelukseen vuosittain kahdessa saapumiserässä yhteensä noin 600 varusmiestä. Jul- kisesti on paljon puhuttu varusmies- ten huonosta fyysisestä kunnosta ja suurista keskeyttämisprosenteista.

Nämä asiat ovat ainakin osittain tot- ta, mutta niillä ei saa leimata koko varusmiesikäluokkaa. Tämän päivän varusmiehen kokonaispalvelusaika on varsin tiivis ja työntäyteinen ko- konaisuus ja kokonaispalvelusaika

on henkisesti ja fyysisesti raskaam- pi kuin esimerkiksi 15 vuotta sitten.

Nykyisen koulutusjärjestelmän läpi- käyneet varusmiehet ovat ammatti- taitoisia ja maanpuolustushenkisiä ilmatorjuntataistelijoita.

Hyvään harjoitukseen pätee hy- vin sanonta ’parempi lyhyt ja tiivis harjoitus, kuin pitkä ja puuduttava harjoitus’. Harjoitusten ajankohtiin tulee myös kiinnittää huomiota ja harjoitukset tulee jaksotella siten, että jokaisen tärkeän harjoituksen jälkeen on riittävästi aikaa huoltoon ja lepoon. Harjoitusten päämäärät ja tavoitteet tulee suunnitella nousujoh- teisiksi. Harjoitusrakenteessa tämä ilmenee esimerkiksi siten, että jokai- sessa harjoituksessa pyritään koulut- tamaan jotain uutta. Huippu-urheilun tavoin sodan ajan joukon koulutuk- sessa tähdätään siihen, että ”kunto- huippu” ajoittuu varusmiespalveluk- sen viimeiseen harjoitukseen.

Sotakokemuksemme ovat osoit- taneet, että noin 99% ilmatorjun- tataistelijan ajasta on odottamista.

Noin 1% ajasta on itse taistelutoi- Esimerkki tärkeimmistä koulutustapahtumista

››

TEEMANA

KOULUTUS

...heLSINgIN ILmaTORjUNTaRyKmeNTTI

mintaa, joka on luonteeltaan kiivas- luonteista ja vaatii ilmatorjuntatais- telijoilta asioiden hallitsemista auto- maatiotasolla. Rauhan ajan koulutuk- sessa pitää luonnollisesti keskittyä tuon 1% kouluttamiseen. Kun koulu- tuksessa saavutetaan automaatiotaso, niin haasteeksi muodostuu lähinnä se, kuinka saavutettu taso kyetään ylläpitämään. HELITR:ssä olem- me lähestyneet haastetta siten, että kiivastempoisen ilmatorjuntakoulu- tuksen lomaan olemme tuoneet pe- rinteisestä ilmatorjuntakoulutuksesta poikkeavaa koulutusta, kuten esimer- kiksi ammuntoja eri taisteluvälinein.

Näillä keinoin olemme toivottavasti saaneet katkaistua joskus puudutta- valta tuntuvaa asioiden yhtäjaksoista toistamista ja lisättyä koulutettavien kiinnostusta ja motivaatiota. Aina- kin tämänhetkiset lyhytaikaiset ko- kemukset ovat rohkaisevia.

Varusmiespalvelus alkaa perus- koulutuskaudella, jota voidaan pitää varusmiespalveluksen tärkeänä, ellei jopa tärkeimpänä koulutusvaiheena.

Peruskoulutuskaudella annetaan ni-

mensä mukaisesti yksittäiselle tais- telijalle perusteet henkilökohtaisten taistelu- ja suojavälineiden käytöstä sekä toimimisesta taistelukentällä.

Peruskoulutuskautta on joskus ver- rattu varsin osuvasti talon perustan rakentamiseen, joka luo pohjan jat- korakentamiselle. Tässä kohtaa ver- tauskuva on varsin kuvaava, sillä taistelijan on osattava ensin taiste- lijan perusasiat ennen kuin voidaan edetä aselajikohtaiseen erikoiskou- lutukseen.

Peruskoulutuskauden jälkeen osa varusmiehistä valitaan johtajakoulu- tukseen aliupseerikouluun ja osa va- rusmiehistä jatkaa miehistötehtävis- sä. Miehistötehtäviin valitut saavat koulutuksen 35 ITK 88 ja 23 ITK 95 ammusilmatorjuntajärjestelmille sekä ilmatorjunnan uudelle johtamis- järjestelmä JOPO 06:lle.

Aliupseerikurssin 1. jakso kestää seitsemän viikkoa painottuen ensim- mäisen neljän viikon aikana teoria- opintoihin ja kaikille yhteiseen ylei- seen aselajitietouteen. Aliupseeri- kurssi puolivälissä suoritetaan oppi-

laiden linjavalinnat. Linjavalinnoissa oppilaat jaetaan heidän oppimenes- tyksen, kykyjensä ja halukkuuden perusteella eri opintolinjoille. Aliup- seerikoulu toimeenpanee rykmentin koulutustehtävistä riippuen ohjus-, johtokeskus-, tulenjohto- ja tykki- linjat. Linjavalintojen jälkeen alkaa linjakohtainen eriytyvä erikoiskoulu- tus, joka antaa perusteet toimimisel- le ryhmänjohtajan tehtävissä. Aliup- seerikurssin 2. jakso kestää yhdeksän viikkoa alkaen aselajikoulutuksella ja maastoharjoituksilla. Aliupseeri- kurssi 2:n aikana oppilaat perehtyvät omaan koulutuskalustoonsa ja opet- televat ryhmän johtamista.

Aliupseerikoulu kouluttaa tyk- kilinjalla ilmatorjuntatykkikalustoa (23 ITK 95 ja 35 ITK 88). Johtokes- kuslinjalla koulutetaan ilmatorjun- nan tulenkäyttö- ja taistelunjohtamis- laitteita (JOKE 06). Tulenjohtolinja kouluttaa viesti- ja tulenkäytönjoh- tamisvälineiden ohella oppilaille lai- tekohtaista erikoisosaamista TJL 97 SFM:lle ja 23 ITK 95 -järjestelmän maalinosoittimelle.

Miehistötehtäviin koulutettavien osalta peruskoulutuskauden jälkeen erikoiskoulutuskausi alkaa tehtä- vävalinnoilla, joissa pyritään löy- tämään parhaiten miehistön ilma- torjunnan eritystehtäviin soveltuvat henkilöt. Erikoiskoulutuskauden koulutus toteutetaan pääasiassa va- ruskunnassa ja sen lähialueilla. Esi- merkiksi ilmatorjuntatykkimiehille opetetaan erikoiskoulutuskaudella mm. tykin rakenne, aseen rakenne, aseen toiminta ja aseen huoltami- nen. Perusteiden jälkeen opetuksen painopiste siirtyy ampumatoiminnan ja tykin käytön opettelemiseen. Eri- koiskoulutuskauden koulutusvälinei- nä käytetään myös simulaattoreita.

Erikoiskoulutuskauden erityispiir- teenä voidaan pitää asekoulutushar- joitusta, jossa tykkimiehet pääsevät täydentämään peruskoulutuskauden taitojaan ampumalla mm. singon harjoitusraketteja, heittämällä käsi- kranaatteja, ampumalla ryhmän puo- Linkin toimintakuntoon laitto

lustusammuntoja niin valoisalla kuin pimeällä.

Joukkokoulutuskaudella koulu- tuksen painopiste on taistelu- ja am- pumakoulutuksessa. Joukkokoulu- tuskauden tärkeimmät harjoitukset ovat ilma-ammunnat Reilassa, Loh- tajan ilmapuolustusharjoitus sekä alueelliset taisteluharjoitukset.

Ilma-ammunnoissa Reilassa am- musilmatorjuntayksiköt ampuvat il- matorjunnan ampumaohjelmiston mukaiset ammunnat tykkikalustol- la ja 12,7 mm:n ilmatorjuntakone- kivääreillä. Ammunnat aloitetaan pinta-ammunnoin ja apuaseammun- noin ilmaan. Näiden ammuntojen tarkoituksena on harjoitella ampu- mateknisiä perusasioita, varomäärä- ysten mukaista toimintaa ja totutella asejärjestelmän käyttöön. Tämän jäl- keen siirrytään ampumaan varsinai- sella aseella ilmaan. Vaatimustasoa nostetaan asteittain vaikeuttamalla maalitoimintaa. Reilan ammunnoissa maaleina käytetään lennokkeja (AT 04 ja Mikropilot) ja Learjetin vetä- mää maalihihaa. Reilan alue soveltuu hyvin ammuntoihin ilmatorjuntaty- keillä ja ilmatorjuntakonekivääreil- lä. Ohjusammuntoihin Reilan vaara- alue on kuitenkin liian pieni.

HELITR:n joukkotuotannon mu- kaiset varusmiesyksiköt osallistuvat Lohtajan ilmatorjuntaharjoituksen jälkimmäiselle viikolle – ilmapuo- lustusharjoitukseen. Ilmatorjunta- harjoituksen ampumavaiheeseen on HELITR:stä osallistunut yleensä ai- noastaan kertausharjoitusyksiköitä.

ITO96 BUK:lla on viime vuo- sina ammuttu ohjuksia kerran vuo- dessa Lohtajalla. Edellisen kerran palkatusta henkilökunnasta ja reser- viläisistä muodostettu yksikkö am- pui marraskuussa 2009 erinomaisin tuloksin.

Ilmatorjuntaharjoitus Lohtajalla on yksi HELITR:n pääkoulutusta- pahtumista. Ilmapuolustusharjoituk- sessa johtamis- ja asejärjestelmien operaattorit pääsevät harjoittelemaan mahdollisimman todenmukaisesti

hyökkäävän lento-osaston torjuntaa elektronisesti häirityissä olosuhteis- sa. Vastaavanlaisia harjoitustilanteita ei kyetä luomaan muissa harjoituk- sissa. Lohtaja on myös ainoa paikka, jossa kyetään ampumaan ilmatorjun- taohjuksia turvallisesti sekä taltioi- maan ammunnat riittävän tarkasti jatkotyöskentelyn pohjaksi.

Varusmiesjoukon koulutuksen huipentuma on alueellinen taistelu- harjoitus, joka ajoittuu palvelusajan loppupuolelle. Koulutuskauden vii- meisessä harjoituksessa ns ”loppu- sodassa” painottuu taistelukoulutus.

HELITR kouluttaa saapumiserästä 1/10 ilmatorjuntayksiköitä merivoi- mille ja ne osallistuvat luonnollisesti merivoimien alueelliseen harjoituk- seen – meripuolustusharjoitukseen.

Kesän 2010 saapumiserästä koulu- tetaan ilmatorjuntayksiköitä ilmavoi- mille ja näiden yksiköiden koulutuk- sen huipentuma on yhteistoiminta- harjoitus ilmavoimien kanssa joulu- kuussa 2010. ”Loppusodassa” varus- miesjohtajat ja tykkimiehet pääsevät

toimimaan mahdollisimman itsenäi- sesti ja soveltamaan oppimiaan tai- toja. Ideaalitilanteessa kouluttajien tehtäväksi jää seurata sivummalta, että toiminta tapahtuu turvallisesti annettujen määräysten mukaisesti.

Ilmatorjunnan suoritusky- ky lepää ammattitaitoisen reservin varassa

PSPR:n järjestämiin kertausharjoi- tuksiin ja vapaaehtoisiin harjoituk- siin kutsuttiin viime vuonna yli 3000 reserviläistä. Vapautuksen harjoituk- sista sai hieman yli 10% harjoituksiin käsketyistä. Työnantajan peruste oli suurin yksittäinen syy kertausharjoi- tuksista tai vapaaehtoisista harjoituk- sista vapauttamiselle.

Ilmatorjunnan kertausharjoituk- set kohdistuivat erityisesti ITO96, ITPSV90 ja 35 ITK88 järjestelmille sekä tutkaoperaattoreille. Pääosa il- matorjunnan järjestämistä kertaus- harjoituksista oli lähinnä tehtäväkoh- 35 ITK 88 Lohtajalla ilmapuolustusharjoituksessa

››

taisia harjoituksia, joissa harjoitus- joukkona oli avaintehtävissä toimivat reserviläiset. Tämän lisäksi HELITR on tukenut muutamia vapaaehtoisia harjoituksia.

Tehtäväkohtaiset kertausharjoi- tukset ovat tehokas tapa ylläpitää avainhenkilöstön, kuten esimerkiksi järjestelmäoperaattoreiden ja johta- jien ammattitaitoa. Täytyy kuiten- kin muistaa, että yksikön todellinen suorituskyky pystytään mittamaan ainoastaan joukon kertausharjoituk-

sessa. Joukon kertausharjoituksia on kuitenkin ollut viime vuosina vali- tettavan vähän. Tähän on syynä ol- lut lähinnä rajalliset resurssit (raha ja henkilöstö). Täytyy muistaa, että pääosa palkatusta henkilökunnasta sitoutuu kiivasrytmisen varusmies- koulutuksen läpiviemiseen ikäluo- kasta toiseen.

HELITR tukee perinnejoukko- osastojensa kiltojen toimintaa. Tu- kitarve sovitaan yleensä suoraan kil- tojen kanssa hyvässä yhteistoimin-

nassa. Kiltojen tukitarve on ollut ai- nakin toistaiseksi hyvin vähäistä ja rykmentillä ei ole ollut ongelmia so- vittujen tukitoimien toteuttamisessa.

HELITR:llä on koulutus- ja yllä- pitovastuulla paljon kalustoa. Nyky- ään ei riitä, että kouluttaja hallitsee vain yhden järjestelmän, vaan tule- vaisuus edellyttää palkatulta henkilö- kunnalta useamman eri järjestelmän tai sen osakokonaisuuden hallitse- mista. HELITR toimeenpani viime vuonna palkatulle henkilökunnalleen noin 10 eri ase- ja järjestelmäkurssia.

Sama määrä palkatun henkilökunnan kursseja on tarkoitus toteuttaa myös tänä vuonna. Kurssien tarkoitus on taata se, että avainosaaminen säilyy HELITR:n koulutus- ja ylläpitovas- tuulla olevilla ase- ja johtamisjärjes- telmillä.

Ilmatorjuntajärjestelmää käyttä- vä operaattori ja järjestelmän yllä- pidosta vastaava huoltaja ovat erot- tamaton taistelijapari. HELITR:n taistelu- ja ampumaharjoituksissa järjestelmien ylläpidosta vastaava henkilöstö osallistuu joukkotuotan- toyksiköiden mukana harjoituksiin.

Nykyisin käytössä oleva toiminta- malli tulee korostumaan uusien yhä teknillisempien ilmatorjuntajärjestel- mien käyttöönoton myötä. Operaat- toreiden ja ylläpitohenkilöstön yh- teistoiminta pitää olla kitkatonta.

HELITR internetissä: http://www.

panssariprikaati.fi/fi/helitr

TEEMANA

KOULUTUS

...heLSINgIN ILmaTORjUNTaRyKmeNTTI

TEEMANA

KOULUTUS

Salpausselän Ilmatorjuntapatte- risto on yksi Karjalan Prikaatin kuudesta joukkoyksiköstä. Kar- jalan prikaatissa on edustettuna kaikki maavoimien aselajit – jal- kaväki, tykistö, ilmatorjunta, pio- neeri, viesti ja huolto. Karjalan Prikaatin koulutustehtävänä on tuottaa suorituskykyisiä maa- voimien sodan ajan joukkoja.

Koulutus on rauhan aikana val- miusyhtymän tärkein tehtävä.

Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston komentaja everstiluutnantti vesa Tuunainen

Ilmatorjuntakoulutus Karjalan Prikaatissa

Salpausselän Ilmatorjuntapatteristos- sa annetaan peruskoulutuskaudella perusyksiköstä riippumatta jokaiselle sotilaalle taistelijan peruskoulutus.

Erikois-, joukko- ja johtajakoulu- tusvaiheissa 1. Ilmatorjuntapatteri vastaa JOKE06 -koulutuksesta, 2.

Ilmatorjuntapatteri aliupseerikoulu- tuksesta ja 3. Ilmatorjuntapatteri ITO 05- ja 05M koulutuksesta. Kaikki yk- siköt vastaavat oman yksikkötyyp- pinsä mukaisesta reserviläiskoulu- tuksesta, tykkiyksiköiden vastuun ollessa 2. Ilmatorjuntapatterilla.

Koulutus- ja harjoitusjärjestelmä

Karjalan Prikaatin koulutusjärjestel- mä koostuu vakioidusta harjoitusra- kenteesta, joka sisältää yhdistetyn varusmies-, reserviläis- ja henkilö- kunnan koulutuksen. Vakioidun har- joitusjärjestelmä tavoitteena on nou- sujohteinen koulutus.

Varusmieskoulutuksessa keski- tytään tuotettavien joukkojen suori- tuskykyyn. Riittävän suorituskyvyn saavuttaminen edellyttää 180 vuoro-

Karjalan Prikaatin harjoitusjärjestelmä

››

kautta palvelevilla varusmiehillä vä- hintään noin 30 sotaharjoitusperus- teista maastoharjoitusvuorokautta.

Reserviläisten kouluttamisessa joukkojen kertausharjoitukset suun- nitellaan perusyksikön ja pataljoo- nan/vast kertausharjoituksiksi, jol- loin saadaan mitattua kokonaisuuksi- en suorituskykyä. Tehtäväkohtaisilla sekä rungon harjoituksilla ylläpide- tään joukkojen suorituskykyä.

Karjalan Prikaatissa on erinomai- set mahdollisuuden harjoitella asela- jien välistä yhteistoimintaa. Aselaji- en välisen yhteistoiminnan harjoitte- lu aloitetaan erikoiskoulutuskaudella joukkoyksikköpareittain toteutetta- vissa harjoituksissa ja se huipentuu saapumiserittäin joukkotuotantokau- den loppupuolella järjestettävässä yhteistoimintaharjoituksessa.

Salpausselän Ilmatorjuntapatte- riston tehtävä Karjalan Prikaatin har- joitusjärjestelmän osana on tuottaa henkilökunnasta, varusmiehistä ja reserviläisistä joukkotuotantosuun- nitelman mukaisia ilmatorjuntapat- teriston johtoportaita ja tuliyksiköi- tä valmiusprikaateihin sekä muiden

erikseen käskettyjen johtoportaiden käyttöön. Ilmatorjuntajoukkojen koulutus toteutetaan pääsääntöisesti valmiusprikaatiympäristössä.

Ilmatorjuntapatteriston johtokeskuskoulutus

1. Ilmatorjuntapatteri toimii maavoi- mien valtakunnallisena kärkiosaaja- na, kouluttaen taistelijoita valmius- prikaatien ilmatorjuntapatteristojen johtoportaan(06) vaativiin tehtäviin.

Johtoportaan varusmiehet koulute- taan ilmatorjunta-aselajin uusimmal- la ja nykyaikaisimmalla kalustolla.

Johtoporras vastaa valmiusprikaatin ilmatorjunnan käytön suunnittelusta, taistelunjohtamisesta, käsittäen mm.

ilmatilan valvonnan, tulenkäytön johtamisen sekä ohjus- ja tykkiyk- siköiden taktisen-, taisteluteknisen-, ja huollon johtamisen.

JOKE06 järjestelmien vastaan- otot sekä koulutuksen aloittaminen ovat tapahtuneet viimeisen vuoden aikana kiivaassa rytmissä. Uusi jär- jestelmä vaatii henkilökunnan uudel- leenkoulutusta sekä aikaisempaa laa-

jempaa tietotaitoa koko johtokeskus- järjestelmän osalta. Johtokeskuksen käyttäminen prikaatin alueella use- assa osassa, kolmen maalinosoitus- tutkan käyttö, lähetyspistelaitteiden käyttö (1-3kpl), neljän (4) tuliyk- sikön taktiikan- taistelutekniikan-, huollon-, ja tulenkäytön johtaminen, prikaatin viestiverkon hyödyntämi- nen ilmatorjunnan yhteyksien siir- rossa, johtamisjärjestelmien käyttö koko patteristossa, ITTH- yhteyksien muodostaminen sekä tietoturva- ja ylläpitoasiat luovat runsaasti vaati- muksia, rajoitteita, mahdollisuuksia, ja haasteita. Mitään ”täyteohjelmaa”

ei ole missään vaiheessa tarvinnut keksiä. Tällä hetkellä koulutuksessa on selkeänä painopisteenä taistelu- tekniikan kehittäminen.

Tämän vuoden alusta alkaen olemme myös tiivistäneet yhteis- työtä Karjalan Lennoston kanssa, yhteisenä tavoitteena aikaisempaa suorituskykyisempi ilmapuolustus- kokonaisuus. Johtamisjärjestelmän huollon, ylläpidon, ja toimintavar- muuden osalta Karjalan Huoltopa- taljoonan alaisuudessa toimiva ilma- torjuntajärjestelmäosasto on ehdot- tomasti koko toiminnan tukipilari - paraskaan sotilaskäsky ei laita nollia ja ykkösiä järjestykseen, siihen tarvi- taan ammattitaitoisia asentajia ja in- sinöörejä. Voin siis todeta, että meillä on asianmukaiset tilat, koulutussuun- nitelmat - ja järjestelmät, osaava ja motivoitunut huolto- ja kouluttaja- henkilöstö sekä yhteistyökumppanit laadukkaan johtokeskuskoulutuksen mahdollistamiseksi.

Ohjusyksiköiden koulutus Varusmieskoulutus ITO 05- järjes- telmän osalta aloitettiin Karjalan Prikaatissa maaliskuussa 2007 ali- upseerikurssilla järjestetyllä ensim- mäisellä ITO05 ohjuslinjalla.

Nyt 05- järjestelmää on koulutet- tu jo ensimmäinen niin sanottu pilot- tijaos sekä 3 täyttä yksikköä, joista yksi on käynyt jatko- opiskelemassa

TEEMANA

KOULUTUS

...ILmaTORjUNTaKOULUTUS KaRjaLaN pRIKaaTISSa

Johtokeskuksen maalinosoitustutka (MOSTKA87M)

››

oppejaan kertausharjoituksessa. Jär- jestelmän teknisyys sekä koulutuk- sen vaatima aika ovat osoittautuneet haasteeksi järjestelmää kouluttavien keskuudessa. Hyväksi ampujaksi tai johtajaksi ei opi oppitunneilla vaan käytännön harjoittelua tarvitsee pal- jon ja vielä paljon lisää. Ampujien palvelusaika 180 vuorokautta on te- hokkaastikin käytettynä todella ly- hyt aika opetella käyttämään ITO 05- järjestelmän kaikkia ”herkku- ja”. Perustykkimiehen palvelukseen kun nykyisin kuuluu pikaisesti arvi- oiden 90% aivan jotain muuta kuin tuota IT- miehelle niin tärkeää asela- jin omaa ampumakoulutusta. Oman mausteensa koulutukseen tuovat li- sääntyneet kalustoesittelyt sekä muu erittäin paljon aikaa vievä varusmies- koulutuksen ulkopuolinen toiminta.

Positiivisesti ajateltuna on totta kai hyvä, että varuskunnan ulkopuolel- la olevia yhteistyökumppaneitakin kiinnostaa uudehko järjestelmämme, jota kyllä kelpaa esitellä. Lyhyestä koulutusajasta huolimatta Lohtajalla sekä muissa harjoituksissa järjestel- mä on osoittanut toimivuutensa - sitä pitää vain osata käyttää.

Keväällä 2009 palattiin jälleen al- kuun ja lähdettiin liikkeelle perusasi- oista, kun 05M- varusmieskoulutus sai ensiaskeleet Karjalan Prikaatissa aliupseerikoulussa. Laitteiden vas- taanotto oli vielä kesken ja kalustoa puuttui, mutta koulutus saatiin riit- tävällä volyymillä käyntiin, olihan yhteistyökumppanimme LAPITR jo hetken aikaa kyseistä järjestelmää kouluttanut. Lappalaisten ohjusvelji- en avustuksella ja kovilla ponniste- luilla saimme hyvät eväät kouluttaa ensimmäisen yksikön, joka kotiutet- tiin hyvin tuloksin. Kirjoitushetkellä on käynnissä toisen 05M- yksikön J- kauden alku ja hyvällä tasolla ollaan jo tässä vaiheessa. ITO 05M eroaa järjestelmänä ”isoveljestään” 05:stä helpomman koulutettavuutensa ta- kia huomattavasti. 05M:n kanssa on kouluttajilla enemmän aikaa keskit- tyä olennaiseen ja 180 vuorokauden

palvelusaika riittää kiitettävien am- pujien sekä johtajien koulutukseen.

Aliupseerikoulutus

Peruskoulutuskauden jälkeen 2. Il- matorjuntapatterin päätehtävänä on kouluttaa aliupseerikurssilla tulevat johtajat valtakunnan uusimmille il- matorjuntakalustolla varustetuille iskukykyisille joukoille.

Aliupseerikurssilla suoritetaan aluksi kaikille yhteinen 1. vaihe (AUK 1). 1. vaiheen jälkeen parhaim-

misto komennetaan reserviupseeri- kouluun (RUK) Haminaan. Pääosa aliupseerikurssista jatkaa 2. vaiheel- la (AUK 2) joko Salpausselän Ilma- torjuntapatteriston aliupseerikurssil- la tai muilla aliupseerien erityiskurs- seilla joko Vekaranjärvellä tai muissa joukko-osastoissa (esim. lääkintäali- upseerit Hämeen Rykmentissä).

Aliupseerikurssilla oppilaat jae- taan kahdelle linjalle; ase- ja johta- misjärjestelmälinjalle. Linjasta riip- pumatta kurssilla koulutetaan eriyty- vän opetuksen lisäksi kaikille yhtei-

Ohjusjaoksen taistelijat

Ohjusmies tuliasemassa

sesti perustietoja ja käytännön taitoja sotilasjohtamisesta. Kurssin 2. vai- heessa jatketaan erikoistumista omiin sodan ajan tehtäviin. Ilmatorjunta- aliupseerikurssin asejärjestelmälinja kouluttaa johtajia ilmatorjuntaohjus ITO (05- ja 05M)-järjestelmille. Joh- tamisjärjestelmälinjalla koulutetaan mm. viestiryhmien johtajia (ITO(05 ja 05M), JOKE06), taistelujohtokeskuk- sen valvontajohtajia (JOKE06), sekä johtokeskusaliupseereita (JOKE06) teknisesti haastaviin laitteisiin.

Aliupseerikurssi 2:n aikana osa ryhmänjohtajista suorittaa Sotilas- liikunnan 1.tason valmentajatutkin- non, jolla korvataan osa koulutustai- don kursseista. Tutkinto suoritetaan

yhteistyössä prikaatin muiden aliup- seerikurssien sekä Suomen Urheilu- opiston kanssa.

Reserviläiskoulutus

Karjalan Prikaati järjestää vuoden aikana suunnitellut kertausharjoi- tuksen kahdessa vaiheessa. Ensim- mäisenä tammikuussa järjestetään valmistava harjoitus kaikkien vuo- den aikana järjestettävien harjoitus- ten ajoneuvojen/vaunujen kuljetta- jille ja johtajille. Tämän tiiviin kou- lutuspaketin perusteella kuljettajat saavat voimassaolevat ajokortit ja -oikeudet.

2.Ilmatorjuntapatteri suunnitte-

TEEMANA

KOULUTUS

...ILmaTORjUNTaKOULUTUS KaRjaLaN pRIKaaTISSa

lee ja johtaa Salpausselän Ilmator- juntapatteriston johtovastuulla olevat ITPTRI(61):n kertausharjoitukset.

Harjoitukset pidetään suurimmaksi osaksi ampumakoulutustilaisuuksina Pahkajärven ampumaleirialueella ja taisteluharjoituksina Yhtymäharjoi- tusten yhteydessä.

Ampumakoulutustilaisuuksis- sa joukko kertaa aluksi tulitoimin- nan perusteita kalustokoulutuksen ja jaossimulaattorin avulla. Tämän jälkeen suoritaan Pahkajärven am- puma-alueella pinta- ja ilma-ammun- toja sekä apuaseilla että täyskaliibe- riammuksilla. Viiden vuorokauden mittaisen harjoituksen aikana ammu- taan tykkiammuntojen lisäksi ryn- näkkökiväärillä sekä tutustutaan pat- teriston muuhun koulutuskalustoon.

Tulenjohto-osien osalta viikko vie- tetään harjoittelemalla uusiutuneen viestivälineistön käyttöä, sekä pereh- tymällä kaluston uudistumisen myö- tä tehtyihin toimintatapamuutoksiin.

Ampumakoulutustilaisuuksien lisäksi joukkoja harjoitetaan taiste- luharjoituksissa yhtymäharjoitusten yhteydessä sekä tehtäväkohtaisina harjoituksina. Näiden harjoitusten sisältö vaihtelee joukon tehtävän ja reservissä oloajan perusteella. Tais- teluharjoituksissa on tavoitteena kut- sua koko joukko kertaamaan ja toi- mia sodanajan kokoonpanossa osana ylemmän johtoportaan taistelua. Teh- täväkohtaisissa harjoituksissa kutsu- taan harjoitukseen pienempi ydin- joukko, jonka kanssa keskitytään jonkin tietyn osa-alueen tai tehtävän harjoitteluun.

Edellä mainittujen harjoitusten lisäksi Salpausselän Ilmatorjunta- patteristo järjestää vapaaehtoisia Ilmatorjunnan koulutuspäiviä Ve- karanjärvellä. Kyseiset tapahtumat ovat vapaaehtoisia reserviläisille tar- koitettuja tilaisuuksia. Päivän aikana annetaan koulutusta ja tietoiskuja il- matorjuntaan liittyvissä aiheissa ja tutustutaan käytössä olevaan koulu- tuskalustoon.

Reserviläisten ampumakoulutusta Pahkajärvellä

TYKKIMÄEN SORA

Tehotie 20, PL 20 45101 Kouvola.

p. 05-884 3400

Sen jälkeen, kun edellisen kerran kirjoitettiin tässä lehdessä vuonna 2003, on Viron Puolustusvoimissa sekä ilmatorjunnassa paljonkin merkittävää tapahtunut. Tärkein niistä Viron Puolustusvoimille ja koko kansalle on tietysti liittymi- neen NATO:on vuonna 2004. Sen yhteydessä on tullut paljon hyvää, mutta myös huonoja asioita, kuten kaatuneita Irakissa ja Afganista- nissa. Asenne on kuitenkin se, että kun on liittouduttu, niin täytyy hoitaa oma osansa.

Rakennemuutokset

Vuonna 2006 Puolustusvoimain ko- mentajan vaihtuessa alkoivat isot

Viron ilmatorjunnan kehitysaskelia

KaTSaUS vIRON ILmaTORUNTaaN

muutokset koko Viron puolustusvoi- missa. Ilmatorjunnalle se merkitsi, että Maavoimien Esikuntaan perus- tettiin jälleen ilmatorjuntaosasto, jota johtaa ilmatorjunnan tarkastaja. Tällä kertaa ilmatorjuntaosasto on opera- tiivisen- ja suunnitteluosaston (G3/5) alaisuudessa. Isot koulutuskeskukset lakkautettiin. Käytännössä ne nimi- tettiin sotilaspiiriksi tai kehitettiin ihan uusi organisaatio. Ilmatorjun- tajoukko-osastolle eli Ilmatorjunta- divisioonalle merkitsi se sitä, että Tapan Kolutuskeskus nimitettiin Koilliseksi sotilaspiiriksi ja Divisi- oonan nimi vaihdettiin Ilmatorjunta- pataljoonaksi. Kuitenkin muu raken- ne on jäänyt samaksi. Pataljoonaan kuuluu esikunta, ilmatorjuntakoulu, tulenjohto- ja huoltopatteri sekä tuli- patterit (joko ohjus- tai tykkipatteri).

Koulutuksen kehitys

Viron Sotakorkeakoulusta on valmis- tunut upseereita ilmatorjuntalinjalta jo kolmelta kurssilta. Viimeinen aselaji- kurssi valmistui viime vuonna ja se oli alusta loppuun koulutettu Ilmatorjun- tapataljoonan ilmatorjuntakoulussa.

Näyttää siltä, että ainakin joka toinen tai kolmas vuosi pitää järjestää ilma- torjunta-aselajikurssit, jotta saadaan riittävästi ilmatorjuntaupseereita.

Myös kantahenkilökunnan ali- upseerien aselajikurssien koulutta- minen jatkuu. Niiden järjestämisen kanssa on kuitenkin vaikeuksia kurs- silaisten vähäisyydestä johtuen.

Koulutuksen tärkeimmät tapahtu- mat ovat tietysti ilmatorjunta-ammun- nat. Aika monta vuotta ovat virolaiset saaneet tukea suomalaisilta Lohtajal-

Koillisen sotilaspiirin ja Ilmatorjuntapataljoonan rauhanajan rakenne

››