Kaupassa, pankissa, raiteilla : tietotekniikan kehitysvaiheita 1960-luvun Suomessa Keskon, Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin ja Valtionrautateiden toteuttamina

KAUPASSA, PANKISSA, RAITEILLA

Tietotekniikan kehitysvaiheita 1960-luvun Suomessa

Keskon, Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin ja Valtionrautateiden toteuttamina

Sini Kannela

Jyväskylän yliopisto

Historian ja etnologian laitos Pro gradu -tutkielma

Taloushistoria Toukokuu 2019

JYVÄSKYLÄNYLIOPISTO

Tiedekunta

Humanistis-yhteiskuntatieteellinen Laitos

Historia ja etnologia Tekijä

Sini Kannela Työn nimi

Kaupassa, pankissa, raiteilla – tietotekniikan kehitysvaiheita 1960-luvun Suomessa Keskon, Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin ja Valtionrautateiden toteuttamina.

Oppiaine Taloushistoria

Työn laji Pro gradu Aika

05/2019

Sivumäärä 66

Tiivistelmä

Tutkielmani keskittyy tietotekniikan maailmanlaajuiseen kehitykseen liittyvään ilmiöön, jossa reikäkorttikoneista siirryttiin ensimmäisen ja toisen sukupolven tietokoneisiin viime vuosisadan keskivaiheilta alkaen. Tietokoneet ovat olleet osa ihmiskunnan historiaa vasta lyhyeksi katsotun ajan, mutta niiden yhteiskunnalliset vaikutukset ovat olleet sitäkin kokonaisvaltaisempia.

Tutkimuksessani syvennyn siihen, onko organisaation toimialalla ollut havaittavaa vaikutusta tietoteknisiä ratkaisuja koskevia päätöksiä tehtäessä. Lisäksi selvitän, onko tutkimukseen valittujen organisaatioiden välisissä toimintatavoissa tai päätöksissä huomattavaa samankaltaisuutta tai huomattavia eroja tietoteknisen uudistusprosessin toteutuksen suhteen.

Tutustun kolmen suomalaisen organisaation, Keskon, Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin sekä Valtionrautateiden, 1960-luvulla toteuttamiin tietoteknisiin uudistusprosesseihin kvalitatiivisia metodeja hyödyntäen. Tutkielmani primaariaineistot ovat sekä Elinkeinoelämän keskusarkistoon että Kansallisarkiston Mikkelin toimipisteeseen tallennettua materiaalia. Tutkielman käsittelyosassa laadin prosesseista kronologiset tapahtumakuvaukset realistisen historiallisen narratiivin avulla, jonka jälkeen perehdyin prosessien toteutukseen vertailevan historiallisen analyysin keinoin.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, ettei organisaation toimialalla ole ollut selvästi havaittavaa vaikutusta tietoteknisiä ratkaisuja koskevassa päätöksenteossa, mutta organisaatioiden välisissä toimintatavoissa on ollut sekä vahvasti samankaltaisia että toisistaan poikkeavia piirteitä muutoksen toteuttamisessa. Jatkotutkimus laajemmalla otannalla toisi mielenkiintoista informaatiota myös toimialojen välisistä eroista, sillä useamman havaintoyksikön avulla olisi mahdollista saada esiin toimialakohtaisia käytänteitä.

Asiasanat

Taloushistoria; tietotekniikka; atk; prosessi; uudistus; Kesko; SKOP; Valtionrautatiet Säilytyspaikka

JYX-aineistotietokanta Muita tietoja

Sisällysluettelo

1 JOHDANTO ... 1

1.1TUTKIMUSAIHE ... 1

1.2AINEISTOKATSAUS ... 2

1.3OPINNÄYTTEEN TAUSTATEKIJÄT JA TUTKIELMAN RAKENNE ... 4

1.4TUTKIELMAN TEOREETTINEN VIITEKEHYS ... 5

1.5KATSAUS TEKNOLOGIAN HISTORIAAN ... 11

1.6MENETELMÄT SEKÄ MUUTAMIA LÄHDEKRIITTISIÄ HUOMIOITA ... 13

2 HISTORIAA JA TIETOTEKNISIÄ UUDISTUKSIA KOLMELLA TAHOLLA ... 16

2.1KESKO ... 16

2.1.1 Keskon perustaminen ... 16

2.1.2 Tietojenkäsittelyä uuden tekniikan avulla 1960-luvulla ... 17

2.2SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUS-OSAKE-PANKKI (SKOP) ... 20

2.2.1 SKOP:n perustamisen taustat ... 20

2.2.2 Säästöpankkiryhmän tietotekniset suunnitelmat 1960-luvulla ... 22

2.2.3 SKOP käynnistää muutoksen ... 23

2.3VALTIONRAUTATIET ... 29

2.3.1 Rautateiden historiallinen tausta ... 29

2.3.2 Tietotekniset lähtökohdat ja uudistusten suunnittelu 1950- ja 1960-luvuilla ... 31

2.3.3 Tietoteknisen uudistusprosessin toteutus ... 34

3 VERTAILU JA ANALYYSI ... 39

3.1VERTAILU ... 40

3.2ANALYYSI ... 49

4 PÄÄTÄNTÖ ... 56

LÄHTEET ... 61

ALKUPERÄISLÄHTEET ... 61

ALKUPERÄISLÄHTEENÄ KÄYTETTY KIRJALLISUUS ... 62

TUTKIMUSKIRJALLISUUS ... 62

VERKKOLÄHTEET ... 66

1

1 Johdanto

1.1 Tutkimusaihe

Perehdyn taloushistorian pro gradu -tutkielmassani kolmen suomalaisen organisaation tietotekniseen muutosprosessiin 1960-luvulla. Tarkastelen ilmiötä, jossa varhaisesta reikäkorttiteknologiasta siirryttiin vaiheittain ensimmäisen ja toisen sukupolven tietokoneisiin¹. Olen tutkimuksessani kiinnostunut siitä, onko organisaation toimialalla ollut havaittavaa vaikutusta tietoteknisiä ratkaisuja koskevia päätöksiä tehtäessä sekä siitä, onko tutkimukseen valitsemieni organisaatioiden välisissä toimintatavoissa tai päätöksissä huomattavaa samankaltaisuutta tai huomattavia eroja tietoteknisen uudistusprosessin toteutuksessa.

Olen tutustunut aiheeseen jo kandidaatintutkielmassani, jossa tarkastelin Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin (SKOP) toteuttamaa tietoteknistä uudistusprosessia 1960-luvun kuluessa. Halusin maisterivaiheen opinnäytteessäni laajentaa tutkimusaihettani kattamaan SKOP:n lisäksi myös muita pankkitoimialan yrityksiä, mutta vaihtoehtoja kartoittaessani havaitsin pääsyn edelleen toiminnassa olevien pankkien arkistoaineistoihin olevan varsin rajattua. Huomioitavaa on, että myös SKOP:n aineisto on merkitty rajoitetuksi, mutta rajoitus koskee pääsääntöisesti asiakassuhteisiin liittyvää materiaalia joka ei omassa tutkimuksessani ole relevanttia. Päätin vaihtaa tutkimukseni viitekehyksen kattamaan SKOP:n edustaman pankkitoiminnan lisäksi muita toimialoja.

Erilaisia vaihtoehtoja harkittuani päädyin valitsemaan pankkitoimialan rinnalle kaupan sekä raideliikenteen, sillä nämä kolme osa-aluetta olivat 1960-luvun suomalaisessa yhteiskunnassa olennaisessa asemassa myös yksittäisen kansalaisen näkökulmasta:

palkkojen maksamisessa oli siirrytty käteisestä pankkitileihin, kaupungistumisen myötä ruokakaupat korvasivat maaseuduilta tutun omavaraistalouden ja liikenteessä rautatie oli – lisääntyvästä yksityisautoilusta huolimatta – edelleen tärkeä kulkuväylä niin tavaroille kuin ihmisillekin. Kaupan alalta valitsin kohteekseni Keskon, liikenteen osalta Valtionrautatiet.

1 Rosen 1969, 7–8; Manninen 2003, 17.

2 1.2 Aineistokatsaus

Tutkielmani primaariaineisto on Keskon ja SKOP:n osalta Elinkeinoelämän keskusarkistoon (ELKA) tallennettua materiaalia. Valtionrautateitä koskeva aineisto on taltioitu Kansallisarkistoon², tietotekniikkaan liittyvää materiaalia säilytetään Mikkelin toimipisteessä. Valtionrautateiden osalta mukana on myös teemaan liittyvää alkuperäiskirjallisuutta Valtioneuvoston komiteamietintöjen muodossa. SKOP:n aineistoa voi hyödyntää rajoitetusti muun muassa alaluvussa 1.1 kertomani reunaehdot huomioiden, sen sijaan Keskon arkistot ovat julkisia, kuten myös Valtionrautateiden tietotekniikkaa koskeva aineisto.

Tarkastelemiini organisaatioihin liittyvä sekundaariaineisto koostuu pääosin niiden historioista kertovista teoksista. Keskon historiaa ja liiketoimintaa esittelevässä kirjallisuudessa on Kai Hoffmanin vuosina 1983 ja 1990 julkaistujen niteiden K-kaupan historia sekä Kesko 1940–1990 lisäksi mukana myös erityisesti tietotekniikkaan liittyviä painatteita, kuten vuonna 2012 julkaistu teos Rohkeutta ajallaan – Keskon atk-toiminnasta pioneerivuosilta³, tiivis englanninkielinen katsaus ADP in Kesko vuodelta 1971 sekä Tietotekniikka Keskossa toukokuulta 1985. Mainituista tietotekniikkateemaisista painatteista ensimmäinen oli merkittävä apu Keskon prosessiin syventyessäni, sillä Keskon primaariaineistosta puuttui tutkielmani kannalta olennaisia dokumentteja vuosien 1963 ja 1964 ajalta. Mukana tutkimuskirjallisuudessa on myös valtiotieteen tohtori Antti Parpolan ja tutkija Seppo Tammisen vuonna 2012 julkaistu teos K100 – K-kauppiasliitto 1912–2012.

Säästöpankkiryhmän historiaa on ansiokkaasti koonnut yksiin kansiin taloushistorian dosentti Antti Kuusterä, hänen teoksensa Aate ja Raha – Säästöpankit suomalaisessa yhteiskunnassa 1822–1994 on kattava yleisteos säästöpankkiryhmän vaiheista ja on julkaistu vuonna 1995. Valtiotieteen sekä filosofian tohtori Heikki Hiilamon kirja SKOP – Lyhyt historia vuodelta 1995 keskittyy SKOP:n toimintaan ja erityisesti pankin loppuvaiheiden tarkasteluun. SKOP:n osalta ei tietotekniikasta kertovia erillisteoksia ole kirjoitettu ja yritystä koskevissa historiateoksissakin tarkastelemaani teemaa sivutaan

2 Tutkielmani alaviitteissä käytän Kansallisarkistosta lyhennettä KA.

3 Kyseessä on (muun muassa) Keskon atk-osastolla työskennelleiden henkilöiden toimittama omakustanne.

3 varsin yleisluontoisesti, joten tiedot prosessin etenemisestä ovat pitkälti alkuperäislähteiden varassa.

Valtionrautateiden historiaa käsittelevää materiaalia on saatavilla runsaasti. K. J.

Immosen toimittama kirja Valtionrautatiet 1862–1962 sekä Rautatiehallituksen julkaisemat teokset Valtionrautatiet 1937–1962 ja Valtionrautatiet 1962–1987 sisältävät paljon detaljitietoa Suomen raideliikenteen kehitysvaiheista ja erityisesti viimeisimmästä löytyi tutkimaani aihetta koskevaa täsmätietoa automaattisen tietojenkäsittelyn alkuajoilta.

Historiantutkija Seppo Zetterbergin vuonna 2011 ilmestynyt kirja Yhteisellä matkalla – VR 150 vuotta antaa hyvän kokonaisvaltaisen yleiskuvan suomalaisen raideliikenteen kehityksestä.

Olen kerännyt tutkimukseni kannalta olennaista aineistoa myös tietokoneiden, teknologian ja IT-alan (engl. Information Technology, informaatioteknologia) historiasta kertovasta lukemistosta. Ari Mannisen vuonna 2003 kirjoittama teos Näin tehtiin Suomesta tietoyhteiskunta on kiinnostava katsaus suomalaisen yhteiskunnan tietoteknistymiseen: kirjassa tarkastellaan erilaisia toimialoja kuten pankit, vakuutusyhtiöt sekä kaupan ala ja teoksen myötä Suomessa tapahtuneesta tietoteknisestä kehityksestä muodostuu selkeä yleiskuva. Professori Jaakko Suomisen vuonna 2000 kirjoittama teos Sähköaivo sinuiksi, tietokone tutuksi – Tietotekniikan kulttuurihistoriaa sekä hänen väitöskirjansa Koneen kokemus – Tietoteknistyvä kulttuuri modernisoituvassa Suomessa 1920-luvulta 1970-luvulle vuodelta 2003 kuvaavat taidokkaasti ihmisen ja tietotekniikan välistä vuorovaikutusta, joka ei aina ole osoittautunut kitkattomaksi, mutta jossa syvempi yhteiselo on toisaalta rakentunut kuin väistämättä. Risto Nevalaisen, Pentti Salmelan ja Reino Myllymäen toimittama, vuonna 2018 julkaistu kirja Tietoyhteiskunnan kaksi puolta – menneestä oppien, uutta oivaltaen esittää hyviä näkökulmia teknologian ja IT-sektorin kehityksen vaikutuksista niin yhteiskunnallisella kuin organisaatioidenkin tasolla.

Teknologian historiasta on olemassa kattavasti kirjallisuutta. Omaan tutkielmaani valitsin muiden muassa historian professori James E. McClellan III:n ja historioitsija Harold Dornin vuonna 2015 kirjoittaman teoksen Science and Technology in World History sekä historioitsija Daniel R. Headrickin niteen Technology – a World History vuodelta 2009. Teknologiaa ja talouskasvua olen avannut professori David C. Moweryn ja ekonomisti Nathan Rosenbergin vuonna 1989 julkaistun kirjan Technology and the pursuit of economic growth sekä taloushistorian professori Richard R. Nelsonin vuonna 2005 kirjoittaman teoksen Technology, Institutions and Economic Growth avulla.

4 Tietokoneiden kehittämisen vaiheisiin sain näkökulmia muiden ohella tietojenkäsittelyopin professori Michael R. Williamsin A History of Computing Technology sekä Smithsonian-instituutin kuraattori Paul E. Ceruzzin A History of Modern Computing -teosten myötä.

Teoriaosuuteen liittyvistä niteistä keskeisimpiä ovat ekonomisti Nathan Rosenbergin vuonna 1982 julkaistu teos Inside the black box: Technology and economics sekä hänen myöhempi teoksensa Exploring the black box – Technology, economics, and history vuodelta 1994, kuten myös taloushistorioitsija Joel Mokyrin nide The Lever of Riches – Technological Creativity and Economic Progress vuodelta 1990. Tutkielmassa hyödyntämäni artikkelit keskittyvät ennen muuta metodologiaan, sillä niissä painottuvat sekä teoria että käyttämäni menetelmät. Artikkeleista olennaisimpia ovat niin johtamisen ja informaatioteknologian professori Wanda Orlikowskin Organization Science -lehdessä vuonna 1992 julkaistu ”The Duality of Technology – Rethinking the Concept of Technology in Organizations” kuin johtamisen professori Eero Vaaran ja taloushistorian ja strategian professori Juha-Antti Lambergin Academy of Management Review’ssa vuonna 2016 julkaistu artikkeli ”Taking historical embeddedness seriously: Three historical approaches to advance strategy process and practice research”. Täysin vastaavankaltaista tutkimusta tarkastelemani aiheen kanssa ei ole tehty, mutta valitsemani tutkimuskirjallisuuden avulla olen rajannut tutkimukselleni viitekehyksen johon tutkimaani teemaa on mahdollista peilata mielekkäällä tavalla.

1.3 Opinnäytteen taustatekijät ja tutkielman rakenne

Historian oppiaine on kokonaisuutena laaja ja siinä on monenlaisia kiinnostavia suuntautumisvaihtoehtoja. Jyväskylän yliopisto tarjosi useita mielenkiintoisia reittejä kandidaatintutkielmani jälkeiseen maailmaan, mutta kaikkein kiehtovimpana pidin taloushistorian teemoja. Teoksessaan Between History and Economics taloushistorioitsija Carlo M. Cipolla on määritellyt taloushistorian mielestäni ytimekkäästi: ”Taloushistoriana tunnettu oppiaine on – – faktojen ja taloudellisten tapahtumien historiaa; sitä, kuinka ne kytkeytyvät yksilöihin, yrityksiin tai yhteisöihin.”⁴ Taloushistoria on siis paljon muutakin

4 ”The discipline known as ’economic history’ – – is the history of facts and of economic events, as they relate to individuals, firms or communities.” Cipolla 1991, 3 [oma suomennos].

5 kuin tilastollisia menetelmiä, prosenttilukuja ja näiden työvälineiden hyödyntämistä menneen tarkastelussa. Toki kvantitatiivisilla elementeillä on olennainen rooli taloushistorian tutkimuskentässä, mutta itse pidän merkityksellisenä myös laadullisten näkökohtien huomioimista talouden maailmaa tarkasteltaessa.

Aloitin yliopisto-opintoni tilastotieteellä. Sen parissa edetessäni havaitsin kiinnostukseni suuntautuvan yhä enemmän kansantaloudellisiin kysymyksiin. Jatkoin opintojani taloustieteen pääaineessa, kunnes huomasin kasvavaa tarvetta ymmärtää paremmin talouden nykyhetkeen vaikuttaneita kehityssuuntia sekä sitä, miksi talouden suuret linjat ovat nykyään siten kuin ne ovat. Vastaukset näihin kysymyksiin tarjosi historia ja siinä ennen kaikkea taloushistorian oppiaine.

Tutkielmani etenee johdannon osalta tutkimusaiheen, aineistokatsauksen ja opinnäytteen taustoituksen jälkeen teorian sekä tietotekniikan historian tarkastelulla, johdannon päätteeksi luon katsauksen käyttämiini menetelmiin ja pohdin muutamia lähdekriittisiä seikkoja. Tutkielman toisessa luvussa tarkastelen Keskon, SKOP:n ja Valtionrautateiden historiaa sekä kyseisten organisaatioiden toteuttamia uudistusprosesseja teemallisesti omina alalukuinaan; temaattisen rajauksen ohella alaluvut etenevät pääasiassa kronologisesti. Kolmannessa luvussa vertailen ja analysoin tutkimiani prosesseja muun ohella myös teoriasidonnaisesti, viimeisen luvun päätännössä kokoan yhteen tutkielmani keskeisimmät elementit tutkimuskysymyksiini vastaten ja tarkastelen aihetta jatkotutkimuksen näkökulmasta. Tutkielman lopusta löytyvät käyttämäni alkuperäisaineistot, tutkimuskirjallisuus sekä verkkolähteet lähdeluetteloon jäsenneltynä.

1.4 Tutkielman teoreettinen viitekehys

Käsittelen opinnäytteessäni teknologian kokonaiskuvaan liittyvää osa-aluetta, jota kutsutaan nykyään tietotekniikaksi⁵. Tutkimukseni ajoittuu pääosin 1960-luvulle, jolloin ilmausta tietotekniikka ei aiheeseen liittyvässä keskustelussa vielä käytetty, vaan puhuttiin esimerkiksi automaattisesta tietojenkäsittelystä⁶ (atk, ATK; ruots. adb, ADB, automatisk

5 Myös kyseinen termi on jo alun vanhentunut ilmaus, sillä tietointensiivinen teknologia on edelleen varsin voimakkaasti kehittyvä tieteenala, jonka termistö rakentuu, tarkentuu sekä uudentuu nopeasti.

6 KA/Fa:1 Valtionrautateiden automaattista tietojenkäsittelyä koskevan suunnittelutyön jatkaminen, [1–5];

ELKA 2869/1245 Säästöpankkilaitoksen atk-järjestelmä, kokonaissuunnitelma vuosiksi 1968–1972 sekä ehdotus laskentakeskuksen laajentamiseksi; ELKA 11172/472 ATK-tutkimuksen tavoitteet ja toteuttamissuunnitelma, 1–5.

6 databehandling) tai elektro(o)nisesta tietojenkäsittelystä⁷ (etk, ETK; ruots. edb, EDB, elektonisk databehandling). Ajan myötä kirjainyhdistelmä atk vakiintui suomen kielessä yleisesti tunnistetuksi akronyymiksi ⁸ koneavusteisesta tietojen prosessoinnista ja automaattiseen tietojenkäsittelyyn liittyi siten olennaisena osana myös tietokone, ohjelmoitavissa oleva sähkötoiminen laite, jonka avulla kyettiin suorittamaan monimutkaisia laskutoimituksia ihmisaivoja nopeammin ja jonka muistiin oli mahdollista tallentaa tietoja. Englanninkielisellä sanalla computer tarkoitettiin vielä 1940-luvun alkupuolella yhtälönratkaisun parissa työskentelevää henkilöä⁹ ja termin etymologia¹⁰ juontuu latinan kielen sanasta computus, jolla viitattiin keskiajalla¹¹ esimerkiksi satoluetteloon tai muuhun kalenteriajan seurantaan liittyvään numeropainotteiseen kokonaisuuteen.¹²

Vuoden 1987 uraauurtavassa teoksessaan The Social Construction of Technological Systems: New Directions in the Sociology and History of Technology professori Wiebe E.

Bijker, historioitsija Thomas P. Hughes ja sosiologi Trevor Pinch toteavat teknologian olevan hankalasti tavoitettava termi. Konseptit kuten teknologinen muutos ja teknologinen kehitys sisältävät heidän mukaansa usein melkoisen määrän tulkinnanvaraista painolastia, sillä jo termin teknologia voidaan katsoa jakautuvan kolmeen osa-alueeseen: fyysiseen kuten hehkulamppu, toimintaan tai prosessiin kuten teräksen valmistus, tai tietämykseen¹³ kuten polkupyörän suunnittelu.¹⁴ Huomio on perusteltu, sillä termien määrittely ja rajaus ovat tärkeässä osassa tieteellistä esitystapaa ja pelkästään teknologian yläkäsitteen alle lukeutuu valtavia asiakokonaisuuksia kääntöauroista avaruusteleskooppeihin.

Keskityn tutkimuksessani organisaatiotasolla tapahtuvan tietoteknisen kehityksen tarkasteluun. Vuonna 1992 Organization Science -lehdessä julkaistussa artikkelissaan

7 KA/Ha:1 Elektroonisten tietojenkäsittelykoneiden käyttömahdollisuuksia kirjanpito-, tilitys- ja tarkastustöissä VR:llä, 1; ELKA 2869/453 Muistio teknillisen valiokunnan järjestämästä neuvottelutilaisuudesta Helsingissä 27.2.1963, [1]; ELKA 11172/472 Keskusvarastot ja ETK-koneet Keskon organisaatiossa, 1–6, 11; Komiteanmietintö 1961:6; Pölhö (toim.) 1987, 663.

8 Akronyymilla tarkoitetaan kirjainyhdistelmää, joka muodostuu esinettä tai asiaa kuvaavien sanojen alkukirjaimista.

9 Ceruzzi 2000, 1; Suominen 2003, 121.

10 Etymologia on tieteenala, joka keskittyy sanojen alkuperän tutkimiseen.

11 Keskiajaksi kutsutaan ajanjaksoa, jonka katsotaan alkaneen noin 400-luvulla (j.a.a.) ja päättyneen noin 1400-luvulla.

12 Borst 1993, 69; Suominen 2003, 121.

13 Englanninkielinen termi ”know-how” kääntyy suomenkielessä tyypillisesti muotoon ”tietotaito” tai

”taitotieto” ja sillä tarkoitetaan käytännönläheistä tietoa ja osaamista. Käsitteen suorissa suomenkielisissä käännöksissä on kuitenkin jo hieman vanhahtava sävy, sana ”tietämys” tavoittaa konseptin aiempia käännöksiä kokonaisvaltaisemmin.

14 Bijker, Hughes & Pinch 1999, 3–4.

7

”The Duality of Technology: Rethinking the Concept of Technology in Organizations”

professori Wanda J. Orlikowski perehtyy teknologian ja organisaation väliseen vuorovaikutukseen sekä esittelee teknologian rakenteistumista kuvaavan teoreettisen mallin (engl. Structurational Model of Technology), jonka avulla vuorovaikutusta tarkastella.¹⁵ Orlikowskin malli rakentuu kolmesta osatekijästä: i) inhimillisestä, kuten teknologian suunnittelijat, käyttäjät sekä päättäjät, ii) teknologisesta, kuten fyysiset laitteet joiden avulla työtä tehdään sekä iii) institutionaalisesta, kuten liiketoimintastrategiat, ideologiat ja kulttuuri. Orlikowski esittää teknologian olevan yhtäältä ihmisen toiminnan lopputuote, toisaalta ihmisen toiminnan väline. Muut vaikuttimet heijastelevat hänen mukaansa yksilön ja rakenteellisten ominaisuuksien välistä vuorovaikutusta, kuten ihmisen toiminnan luonnetta organisaatioissa sekä sitä, millä tavoin ihminen toimii organisaation institutionaalisten ominaisuuksien pohjalta, ovatko yksilön toimintatavat instituutioita vahvistavia vai niitä muuttavia.¹⁶

Wanda J. Orlikowskin ja professori Stephen R. Barleyn MIS Quarterly’ssa vuonna 2001 julkaistu artikkeli ”Technology and Institutions: What Can Research on Information Technology and Research on Organizations Learn from Each Other?” keskittyy informaatioteknologiaan liittyvän tutkimuksen sekä organisaatiotutkimuksen keskinäiseen lähentämiseen, sillä heidän mukaansa työn ja organisaation viitekehyksessä käynnissä olevaa transformaatiota ei pystytä ymmärtämään ilman sekä teknologisten muutosten että institutionaalisten kontekstien muutosten huomioimista. Orlikowski ja Barley esittävät artikkelissaan näkemyksiä siitä, miten molemmat tieteenalat voisivat hyötyä toisistaan, sillä nykyisellään epätasapaino organisaatioiden rakenteiden ja informaatioteknologian kehityksen muutosvauhdissa on merkittävä ja se väistämättä vaikuttaa myös organisaation sosiaalisen järjestelmän dynamiikkaan.¹⁷

Vuoden 2006 Enterprise and Society -tiedejulkaisun artikkelissaan ”How Business Enterprises Use Technology: Extending the Demand-Side Turn” Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) johtamisen professori JoAnne Yates havainnollistaa historiapainotteisen organisaatiotutkimuksen olevan vielä varsin huonosti tunnettu osa- alue, sillä historiantutkijat tarkastelevat teknologian käyttäjiä tyypillisesti yksilöinä, kun organisaatiotutkijat mieltävät tietotekniikan lähinnä organisaatiotasoisena

15 Orlikowski 1992, 398–427.

16 Orlikowski 1992, 409–412.

17 Orlikowski & Barley 2001, 145–165.

8 kokonaisuutena.¹⁸ Yates tähdentää teknologian käytön tutkimisen auttavan ymmärtämään niin teknologian varhaisempaa kuin nykyhetkenkin vaikutusta yrityksiin ja yksilöihin, sekä toisaalta myös teknologian käyttäjien vaikutuksia teknologiaan ja innovaatioihin. ¹⁹

Yatesin kanssa samansuuntaisen näkökulman historian merkityksestä organisaatio- tutkimuksessa on esittänyt Mannheimin yliopiston emeritusprofessori Alfred Kieser vuoden 1994 tekstissään ”Why Organization Theory Needs Historical Analyses – And How This Should Be Performed”. Hänen mukaansa organisaatioiden muutoksia käsittelevät teoriat tulisi asettaa vastatusten historiallisten kehityskulkujen kanssa, sillä siten teorioiden testaus tapahtuisi perinpohjaisemmin kuin vain lyhyen aikavälin muutoksia analysoimalla. Kieser myös toteaa historiallisten analyysien auttavan meitä nykyisten organisaatiorakenteiden ymmärtämisessä, sillä kyseessä eivät ole niinkään laissa määritellyt toimintatavat kuin menneisyydessä tehtyjen valintojen sekä päätösten tulokset.²⁰ Organization Science’ssa julkaistun artikkelinsa alussa Kieser kääntää katseensa saksalaisen taloustieteilijä ja sosiologi Max Weberin (1864–1920) suuntaan painottaen Weberin tärkeää roolia organisaatioteorian kehittymisessä, sekä siihen liittyen organisaatioiden nykytilojen ymmärtämisessä niiden kehityskaaria tarkastelemalla.²¹ Olen näkemyksissäni Kieserin ja Weberin linjoilla, sillä mielestäni taitavinkaan uutta rakentava tieteentekijä ei voi sivuuttaa menneen painoarvoa – Thomas J. Watson Seniorin alkusitaatti Michael R. Williamsin teoksessa A History of Computing Technology kiteyttää olennaisen: ”Katso menneeseen katsoaksesi tulevaan”²².

Taloushistorioitsija Joel Mokyr esittää länsimaisen hyvinvoinnin olevan ennen muuta seurausta teknologisista innovaatioista.²³ Kirjassaan The Lever of Riches – Technological Creativity and Economic Progress hän tutustuttaa lukijan ihmiskunnan teknologisiin saavutuksiin eri aikakausina klassisesta antiikista 1900-luvun ensikymmenille²⁴ ja osoittaa vertailevan analyysin avulla, kuinka teknologisella uudistusmielisyydellä – ja yleisesti uutta tietoa kohtaan osoitetulla avoimuudella – on ollut havaittava myönteinen vaikutus hyvinvointiin länsimaisessa yhteiskuntarakenteessa. ²⁵ Mokyr siteeraa teoksensa

18 Yates 2006, 423.

19 Yates 2006, 423–424.

20 Kieser 1994, 611–612.

21 Kieser 1994, 609.

22 ”First look backward in order to look forward.” Williams 1997, iii [oma suomennos].

23 Mokyr 1990.

24 Mokyr 1990, 19–148.

25 Mokyr 1990, 152–269.

9 alkusanoissa Eric L. Jonesin The European Miracle -kirjan tekstiä, jossa Jones toteaa kunnian kuuluvan pienille – niille tylsillekin – arkipäiväisille keksinnöille, jotka osaltaan mahdollistivat nykyhetkemme mutkattomamman elämän.²⁶ Jonesin sanoissa on perää, sillä teknologinen kehitys on kumulatiivista, kasautuvaa: yksi keksintö johtaa seuraaviin, eikä nykyisenkaltaista tietotasoa olisi voitu saavuttaa vain yksittäisten, toisistaan irrallisten ideoiden kautta. Kirjansa loppupuolella Mokyr huomauttaa, ettei teknologisen innovoinnin tulisi olla universaali tavoite: riittää, että luovaa ideointia tapahtuu edes joissakin yhteiskunnissa, jolloin muut ennen pitkää seuraavat perässä.²⁷

Samaa aihetta sivuaa myös ekonomisti Nathan Rosenberg teoksessaan Inside the black box: Technology and economics, jossa hän toteaa teknisen kehityksen muutosvauhdin olevan olennainen seikka eri yhteisöjä vertailtaessa. Rosenbergin mukaan on havaittavissa huomattavia eroja muun muassa siinä, kuinka myötämielisesti ja vaivattomasti eri yhteiskunnat ovat halunneet omaksua ja hyödyntää muiden yhteisöjen ideoimia teknologioita.²⁸ Rosenberg tarkastelee teknologian ja talouden välistä vuorovaikutusta muutosvauhdin lisäksi myös muista näkökulmista, kuten kehityksen suunta, uusien teknologioiden levittäytyminen sekä teknisen kehityksen vaikutus tuottavuuden kasvuun,²⁹ mutta itselleni teoksen mielenkiintoisin anti liittyy teknologisen innovoinnin markkinatekijöihin³⁰ ja siinä erityisesti tietotekniikan osa-alueeseen³¹, sillä eräs keskeisimpiä tietotekniikan suosioon vaikuttaneita syitä on ollut sen valtava potentiaali kustannussäästöjen tuottamisessa pitkällä aikavälillä. Teoksessaan Exploring the black box: Technology, economics, and history Rosenberg painottaa matemaatikko Charles Babbagen³² (1791–1871) merkitystä tietokoneen syntyhistorian ohella myös taloustieteen kehityksessä. Rosenberg toteaa Babbagen panoksen talouden ymmärtämisessä näkyvän erityisesti tarkasteltaessa talouden vaikutusta teknologiseen muutokseen teollisen kehityksen aikana.³³

26 Jones 1981/2003, 69; Mokyr 1990, vii.

27 Mokyr 1990, 302.

28 Rosenberg 1982, 8.

29 Rosenberg 1982, 14–33.

30 Rosenberg 1982, 161–241.

31 Rosenberg 1982, 178–192.

32 Alaluvussa 1.5 käsittelen tarkemmin Babbagen roolia tietokoneiden kehityshistoriassa.

33 ”– – for his contribution to the understanding of economics, especially for his penetrating and original insights into the economic role played by technological change in the course of industrial development.”

Rosenberg 1994, 24; Rosenberg 1994, 24–46.

10 Teknologian oikea-aikainen käyttöönotto sekä laajemmin myös pohdinnat siitä, katsotaanko tarpeelliseksi hyödyntää kehittyneintä tai muilla tavoin parasta saatavilla olevaa teknologiaa – tai tarvitaanko uutta teknologiaa ensinkään – ovat oleellisia, jopa kriittisiä seikkoja markkinoilla vallitsevassa kilpailussa ja yleensä merkittävässä osassa yritysten strategioita³⁴. Teknologiaan kohdistuvia odotuksia käsitellessään Nathan Rosenberg toteaa teknologian käyttöönoton ajoituksen olevan avainroolissa yksittäisissä liikeyrityksissä ja käyttöönottoa koskevilla päätöksillä olevan merkittäviä vaikutuksia niin mikro- kuin makrotason analyyseissa.³⁵ Mikrotasolla Rosenberg tarkoittaa yksittäisiä talouden osatekijöitä, kuten kuluttajat ja liikeyritykset, makrotasolla hän viittaa kokonaisiin kansantalouksiin joihin sisältyy muun muassa julkis- sekä valtionhallinto.³⁶ Uuden teknologian käyttöönotossa ensimmäisen toimijan etu ³⁷ (engl. first-mover advantage) saattaa tuoda merkittävän taloudellisen hyödyn suhteessa kilpailijoihin.

Teknologiseen kehitykseen on perehtynyt myös yhdysvaltalainen taloustieteen professori Richard R. Nelson. Kirjassaan Technology, Institutions, and Economic Growth hän käyttää esimerkkinä tietotekniikan poikkeuksellisen voimakasta nousua käsitellessään tietämyksen kehityksen epätasaisuutta: siinä missä tietointensiivisen teknologian osalta on edistytty hämmästyttävällä nopeudella, ei esimerkiksi tiettyjen syöpien taltuttamiseksi ole edelleenkään onnistuttu kehittämään mullistavia hoitokeinoja.³⁸ Hän toteaa toisten teknologioiden olevan haasteellisempia kehittää, sillä palautetta teknologian toimivuudesta ei ole mahdollista saada lyhyellä aikavälillä. ³⁹ Nelson esittääkin inhimillisen tietämyksen olevan monitahoista ja monenkirjavaa, jossa kumulatiivinen edistyminen tulisi nähdä kulttuurisena oppimisena tai evoluutiona. ⁴⁰ Ajatus on mielenkiintoinen, sillä se täydentää tietoteknisen kehityksen laajempaa kuvaa ja osaltaan

34 Strategialla tarkoitetaan toimintasuunnitelmaa, jonka avulla edetään haluttuun suuntaan esimerkiksi yrityksen liiketoiminnassa tai saavutetaan jokin tärkeäksi katsottu päämäärä.

35 ”– – The timing and nature of the adoption decision on the part of individual business firms is a key question with major implications for both the micro and macro levels of analysis.” Rosenberg 1982, 105 [oma suomennos].

36 Mikrotalousteoria ja makrotalousteoria ovat taloustieteen osa-alueita, joissa edellinen tutkii kotitalouksien, yrittäjien sekä yritysten päätöksentekoa ja jälkimmäinen keskittyy pitkällä aikavälillä tapahtuvien kansantaloudellisten muutosten tutkimiseen. Niehans 1990, 160, 355.

37 Ensimmäisen toimijan edun käsitteellä tarkoitetaan markkinataloudessa eli avoimilla kilpailullisilla markkinoilla sellaista strategista tilannetta, jossa ensimmäisenä muutokseen ryhtyvä tai uuden tuotteen kehittävä yritys saavuttaa suuremman tuoton kuin tilanteessa, jossa uudistuksen tai uuden tuotteen toteuttaisi useampi kilpailija samanaikaisesti.

38 Nelson 2005, 173.

39 Nelson 2005, 207.

40 Nelson 2005, 174.

11 auttaa myös selittämään tietointensiivisen teknologian aikaansaamaa perustavanlaatuista yhteiskunnallista muutosta. Merrit Roe Smithin ja Leo Marxin toimittamassa teoksessa Does Technology Drive History? teknologian ja sosiaalisen rakenteen välisiin yhteyksiin perehtyy myös historioitsija Thomas P. Hughes. Artikkelissaan ”Technological Momentum” hän toteaa teknologisten järjestelmien voivan olla sekä syy että seuraus, sillä ne voivat sekä muuttaa yhteiskuntaa että muovautua sen mukaan, erityisesti kasvaessaan laajemmiksi ja monimutkaisemmiksi kokonaisuuksiksi teknologisilla järjestelmillä on taipumusta muodostua enemmän yhteiskuntaa muokkaaviksi elementeiksi.⁴¹ Omassa tutkielmassani olen siirtänyt Hughesin esittämät näkemykset yhteiskunnalliselta tasolta organisaatiotasolle.

1.5 Katsaus teknologian historiaan

Monien muiden teknologisten innovaatioiden tavoin myös tietotekniikan syntyhistoria yhdistetään usein sodankäyntiin⁴², erityisesti toisen maailmansodan ajanjaksolle⁴³. Ajatus tietotekniikasta sekä koneellisesta tietojen prosessoinnista ulottuu kuitenkin 1930- ja 40- lukuja kauemmas. Brittiläinen matemaatikko Charles Babbage (1791–1871) omisti merkittävän osan elämästään ajatukselle mekaanisesta, automaattisesta laskentakojeesta.⁴⁴ Kimmokkeen differenssikoneeksi⁴⁵ kutsumansa laitteen rakentamiselle Babbage sai ranskalaiskeksijä Joseph Marie Jacquardin (1752–1834) reikäkortteja hyödyntävistä kangaspuista (engl. Jacquard loom) ja niistä tunnetuksi tulleesta Jacquard-kankaasta. ⁴⁶ Babbage päätyi työskentelemään laitteensa kehityksen parissa yhdessä matemaatikko Ada Lovelacen⁴⁷ (1815–1852) kanssa,⁴⁸ mutta koneen toimintaperiaate osoittautui kuitenkin niin monimutkaiseksi, ettei sitä ollut mahdollista toteuttaa vain mekaniikkaan perustuvalla teknologialla.

41 Smith & Marx (eds.) 1998, 112.

42 Lokki, Haikala, Linnainmaa, Rönkä & Susiluoto 1992, 280; Mattelart 2003, 52–53; Rabinowitz & Geil 2004, 10.

43 Suominen 2000, 39; Manninen 2003, 14; Mattelart 2003, 50; Rabinowitz & Geil 2004, 8, 10; Headrick 2009, 131; McClellan & Dorn 2015, 433.

44 Williams 1997, 154–170; Davis 2003, 142–143; McClellan,& Dorn 2015, 432; Essinger 2016, 114–295.

45 Williams 1997, 163.

46 Mokyr 1990, 100–102; Davis 2003, 178–179; McClellan & Dorn 2015, 432; Essinger 2016, 111–112, 158, 173–175.

47 Ada Lovelace oli brittiläisen poliitikko ja runoilija lordi Byronin (1788–1824) tytär.

48 Davis 2003, 179; Essinger 2016.

12 Babbagen haaveeksi jäänyt laite toimi inspiraationa yhdysvaltalaiselle tietojenkäsittelytieteen uranuurtaja Howard Aikenille (1900–1973), joka lopulta toteutti jo kauan edesmenneen brittiläismatemaatikon unelman, kun Aikenin suunnittelema ja teknologiayhtiö IBM:n (International Business Machines) Harvardin yliopistolle rakentama laite otettiin käyttöön vuonna 1944.⁴⁹ ”Harvard I”⁵⁰ -nimen saanut kone ei kuitenkaan ollut ensimmäinen tietokoneeksi luokiteltava sähkökäyttöinen tietojenprosessointilaite, sillä jo vuonna 1890 hyödynnettiin Yhdysvaltojen väestölaskennassa yhdysvaltalaisen tilastotieteilijä Herman Hollerithin (1860–1929) kehittämää, reikäkorttiteknologiaan perustuvaa laitetta.⁵¹

Suomessa ensimmäisen tietokoneen ⁵² käyttöönotto tapahtui juhlallisin menoin Postisäästöpankissa lokakuun 17. päivänä vuonna 1958. ⁵³ Laite ei kuitenkaan ollut kotimainen insinööritaidonnäyte, vaan se hankittiin Yhdysvalloista. Myös Suomessa tietokoneiden rakentamiseen osoitettiin kiinnostusta, mutta ensimmäinen suomalaiseksi katsottu laite ESKO⁵⁴ valmistui siinä määrin hitaasti⁵⁵, että oli jo valmistuessaan niin kapasiteetiltaan kuin toimintaominaisuuksiltaan riittämätön. Laite päätyikin Helsingin yliopistossa lyhyeksi jääneen käyttöjakson jälkeen ensin yliopiston varastoon ja lopulta Tekniikan museoon.⁵⁶

ESKO:n esimerkki toimii hyvänä käytännön osoituksena David C. Moweryn ja Nathan Rosenbergin tekemästä huomiosta, jonka mukaan ”myös tutkimusjärjestelmän tulee mukautua pysyäkseen vahvoilla muuttuneessa toimintaympäristössä” ⁵⁷ . ESKO:n tapauksessa tutkimus ja siihen kytkeytynyt tuotekehitys reagoivat liian hitaasti muuttuvan ympäristön tietoteknisiin tarpeisiin vastatakseen. Asiaa käsittelee myös professori Jaakko Suominen väitöskirjassaan Koneen kokemus – Tietoteknistyvä kulttuuri modernisoituvassa Suomessa 1920-luvulta 1970-luvulle:

49 Williams 1997, 236; Davis 2003, 143, 179.

50 Laitteesta käytetään myös nimitystä ”Harvard Mark I”. Williams 1997, 235–243.

51 ELKA 11172/702 Atk:n perusteita 1969, 6; Suominen 2000, 39; Sainio 2001, 5; Mattelart 2003, 39.

52 Laite oli IBM 650, sille annettiin nimeksi ”ENSI”. Suominen 2003, 48, 73.

53 Tienari (toim.) 1993, 186; Suominen 2000, 12; Manninen 2003, 71; Suominen 2003, 68.

54 Elektroninen Sarja-KOmputaattori. Tienari (toim.) 1993, 17–18; Suominen 2000, 51.

55 Projekti kesti kuusi vuotta, vuodesta 1954 vuoteen 1960. Tienari (toim.) 1993, 11.

56 Tienari (toim.) 1993, 11–23.

57 ”As the environment changes, the research system must adapt, if its performance is to remain strong”.

Mowery & Rosenberg 1989, 4 [oma suomennos].

13 ESKO käy esimerkiksi hankkeesta, jossa teknologiset odotukset ja lyhyen tähtäimen vastaukset ovat ristiriidassa keskenään. Teknologinen kehitys ja sen retorinen visiointi asettavat usein sellaisia odotuksia ja paineita, joihin ei saada vastausta niin nopeasti kuin on kuviteltu.⁵⁸

Vaikka ESKO:n käyttöönotosta saatu käytännön hyöty jäikin odotettua vähäisemmäksi, ei se vähennä laitteen historiallista painoarvoa, sillä ESKO:lla on ollut merkityksellinen rooli suomalaisen yhteiskunnan tietoteknisessä murroksessa.⁵⁹

Suomessa yhteiskunnallisen rakennemuutoksen vaiheet sekä teknologian vaikutus näkyvät selvästi. Yhteiskuntamme on vuosisadassa muuttunut alkutuotantopainotteisesta maatalousyhteiskunnasta moderniksi palveluyhteiskunnaksi,⁶⁰ jossa tietotekniikalla on merkittävä, kenties keskeinenkin, rooli.⁶¹ Tietointensiivisen teknologian hyödyntämisen lisääntymisen myötä monet ammatit ovat joko kadonneet tai ajautuneet valta-asemasta marginaaliin, mutta samalla on syntynyt myös uusia ammattikuntia informaatioteknologian viitekehykseen liittyville toimialoille. ⁶² Tietotekniikka on koko lyhykäisen olemassaolonsa aikana onnistunut kiehtomaan, pelottamaan sekä innostamaan ihmisiä hämmästyttävällä tavalla niin globaalisti kuin Suomessakin ja siksi ”– – jokapäiväisessä elämässä keskeisesti läsnä oleva tietotekniikka on äärimmäisen tärkeä tutkimuskohde”⁶³, kuten Jaakko Suominen väitöskirjansa loppupuolella tyhjentävästi toteaa.

1.6 Menetelmät sekä muutamia lähdekriittisiä huomioita

Tutkielmani on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jonka olen toteuttanut realistista historiallista narratiivia sekä vertailevaa historiallista analyysia hyödyntäen.⁶⁴ Päädyin kvalitatiivisiin metodeihin, sillä tutkimuskohteenani on yhtäältä ilmiö ja toisaalta siihen kytkeytyvät prosessit. Yhdysvaltalaisen Northwesternin yliopiston professori James Mahoney on perehtynyt vertaileviin historiallisiin menetelmiin. Vuoden 2004

58 Suominen 2003, 64.

59 Manninen 2003, 73; Suominen 2003, 64.

60 Vesikansa 1992; Hautamäki (toim.) 1996, 25–29.

61 Hautamäki (toim.) 1996.

62 Nevalainen, Salmela & Myllymäki (toim.) 2018, 168–179.

63 Suominen 2003, 231.

64 Vaara & Lamberg 2016, 637–642.

14 artikkelissaan ”Comparative-Historical Methodology” hän toteaa kvalitatiivisten menetelmien olevan ajoittain parempi lähestymistapa prosesseja analysoitaessa, sillä niihin liittyvät kausaaliset eli syy-seuraussuhteiden ketjut saattavat toisinaan sisältää runsaasti olennaista informaatiota jota ei ole mahdollista tavoittaa tilastollisin menetelmin.⁶⁵

Totesin realistisen historiallisen narratiivin sopivimmaksi menetelmäksi valitsemani aiheen tarkastelussa, sillä menetelmä keskittyy täsmälliseen historian tapahtumien ja prosessien kuvaamiseen. ⁶⁶ Tutkielmani luku kaksi sisältää prosesseista laatimani tapahtumakuvaukset, luku kolme etenee vertailevaa historiallista analyysia hyödyntäen.

Tutkielmaani koskevan alkuperäisaineiston tallensin kuvamuotoisina tiedostoina helpottamaan lähdetyöskentelyssä, primaariaineiston kuvaamiseen kysyin luvan sekä ELKAssa että Kansallisarkistossa asioidessani.

Keskon prosessikuvauksen osalta olen joutunut tukeutumaan paljolti myös sekundaarilähteisiin. ELKAan tallennetusta primaariaineistosta vaikutti uupuvan tutkimukseni kannalta olennaista, automaattista tietojenkäsittelyä koskevaa informaatiota rajavuosilta 1963–1964, ⁶⁷ joten täydentävää tietoa oli pyrittävä etsimään myös toissijaisista lähteistä saadakseni Keskon toteuttaman muutosprosessin tapahtumakuvauksen koostettua mahdollisimman tarkasti. Vuonna 2012 julkaistu teos Rohkeutta ajallaan – Keskon atk-toiminnasta pioneerivuosilta on asiaa koskevista sekundaarilähteistä ristiriitaisin. Sen voi yhtäältä katsoa olevan todistusvoimaisin, sillä teoksen toimittajakunta koostuu Keskossa tietotekniikan parissa työskennelleistä henkilöistä ja osa heistä on ollut sekä suunnittelemassa että ohjelmoimassa vuonna 1963 saapuneen laitteen sovellutuksia. Toisaalta sama seikka tekee lähteestä myös ongelmallisimman, sillä informaatiota on tuotettu prosessiin osallistuneiden henkilöiden voimin ja osin muistinvaraiseen tietoon perustuen, eikä tietojen todenmukaisuutta pysty täysin varmistamaan primaariaineistosta. Myös Rohkeutta ajallaan -julkaisua lukiessa havaitsee alkuperäisaineiston paikoittaisen hajanaisuuden: ”Arkistoidusta materiaalista löytyy vain – –”⁶⁸, ”Tämän jälkeen on arkistossa säilynyt – –”⁶⁹. Vuoden 1963 osalta kyseisen teoksen lähdemateriaali koostuu lähinnä valokuvista. Sekundaarilähteiden

65 Mahoney 2004, 89.

66 Vaara & Lamberg 2016, 638.

67 ELKA 11172/472 Atk-osastoa koskevat asiakirjat (Rajavuodet 1962–1978).

68 Lehterä, Mannermaa, Knaapila, Koskivaara, Kivekäs & Kimmo 2012, 2.

69 Lehterä et al. 2012, 4.

15 käyttöön Keskon prosessikatsauksessa liittyi myös muita haasteita. Tietyt aikajanatiedot olivat eri lähteissä hieman toisistaan poikkeavia,⁷⁰ joten tarkkojen päivämäärien kirjaaminen tapahtumakuvaukseen ei ollut kaikissa tilanteissa mahdollista.

Vuoden 2018 artikkelissaan ”Constructing Trustworthy Historical Narratives: Criteria, Principles and Techniques” Oxfordin yliopiston dosentti Michael J. Gill, Nottinghamin yliopiston professori David James Gill ja filosofian tohtori Thomas J. Roulet Cambridgen yliopistosta esittelevät neljä kriteeriä joiden avulla arvioida historialliseen kontekstiin kytkeytyvän organisaatiotutkimuksen lähdetietoja: uskottavuus, varmistettavuus, luotettavuus ja siirrettävyys.⁷¹ Olenkin kiinnittänyt erityistä huomiota lähdetyöskentelyyn ja pyrkinyt mahdollisimman kattavaan, seikkaperäiseen sekä johdonmukaiseen ilmaisuun saadakseni tutkielmassa käyttämäni informaation alkuperän piirtymään selkeänä.

Ennen seuraavaan lukuun siirtymistä vielä lyhykäinen, Keskon tietokoneeseen liittyvä detalji. Vuonna 1963 saapuneesta laitekokonaisuudesta puhutaan eri lähteissä eri mallitiedoilla, kuten ICT:n laite malliltaan RCA-301⁷² tai ICT-1500 -mallinen laite⁷³. Tarkempi perehtyminen osoitti RCA-301:n ja ICT-1500:n tarkoittavan samaa laitetta, mutta sitä markkinoitiin eri nimillä.⁷⁴

70 Kyseessä esimerkiksi tietokoneen saapumiseen ja asennukseen liittyvä informaatio: eräiden lähteiden mukaan laite saapui vuoden 1963 puolivälissä; lisäksi joidenkin lähteiden perusteella asennus tapahtui vuoden 1963 heinäkuussa kun taas toisissa mainitaan asennuksen toteutuneen vuoden 1963 elokuussa.

Hoffman 1983, 579; [Tietotekniikka Keskossa] 1985, 8; Tamminen & Parpola 2001, 511; Lehterä et al.

2012, 13–14.

71 Gill, Gill & Roulet 2018, 191–205.

72 Lehterä, Mannermaa, Knaapila, Koskivaara, Kivekäs & Kimmo 2012, 3.

73 Hoffman 1984, 579; Tamminen & Parpola 2001, 511.

74 ELKA 11172/472 Lausunto ja matkakertomus 20.–30.8.1962, 2; Valorinta & Nokelainen 2011, [The Arrival of Computers (1959–1964)].

16

2 Historiaa ja tietoteknisiä uudistuksia kolmella taholla

2.1 Kesko

2.1.1 Keskon perustaminen

Keskon Oy:n toiminta käynnistyi lokakuussa vuonna 1940,⁷⁵ jolloin neljän vähittäis- kauppaan⁷⁶ keskittyneen kauppiaan tukkuliikkeet – Maakauppiaitten Oy, Oy Savo- Karjalan Tukkuliike, Kauppiaitten Oy ja Keski-Suomen Tukkukauppa Oy –⁷⁷ yhdistyivät monien vaiheiden jälkeen yhdeksi.⁷⁸ Tukkuliikkeiden toiminta pohjautui vuonna 1859 annettuun maakauppa-asetukseen,⁷⁹ jonka taustat olivat Venäjän keisari Aleksanteri II:n vuonna 1856 senaatille jättämässä Suomen suuriruhtinaskuntaa koskevassa uudistusohjelmassa.⁸⁰

Prosessi maakuntatasolla toimineiden tukkuliikkeiden yhdistämiseksi ei ollut nopea tai mutkaton, sillä ensimmäisen kerran asia oli vireillä jo vuosisadan ensikymmenellä, vuonna 1908. Yhdistymisneuvottelut katkesivat vuosien kuluessa moneen otteeseen, niin erimielisten näkemysten mutta myös sodan aiheuttamien poikkeustilojen tähden.⁸¹ Erityisesti Keskon perustamisen vuosikymmenellä sodan vaikutukset näkyivät kaupan alan liiketoiminnassa, sillä tuotteiden säännöstely oli arkipäivää koko 1940-luvun ajan ja heijastui monilta osin vielä seuraavalle vuosikymmenelle.⁸² 1960-luvulle tultaessa yleinen tilanne alkoi vihdoin stabiloitua, mikä näkyi myös Keskon liiketoiminnassa voimakkaana kasvuna.⁸³

75 Hoffman 1990, 19–20; Tamminen & Parpola 2012, 510.

76 Vähittäiskauppa on liiketoimintaa, jossa asiakkaina ovat kuluttajat.

77 Hoffman 1990, 13–14, 188; Tamminen & Parpola 2012, 510.

78 Hoffman 1983, 209.

79 Alanen 1957, 211–214; Hoffman 1983, 23–24, 575.

80 Alanen 1957, 212; Hoffman 1983, 23.

81 Hoffman 1983, 209–215; Hoffman 1990, 16–22.

82 Hoffman 1990, 28–39.

83 Hoffman 1990, 49–81.

17 2.1.2 Tietojenkäsittelyä uuden tekniikan avulla 1960-luvulla

Keskossa osoitettiin jo 1960-luvun alussa huomattavaa kiinnostusta tietokoneita kohtaan.

Vuoden 1961 joulukuussa organisaation johto laati muistion, jonka myötä käynnistyi sekä laajempi pohdinta elektronisten tietojenkäsittelylaitteiden tarpeellisuudesta Keskon liiketoiminnassa, kuin myös mietteitä niiden avulla saavutettavista hyödyistä.⁸⁴ Heti tammikuussa vuonna 1962 johdon näkemyksiä peilattiin 12-sivuisessa muistiossa, jossa tarkasteltiin uudenlaisten tietojenkäsittelylaitteiden merkitystä kilpailunäkökulmasta:

”– – on muistettava, että voidaksemme menestyksellisesti kilpailla kentällä, meidän on pakko turvautua ei-tuottaviin rutiinitoimintoihin yhä enemmän. Meidän on tarkkailtava toimintaamme yhä tiiviimmin ja tehokkaammin sekä saatava kaikki tarvittavat tiedot esille entistä nopeammin, entistä yksityiskohtaisempina ja ennen kaikkea entistä oikeimpina sekä pienemmin kustannuksin.⁸⁵

Laitteiden katsottiin auttavan rutiinitoimien tehostamisessa sekä nopeuttavan tiedonkulkua organisaation sisällä, kuin myös auttavan tiedon oikeellisuuteen liittyvien näkökohtien paranemisessa ja siksi pidettiin

– – välttämättömänä, että kysymys ETK-koneista viipymättä tutkitaan ja ne tilataan sikäli kun katsotaan niiden teknillisen tason ja käyttömahdollisuuksien vastaavan Keskon toiminnan niille asettamia vaatimuksia ja valmistajien ilmoituksia.⁸⁶

Tammikuun 1962 muistio sisälsi hyötynäkökulmien pohdintojen lisäksi jo varsin yksityiskohtaisia hahmotelmia niin laitteiden mahdollisista käyttökohteista liiketoiminnassa kuin ehdotuksia koneiden fyysisen sijainninkin suhteen. Tarjoukset pyydettiin laitetoimittajilta jo saman kevään aikana, vaihtoehtoina tarkasteltiin tässä vaiheessa Suomen Kaapelitehtaan tarjoamaa Siemens 2002 -tietokonetta⁸⁷ sekä IBM:n 1410 -laitemallia⁸⁸.⁸⁹

84 ELKA 11172/472 Keskusvarastot ja ETK-koneet Keskon organisaatiossa 18.1.1962, [1]–12; Hoffman 1990, 137.

85 ELKA 11172/472 Keskusvarastot ja ETK-koneet Keskon organisaatiossa 18.1.1962, [1].

86 ELKA 11172/472 Keskusvarastot ja ETK-koneet Keskon organisaatiossa 18.1.1962, 2–3.

87 ELKA 11172/472 Suomen Kaapelitehdas Osakeyhtiö Tarjous 4.5.1962, [1]–6.

88 ELKA 11172/472 IBM 11.5.1962, [1]–20.

89 Lehterä, Mannermaa, Knaapila, Koskivaara, Kivekäs & Kimmo 2012, 2.

18 Elokuun 1962 puoliväliin tultaessa Keskon tietoteknisen uudistuksen toteuttamiseen liittyvä pohjustustyö oli täydessä käynnissä. Suunnitelmassa tuotiin ensinnä esiin laitetoimittajan suositteleman neuvotteluryhmän muodostaminen, jonka tehtäviin kuuluisi ennen muuta työn edistymisen seuranta. Neuvotteluryhmää ei kuitenkaan katsottu lopulliseen atk-osastoon kuuluvaksi, vaan se työskentelisi omana yksikkönään. Myös atk- osasto toivottiin perustettavan pikaisesti ja elokuisessa suunnitelmassa olikin jo hahmoteltuna Keskon organisaatioon liitettävän uuden osan rakenne perustamispäätöstä jouduttamaan. Osastoa johtaisi atk-päällikkö, jonka alaisuudessa työskentelisivät muun muassa osaston sihteeri sekä erilliset alajaostot joita suunnitelmassa oli kolme:

suunnittelu, käyttö ja kenttä.⁹⁰

Prosessin vaiheet listattiin ranskalaisin viivoin ja ne sisälsivät systeemisuunnittelun, ohjelmoinnin, käyttösuunnittelun, toteuttamisaikataulun suunnittelun, informaation ja toimenpiteiden toteuttamisen kentällä, tietojen kaukosiirron suunnittelun sekä koulutuksen niin listalla ilmoitettujen seikkojen kuin kentän käyttötehtävien osalta.⁹¹

24.9.62 on ensimmäinen mahdollisuus aloittaa konekoulutus muutamien henkilöiden osalta Tukholmassa – –. Näiden kurssien päätyttyä voidaan joskus loka-, marraskuun aikana panna toimeen samanlaiset kurssit Helsingissä. Tähän mennessä on kaikkien kurssille osallistuvien henkilöiden tietysti oltava jo valittuina ja testattuina. Samoin voidaan aloittaa ulkopuolelta Keskoon tulleiden henkilöiden tutustuttamiskurssit Keskon rutiineihin jo ennen konekursseja.⁹²

Henkilöstö tuli siten valita pikaisesti, jotta laitekoulutus voitiin aloittaa toivotulla aikataululla. Muistiossa myös selvennettiin prosessiin kuuluvien vaiheiden sisältöä ja määriteltiin keskeisimpiä termejä, kuten systeemisuunnittelu ja ohjelmointi.⁹³ Lisäksi todettiin, että ”– – [o]hjelmointiryhmät on pyrittävä muodostamaan jo konekurssien aikana – –”⁹⁴, sillä systeemisuunnittelusta ja ohjelmoinnista toivottiin saatavan testauskelpoisia tuloksia vuoden 1963 maalis-huhtikuussa.⁹⁵ Laitteen käyttöä suunniteltiin

90 ELKA/11172 Näkökohtia ETK-suunnitelman toteuttamisesta 15.8.1962, [1], 6.

91 ELKA 11172/472 ETK-suunnitelman toteuttamisesta 8.8.1962, [1]; ELKA 11172/472 Näkökohtia ETK- suunnitelman toteuttamisesta 15.8.1962, [1].

92 ELKA 11172/472 Näkökohtia ETK-suunnitelman toteuttamisesta 15.8.1962, [1]–2.

93 ELKA 11172/472 Näkökohtia ETK-suunnitelman toteuttamisesta 15.8.1962, 2–3.

94 ELKA 11172/472 Näkökohtia ETK-suunnitelman toteuttamisesta 15.8.1962, 2.

95 ELKA 11172/472 Näkökohtia ETK-suunnitelman toteuttamisesta 15.8.1962, 3.

19 ensisijaisesti elintarvikeosaston listojen ajoon, laskutukseen sekä tilastointiin.⁹⁶ Laitteen toimituksessa katsottiin kestävän 11 kuukautta, jälkilisäyksenä koneen asennuksen huomautettiin olevan valmis vasta ”– – kun ensimmäiset tositteet ja laskut on ajettu.”⁹⁷ Muistion lopussa todettiin toteuttamisaikataulun suunnittelun olevan kuitenkin vielä vaikeaa ”– – koska sen suunnitteluun tarvittavat faktat puuttuvat”⁹⁸.

Ennen elokuun 1962 loppua toteutettiin myös kymmenen päivää kestänyt tutustumismatka Ruotsiin, Ranskaan ja Iso-Britanniaan, jonka kuluessa kolmihenkinen ryhmä perehtyi yhdeksän eri yrityksen tietoteknisiin laiteratkaisuihin. Ekskursion pohjalta laaditussa matkakertomuksessa käytiin läpi mahdollisia laitevaihtoehtoja eri valmistajilta kuten IBM, Bull sekä ICT⁹⁹. Matkakertomuksen informaatioon perustuvassa lausunnossa puollettiin laitevalmistaja ICT:n RCA-301 -laitemallia, vaikka todettiinkin, että yritysten Suomen edustusta vertailtaessa IBM:llä on paras ja ICT:llä heikoin asema. ICT-laitteiden maahantuojana toimi L. M. Ericsson.¹⁰⁰ Päätöksessä ei ilmeisimmin katsottu tarpeen aikailla, sillä jo syyskuussa 1962 Keskon johtokunta teki laitevuokrasopimuksen RCA- 301 -mallisesta tietokoneesta L. M. Ericssonin kanssa.¹⁰¹

Systeemisuunnittelu- ja ohjelmointikoulutukset käynnistyivät syksyllä 1962, niiden edetessä päästiin myös ohjelmistojen testauksen pariin niin magneettinauhojen kuin levymuistin osalta vuoden 1963 kevään ja kesän aikana. Testaukset suoritettiin useissa eri sijainneissa kuten Ruotsissa, Tanskassa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. ¹⁰² Keskon tietotekninen uudistusprosessi vaikutti kokonaisuutena etenevän varsin vauhdikkaasti, ponnekkuutta uudistuksen toteuttamiseen saatiin luultavasti myös kilpailutilanteesta, sillä maaliskuussa 1963 päivätyssä muistiossa todettiin, että ”– – Osuusliike Elannossa on ollut käytössä vuoden 1960 alusta alkaen, siis jo yli kolme vuotta, tietokone IBM 305 RAMAC.”¹⁰³

Keskon vuokraama tietokone toimitettiin vuoden 1963 heinäkuussa¹⁰⁴ yrityksen pääkonttoriin Helsingin Katajanokalle. Saavuttuaan perille siirrettiin kone nosturilla

96 ELKA 11172/472 Näkökohtia ETK-suunnitelman toteuttamisesta 15.8.1962, 3.

97 ELKA 11172/472 Näkökohtia ETK-suunnitelman toteuttamisesta 15.8.1962, 3–4.

98 ELKA 11172/472 Näkökohtia ETK-suunnitelman toteuttamisesta 15.8.1962, 6.

99 International Computers and Tabulators Ltd.

100 ELKA 11172/472 Lausunto ja matkakertomus 20.–30.8.1962, [1]–4.

101 Lehterä, Mannermaa, Knaapila, Koskivaara, Kivekäs & Kimmo 2012, 3, 6.

102 Lehterä et al. 2012, 11–13.

103 ELKA 11172/472 Materiaalinvalvonta ja tietojenkäsittely 18.–19.4.1963, [1].

104 Hoffman 1983, 579; Tamminen & Parpola 2001, 511; Lehterä et al. 2012, 13.

20 Keskon Satamakadulla sijainneen pääkonttorin seitsemänteen kerrokseen sille varattuun 67 m²:n laitetilaan, sillä laitetta ei suuren kokonsa vuoksi pystytty kuljettamaan sijoituspaikkaansa sisäkautta. Laitteen asennus ja luovutus Keskon käyttöön tapahtui kuukauden kuluttua toimituksesta.¹⁰⁵ Loppusyksyn 1963 aikana laitteelle tehtiin jo tuotantoajoja,¹⁰⁶ mutta ongelmalliseksi osoittautunut levymuisti aiheutti viivästystä ja hidasti toiminnan täysimittaista aloittamista maaliskuuhun 1964 saakka.¹⁰⁷

2.2 Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki (SKOP)

2.2.1 SKOP:n perustamisen taustat

Vuonna 1823 perustettiin Turkuun autonomisen Suomen¹⁰⁸ ensimmäinen säästöpankki.¹⁰⁹ Säästöpankkitoiminnan käynnistymiseen Suomessa vaikutti keskeisesti innovaattori John Julin (1787–1853), joka oli liike-elämässä luomiensa kansainvälisten verkostojen avulla kasvattanut tietämystään siitä, millä tavoin esimerkiksi Englannissa hyödynnettiin säästöpankkeja köyhäinhuollon haasteisiin vastaamisessa.¹¹⁰ 1800-luvun alkupuolen säästöpankki-ideologiassa olikin keskeistä pyrkiä kohentamaan heikosti toimeentulevan työväen asemaa kaupungeissa: vuoden 1822 huhtikuussa Åbo Tidningar -lehdessä julkaistussa artikkelissaan Julin painotti muun muassa säästöpankkijärjestelmän perustamisen hyödyllisyyttä suomalaiselle yhteiskunnalle esittelemällä Ruotsin ja Englannin säästöpankkitoiminnasta saatuja myönteisiä tuloksia. ¹¹¹ Turun jälkeen säästöpankkitoiminta käynnistyi parin vuoden kuluttua myös uudessa pääkaupungissa Helsingissä¹¹² ja 1850-luvulle tultaessa myös monessa muussa kaupunkikeskuksessa,

105 Lehterä et al. 2012, 13–14.

106 [ADP in Kesko] [1971], [The Implementation].

107 Hoffman 1990, 137; Lehterä, Mannermaa, Knaapila, Koskivaara, Kivekäs & Kimmo 2012, 15–16.

108 Suomen suuriruhtinaskunta kuului vuosien 1809–1917 välillä Venäjän keisarikunnan alaisuuteen, mutta sillä oli autonomia eli itsehallinto.

109 Kuusterä 1995, 19, 25–47.

110 Oululaissyntyinen Julin aloitti uransa Turussa apteekkarina isänsä esimerkkiä seuraten, mutta laajensi sittemmin toimialatuntemustaan hankkimalla omistukseensa Fiskarsin ruukin, josta sittemmin muodostui hänen liiketoimintansa ydin. Hänet aateloitiin vuonna 1849. Kuusterä 1995, 39–40.

111 Kuusterä 1995, 37–42.

112 Venäjällä katsottiin Turun sijaitsevan liian kaukana lännessä sekä liian lähellä Suomen alueen entistä hallitsijamaata Ruotsia, joten Suomen alueen uudeksi pääkaupungiksi ja hallinnolliseksi keskukseksi vaihdettiin Helsinki vuonna 1812.

21 kuten Oulussa ja Kuopiossa.¹¹³ 1860-luvulla alkoi säästöpankkien konttoreita ilmaantua myös suomalaiselle maaseudulle,¹¹⁴ mutta kului kuitenkin vielä neljä vuosikymmentä ennen SKOP:n toiminnan alkamista.

Säästöpankit olivat 1900-luvulle tultaessa varsin hajanainen ryhmittymä ja hyödynsivät muun muassa liikepankkeja kassavarantojensa tallettamisessa.¹¹⁵ Pankkialan kilpailu oli kiristynyt myös osuuskuntalähtöisen toimintamallin myötä: osuuskuntaan perustuva pankkitoiminta oli alusta asti noudattanut varsin päinvastaista strategiaa säästöpankkeihin verraten, sillä se oli perustanut paikallisia osuuspankkeja yhteen sitovan yksikön, Osuuskassojen Keskuslainarahasto OKO:n, jo toimintansa alkuvaiheessa.¹¹⁶ Alusta pitäen mukana ollut keskuspankki mahdollisti heti yhtenäisemmän toimintakulttuurin osuuspankkien välillä, siinä missä paikalliset säästöpankit toteuttivat toisistaan poikkeavia käytäntöjä vailla selkeää yhteistä linjaa.

Säästöpankkien oman keskuspankin perustamista edelsi vuonna 1906 perustettu Säästöpankkiliitto. Kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1908, Säästöpankkien Keskus- Osake-Pankin toiminta viimein käynnistyi.¹¹⁷ SKOP:n ensisijaisena tarkoituksena oli toimia keskuspankkina säästöpankkiryhmään kuuluville paikallispankeille ja tätä tarkoitustaan se toteutti valtaosan elinkaarestaan, mutta erityisesti toimintansa loppuvaiheessa 1980-luvulla sekä 1990-luvun alussa SKOP oli omaksunut monia liikepankeille tunnusomaisia piirteitä.¹¹⁸ SKOP:n tarina pysähtyi vuoteen 1991, jolloin Suomen Pankki otti ylitsepääsemättömiin taloudellisiin ongelmiin ajautuneen pankin hallintaansa,¹¹⁹ ja päättyi virallisesti vuoden 2015 lopettamiskokoukseen¹²⁰. SKOP:n romahdus kytkeytyy keskeisesti Suomessa 1990-luvulla koettuun lamaan ja on eräs merkittävistä kriiseistä suomalaisessa pankkihistoriassa.

113 Kuusterä 1995, 19, 25–47, 55–77.

114 Maaseudulla säästöpankkien toiminta käynnistyi tyypillisesti ensin kunnantalon tiloissa. Kuusterä 1995, 78–127.

115 Kuusterä 1995, 179.

116 Hiilamo 1995, 25; Kuusterä 2002, 15–23.

117 Hiilamo 1995, 24–25; Kuusterä 1995, 179; Pörssitieto.fi -verkkosivu.

118 Hiilamo 1995, 37, 70–80.

119 Hiilamo 1995, 370–373; Pörssitieto.fi -verkkosivu.

120 Lopettamiskokous pidettiin 15.6.2015. Pörssitieto.fi -verkkosivu.

22 2.2.2 Säästöpankkiryhmän tietotekniset suunnitelmat 1960-luvulla

Säästöpankkiliiton teknillisessä valiokunnassa aloitettiin 27. helmikuuta vuonna 1963 virallisesti reikäkorteista uudenlaisiin tietojenkäsittelylaitteisiin tähtäävän siirtymän suunnittelu.¹²¹ Uudistuksesta oli käyty kuitenkin epävirallista keskustelua jo saman vuosikymmenen alussa:

Myös 3.9.1960 Säästöpankkiliiton työvaliokunnan asettama teknillinen toimikunta, myöhemmin teknillinen valiokunta, on useaan otteeseen käsitellyt ATK:ta kokouksissaan ennen edellä mainittua [27.2.1963] päivämäärää.¹²²

Uudistusajatuksen taustalla vaikutti epäilemättä pankkialalla yleisesti voimistunut suuntaus kohti edistyksellisempää tietotekniikkaa, sillä Postisäästöpankissa käynnistettiin tietokone jo vuoden 1958 lokakuussa¹²³ ja sekä Pohjoismainen Yhdyspankki (PYP) että Kansallis-Osake-Pankki (KOP) aloittivat automaattisten tietojenkäsittelylaitteiden käytön 1960-luvun alkupuolella.¹²⁴ Säästöpankkiliiton teknillinen valiokunta katsoi tietoteknisten uudistusten olevan muun ohella ”– – kilpailutekijä, joka on erittäin ikävä sille, joka jää kehityksessä viimeiseksi”¹²⁵. Valiokunta oli jo pohjustanut uudistusta pyytämällä Suomen Kaapelitehdas Osakeyhtiöltä tarjouksen erityisesti teknillisen valiokunnan tarpeisiin soveltuvasta tietokonekokonaisuudesta.¹²⁶

Tietoteknisten järjestelmien uudistamista pidettiin säästöpankkiryhmässä siinä määrin huomattavana projektina, että vaadittiin useita kokouksia, mietintöjä, ekskursioita eli opintomatkoja ja huolellista taustoitusta ennen käytännön toimenpiteisiin ryhtymistä.¹²⁷ Vuoden 1963 helmikuussa Säästöpankkiliiton teknillisen valiokunnan järjestämässä

121 ELKA 2869/453 Säästöpankkilaitoksen ATK-kehitystä koskevan asiakirjakokoelman johdanto, [1–2];

ELKA 2869/453 Muistio teknillisen valiokunnan järjestämästä neuvottelutilaisuudesta 27.2.1963, [1]–2;

ELKA 2869/453 Säästöpankkilaitoksen ATK-kehitystä koskevat asiakirjat 27.2.1963–10.12.1963, [12].

122 ELKA 2869/453 Säästöpankkilaitoksen ATK-kehitystä koskevat asiakirjat 27.2.1963–10.12.1963, [1].

123 Tienari (toim.) 1993, 186; Suominen 2000, 12, 66–67; Manninen 2003, 103; Suominen 2003, 48.

124 PYP vuonna 1962 ja KOP vuonna 1963. KOP:n uudistuksessa poikkeuksellista muihin pankkeihin verrattuna oli se, että se sivuutti reikäkorttivaiheen ja siirtyi suoraan tietokoneiden käyttöön. Manninen 2003, 103.

125 ELKA 2869/453 Pöytäkirja Suomen Säästöpankkiliiton teknillisen valiokunnan järjestämästä kokouksesta 10.12.1963, [1].

126 ELKA 2869/453 Pöytäkirja Säästöpankkiliiton teknillisen valiokunnan kokouksesta 18.4.1963, [1];

Pöytäkirja Suomen Säästöpankkiliiton teknillisen valiokunnan kokouksesta 10.5.1963, [1–6].

127 ELKA 2869/509 ATK-organisaatio 1.8.1967, [1].