Tiedonjyvä 2010/6

Jyväskylän yliopiston tiedotuslehti No 6/2010

Musiikki mielessä

huippuyksikössä

8 Liike paljastaa persoonallisuuden 13 Musiikki kannustaa kuntoutumaan 16 Ohjelmisto musiikkimakusi jäljillä 24 Elämyksiä Uudessa Maailmassa

Lisäksi

4 Lyhyet 18 Täällä Etiopia 19 Kolumni 20 Vuoden alumni 22 Kansainvälinen

osaajaportaali 23 Im Memoriam 26 Väitökset

27 Tietoniekka 29 Tiedonnälkään 30 Herra X

31 Vanhat jyvät 31 Vitriini 32 Summary 33 Kalenteri 34 Osuma

45. vuosikerta Painos 5 100 kpl

Vastaava toimittaja Anu Mustonen puh. (014) 260 1054 anu.mustonen@jyu.fi Toimitussihteeri Janiika Vilkuna puh. (014) 260 1055 janiika.vilkuna@jyu.fi

Ilmoitusmyynti ja tilaukset

Kalevi Luoma puh. (014) 260 1049 kalevi.luoma@jyu.fi

Toimituksen postiosoite Jyväskylän yliopisto/

viestintä PL 35

40014 Jyväskylän yliopisto

Julkaisija Jyväskylän yliopisto Forssan Kirjapaino 2010

Sisäinen jakelu Virastomestarit

Tiedonjyvän tilaukset:

www.jyu.fi/tiedonjyva Juttuvinkit toimitussihteerille

Kansi:

Kuva: Petteri Kivimäki Grafiikat: Pigme

Seuraava numero ilmestyy 26.11.2010

ISSN-L 0789-4805 ISSN 1798-6877 (verkkojulkaisu)

Tiedonjyvä

24

Musiikki mielessä

8

18

PÄÄKIRJOITUS

Kirsi Moisander hallintojohtaja

Yhdessä uutta yliopistoa rakentamassa

Jyväskylän yliopiston syyslukukausi on käynnistynyt ja uudet opiskelijat ovat aloittaneet itsenäisen elämänpol- kunsa rakentamisen. Samalla uusimuotoinen yliopis- to on aloittanut ensimmäisen kokonaisen lukuvuotensa julkisoikeudellisena laitoksena.

Uusi aika ja uudet toimintatavat mahdollistuivat no- peasti. Päätösten vaikutus yliopistojen toimintaan on ollut valtava ja vaatinut erityisesti tiedekuntien ja laitos- ten tukipalveluissa työskenteleviltä sekä hallintokeskuk- sen henkilökunnalta suuria ponnistuksia saada kaikki työssä tarvittavat järjestelmät ja toimintatavat kuntoon.

Erityisesti taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon tie- tojärjestelmien uudistaminen on vienyt aikaa, voimia ja välillä turhauttanut yliopistolaisia.

Jotta järjestelmiä ja uuden olomuodon mahdolli- suuksia voidaan hyödyntää maksimaalisesti, yliopiston toimintatapoja on uudistettava. Yliopiston strate gian Laatua ja liikettä linjaukset ovat perustana toimintojen kehittämiselle. Strategiassa nostetaan keskeiseksi paino- pisteeksi hyvä huolenpito opiskelijoista ja henkilökun- nasta sekä hallinnollisten järjestelmien keventäminen niin, että ydintoimintoihin, opetukseen ja tutkimukseen jää lisää aikaa.

Yliopisto aloitti toimintojen ja hallinnon kehittämi- sen heti lain voimaantulon jälkeen. Vajaan vuoden ai- kana on kehitetty mm. johtamisjärjestelmää, jossa joh- tajat ovat saaneet aiempaa enemmän itsenäistä vastuu- ta. Samaan aikaan on rakennettu sisäiset palvelukeskuk- set sekä koulutettu ja ohjattu yliopistolaisia uusien jär- jestelmien ja toimintatapojen käyttöön. Kokemus on jo osoittanut, että muutos onnistuu parhaiten, kun opim- me uuden lisäksi luopumaan vanhasta - yhteistoimin- taa ehkäisevistä rakenteista ja virastomaisesta toiminta- kulttuurista.

Muutostyön onnistumista arvioidaan koko ajan. Yli- opiston toiminnan periaatteena on jatkuva kehittämi- nen, jonka mukaisesti tarkastelemme ohjeita ja toimin- toja sekä korjaamme niitä yhdessä, kun siihen tulee tar- vetta. Samalla periaatteella jatkamme kehitystyötä koh- ti yhä parempaa ja toimivampaa yliopistoa. Onnistuak- semme joudumme opettelemaan uuden tavan kohda- ta toinen toisemme ja vahvistamaan kykyämme toimia palveluorganisaationa.

Hallinnoinnista palveluun, määräyksistä ohjaukseen ja neuvontaan, on toimintaperiaate, jota noudatam- me toiminnassamme. Suurimpana haasteena on uusien tehtävien tuomien vaatimusten ja niihin vaadittavan osaamisen kohtaaminen. Näihin haasteisiin on tarjolla koulutusta paitsi erityisteemoihin, myös kohdennettui- na niin johtotasolla työskenteleville kuin hallintotehtä- viä tekevillekin.

Jyväskylän yliopisto on vahva tiedeyliopisto, joka pa- nostaa koulutukseen. Vahvistaaksemme tutkimuksen ja koulutuksen asemaa kansainvälisessä kilpailussa tu- lee koko yliopiston toiminnan kehittyä yhtä aikaa tut- kimuksen ja opetuksen kanssa. Tämä haastaa meidät kaikki etsimään ja löytämään keinoja entistä parem- paan yhteistyöhön, toistemme kuulemiseen ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseen. Yhteistyöllä voimme teh- dä yliopistostamme sellaisen luovan yhteisön, jonka jä- seneksi halutaan tulla, johon pääsemiseksi kilpaillaan ja jonka yhteistyökumppanit kokevat toimintansa kan- nalta tärkeäksi. Menestyminen edellyttää kaikkien työ- panosta, yhteisiä päämääriä, yhdessä tekemistä sekä sel- laista arvostavaa ilmapiiriä jossa jokaisen on hyvä opis- kella ja tehdä työtään. Jyväskylän yliopistolla on tähän hyvä perusta, jonka pohjalle voimme yhdessä raken- taa uutta.

Tiedonjyvä

6/2010 3

Jyväskylän yliopiston lukuvuosi 2010–2011 avattiin 1.9. Avajaisjuh- lallisuudet alkoivat perinteisellä ava- jaishartaudella vanhassa juhlasalis- sa. Hartauden piti oppilaitospappi Kimmo Nieminen.

Avajaistilaisuudessa puheita piti- vät rehtori Aino Sallinen, yliopiston hallituksen puheenjohtaja Jorma Rantanen ja ylioppilaskunnan pu- heenjohtaja Janne Pitkänen. Juhlas- sa kuultiin Kirsti Rasehornin säveltä- män Juhlaresitatiivi-teoksen kanta- esitys kamariorkesteri Melomanian esittämänä. Solistina lauloi Ingegärd Lindroth.

Rytmikkäisiin tunnelmiin juhla- yleisön veivät afrikkalaisen musiikin ja tanssin osaajat Mami Wata sekä Ruamjai-kuoro. Pääosin yliopiston opiskelijoista koostuvat, valtakun-

nallisesti tunnustetut ryhmät yhdis- tivät voimansa Sanna Kurki-Suonion säveltämässä teoksessa Manaus.

Uusien opiskelijoiden ilta

Yliopistossa aloitti tänä syksynä lä- hes 1800 uutta opiskelijaa. Näistä suoraan maisteriohjelmissa aloitti noin 400 opiskelijaa. Ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita on 111 ja vaih- to-opiskelijoita noin 260. Opintonsa aloittavien keski-ikä on 21,8 vuotta.

Rehtori toivotti uudet opiskelijat tervetulleiksi juhlasalissa 9.9. Terve- tuliaspuheen jälkeen opiskelijoille konsertoi Seminaarinmäen mieslau- lajat.

Opiskelijoiden ilta jatkui ylioppi- laskunnan avajaisbileissä ravintola Ilokivessä.

tyylikkäästi

Professori Asoke K. Nandi Englannista nimettiin FiDiPro-professoriksi Jyväskylän yliopiston tietoteknii- kan laitokselle.

Nandi tutkii koneoppimista, jonka yksi sovellus on musiikin tiedonhaku. Häntä kiinnostaa myös englannin- kielisen tekstin lukutaidon oppiminen. Englannin kieles- sä kirjainten ja ääntämisen välillä ei useinkaan ole vas- taavuutta. Nandin tutkimuksessa etsitään luetun ääntä- miseen liittyviä säännönmukaisuuksia.

Tekes rahoittaa FiDiPro, Finland Distinguished Profes- sor -ohjelmassa seitsemän uutta kansainvälistä tutki- musprojektia. FiDiPro-ohjelman myötä Suomeen tulee kansainvälisiä huippututkijoita ja uutta korkeatasoista

osaamista sensorimittaukseen, mikrofluidistiikkaan, lan- gattomiin kehoverkkoihin, signaalinkäsittelyyn, vesitekno- logiaan, aivokuvantamiseen ja biomassan muokkaukseen.

FiDiPro-ohjelman tavoitteena on edistää tätä kansain- välistä yhteistyötä ja uuden huippuosaamisen saamista Suomeen.

– Nyt saatu FiDiPro-rahoitus on jo kolmas Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitoksella. Tämä osoittaa lai- toksen maailmanluokan osaamistasoa sekä aktiivista otetta olla mukana ratkaisemassa ajankohtaisia ja mer- kityksellisiä tieteellis-teknologisia ongelmia. Kokemuk- set meneillään olevista FiDipro-hankkeista ovat olleet erinomaisia, toteaa dekaani Pekka Neittaanmäki.

Uusi FiDiPro -professori tietotekniikan laitokselle

LYHYET

JJK:n ja JYPin superviikonloppu, kuuden sellon säestämä Sielunnuo- housilta, Werner Bros-. -konsertti, yrittäjien teatteri-ilta ja monet muut hienot tempaukset siivittävät Jyväs- kylän yliopiston varainhankintakam- panjan loppukiriä. Kiriin on syytä- kin, sillä valtion 2,5-kertaisen vas- tinrahan ikkuna on auki vuoden lop- puun.

Jyväskylän yliopiston uusien suur- lahjoittajien kunnialaatat paljastet- tiin syyskuun lopussa Martti Ahti- saari -salissa. Yhdeksän ensimmäi- sen laatan rivistö kasvoi kuudella uudella kunnialaatalla. Kunnialaatan saavat vähintään 100 000 euroa lah- joittaneet yritykset ja 20 000 euroa lahjoittaneet henkilöt.

– Uskon, että tämä laaja kansanlii- ke, jonka yliopistolain muutos sai aikaan, tulee positiivisesti kehittä- mään elinkeinoelämän ja yliopisto- jen yhteistyötä nykyisestään ja sa- malla parantamaan koko Suomen kilpailukykyä, totesi lahjoittajien pu-

heenvuoron käyttänyt viestintäjohta- ja Paavo Moilanen Kesko Oyj:sta.

Uudet kunnialaatat on valmistettu seuraaville yliopiston kumppaneille:

Pekka Salojärvi, Liikesivistysrahasto,

Kesko Oyj, Suomen Ekonomiliitto SEFE/Keski-Suomen Ekonomit, OP- Pohjola-ryhmä sekä Keskisuomalai- nen Oyj.

Yliopisto tarjoaa lahjoittajille myös virtuaalisia kunnialaattoja, jotka avautuvat suoraan yliopiston pääsi- vulta. Kustakin virtuaalilaatasta avautuu linkki yrityksen omille si- vuille. Kunnialaatan saavat vähin- tään 1000 euroa lahjoittaneet yrityk- set ja yhteisöt puolen vuoden ajaksi.

Yli 5000 euroa lahjoittaneet saavat suuremman laatan vuoden ajaksi.

Kymmenen ja kahdenkymmenen euron lahjoituksia voi tehdä käte- västi tekstiviestillä Arena Interactive Oy:n tarjoamassa palvelussa.

Lahjoittaminen TEKSTIVIESTILLÄ pu- helinnumeroon 16323

• 10 €: lähetä tekstiviesti: 10e jy etunimi sukunimi

• 20 €: lähetä tekstiviesti: 20e jy etunimi sukunimi

www.jyu.fi/yliopistontukijat

Noin 130 PR-alan tutkijaa ja am- mattilaista kokoontui Agoraan 23.–

24. syyskuuta järjestettyyn Euprera 2010 -kongressiin.

Eupreran ja yhteisöviestinnän op- piaineen yhdessä järjestämään kan- sainvälisen kongressin teemana oli viestintä muuttuvassa yhteiskun- nassa: riskit, dynaamisuus ja epä- varmuus. Kongressin molemmat pääpuhujat, professorit Timothy Coombs ja Ortwin Renn keskittyi- vät riski- ja kriisiviestinnän haastei- siin. Coombsin mukaan riskien tie- dostaminen ja niiden hallinta on yhä tärkeämpi osa organisaatioiden toi- mintaa. – Tutkijoiden tehtävä on tunnistaa ja tuoda esille riskejä ja epävarmuustekijöitä, joita ihmiset kohtaavat yhteiskunnassa.

Kongressin yhteydessä jaettavan Eupreran Jos Willems Award -palkin- non parhaasta eurooppalaisesta viestinnän pro gradu -tutkielmasta sai Jyväskylän yliopiston yhteisö- viestinnästä valmistunut Markus Mykkänen.

– Kongressin järjestelyt saivat pal- jon positiivista palautetta osallistu- jilta, toteaa järjestelyjen koordinoin- nista vastannut Päivi Tirkkonen.

Eupreran presidentti Emanuele Invernizzin mukaan myös teeman valinta oli onnistunut.

– Riskit, dynaamisuus ja epävar- muus on aiheena ajankohtainen se- kä tarpeeksi laaja kerätäkseen pal- jon hyviä kongressipapereita, kuten myös tapahtui, Ivernizzi kertoo.

Hilkka Rissanen & Maria Kuula

Muutokset, riskit ja epävarmuus puhuttivat

Kongressin pääpuhuja Timothy Coombsin mukaan internet on lisännyt ihmisten tietoisuutta riskeistä.

UKU TAMPERE RISTO AALTO

Varainhankinnassa vauhdikas loppukiri

Vararehtori Jaakko Pehkonen avasi otteluisäntänä JYP-SaiPa -pelin. JYP julkisti pelissä 10 000 euron lahjoituksensa yliopistolle.

Tiedonjyvä

6/2010 5

Jyväskylän normaalikoulun edeltäjä Jyväskylän Suo- malainen Yhteiskoulu perustettiin 95 vuotta sitten. Nor- maalikoulun yläkoulu ja lukio juhlivat merkkivuotta ko- ko viikon 4.–9.10. Juhlaviikolla esiteltiin näyttelyin oppi- lastöitä sekä vanhoja oppikirjoja ja valokuvia eri vuosi- kymmeniltä. Topsi-turnauksessa luokat pelasivat leikki- mielistä pallopeliä. Norssin päivää vietettiin 9.10., jol- loin oppitunneilla muisteltiin vanhoja asioita ja menetel- miä. Juhlassa kuultiin koulumuistoja, musiikkia sekä op- pilaan ja rehtori Pekka Ruuskasen puheet.

Juhlavuoteen liittyy myös uusi julkaisu ”Opettajan- kouluttaja työnsä kehittäjänä”, johon ovat kirjoittaneet muiden muassa opetusneuvos Armi Mikkola, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sekä lukuisa joukko Jy- väskylän yliopiston normaalikoulun ja opettajankoulu- tuslaitoksen henkilöstöä. Artikkeleissa kerrotaan opetta- jankoulutuksesta, opettajuuteen kasvamisesta ja nuoren opettajan ohjauskokemuksista sekä eri oppiaineiden uu- sista pedagogisista ratkaisuista.

PETTERI KIVIMÄKI

Norssi juhli 95-vuotispäiviään

Piispa Simo Peura vieraili Jyväskylän yliopistossa 2.9.

Tilaisuudessa käytiin Hyvä elämä -paneelikeskustelu, jossa hyvän elämän tunnusmerkkejä yhdessä piispa Peuran kanssa pohtivat professori Taru Feldt, lehtori Esa Mangeloja ja JYYn hallituksen puheenjohtaja Johanna Pietiläinen. Tilaisuus oli yleisölle avoin ja sen juonsi op- pilaitospappi Kimmo Nieminen.

Piispa tarkasti yliopiston

SAMI HAAPOJA

Liedkonsertti, kitarataituruutta ja sinivalkoisia sä- veliä kuullaan Suomalaisen musiikkikampuksen syksyn konserttisarjassa marras-joulukuussa.

Konserttisarja on osa ainutlaatuisen Jyväskylässä toi- mivan Suomalaisen musiikkikampuksen toimintaa. Mu- siikkikampus on Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jy-

väskylän yliopiston ja Jyväskylän am- mattiopiston muodostama musiikki- koulutuksen ja -tutkimuksen osaamis- keskittymä. Musiikkikampuksella opiskelee yli 700 ammattiin tähtäävää opiskelijaa.

Suomalaisella musiikkikampuksella toimivat ammattiopiston muusikon koulutus ja musiikin ja tanssin perus- opetus, ammattikorkeakoulun musii- kin koulutus ja Music and Media ma- nagement -koulutus ja yliopiston mu- siikin laitos sekä muu musiikin opetus lähinnä opettajankoulutuslaitoksessa.

– Nyt suunnitteilla on osaamiskes- kittymän yhteinen soiton ja laulun yksikkö. Mikäli yksik- kö toteutuu, se on hyvin ainutlaatuista koulutusorgani- saatioiden välistä yhteistoimintaa ja uskoakseni mah- dollistaa erilaisia uusia avauksia ja yhteistyön muotoja, kertoo professori Jaakko Erkkilä.

www.suomalainenmusiikkikampus.fi

Musiikkikampuksella soi läpi syksyn

LYHYET

Lukemistaidoissaan tukea tarvitsevien lasten avuksi kehi- tetystä Ekapeli-oppimispelistä on julkaistu erityisesti maa- hanmuuttajalapsille suunnattu versio. Uusi peli ottaa huomi- oon vieraista kieliryhmistä tu- levien ja erityisesti maamme suurimman maahanmuuttaja- ryhmän eli venäjänkielisten maahanmuuttajalasten ongel- makohtia suomen kielen oppi- misessa.

Ekapeli-Maahanmuuttaja-pe- lissä korostuvat venäjänkieli- sille lapsille suomen kielessä tyypillisesti vaikeat äänteet, äänteiden kestoerot ja sanojen lukemisen vaiheessa myös vo- kaaliyhdistelmät. Muutoin Eka- peli-Maahanmuuttaja perustuu rakenteeltaan jo olemassa ole- vaan Ekapeli-Yksi-peliversioon.

Pelissä edetään pelaajan osaa- misen mukaan äänteiden tun- nistamisesta tavujen tunnista- misen kautta yksittäisten sa- nojen lukemiseen.

Ekapeli on käyttäjille ilmai- nen tukimuoto, Ekapeli-Maa- hanmuuttajan ja muut peliver- siot saa käytettäväkseen il- moittautumalla pelin käyttä- jäksi osoitteessa:

https://ekapeli.lukimat.fi

Maahanmuuttajille suunnattu

Ekapeli julkaistu

Virtuaalisesti toteutettava MBA in Educational Leadership -ohjelma on Rehtori-instituutissa kehitetty Jy- väskylän yliopiston koulutusvienti- tuote.

PISA-tulosten seurauksena suo- malainen koulujärjestelmä ja opet- tajien sekä rehtorien koulutus kiin- nostaa maailmalla. Valtioiden kehit- täminen lähtee liikkeelle kansan kouluttamisesta ja tämän kehityk- sen kulmakiviä ovat koulut. Koulu- jen johtamisessa puolestaan avain- asemassa ovat rehtorit. Tähän kou- lutustarpeeseen vastataan Rehtori- instituutissa kehitetyllä oppilaitos- johdon englanninkielisellä MBA-oh- jelmalla.

– MBA tai osia siitä on mahdollis- ta opiskella vaikka toiselta mante- reelta. Kansainvälinen kiinnostus

tuotetta kohtaan on suurta ja neu- votteluja käydään parhaillaan use- amman maan kanssa, kertoo profes- sori Jukka Alava.

Ensimmäinen kotimainen MBA -ryhmä käynnistyy tänä syksynä.

Verkossa opiskeltavaa koulutusta täydennetään Jyväskylän yliopistos- sa järjestettävillä lähijaksoilla.

– Kotimaahan kohdennettu MBA -opintokokonaisuus on herättänyt suurta kiinnostusta oppilaitosjoh- don tai oppilaitosjohtajaksi tähtää- vien parissa. Haku ohjelmaan on parhaillaan menossa ja ensimmäi- nen ryhmä aloittaa loppuvuodesta, sanoo Alava.

www.iel.jyu.fi/mba leaders@iel.jyu.fi

Rehtori-instituutin MBA verkossa

Onko vanhempien vauvoissaan huomaama innostus musiikkiin sat- tumaa?

– Vauvat liikkuvat enemmän mu- siikin ja rytmin kuin puheen aikana.

He pystyvät myös muokkaamaan omaa liikettään musiikin rytmiin so- pivaksi. Onnistuessaan vauvat alkoi- vat hymyillä, erikoistutkija Tuomas Eerola kertoo uuden tutkimuksen tuloksista.

Tutkimuksessa käytettiin uusia menetelmiä, liikekaappausjärjestel- mää ja videoanalyysejä. Genevessä ja Jyväskylässä järjestetyissä kokeis- sa 120 alle kaksivuotiasta lasta istui huoltajansa sylissä ja kuuli erilaisia musiikillisia ja rytmisiä ääniä sekä puhetta.

Esimerkiksi vauvamuskariin osal- listuminen tai sukupuoli ei vaikutta- nut tuloksiin, mikä puoltaa sitä, että ilmiö on yleismaailmallinen ja syn-

nynnäinen.

– Musiikki on ollut tärkeää lajim- me kehityshistoriassa. Se luo ryh- mälle yhtenäisyyttä ja yksilö kyke- nee musiikin avulla säätelemään mielialaansa, Eerola kuvailee.

Tutkimus toteutettiin Yorkin ja Jy- väskylän yliopistojen yhteistyönä.

Musiikki saa vauvan tanssimaan

TUOMAS EEROLA

Tiedonjyvä

6/2010 7

Liike paljastaa

persoonallisuuden

Mielentila, persoonallisuus ja taustamusiikki vaikuttavat ihmisen spontaaniin liikkumiseen.

Rytmi aktivoi ihmisen aivojen motorisia alueita.

– Rytmi on primitiivisin osa musiikkia. Ihminen alkaa luonnostaan liikkua sen mukana, kertoo monitieteisen musiikintutkimuksen huippu- yksikön johtaja, professori Petri Toiviainen.

TEKSTI Janiika Vilkuna KUVAT Petteri Kivimäki

M

usiikin tahdissa liikkumista on tutkittu Jyväs- kylän yliopiston monitieteisessä musiikintutki- muksen huippuyksikössä kaikissa ikäryhmissä aina kuusikuukautisista vauvoista aikuisiin. Jo pienet vau- vat liikkuvat spontaanisti musiikin tahtiin vanhempiensa sylissä musiikin soidessa. Tanssiminen onkin professori Petri Toiviaisen mukaan ihmisessä ikään kuin sisäänra- kennettu ominaisuus, joka myös kehittyy iän myötä.

– Kahdesta neljään vuotiailla lapsilla tanssiminen mu- siikin tahtiin koostuu hyppelystä, ympäri pyörimisestä sekä vaappumisesta, mutta liikkeiden synkronointia mu- siikin tahtiin ei ole vielä opittu. Ihmisen taito synkro- noida liikkeensä rytmin mukaan kehittyy siis vasta nel- jän ikävuoden jälkeen, kertoo monitieteisen musiikintut- kimuksen huippu yksikköä johtava Toiviainen.

Musiikin ja liikkeen tutkimus aloitettiin musiikin lai- toksessa vuonna 2005 kapellimestareiden liikkeiden tut- kimisesta. Tutkimuksissa etsittiin liikkeitä, joilla kapelli- mestarit välittävät tunteitaan sekä paikannettiin musii- kin rytmiä niissä.

Musiikin laitoksessa on liiketunnistuslaboratorio, jossa liikkeet saadaan tallennettua koneelle. Ihmisen eri kehon osiin liimataan siellä heijastinmateriaalista tehtyjä pallo- ja, markkereita, jotka heijastavat infrapunasäteet takai- sin seinillä sijaitseviin säteitä lähettäviin ja vastaanotta-

viin lukijalaitteisiin.

Laitteet puolestaan välittävät kaiken keräämänsä da- tan tietokoneelle, jonka ruudulla nähdään henkilön liik- kuminen kolmiulotteisena kokonaisuutena.

– Näin koneelle tallentuu liikkeistä paljon numeerista sekä katsottavaa tietoa, jota voidaan sitten vertailla kes- kenään. Tallennetut hahmot voidaan myös asettaa samal- la ruudulle liikkumaan, jolloin niitä voi vertailla siinä sil- miensä edessä, Toiviainen selventää.

Aikuisia tanssitetaan popista funkiin

Nyt liiketunnistustutkimuksissa on aikuisten vuoro.

Tutkimuksen yhtenä huomion kohteena on selvittää, miten musiikin synnyttämät liikkeet riippuvat musiikin rakenteesta ja piirteistä. Tätä selvitetään Toiviaisen mu- kaan tietokonemallinnuksilla musiikkikappaleen sisäl- lön ja liikkeen välillä.

– Jos kappaleessa ei ole vahvaa, säännöllistä bassoryt- miä, kuten usein vaikkapa lattareissa, on ihmisellä taipu- mus käyskennellä tanssien ympäriinsä ikään kuin rytmiä etsien. Voimakkaan bassorytmin tahdittamaa kappaletta kuullessaan sama henkilö tanssiikin voimakkaasti paikal- laan jumputtaen.

Musiikin piirteiden ja liikkumisen yhteyden lisäksi

Mikä huippuyksikkö?

Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksik- kö on yksi Suomen Akatemian tutkimuksen huip- puyksikköohjelmaan vuosille 2008–2013 vali- tuista 18 tutkimusyksiköstä. Yksikössä tutkitaan ihmistä musiikin kuulijana, kokijana ja esittäjänä, esimerkiksi musiikin havaitsemista ja oppimista, musiikillisia emootioita sekä musiikin ja liikkeen välistä yhteyttä.

Yksikkö koostuu kahdesta tutkimusryhmästä, joissa työskentelee noin 30 henkeä:

• Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksen Music Cognition Team

• Helsingin yliopiston psykologian laitoksen Brain and Music Team.

huippuyksikössä tutkitaan, miten ihmisen persoonalli- suus vaikuttaa spontaaniin liikkumiseen musiikin tah- dissa. Tutkittaville tehtiin ensin persoonallisuustestit, jonka jälkeen etsittiin yhteyksiä erilaisten liiketyyppien ja persoonallisuuspiirteiden välillä. Kävi ilmi, että tietty- jä liiketyyppejä pystytään yhdistämään persoonallisuus- tyyppeihin.

– Nyt on jo selvää, että tunne-elämältään vakaat ja ulospäinsuuntautuneet ihmiset liikkuvat tanssiessaan ympäriinsä ja heiluttavat päätään. Ulospäinsuuntau- tuneet ja avoimet ihmiset liikkuvat musiikin tahdissa enemmän kuin muut. Sovinnolliset ja tunne-elämältään vakaat persoonat liikuttelevat muita ryhmiä enemmän käsiään ja ulospäinsuuntautuneet ja sovinnolliset ihmi- set puolestaan tanssivat ”avosylin”, eli kädet avoinna si- vuilla, Toiviainen listaa hymyillen.

Tutkittaville soitetaan poppia, rokkia, teknoa, jazzia, lattareita ja funkia.

– Tanssiminen eri musiikkityylien tahdissa vaihtelee, mutta tietyt persoonallisuuspiirteet liikkumisessa siirty- vät kuitenkin tyylistä toiseen, Toiviainen kertoo.

Nyt meneillään olevassa tutkimuksessa mietitään myös sitä, miten mielentilamme vaikuttaa tapaamme liikkua.

– Jo ihmisen kävelystä voidaan usein tunnistaa, onko kyseessä mies vai nainen ja missä mielentilassa henkilö on kyseisellä hetkellä. Mielentila siis vaikuttaa liikkumi- seemme arkipäivänäkin, Toiviainen toteaa.

Visuaalisuus vaikuttaa vastaanottoon

Muusikot, kuten musiikin laitoksessa tutkitut pianistit ja viulistit, liikkuvat esiintyessään ja tulkitessaan mu- siikkia. Äänen lisäksi näköhavainnon on todettu suun- taavan yleisön kokemusta. Apulaisprofessori Michael Schutz McMaster-yliopistossa Kanadassa tutki ilmiötä marimban, eli ksylofonin tyyppisen puisen soittimen, avulla. Soittaja löi kaksi aivan saman voimaista iskua, joista syntyi täysin samalla voimakkuudella soiva ja yh- tä pitkä ääni. Toisen iskun hän kuitenkin esitti suurella ja voimakkaalla käden liikkeellä, toisen pienellä ja hen- nolla liikkeellä. Yleisö kuvitteli voimakkaalla liikkeellä elävöitettyä iskua seuranneen ääneen kestäneen selvästi Petri Toiviainen ja tohtoriopiskelija Birgitta Burger tarkastelemassa Birgitan tanssia ja soitantaa kolmiulotteisesta tallenteesta.

Tiedonjyvä

6/2010 11

pidempään ja olleen myös selvästi voimakkaampi.

Musiikin visuaalinen puoli on Toiviaisen mukaan myös yksi huippuyksikön tutkimusalueista.

– Tähän saakka musiikkia on tutkittu vahvasti audi- tiivisena ilmiönä äänen ja sen kuulemisen kautta. Liike musiikin tuottamisen ja vastaanottamisen osana täyden- tää musiikin tutkimusta. Mitä visuaalisemmin muusik- ko esiintyy, sitä voimakkaammin yleisö vastaanottaa mu- siikkia ja reagoi siihen, Toiviainen selventää.

Musiikki nähdäänkin tutkimuksessa keinona monil- le uusille aluevaltauksille ihmisen liikkumisen ja psyy- ken tutkimuksessa.

– Musiikin ja spontaanin liikkumisen yhteyksien tut- kimisen tuloksia voidaan hyödyntää moniin tarkoituk- siin. Toiminnassa oleva musiikkiterapiamme on tästä elävä esimerkki, Toiviainen toteaa.

Tuomas Eerola

Perjantai-ilta. Näpäytän kännykästäni, että haluan ren- toutua haikean ja rauhallisen musiikin äärellä. Kone ar- poo minulle juuri mielialaani sopivan soittolistan.

Tällainen tilanne on kohta todellisuutta. Parhaillaan kehitetään kaupallista sovellusta tietokoneohjelmasta, joka kuulee musiikin välittämät tunteet. Ohjelma näyt- tää tunteet visuaalisessa muodossa, jolloin sopivan moodin löytäminen valikosta on helppoa.

Idea perustuu Jy- väskylän yliopiston musiikin huippuyk- sikössä tehtyyn tut- kimukseen.

– Selvitimme, mil- laiset musiikilliset piirteet liittyvät tiet- tyihin tunteisiin ja mielialoihin, kertoo erikoistutkija Tuo- mas Eerola.

Laajassa seitse- män yliopiston hankkeessa analy- soitiin, miten musii- kin herättämät tun- teet vaikuttavat ai-

voissa. Jyväskylässä etsittiin musiikin ja tunteiden väli- siä peruslainalaisuuksia elokuvamusiikin avulla. Kokeis- sa testattiin, miten ihmiset kokevat erilaiset musiikin piirteet. Tulokset siirrettiin koneelle ja sivutuotteena tie- tokoneesta muovautui musiikin ja tunteiden asiantunti- ja.

– Yksittäisen musiikin kuuntelijan lisäksi ohjelma voi olla hyödyksi musiikin myyjille. Suurissa myyntipaikois- sa, kuten iTunes tai Amazon, sisältöä on valtavasti. Oh- jelma auttaa suosittelemaan tietyntyyppistä musiikkia.

Sen avulla voisi luoda listan vaikka liikkeelle kannusta- vasta aerobic-musiikista, Eerola vinkkaa.

Suru sytyttää suomalaiset

Yllättävää on, että vaikka musiikki voi kuulostaa surulli- selta, sen kuuntelua ei koeta kielteisenä. Melankoliset sävelmät ovat suorastaan suomalaisten lempimusiikkia.

Ihmiset voivat musiikin avulla kokea voimakkaita tun- teita turvallisessa ympäristössä. Eerola arvelee, että mu- siikin avulla voi huijata omaa kehoa.

– Samalla tavalla kuin avantouinti tuottaa tuskaa ja sieltä nousu hienon vapautumisen tunteen, surullinen musiikki tuottaa mielihyvää.

Liisa Harjula

Rentoa hissimusiikia vai piristävää humppaa?

Ohjelma tunnistaa musiikin välittämät tunteet

Tutkittavien liikkeet tallentuvat tietokoneelle kolmiulotteisina.

PETTERI KIVIMÄKI

TEKSTI Janiika Vilkuna

KUVAT Petteri Kivimäki ja Janiika Vilkuna

M

usiikin huippuyksikön liiketunnistuslabora- toriossa riittää vilskettä, kun musiikkitera pia- tutkimus on alkamassa. Aivoverenkiertohäi- riöön tammikuussa sairastunut Juha Päivinen asettuu tutkimuksessa käytettävien rumpujen taakse tutkijoiden miettiessä yhdessä vielä testauskerran kulkua.

Päivisen hoito aloitettiin nopeasti, jo viikko sairastu- misen jälkeen. Kaiken kaikkiaan musiikkiterapiaistuntoja

on ollut yhteensä kaksikymmentä ja näiden lisäksi neljä testauskertaa. Tänään on kyseessä viimeinen liiketunnis- tustestaus ja muut motoriset testit. Tutkimukseen kuuluu myös neuropsykologisia testejä, EEG-mittauksia ja neu- rologin tekemiä arviointeja.

– Tämä on ollut äärimmäisen hienoa ja olen todella kiitollinen, että pääsin musiikkiterapiaan mukaan. Olen edistynyt paljon. Musiikkiterapiassani yhdistyvät hie-

Musiikki kannustaa kuntoutumaan

Musiikkiterapiaa sovelletaan moniin tarpeisiin

Esa Ala-Ruona ja Juha Päivinen miettimässä liiketunnistustestauksen seuraavaa harjoitusta.

Tiedonjyvä

6/2010 13

nosti fysioterapia, toimintaterapia ja neuropsykologinen kuntoutus, Päivinen kertoo innoissaan rumpujen takaa.

– Aivoverenkiertohäiriöpotilaillamme on usein on- gelmia koordinaation sekä asioiden joustavan yhdistele- misen ja huomioimisen kanssa. Tässä voimme erilaisten rytmisten tehtävien avulla harjoittaa esimerkiksi tarkkaa- vuutta ja laajentaa samalla liikeratoja. Liiketunnistuksen ja -tallennuksen avulla voimme analysoida äärimmäisen tarkasti liikeratojen kehitystä vertaamalla eri testijaksoil- la saatuja tuloksia, musiikkiterapian yliopistotutkija Esa Ala-Ruona avaa.

Terapia räätälöidään yksilöllisesti

Musiikin laitoksella tehdään tutkimusta usealla musiik- kiterapian alueella. Keskiössä ovat tähän saakka olleet depressio- ja aivoverenkiertohäiriöpotilaat.

– Musiikkiterapian voi rinnastaa psykoterapiaan sil- lä erotuksella, että musiikki toimii vuorovaikutuksen ja ilmaisun välineenä terapiaistunnoissa, musiikkiterapian professori Jaakko Erkkilä kertoo.

Erkkilä on erikoistunut masennuspotilaiden psykiat- riseen musiikkiterapiaan. Hoitomuodossa vuorotellaan improvisoidun musiikintuottamisen ja keskustelun välil- lä, johon osallistuvat molemmat, terapeutti ja asiakas.

– Musiikin tuottaminen on nonverbaalista. Toiminnan avulla saadaan esiin tunnesävyjä ja rakennetaan yhdes-

sä mielellisiä kokemuksia. Tämän jälkeen seuraa yleensä keskustelu, jossa analysoidaan ja tulkitaan tuotettua mu- siikkia. Tästä syntyy aina hedelmällistä vuorovaikutusta terapeutin ja asiakkaan välille, ja näin saadaan ideoita jat- kotyöskentelyyn, Erkkilä kertoo.

Moni ei ole harrastanut koskaan musiikkia. Tämä ei ole minkäänlainen este musiikkiterapialle. Jo muutaman kerran jälkeen terapiassa käytettävien rumpujen ja mal- let-instrumenttien soitto onnistuu aivan sujuvasti.

– Musiikkiterapeuteilla on hyvä ammattitaito poistaa itseilmaisun tiellä olevia esteitä, Erkkilä sanoo.

– Musiikkipsykoterapian lisäksi teemme neurologisen musiikkiterapian tutkimusta, jonka tavoitteena on edis- tää kuntoutujan kognitiivisia ja motorisia valmiuksia ja huomioida lisäksi emotionaaliset näkökulmat toipumi- sessa, Ala-Ruona jatkaa.

Vapaan ilmaisun lisäksi neurologisessa musiikkitera- piakuntoutuksessa tehdään erilaisia ennalta suunnitel- tuja rytmisiä liikeharjoituksia.

– Tutkimiemme aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kans- sa tehdään sekä improvisaatioon perustuvia että valmiik- si suunniteltuja musiikillisia harjoituksia. Tehtävissä ede- tään ja niitä vaikeutetaan potilaan oman edistymisen mukaan. Hienoa musiikkiterapiassa on se, että jokaisel- le potilaalle voidaan joustavasti räätälöidä oma yksilölli- nen ohjelmansa tavoitteiden ja edistymisen mukaan, Ala- Ruona selventää.

– Musiikillinen kanssakäyminen motivoi ihmisiä te- kemään harjoitteita ja rohkaisee kuntoutuksessa. Se koe- taan mielekkääksi, Ala-Ruona ja Erkkilä summaavat.

Tutkimus osana käytännön työtä

Huippuyksikössä tutkitut hoitomuodot ovat Ala-Ruo- nan mukaan herättäneet paljon huomiota maailmalla.

– Kun saamme hoitomallin kehitettyä ja testattua val- miiksi, se viedään kliiniseen käytäntöön heti kun mah- dollista. Depressiotutkimuksessa kehittämämme terapia- malli on jo nyt käytössä muun muassa Aalborgin yliopis- ton kliinikoilla, Erkkilä iloitsee.

Musiikkiterapiaa opetetaan Jyväskylän yliopistossa kansainvälisessä maisteriohjelmassa, jossa opiskelijat op-

Jokaiselle potilaalle voidaan joustavasti räätälöidä oma

yksilöllinen ohjelmansa.

Musiikkiterapian opetus- ja tutkimusklinikka.

pivat musiikkiterapian teoriaa ja tekniikoita, tiedon käy- täntöön soveltamista ja terapiatutkimuksen erityispiir- teitä. Music Psychology Training -koulutusohjelma on musiikkiterapian ja Music, Mind & Technology -maiste- riohjelmien muodostama yhteinen kokonaisuus, johon otetaan sisään noin 20 opiskelijaa joka toinen vuosi.

– Meillä on ainutlaatuinen opetus- ja tutkimusklinik- ka, jossa saamme kehittää terapiaa ja sen tutkimusta. Py- rimme päivittämään uusimmat asiat opetusohjelmaan heti kun mahdollista. Kun terapiakoulutus on mukana akateemisessa kentässä, se antaa mahdollisuudet kehittää alaa tehokkaasti eteenpäin, Ala-Ruona kertoo.

– Toivomme, että saamme jatkossa enemmän kansain- välisiä opiskelijoita maailmalta, Erkkilä jatkaa.

Musiikin laitoksen musiikkiterapian tutkijat pyrkivät saamaan toimiviksi todetut, tutkitut ja huolellisesti tes- tatut hoitomenetelmät käytäntöön tehokkaasti. Tutkijat toimivat yhteistyössä maakunnan kliinikoiden kanssa, jolloin käytännön työ, terapeutit, opiskelijat ja tutkijat pystyvät yhdistämään asiantuntijuutensa.

– Teemme yhteistyötä myös Keski-Suomen sairaan- hoitopiirin eri tahojen kanssa. Saamme näin toimivik- si osoittautuneet menettelytavat rantautumaan käytän- töön ja pystymme testaamaan uusia hoitomuotoja, Ala- Ruona sanoo.

Musiikkiterapian asema vakiintuu

Musiikin laitos tarjoaa tutkimukseen liittyvän terapian lisäksi erilaisia terapiapalveluita.

– Tuotamme esimerkiksi työhyvinvointipalveluita.

Meillä on ollut asiakkaita niin yksityisen kuin julkisen sektorin puolelta, ja toiminnasta on saatu hyviä koke- muksia. Yleensä työhyvinvointitapaamisia pidetään työ- yhteisölle 12 kertaa. Kannattaa tulla kokeilemaan, Ala- Ruona innostaa.

Musiikkiterapia kuulostaa ja vaikuttaa nähtynäkin ko- vin palkitsevalta ja innostavalta työltä. Hoitojen tutkimi- nen ja kehittäminen on kuitenkin raskas prosessi, joka vaatii monen ihmisen pitkällistä työpanosta.

– Yhden hoitomallin kliiniseen testaamiseen menee helposti kolmisen vuotta, ennen kuin sen voi viedä käy-

täntöön ja vakiinnuttaa hoitolaitosten ohjelmiin, Erkki- lä ja Ala-Ruona summaavat.

Musiikkiterapia on vakiintumassa osaksi Kansaneläke- laitoksen järjestämää lakisääteistä kuntoutusta. Tällaisen yhteiskunnallisen edistysaskeleen myötä musiikkiterapia pääsee osaksi terveydenhuollon ydintä ja alan osaaminen ja kehittäminen vakiintuvat.

– Tämä heijastuu myönteisesti tutkimukseen. Olem- me taistelleet vuosia ammatillisen asemamme ja työmme puolesta. Kehityksen myötä saamme lisää vakiintuneita toimia kentälle ja uusia haasteita tutkimukseen, Erkki- lä sanoo.

Suurin kiitos kovasta työstä ja tutkimuksesta kuuluu kuitenkin onnistuneen musiikkiterapian jälkeen asiak- kaalta.

– Hyvät, positiiviset tulokset kuntoutuksessa ja asiak- kaiden kiitokset piristävät aina eniten. On hienoa kuul- la, että potilas ja terapeutti ovat saaneet yhdessä edistys- tä aikaan ja että asiakas on innostunut kuntouttamaan itseään vaivasta riippumatta musiikkiterapian keinoin.

Emme unohda ikinä positiivisia kommentteja, joita kuu- limme nytkin Päivisen suusta, Erkkilä ja Ala-Ruona sa- novat hymyillen.

Jaakko Erkkilä esittelee musiikkiterapiassa käytettävää fysioakustista hoitotuolia. Tuoli tuottaa matalataajuista siniäänivärähtelyä, joka voi rentouttaa tai aktivoida.

Tiedonjyvä

6/2010 15

TEKSTIT JA KUVA Janiika Vilkuna

K

un selaat musiikkikirjastoa ja löydät kappaleen josta pidät, saattaa hakukone ehdottaa sinulle kuunneltavaksi muitakin samantyylisiä bändejä tai artisteja.

– Ehdotukset toimivat nykytekniikalla luokittelujen avulla. Ylläpitäjät luokittelevat kappaleet ja artistit niitä musiikkikirjastoon, kuten Spotifyihin tai iTunesiin, tal- lentaessaan, kertoo akatemiatutkija Olivier Lartillot mu- siikin huippuyksiköstä.

Hänen mukaansa on tärkeää ymmärtää, miten musiik- kikirjastot toimivat ja kuinka ne poimivat kellekin sopi- vaa musiikkia. Jotta poiminnat eivät olisi ainoastaan mu- siikin myyjien ja tuottajien tarjoamia, pyrkivät tutkijat ymmärtämään, mitä tunteita tietyt musiikin piirteet he- rättävät ja miten kuuntelija niitä tulkitsee. Lartillot on- kin kehittänyt musiikkia itsessään analysoivaa tietokone- järjestelmää, joka tunnistaa kappaleen monia eri ulottu- vuuksia. Hän pyrkii Music Mining Plant -tutkimushank- keessaan – musiikkitiedon louhimossa – luomaan tieto- konejärjestelmän, joka tunnistaisi ja osaisi luokitella mu- siikissa esiintyviä piirteitä perusteellisesti.

– Musiikissa esiintyy matalan tason piirteitä, kuten äänet, rytmit ja niiden voimakkuudet. Keskitason piir- teet pitävät sisällään rakenteet ja motiivit. Korkean tason määritelmiä ovat puolestaan musiikin genret, artistit, sä- veltäjät sekä tunteet ja odotukset, joita kappaleet herät- tävät, Lartillot listaa.

Ohjelmistoja käytetään ympäri maailmaa

Lartillot’n hankkeessa on määritelty musiikin eri osa- alueita ja kehitetty niitä analysoivia tietokoneohjelmis- toja. Tutkimusryhmän kehittämillä järjestelmillä on jo tuhansia käyttäjiä ympäri maailmaa ja ne ovat alallaan uraauurtavia. Musiikin matalan tason piirteiden tun- nistusta voidaan jo tehdä hankkeessa kehitetyillä ohjel- mistoilla. Näitä piirteitä ovat muun muassa kappaleen ääniväri, sävellaji, duurit ja mollit, segmentointi, rytmi,

energia, kirkkaus ja tempo.

– Kun nämä järjestelmät saadaan kohtaamaan, voisi olla mahdollista, että hakukone voisi ehdottaa käyttäjälle suoraan kappaleita, joissa esiintyvät kuulijan mieltymys- ten mukaiset ulottuvuudet ja piirteet. Näin luokittelu ei perustuisi vain valmiiksi tehtyihin, ulkopuolelta asetet- tuihin luokitteluihin, Lartillot sanoo.

Tavoitteena on, että musiikin tietokantoja perusteel- lisesti analysoiva ohjelmisto ymmärtäisi jatkossa myös korkeampien tasojen piirteitä musiikissa, kuten millaisia tunteita kuulijassa herää tietyntyylistä kappaletta kuulta- essa, eli kuinka erilaiset kognitiiviset mekanismit musii- kin ja ihmismielen välillä toimivat.

– Tällä hetkellä se, että ohjelmisto tunnistaisi itse esi- merkiksi, mistä genrestä on kyse, osuu vasta noin 60 pro- sentin varmuudella oikeaan. Tämä kertoo työmme haas- tavuudesta, Lartillot avaa.

Hankkeessa Lartillot’n apuna tekee väitöskirjaansa tohtorikoulutettava Pasi Saari.

– Tein gradussani ennustemalleja ohjelmistoihin sii- tä, mitkä musiikin piirteet herättävät mitäkin tunteita.

Nyt väitöskirjassani keskistyn tunteiden lisäksi musiik- kityyleihin ja esiintyjiin liittyviin ennustemalleihin, Saa- ri kertoo.

Musiikin kuuntelijat hyötyvät

Music Mining Plant on tutkimushankkeena monitie- teinen. Se vaatii signaalinkäsittelyn, kognitiotieteen, te- koälyn, tiedonmuodostuksen, tiedonhaun, operaatio- tutkimuksen, tietokoneinsinööritieteen, semiotiikan ja musiikkitieteen vahvaa yhdistelyä.

– Tutkimuksesta toivotaan olevan lopulta musiikin ku- luttajille paljon hyötyä. Ohjelmistot auttaisivat heitä ana- lysoimaan ja havainnoimaan musiikkia ja omaa musiik- kimakuaan. Lisäksi musiikin digitaalisten musiikkitieto- kantojen tehokkaasta selailusta ja käsittelystä hyötyisi- vät musiikkitieteilijät ja alan opiskelijat, Saari ja Lartil- lot summaavat.

Ohjelmisto musiikkimakusi jäljillä

Asiantuntijat etsivät mielen ja musiikin yhteyksiä

Olivier Lartillot, kollegoiden kesken Olli, muutti Parii- sista Jyväskylään kuusi vuotta sitten. Muutos Pariisin IRCAM:in (ransk. Institut de Recherche et Coordination Acoustique/Musique) tutkijasta Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksen post doc - ja sittemmin akatemiatut- kijaksi oli melkoinen.

– Oli rauhoittavaa muuttaa tänne hektisen Pariisin väi- tösaikani jälkeen. Yllätyin siitä, miten hienosti minut otettiin täällä vastaan, sain tuntea oloni heti kotoisaksi.

Jyväskylässä on Lartillot’n mielestä hyvä tasapaino kaupunkialueen vilkkauden ja luonnon välillä.

– Jyväskylä on suurempi kuin oma synnyinkaupunkini Lothringen Koillis-Ranskassa ja sopii minulle loistavasti.

Ensimmäiset hetket Suomessa ovat painuneet tutki- jan mieleen.

– Ilmasto oli suuri shokki. Saavuin Tikkakosken lento- kentälle maaliskuussa 2004 rajun lumimyrskyn jälkeen.

Nykyään suosikkejani ovat valoisat ja lumiset talvipäi- vät sekä keskikesän valoisat yöt. Niissä riittää ihmette- lemistä edelleen. Lempiajanvietettäni kesäisin on kävel-

lä valoisina öinä järvien rannoilla valokuvaamassa.

Lartillot arvostaa työyhteisöään ja tutkimusmahdolli- suuksia musiikin laitoksessa.

– Tutkimuksen kannalta täällä on ideaali työskennellä.

Huippuyksikkö mahdollistaa ainutlaatuisen, laajan ja monitieteisen tutkimuksen yhteistyössä osaavien kolle- goiden kanssa. Oma tutkimusalani on täällä yksi paino- aloista ja sen tutkimusta arvostetaan.

Kulttuurieroja on Lartillot’n mukaan Ranskan ja Suo- men välillä jonkin verran, molemmista löytyy kuitenkin omat hyvät puolensa.

– Ranskalaisia luonnehtisin ehkä hieman rennommik- si elämästä nautiskelijoiksi. Suomessa arvostan todella paljon ihmisten kärsivällisyyttä ja sitä, että toisia todella kuunnellaan. Vaimoni asuu edelleen pysyvästi Pariisissa ja olen onnellinen, että saan olla osa molempia kulttuu- reja. Jos jotain pitäisi kopioida Ranskasta Suomeen, se olisi kirjavampaa ruoka- ja viinikulttuuria sekä pimeän loppusyksyn ja alkutalven ajanjaksoille enemmän aurin- gon valoa.

Tutkija nauttii kahdesta kulttuurista

Pasi Saari (vas.) ja Olivier Lartillot analysoimassa neljän sekunnin musiikkinäytteestä muodostettua piirteiden etäisyysmatriisia.

Tiedonjyvä

6/2010 17

Pitkäaikainen haaveeni täyttyi viime tammikuussa, kun matkustin ensimmäistä kertaa elämässäni Afrikkaan.

Osoitteena oli Etiopia, jonne muutin viideksi kuukau- deksi vaihto-opiskelemaan Addis Abeban yliopistoon, etiopialaisen viittomakielen ja kuurojen kulttuurin kan- didaattitasoiseen koulutusohjelmaan. Ohjelmassa opis- kelee opettajaksi yhteensä 61 opiskelijaa, joista kuuroja on 38. Sain siis kunnian olla 39. kuuro. Muuna aikana tein vapaaehtoistyötä Kuurojen Liitossa viittomakielen sanakirjan levittämisen, kuurojen kulttuurin ja esikou- lutoiminnan parissa.

Sain kokea elävästi paikallisen kuurojen yhteisön elinvoimaisuuden. Kuurojen Liitossa järjestettiin lauan- taisin kuurotietoisuuden luentoja sekä erityisesti AIDS- valistusta. Useana päivänä viikossa oli kokoontumisia kahvilassa. Joka lauantaiaamu puoli seitsemän aikaan oltiin jo pelaamassa jalkapalloa – minulla oli silmät vie- lä ummessa, muilla ei ollut. Asuessani yli neljän kuu- kauden ajan yliopiston kampuksella tapasin joka päivä useita kuuroja opiskelijoita ja sain kokea heidän aidon vieraanvaraisuutensa. He kysyivät aina kuulumisia ja tervehtivät iloisesti. Jos joku oli yhdenkin päivän pois- sa, ihmeteltiin heti, mihin tämä oli kadonnut. Opiskeli- joihin tutustumisen lisäksi sain kokea eksoottisen ruo- ka- ja kahvikulttuurin. Kahvin väitetään olevan alku- jaan peräisin Etiopiasta. Siellä on tapana järjestää kahvi- seremonioita, joissa valmistetaan pavuista suurenmoi- nen, espressotyylinen kahvi. Paikallista perinneruokaa

kutsutaan injeraksi, joka muistuttaa pannukakkua. Sen päälle laitetaan lihaa, kasviksia ja eri kastikkeita. Ruoka syödään käsin!

Vaihto-opiskelu yliopistolla oli todella mielenkiin- toista. Mikään ei ollut varmaa, sillä en saanut virallis- ta rekisteröintiä. Opettaja saattoi vain jäädä pois luen- noltaan, luokkahuoneen sijainnista ei ollut varmuut- ta tai välillä olikin suullista opetusta. Yliopistolla ei ol- lut nykyajan mukavuuksia luokissa. Joillakin kursseilla oli kuitenkin korkeatasoinen opetus, mikä teki minuun vaikutuksen. Kuurojen opiskelijoiden korkea työmoraa- li oli kunnioitettavaa. He ahersivat otsa hiessä yön läpi kirjastossa lukemassa. Hyvä koulutus on avainsana pa- rempaan tulevaisuuteen.

Noiden viiden kuukauden aikana sain paljon usko- mattomia kokemuksia. Etiopialaisten ystävällisyys ja henkinen pääoma tekivät minuun lähtemättömän vai- kutuksen. Sulautuminen paikalliseen kuurojen yhtei- söön oli avartavaa ja ikimuistoista. Erityisesti lapset oli- vat mahtavia, sillä he tulivat laumoittain ihmettele- mään minua, valkoihoista muukalaista. Minut huomi- oitiin upeasti, kun kunniakseni järjestettiin suuret läksi- äisjuhlat mahtavine draama- ja tanssiesityksineen. Mys- tisen Etiopian tarjoamat kokemukset elävät sydämessä- ni ikuisesti.

Juhana Salonen

Suomalaisen viittomakielen aineenopettajaopiskelija

Seikkailu Afrikan sarven ylpeydessä

HANNA CEDERSTRöM

Juhana Etiopian Kuurojen Liiton tapaamisessa paikallisten ystäviensä kanssa.

KOLUMNI

V

aikka et itse ajattelisi musiikkia osana elämääsi, se on sitä. Ajattele vaikkapa kaste- tai rippijuh- laa, vihkimistä tai muistotilaisuutta ilman mu- siikkia. Musiikki on ihmiselle merkityksellistä, ja jokai- nen on omalla tavallaan musikaalinen. Jo mykkäfilmien taustalle laitettiin musiikkia elävöittämään tunnelmaa.

Ihminen liittää musiikkiin historiaa, tunteita ja muisto- ja. Usein kuulee ihmisten muistelevan mikä paikka, tun- ne, maku, kokemus tai muu asia nousee mieleen tietys- tä kappaleesta.

Tätä lehteä tehdessäni olen kuullut tutkijoilta, mi- ten musiikki herättää meissä tunteita ja liikettä, ja kuin- ka siitä on apua myös terapiassa. Jo vauvat aktivoituvat tanssahtelemaan musiikin tahdissa. Musiikkiin liittyy yhteenkuuluvuuden tunteita, historiaa ja jatkuvuutta.

Musiikkia on kaikkialla ja se yhdistää meitä kaikkia.

Vai kaikkia? Entäs esimerkiksi kuurot, saatat kysyä.

Edellisessä lehdessä haastattelin kuuroa musiikkiartis- tia. Musiikki siis rikkoo rajoja ja kuuluu kaikille. Se on osa ihmisen elämänkaarta sekä erilaisia elämänvaihei- ta ja -tapahtumia.

Musiikki on ollut vahva osa kasvuani lapsesta aikui- seksi. Pienenä mummoni opetti minulle erittäin kärsi- vällisesti monille niin tutun Aaronin pianokoulun kan- nesta kanteen, eikä mennyt kauaakaan kun jo soitim- me nelikätisiä kappaleita yhdessä. Tämän jälkeen pää- sin Lapinäidin kehtolaulun esitettyäni musiikkiluokalle, jolla olin läpi koko ala- ja yläasteaikojen. Musiikkiluok- kataipaleen alkuaikoina sain valita itselleni instrumen- tin, ja soitin tämän seurauksena trumpettia lähes kym- menen vuotta aktiivisesti erilaisissa kokoonpanoissa ja soittotunneilla. Tämän lisäksi lauloin kuoroissa Kol- meKuutosissa, Vox Aureassa ja edelleen Ruamjaissa. Pii- pahdin myös muutaman vuoden lapsinäyttelijän työssä kaupunginteatterilla yhtenä perheen seitsemästä lapses- ta Laulavassa Trappin perheessä. Harrastukseni veivät minua matkoille ympäri Suomea ja aina Barcelonaan ja Kanadan kiertueelle saakka.

Harrastukset ovat tärkeitä elämisen taitojen oppimi- sessa. Minulle ne ovat antaneet paljon kokemusta tii- viistä ryhmähengestä, tiimityöstä ja sitkeästä sekä pal- kitsevasta harjoittelusta. Esiintymiskokemusta kertyi, kansainvälisiä taitoja ja kulttuurintuntemusta opittiin ja

läpi elämän kanta- via ystävyyssuhteita syntyi. Kaikista näis- tä taidoista on ollut hyötyä myös työelä- mässä, jota voi ver- rata musiikkiharras- tuksiin. Viestintäpal- veluissahan toimim- me kuin parhain or- kesteri – jokainen

suorittaa oman vastuunsa, mutta vähintään kerran vii- kossa kokoonnumme koko yksikön voimin viikkopala- veriin. Joskus edessä on iltatöitä juhlavissa seremoniois- sa, kuten yliopiston avajaisissa, varainkeruussa tai pro- mootioissa. Lisäksi usein kokoonnutaan pienempiin tii- meihin miettimään tiettyjä projekteja, aivan kuin orkes- terissa soitinryhmittäin tehtäviin harjoituksiin.

Omana päävastuunani olevaa Tiedonjyvä-lehden prosessia voisi kuvata musiikkikappaleeksi. Prosessi al- kaa lehden suunnittelulla rauhallisesti, aivan kuin rau- hallinen alkusoitto. Suunnittelua seuraa toimintavai- he haastatteluineen, valokuvauksineen sekä taittoineen.

Vaihetta voi verrata kappaleiden väliosiin ja päivien in- tensiteetti vaihtelee fortesta fortissimoon ja rytmi nou- see allegroon erityisesti loppua kohden. Kun lehti läh- tee painoon seuraa arkistointi, lehden prosessin lop- pusoitto, rauhallinen vaihe. Sitten lehti ilmestyy painos- ta ja saamme kokea viimeiset fanfaarit, finaalin. Seuraa se hetki, kun orkesteri vaimenee. Se maaginen hetki esi- tyksen ja sen esittäjien kovasti odottamien mahdollisten aplodien välillä.

Olen toiminut tehtävässäni tiedottajana ja Tiedonjy- vän toimitussihteerinä maaliskuun alusta lähtien ja tä- hän saakka olemme toimituksessa saaneet kokea nii- tä aplodejakin. Se tuntuu aina yhtä hyvältä kuin laval- la tuon odottavan hetken jälkeen tai suvivirren soidessa koululaisten odottaessa salin oven takaa avautuvaa ke- sälaidunta, kiitos teille siitä.

Aurinkoista ja musiikin täyteistä syksyä toivottaen, Janiika Vilkuna

tiedottaja, toimitussihteeri

Musiikkia & Elämää

Tiedonjyvä

6/2010 19

” ^M

usiikkikasvatus on kokonaisvaltaista pään ja ke- hon koordinaatiota kehittävää toimintaa. Mu- siikki on tunteiden, oman olemisen ja ajatus- ten työstämisen kielikoulu. Olen aina opettanut koulus- sa paljon musiikkia. Se tukee tapaani tehdä työtä ja tuoda persoonani mukaan opetukseen, kertoo vuoden alum-

niksi valittu Reima Viitala.

Viitala on opettaja ja Semmareiden johtaja, sekä yh- teisöllisyyden nimiin vannova musiikkikasvattaja.

– Olen ollut tekemässä useita koulumusikaaleja.

Niitä tehdessä koetaan oppilaiden kanssa yhdessä innostusta, onnistumisen elämyksiä, vaikeuksien voittamista, itseluottamuksen kehittymistä, roh- keutta, yhteishengen lisääntymistä, toisten kan- nustamista ja halua leikkiä. Se on minun tapa-

ni toivottaa lapsille hyvää elämää.

Tärkein yleisö on oppilaat

Yhteisöllisyydestä tuli tärkeä osa Viita- lan elämää jo opiskeluaikoina.

– Opettajakoulutuslaitoksessa oltiin paljon yhdessä ja pidettiin monen- laisia juhlia. Hyvät muistot noilta ajoilta ovat varmasti jättäneet jäl- kensä yhteisöllisen toiminnan ko- rostamiseen työssäni. Opiskel- lessani Musica-kuorossa laula- minen oli tärkeää ja perustim- me noina aikoina myös Sem- marit. Elämä oli mukavaa ja rentoa – tuntui, että opis- kelu sujui siinä sivussa.

Viitala valmistui OKL:sta vuonna 1991.

Opettaja toivottaa musiikilla lapsille hyvää elämää

TEKSTIT Johanna Rossi KUVAT Sami Haapoja

Opettaja toivottaa musiikilla lapsille hyvää elämää

Työelämä vei opettamaan ensin Vantaalle, Jyväskylään ja lopulta Multialle. Tällä hetkellä hän toimii Sinervän koulukeskuksen 6. luokan luokanopettajana ja 7. luo- kan musiikinopettajana. Tärkein saavutus työelämässä oli oppilailta saatu poikkeuksellinen palaute.

– Abivuonnaan entisen kouluni oppilaat kutsuivat it- sensä kylään luokseni, 350 kilometrin päähän laulamaan ala-asteen musikaalibiisejä. Se tuntui kunnianosoituk- selta ja on ollut erityinen ammatillinen hetki elämässäni, voimaanuttava ja generatiivinen. Kun näki heidät ryh- mänä, vahvoina ja aikuisina, saattoi ajatella, että itselläni- kin oli ehkä ollut pieni osa heidän kasvamisessaan.

Nostetaan malja taiteelle

Semmarit on Reima Viitalalle monella tavalla merkittä- vä joukko.

– Semmarit on luonnollinen osa elämääni. Toimin- ta on minulle tärkeä henkireikä ja vastapaino opetta- jan työlle. Semmarit kannustavat minua omien rajoje- ni siirtämisessä. Olen nimittäin helposti vetäytyvä ja it- seäni ankarasti kontrolloiva. Semmarit tuovat perspek- tiiviä elämääni.

Kuoron tarinaan mahtuu monta erikoista sattumusta ja joka konsertissa naurattaa jokin odottamaton asia.

– Tulee aika usein kerrottua, että olen seisonut Sibelius- talon näyttämön reunalla Kilttihame päällä ilman alus- housuja kun havaitsin, että ensimmäinen katsomorivi oli oikeastaan heti allani.

Tärkeimmiksi arvoikseen Viitala luettelee perheen, oi- keudenmukaisuuden, kauneuden ja moraalisen hyvän.

– Yhteisöllisen toiminnan korostaminen työssä ei ole turhaa, turhanpäiväistä tai tyhjää juhlapuhetta, vaan käytännön vahvistama tosiasia. Niin haluan sen ajatella.

Nostan alumnitunnustuksella maljan taiteelle!

Mikä? Seminaarinmäen mieslaulajat, tuttavallisemmin Semmarit. Laulajia 21, kuoronjohtaja Reima Viitala.

Milloin? Perustettu Jyväskylän yliopistossa vuonna 1989.

Albumit?

Kuka on tuo mies (1993) Ruohonjuuritasolla (1995) Sampo Texas (1996) Ukkokiekuu (1998) Hakkaan sun ovee (2001) Wunderbaum (2004) Laulut ja tarinat (2007) Semmarit 20-kokoelma (2009) Suuntaamme avaruuteen LIVE (2009)

Muistorikkaimmat keikat? Yläkaupungin yö 1991, Montreaux 1996, Ruisrock 1995, USA, 20-vuotisjuhla- kiertue 2009.

– Parasta Semmareissa on ensimmäinen olut keikan jälkeen, konsertin nostattamien tunteiden myrskyssä.

Pahinta on poikien paimentaminen; heidän siis pitäisi olla ihan aikuisia miehiä ja vieläpä suurin osa opettajia, mutta aina ei siltä tunnu, Viitala naurahtaa.

Semmarit tekee vuosittan konserttikiertueen uudella ohjelmistolla ja kiertää kesällä festareita. Marraskuussa kuoro lähtee kiertueelle Kiinaan.

Semmareista vastapainoa opettajan työlle

Tiedonjyvä

6/2010 21

Kansainvälistyminen tuottaa organi- saatiolle monenlaisia haasteita. Yri- tykset voisivat hyödyntää prosessis- sa kansainvälisiä osaajia, mutta ei- vät välttämättä tiedä, mistä heitä löytää. Vastaavasti kansainväliset opiskelijat eivät tiedä, mitä kautta markkinoida itseään työharjoitte- luun eri organisaatioihin. Ulkomai- set työharjoittelijat tuovat alueelle erityisosaamista, joka on alueen ta- louselämälle ja kansainvälistymisel- le tärkeää.

– Keski-Suomessa opiskelee jatku- vasti tutkinto- ja jatko-opiskelijata- son kansainvälisiä osaajia. Kysymys onkin ollut, kuinka osaamisen ky- syntä ja tarjonta saadaan kohtaa- maan, suunnittelija Tiina Saarinen Jyväskylän yliopistosta kertoo.

Asiaa alettiin pohtia laajasti vuon- na 2006 Keski-Suomen kansainvä- listymisen toimintaohjelman puit- teissa useiden oppilaitosten ja yri- tysmaailman yhteistyönä. Silloin päätettiin kartoittaa Jyväskylän yli- opistossa, ammattikorkeakoulussa ja koulutuskuntayhtymässä opiske- levien ulkomaisten opiskelijoiden työharjoittelutilanne ja -mahdolli- suudet. Kävi ilmi, että kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Näihin tarpei- siin kehitettiin maailmalähellä.fi

-osaajaportaali, joka julkistettiin ke- väällä 2010.

– Kansainvälinen opiskelija voi si- vustolla luoda itselleen osaajaprofii- lin. Työharjoittelijaa etsivä työnanta- ja voi puolestaan löytää itselleen so- pivan osaajan erimittaisiin työhar- joitteluihin esimerkiksi kielitaidon, kulttuuritaustan, kotimaan tai osaa- misprofiilin perusteilla, Saarinen kertoo.

Myönteisiä kokemuksia

Hyviä kokemuksia kansainvälisistä työharjoitteluista on jo saatu. Läm- mitystekniikkaa uusiutuville poltto- aineille valmistava Ariterm halusi laajentaa toimintaansa Puolan, Sak- san ja Iso-Britannian markkinoille.

Yritykseen löydettiin maailmalähel- lä.fi -osaajista työharjoitteluun kol- me ulkomaalaista opiskelijaa – kaksi yliopistosta ja yksi ammattikorkea- koulusta.

Opiskelijat työskentelivät kan- sainvälistymisprojektissa, jossa he toimivat oman kotimaansa markki- noiden asiantuntijoina. Jyväskylän yliopistosta Aritermille töihin lähte- neet nuoret naiset ovat nyt valmis- tumassa uusiutuvien energioiden kansainvälisistä maisteriohjelmista.

Toinen heistä jatkaa jo tässä vai- heessa etätyössä yrityksessä ja toi- nen mahdollisesti myöhemmin.

– Työharjoittelukokemukset olivat yrityksellemme todella arvokkaita.

Huomasimme, että maailmalle on turha lähteä opportunistisella asen- teella seikkailemaan. Omat vahvuu- det sekä paikalliset tavat ja toimijat on tunnettava. Harjoittelijoiden avulla tavoitteisiin voidaan päästä, Aritermin toimitusjohtaja Petteri Korpioja kertoo.

– Työharjoittelijat auttoivat meitä tunnistamaan vahvuutemme sekä päättämään millä strategialla ja ai- kataululla tulemme kunkin kolmen kohdemaan markkinoilla toimi- maan. Olemme niin tyytyväisiä ke- sän tuloksiin, että haluamme tarjota töitä kansainvälisille opiskelijoille jatkossakin.

Opiskelijat kertoivat Saarisen mu- kaan kesän olleen antoisa, työn- täyteinen ja erittäin opettavainen.

– Tämä on erinomainen esimerkki eri oppilaitosten rajat ylittävästä yh- teisestä toiminnasta yrityksille ja opiskelijoille. Tähtäimessä on tule- vaisuudessa kehittää vastaava osaa- japortaali myös suomalaisten opis- kelijoiden käyttöön, Saarinen sanoo.

Janiika Vilkuna

Osaajaportaalista apua

kansainvälistymiseen

Filosofian tohtori, tietotekniikan lehtori Jarmo Juhani Ernvall me- nehtyi elokuun helteiden loppuessa.

Jarmo tuli matematiikan laitok- selle tietojenkäsittelyopin lehtorik- si vuonna 1981. Aikaisemmin hän

oli työskennellyt Turun yliopistossa.

Hänellä oli laaja teoreettisen tieto- jenkäsittelyn tietämys ja vahvuutena tietojenkäsittelyn menetelmien tark- ka matemaattinen käsittely.

Jarmon pääasiallinen tehtävä oli opetus ja hän luennoi mielellään pe- rusopetuksen opintojaksoja. Hän oli perinteisten opetusmenetelmien vankkumaton kannattaja ja liitutau- lu oli viimeisiin vuosiin saakka hä- nen luennoillaan ahkerassa käytössä.

Luentokurssien valmistelussa hän oli tunnollinen ja tarkka. Kaiken piti ol- la ajoissa valmista ja hyvin hallinnas- sa. Korjauksia ja uudistuksia luentoi- hin hän teki välittömästi jo seuraa- vaa vuotta varten.

Jarmo seurasi kaikkia uusia omaan ammattinsa hoitoon liittyviä asi- oita. Kun hän sai tietoonsa, että jo-

tain uutta on suunnitteilla, ei kestä- nyt kauan, kun hänellä oli jo iso nip- pu asiaa koskevia tietoverkoista löy- tyneitä papereita. Niitä hän sitten il- tapuhteinaan lueskeli kotonaan.

Tämän vuoden keväänä hän sa- malla tarkkuudella ja huolellisuu- della, kuten lehtorin viran hoidossa, valmisteli uuteen asuntoonsa muut- tamista. Muuttoa suoritettiin rauhal- lisesti ja harkiten.

Yliopiston opettajat ja muut kolle- gat jäävät kaipaamaan hänen rauhal- lista, leppoisaa olemustaan ja opis- kelijat hänen asiantuntevia luen- tojaan.

Pentti Hämäläinen tietotekniikan lehtori Kirjoittaja on Jarmon pitkäaikainen työtoveri

Suositun laulukirjan voi tilata osoitteesta www.jyu.fi/prtuotteet.

Teos on myynnissä myös Kirjavitriinissä yliopiston kirjaston 1. kerroksessa sekä Kampus Kirjassa Gummeruksenkatu 6.

Kirjan hinta on 36 euroa.

KANSAKOULUAJOILTA NYKYPÄIVÄÄN, HANNIKAISESTA SEMMAREIHIN

Jyväskylän yliopiston 75-vuotisjuhlakirja tarjoaa 38 iki-ihanaa laulua esittelyineen, täydellisine sanoineen ja nuotteineen suomalaisen koululauluperinteen syntysijoilta. Kätevä kierresidonta pitää nuotit tukevasti nuottitelineessä.

Seminaarinmäen koululauluja

– Jyväskylän yliopisto 75 vuotta – Erja Kosonen ja Reijo Pajamo

IM MEMORIAM

Jarmo Juhani Ernvall

Tiedonjyvä

6/2010 23

–Yhdessä tekemisen riemu, akrobatiailmaisu, vertikaa- likangas, köysi, trapetsi, liike, tanssi, ilmaisu, elävä mu- siikki, puvustus, valo, taitava ohjaus ja tuotanto, luette- levat Erika Forsberg, Lotta Roukala ja Eero Virtanen kysyessäni mielikuvia ja kokemuksia Circus Uusi Maa- ilman toiminnasta.

– Ohjaajamme Seija Hakkarainen teki vuonna 2006 nykysirkusteoksen Uusi Maailma kaupunginteatterin pienelle näyttämölle. Koimme ryhmänä saaneemme teoksen myötä aikaan jotain ainutlaatuista sekä ryhmäl- le yhteisen äänen, jonka parissa halusimme jatkaa toi- mintaa, perustajajäseniin kuuluva Forsberg kertoo ryh- män alkutaipaleesta.

Näin perustettiin ensimmäinen keskisuomalainen ny- kysirkusryhmä Circus Uusi Maailma. Ryhmää ylläpitää Sirkusyhdistys Circus Uusi Maailma ry, joka perustettiin 2007. Ryhmä koostuu eri taiteenalojen ammattilaisista ja opiskelijoista. Esiintyvään ryhmään kuuluu kuusi esiin- tyjää, ohjaaja, valohenkilö, puvustaja sekä valokuvaaja.

Haastateltavat kuvailevat toimintaansa monipuoliseksi ja Jyväskylän leveysasteilla ainutlaatuiseksi.

– Vaikka ilma- ja tolppa-akrobatia ovat pääilmaisukei- nomme teoksissamme, kuuluu niihin paljon muutakin, kuten mimiikkaa, tanssi-ilmaisua sekä elävää musiikkia ja valoilmaisua. Esityksissämme ei erotu se, kuka on il- ma-akrobaatti ja kuka muusikko, vaan kaikki ovat mu- kana esityksessä, Forsberg kuvailee.

– Kutsummekin itseämme ensisijaisesti esiintyjiksi, koska kaikki ovat esityksessä myös roolissa, Roukala täs- mentää.

Ryhmän esiintyviin jäseniin kuuluu Jyväskylän yli- opiston opiskelijoita useilta eri aloilta. Mukana on täl- lä hetkellä liikuntapedagogiikan, etnologian, psykologi- an, sosiologian ja kirjallisuuden pääaineopiskelijoita aina fukseista seitsemännen vuoden opiskelijoihin.

– Kaikkia meitä yhdistää halu ilmaista itseään nykysir- kuksen keinoin, haastateltavat summaavat.

Elävää musiikkia jäsenet luonnehtivat teostensa kivija- laksi. Musiikki sovitetaan aina teosta varten. Sen sovitta- minen teoksiin on haastavaa, sillä musiikki kommunikoi lavalla liikkeen ja muun toiminnan kanssa.

– Muusikkona toimintamme tarjoaa itselleni uuden- laisia haasteita niin musiikillisesti kuin liikunnallisesti- kin. Musiikillisten ajoitusten pitää olla täysin kohdallaan, ja musiikki ja toiminta sovitetaan yhteen lähes kokonaan

ryhmän yhteisharjoituksissa. Sama koskee valomiehen toimintaa, kiteyttää Virtanen, aikanaan Jyväskylän yli- opiston musiikkitieteistä valmistunut alumni ja esiinty- vän ryhmän muusikko.

Kampukselta maailmalle ja takaisin

Circus Uusi Maailma on esiintynyt Suomessa, Venäjällä ja Saksassa. Esityksiä on luotu monenlaisiin ympäristöi- hin.

– Olemme esiintyneet näyttämöillä, seuraintaloil- la, puistoissa, kävelykaduilla ja pubeissa, Forsberg sum- maa.

Jyväskylässä ryhmä on esiintynyt kaupunginteatteril- la, Yläkaupungin yössä, Siltasalissa, Ryhtilässä ja muun muassa yliopiston avajaisissa. Hahmoja on nähty vie- railemassa myös kävelykadulla ja Alvar Aalto -museos- sa. Nyt työn alla on uusi teos Bass&Pole, jonka kantaesi- tys nähdään Jyväskylässä ravintola Vakiopaineessa mar- raskuussa.

Esiintyjät luonnehtivat teosta kabareetyyliseksi ja la- konista, hieman Kaurismäkeläistä huumoria sisältäväk- si esitykseksi.

– Akrobatiavälineenä käytetään kiinalaista tolppaa.

Esityksessä yleisö pääsee kokemaan esityksen hyvin lä- heltä Vakiopaineen kokoisessa tilassa, Lotta kertoo.

Matkat ovat poikineet myös kansainvälistä yhteistyötä.

Ryhmä oli saksalaisen taitelijaryhmän vieraana Kuumu- teoksen kiertueella Saksassa, ja saksalaiset kävivät vasta- vierailulla Suomessa syyskuun lopulla.

– Yhteistyö on hyvin opettavaista ja parhaimmillaan erittäin intensiivistä. Löysimme matkallamme Saksassa ihanan, paljon Vakiopainetta muistuttavan esiintymis- paikan. Halusimme luoda yhdessä sinne esityksen, joka lopulta syntyi kahdessa päivässä, nimeksi sille annoimme A Retrospective World, esiintyjät kertovat haltioissaan.

Avoimet kurssit sopivat kaikille

Keski-Suomen alueella ei ole sirkuskoulua, joten Circus Uusi Maailma tarjoaa ilma- ja pariakrobatian kursseja kaikille yli kahdeksanvuotiaille kokemukseen katso- matta. Kursseja on järjestetty perinteisesti kaksi kertaa vuodessa ja seuraava kurssi järjestetään keväällä. Ryh- mäläiset sanovat kurssin sopivan kaikille, sillä kurssilla

Elämyksiä Uudessa Maailmassa

TEKSTI Janiika Vilkuna KUVA Sami Haapoja

tehdään kaikentasoisia kehonhallin- taharjoituksia.

– On hienoa nähdä, kun ih- miset saavat uusia oivalluksia ja elämyksiä liikkumisestaan ja kehostaan. Moni ei uskoi- si, että voikin muun muas- sa kannatella toista ihmis- tä tai itseään omalla ke- hollaan niin maassa kuin ilma-akrobatiavälineis- sä, Lotta tiivistää.

– Toimintaan mu- kaan lähtiessäni en omannut minkään- laista liikuntataustaa.

Musiikin esittämisen yhdistäminen akro- batiaan on ollut to- della antoisaa ja mu- kavaa vaihtelua, Eero kertoo.

Kurssin aikana tai sen jälkeen voi liittyä yhdistyksen jäsenek- si ja osallistua vapail- le harjoitusvuoroille.

Kurssilla on ollut par- haimmillaan osallistu- jia kolmessa sukupol- vessa: isoäiti, äiti ja tytär samasta perheestä. He kaikki kokivat saaneensa kurssilta jotain.

– Riemastuttavinta oli, kun perheen 70-vuotias iso- äiti ilakoi onnistumistaan yli- voimaisesti eniten vertikaa- likankaassa keinuessaan, Lotta muistelee.

www.uusimaailma.org _SAMI ^H

AAPOJA

Tiedonjyvä

6/2010 25

Simulointi tehostaa muodon suunnittelua

FM Jukka Toivasen tietotekniikan väitöskirja Shape optimization utiliz- ing consistent sensitivities tarkastet- tiin 26.8. Vastaväittäjänä toimi do- sentti, Dr. Ing. Eduard Rohan (Uni- versity of West Bohemia, Tsekin ta- savalta), ja kustoksena professori Raino A. E. Mäkinen.

Heikentynyt näkö on iso terveysriski iäkkäille

TtM Jenni Kulmalan gerontologian ja kansanterveyden väitöskirja Visu- al acuity in relation to functional performance, falls and mortality in old age tarkastettiin 27.8. Vastaväit- täjänä oli professori Sirpa Hartikai- nen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustok- sena professori Taina Rantanen.

Virtausilmiöiden tietokonesimulaatioita laskentatehojen äärirajoilla

FM Keijo Mattilan tietotekniikan väitöskirja Implementation tech- niques for the lattice Boltzmann method tarkastettiin 28.8. Vastaväit- täjänä oli associate professor Bas- tien Chopard (CUI, University of Ge- neva, Sveitsi) ja kustoksena profes- sori Tuomo Rossi.

Uusi menetelmä aivotoiminnan erittelyyn

M.Sc Fengyu Congin tietotekniikan väitöskirja Evaluation and extraction of mismatch negativity through ex- ploiting temporal, spectral, time-fre- quency, and spatial features tarkas- tettiin 2.9. Vastaväittäjänä oli pro- fessori Peter Molenaar (Pennsylvania State University, USA) ja kustoksena professori Tapani Ristaniemi.

Perinneleikit kehittävät lasta monipuolisesti

Musiikin maisteri Borbála Tamá- siné Dsupinin musiikkitieteen väi- töskirja A népi játékok és amozgás reláiója, és funkciója a 3–7 éves gyermekek személyiségfejlödésében tarkastettiin 3.9. Vastaväittäjänä oli Dr. Ildikó Sándor, (Hungarian Herita- ge House, Budapest, Hungary) ja kustoksena emeritusprofessori Matti Vainio.

Hyvä perehdyttäminen tukee ammatillista kasvua

KTM Hannu U. Ketolan yrittäjyy- den väitöskirja Tulokkaasta tuotta- vaksi asiantuntijaksi. Perehdyttä- minen kehittämisen välineenä eräissä suomalaisissa tietoalan yri- tyksissä tarkastettiin 3.9. Vastaväit- täjänä oli professori Kyösti Kurtak- ko (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Matti Koiranen.

Työkokemus muovaa aikuisopiskelijan kuvaa opettajuudesta

KL Marjaana Leivon kasvatustie- teen väitöskirja Aikuisena opettajak- si. Aikuisopiskelijan merkittävät op- pimiskokemukset opettajan työn ja opettajankoulutuksen vuorovaiku- tuksessa tarkastettiin 3.9. Vastaväit- täjänä oli professori Anneli Lauriala (Lapin yliopisto) ja kustoksena pro- fessori Juha Hakala (Kokkolan yli- opistokeskus Chydenius).

Apurahoitus muokkaa kirjailijan ammattia ja työtä

FM Elina Jokisen kirjallisuuden väi- töskirja Vallan kirjailijat. Valtion apurahoituksen merkitys kirjailijoille vuosituhannen vaihteen Suomessa tarkastettiin 4.9. Vastaväittäjänä oli emeritusprofessori Juhani Niemi ja kustoksena emeritaprofessori Leena Kirstinä.