TERRA 127: 4 2015 Uutisia ja tiedonantoja – Nyheter och meddelanden
206
Vuoden 2015 Maantieteen päivät järjestettiin Tam- pereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa 29.–30.
lokakuuta. Järjestelyistä vastasi johtamiskorkea- koulu yhdessä Suomen Maantieteellisen Seuran (SMS) ja Alue- ja ympäristötutkimuksen (AYS) seuran kanssa. Päivien tämänvuotisena teemana oli
”Muutoksen ekologiat”. Varsinaisia päiviä edeltä- neenä keskiviikkona järjestettiin myös maantieteen
tutkijakoulun intensiivikurssi sekä perusopiskeli- joiden gradupaja.
Vuotuistapaamisen avajaispuheenvuoron piti pro- fessori Jouni Häkli. Hänen mukaansa maantiede kietoo monipuolisesti yhteen ympäristön muutokset ja yhteiskuntaan vaikuttamisen, ja sillä on ajan her- molla olevaa kriittistä potentiaalia. Tästä väkevän todisteen antoi tapahtuman ohjelmaan kuuluneet 64
Muutoksen tuulia ja historian lehtien havinaa Tampereella
TERRA 127: 4 2015 Uutisia ja tiedonantoja – Nyheter och meddelanden 207 esitelmää. Ne käsittelivät luonnon- ja kulttuuriym-
päristöjen muutoksia, luonnon ja kulttuurin välisiä vuorovaikutussuhteita, kaupunkisuunnittelua ja -po- litiikkaa, innovaatiotutkimusta sekä vastuullista tu- rismia, muutaman teeman mainitakseni. Suomalai- sen maantieteen kansainvälistymiskehitystä kuvaa, että lähes puolet esitelmistä pidettiin englanniksi.
Avajaistilaisuuteen tervehdyksensä toi myös joh- tamiskorkeakoulun johtaja Antti Lönnqvist, joka myös korosti maantieteen teemojen ajankohtai- suutta ja yleistä kiinnostavuutta. Avajaistilaisuuden kolmas puhuja, SMS:n puheenjohtaja Kari Syn- berg, painotti maantieteen merkitystä muun muas- sa geopoliittisten kriisien ja esimerkiksi uusnatio- nalismin ymmärtämisessä.
Käsitteistä oikeudenmukaisuuteen
Avajaissanojen jälkeen kuultiin kaksi keynote- luentoa. Ensimmäisenä puhui ympäristöpolitiikan ja -suunnittelun professori Simin Davoudi New- castlen yliopistosta. Hän analysoi muotikäsitteek- si noussutta resilienssiä (palautumiskyky), ja sen kautta laajemminkin ideoiden edellytyksiä mää- ritellä sitä, mitä pidetään ”itsestään selvänä, uni- versaalina ja välttämättömänä”. Davoudin mukaan – brittiläisestä vinkkelistä katsoen – 1900-luvun vaikutusvaltaisimpia ajatusrakennelmia ovat olleet uusklassinen taloustiede ja rationaalisen valinnan teoria, joiden rinnalla ovat kulkeneet kompleksis- ten systeemien teorian ja resilienssin tutkimuspe- rinteet. Resilienssipuheessa tulevaisuus nähdään paradoksaalisesti yhtäältä emergenttinä ja sen haas- teet liian ennakoimattomina, jotta valtion kaltaiset jäykiksi ymmärretyt rakenteet voisivat uskottavasti ja tehokkaasti vastata niihin. Näin tuotetaan mieli- alaa, jossa vastuu yhä epävarmempana näyttäyty- vän tulevaisuuden tuomiin haasteisiin varautumi- sesta asettuu taakaksi yksilön harteille.
Resilienssi tukee siis uusliberalistisia pyrkimyk- siä purkaa ”kahlitsevia” ja ”rajoittavia” hyvin- vointivaltiorakenteita. Yhä monimutkaisemmiksi muuttuvat systeemit tarjoavat edellytyksiä radikaa- leillekin yhteiskunnallis-taloudellisille reformeille, mutta resilienssin käsite tarjoaa yhtä lailla kanavan konservatiivisille pyrkimyksille vastustaa vallan uusjakoa ja liian radikaaleiksi koettuja muutoksia.
Koska vastuu tulevaisuuden luomisesta ulkoiste- taan yksilöille, resilienssipuhe tarjoaa perustelun myös aiempaa minimaalisemmalle, teknokraatti- selle business as usual -hallinnoinnille (governing at distance), jonka tuottamat jatkuvuudet tukah- duttavat suurempien muutosten mahdollisuuden.
Laajan käsiteteoreettisen esityksensä summana Davoud totesi, että resilienssin käsite tarjoaa para- doksaalisesti uskottavan kuuloisia ”ratkaisuja” uu-
siin politiikkaongelmiin ollen samalla täydellisen yhteensopiva jo vakiintuneiden arvo- ja valtajärjes- telmien kanssa.
Päivien toisen keynote-luennon piti Clive Bar- nett, joka toimii maantieteen ja yhteiskuntateorian professorina Exeterin yliopistossa. Esitelmässään hän eritteli syitä, jotka ovat johtaneet ”sosiaalisen oikeudenmukaisuuden negatiivisen määrittelyn”
(epäoikeudenmukaisuuden) ylivaltaan yhteiskun- tamaantieteessä 40 viime vuoden aikana. Barnettin mukaan maantieteilijät eivät ole tietoteoreettisen fundamentalismin pelossaan juurikaan uskalta- neet visioida normatiivisia sisältöjä sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle (sille, miten pitäisi olla).
Kausaalisia prosesseja kartoittavalle yhteiskunta- maantieteelle epäoikeudenmukaisuus näyttäytyy lähinnä empiirisenä tosiseikkana, jota voi tarkas- tella tukeutumalla suhteellisten hyvinvointierojen maantieteellisiin ilmentymiin ja oikeudenmukai- suutta koskeviin teorioihin.
Hieman poleemiselta vaikuttaneesta alkuasetel- mastaan huolimatta Barnett tuntui pitävän perustel- tuna, että maantiede keskittyy jatkossakin nimen- omaan epäoikeudenmukaisuuteen. Normatiivisen oikeudenmukaisuuden ja empiirisesti ilmenevän epäoikeudenmukaisuuden käsitteiden välinen pai- notusero itse asiassa näyttää erottavan kriittisen yhteiskuntatieteen normatiivisesta yhteiskuntafilo- sofiasta. Barnettin mukaansa empiriaan perustuvan kriittisen prosessin vahvuutena on dialogisuus – havaintoperustaiset epäoikeudenmukaisuusväitteet asettuvat osaksi jatkuvaa keskustelua ja demokraat- tisesti arvioitavaksi. Vastaavasti normatiivisten oi- keusteorioiden – jossa oikeusteoria (justice) esite- tään tutkimusprosessin lopputuloksena – ongelma- na on monologisuus ja oletus universalismista.
Keynote-luentojen jälkeen päivän ohjelma jatkui perinteiseen tapaan työryhmätyöskentelyllä. Työ- ryhmien aihepiirit vaihtelivat tänä vuonna ympäris- tönmuutoksesta kulttuuriympäristön määrittelyyn, Euroopan unionin energiapolitiikasta kaupunki- suunnittelun koviin ja pehmeisiin käytäntöihin, talouden ja liikenteen maantieteestä visuaalisiin menetelmiin ja territoriaalisuuden tarkastelusta ympäristö- ja luontosuhteen tiivistymiin. Teemois- sa korostuivat poliittisen maantieteen ja yhteiskun- nallisen ympäristötutkimuksen näkökulmat, mutta suoranaisilta temaattisilta päällekkäisyyksiltä väl- tyttiin. Päivien ohjelma tuntuikin korostavan po- sitiivisella tavalla maantieteen monipuolisuutta ja kykyä tarttua ajankohtaisiin aiheisiin.
Aluetiede juhlakaluna
Iltajuhlan näyttämönä toimi yliopistokampuksen välittömässä läheisyydessä, Technopolis-yritys-
TERRA 127: 4 2015 Uutisia ja tiedonantoja – Nyheter och meddelanden
208
laitokselta valmistuneen Pekka Niittysen tutkiel- malle Arktis-alpiininen kasvillisuus ja maaperän kosteus.
Päivät huipentuivat perjantain alkuiltapäivän paneelikeskusteluun, jossa pohdittiin maantieteen institutionaalista tulevaisuutta. Keskustelun päät- teeksi Maantieteen päivien viestikapula ojennettiin Itä-Suomen yliopistolle, joka isännöi vuoden 2016 päiviä Joensuussa.
MIKKO ITÄLAHTI puistossa sijaitseva ravintola Aleksis. Kollegiaa-
lisen yhdessäolon tunnelma, tiedehistorian siipien havina, hillitty, tyylitelty valaistus ja erinomaisen huomaavainen palvelu onnistuivat luomaan puit- teiltaan arkiseen lounasravintolaan arvokkaan juh- latunnelman.
Tamperelaisen aluetieteen 50-vuotista taivalta muisteltiin valokuvakavalkadilla ja dosentti Kir- si Pauliina Kallion juontamalla, tamperelaisten aluetieteilijöiden tähdittämällä kuvaelmalla. Vuo- den pro gradu -palkinto myönnettiin tänä vuonna Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen
