Metsätalouden
vesienhoitotoimenpiteiden suunnittelu
Toimenpideohjelma 2022-2027
Metsätalouden vesistövaikutuksia
Ahokas Tiina 2
Kiintoaine- ja humuskuormitus
Varjostuksen puute pienvesillä– Suojavyöhykkeet
Hydrologis-morfologiset muutokset vesistöissä ja valuma-alueella (toimista, joita ei enää tehdä, mutta vaikuttavat edelleen)– Soiden ojitukset
– Tierumpujen aiheuttamat vaellusesteet – Virtavesien perkaukset
– Lähteiden kuivatus
Ravinnekuormitus– VEMALA-mallin mukaan ei ole merkittävää Uudenmaan vesimuodostumissa
Malli yleistää kunnostusojituksen ja lannoituksen maakuntatasolle, hakkuutiedot ovat tarkemmat (metsäkuvioittain v.2012 alkaen)– Tulevaisuudessa riippuu mm. hakkuiden ja lannoitusten määrästä – Pienvesillä vaikutukset voivat olla suurempia
Nykyinen toimenpideohjelma v. 2016-2021
Ahokas Tiina 4
Toimenpide Vesimuodostuma
Suunniteltu kokonaismäärä/
suunnittelukausi
Toteutunut 2016-2018 kokonaismäärä
Metsien kunnostusojituksen vesiensuojelun
perusrakenteet
Kaikki 1900 ha 334 ha
Metsien kunnostusojituksen tehostettu vesiensuojelu
Kaikki 50 kpl (vs-rakenne) 4 kpl (vs-rakenne) Metsälannoitusten
suojakaista
Kaikki 30 ha 15 ha
Metsätalouden tehostettu vesiensuojelusuunnittelu
Kaikki 48000 ha 443 ha *
Metsätalouden
eroosiohaittojen torjunta
Kaikki 100 kpl (vs-rakenne) 6 kpl (vs-rakenne) Uudistushakkuiden
suojakaista
Kaikki 500 ha 133 ha
Metsätalouden koulutus ja neuvonta
Kaikki 300 hlöä (koulutus) 6 hlöä (koulutus) *
* Tulossa huomattava lisäys v. 2020-2021 aikana Huomio metsien vesienhoitoon -hankkeen kautta.
Kommentteja työpajasta 24.2.
Pieni tilakoko Uudellamaalla vaikeuttaa paljon tilaa vaativien vesiensuojelurakenteiden käyttöä sekä valuma-aluekohtaista vesiensuojelusuunnittelua.
Kannattaa suosia metsänhoidossa menetelmiä, joilla ei aiheuteta kiintoaineen ja ravinteiden liikkeellelähtöä sen sijaan, että yritetään saada niitä kiinni erilaisin rakentein.
Urakoitsijat toimivat pitkälti tiettyjen kuntien alueilla. Heille kannattaa kertoa oman alueen erityistarpeista, kuten vesistökunnostuksista ja herkästä vesieliöstöstä.
Yksittäisillä metsänomistajilla on harvoin vahvoja mielipiteitämetsänhoitomenetelmiksi, mutta mahdollisimman huoltovapaata toivotaan.
Riistakosteikot ovat kysyttyjä.
Toimenpiteet nojaavat pitkälti informaatio-ohjaukseen. Tarvetta olisi lisää kaavoitus- ja kustannusohjaukselle.
Toimenpiteiden tulee perustua tutkimustietoon ja uutta tutkimustietoa onkin tullut.Tutkimusta tarvitaan kuitenkin jatkossakin.
ELY-keskuksen osallistumista koulutuksiin esitelmöitsijänä toivottiin.Toimenpiteet kaudelle 2022-2027
Ahokas Tiina 6
Toimenpiteet kaudelle 2022-2027 Toimenpidetyyppi Vesimuodostuma
Suunniteltu kokonaismäärä/
suunnittelukausi Kunnostusojituksen vesiensuojelu ja
suunnittelu osana suometsänhoitoa
Muu
perustoimenpide
Kaikki 700 ha
Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen - tehostettu vesiensuojelusuunnittelu
Täydentävä toimenpide
Kaikki 15000 ha
Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen - eroosiohaittojen torjunta
Täydentävä toimenpide
Kaikki 120 kpl (vs-rakenne)
Uudistushakkuiden suojakaista Täydentävä toimenpide
Kaikki X ha
Metsätalouden koulutus ja neuvonta Täydentävä toimenpide
Kaikki X henkilöä
Ojitusten haittojen ehkäiseminen pohjavesialueilla
Täydentävä toimenpide
0 kpl (pohjavesialue)
Kunnostusojituksen vesiensuojelu ja suunnittelu osana suometsänhoitoa (ha)
700 ha kunnostusojitusta suunnittelukaudella 2022-2027– ELY-keskuksen arvio 2016-2018 saatujen ojitusilmoitusten perusteella
Kaivukatkojen käyttöä kannattaisi edistää
Tehostettujen vesiensuojelumenetelmien (putkipadot, pintavalutus, kosteikot) käyttöä tulisi edistää herkkien vesistöjen lähivaluma-alueilla
Ojitetuilla turvemailla voi tulla kyseeseen myös metsän jatkuva kasvatus kohteen ja alueen ominaisuudet ja edellytykset huomioiden.
Myös tuhkalannoituksella voidaan siirtää ojien kunnostustarvetta myöhempään ajankohtaan.
Ojitettujen, mutta metsätaloudellisesti jatkokasvatuskelvottomien soiden käsittelemättä jättäminen voi sisältyä toimenpiteeseen.– Alueita voidaan hyödyntää myös vesiensuojelurakenteiden
Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen
Ahokas Tiina 8
Toteutus metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeina
Tehostettu vesiensuojelusuunnittelu 15 000 ha
– Metsäkeskuksen arvion mukaan 2 hanketta vuodessa ja
keskimäärin 1250 ha/hanke (AMO 2021-2025). Oletetaan, että sama taso jatkuu vuosittain 2027 saakka.
– Valuma-aluekohtaista suunnittelua
Eroosiohaittojen torjunta 120 kpl vesiensuojelurakenteita
– Metsäkeskuksen arvion mukaan 2 hanketta vuodessa jakeskimäärin 10 vesiensuojelurakennetta per hanke (AMO 2021- 2025). Oletetaan, että sama taso jatkuu vuosittain 2027 saakka.
– Toimenpide sisältää virtaamanhallintaan liittyvät toimenpiteet, pintavalutuskentät, laskeutusaltaat tarpeen mukaan
virtaamansäädöllä, pohja- ja virtaamansäätöpadot sekä kosteikot.
Uudistushakkuiden suojakaistat (hehtaaria)
Arvioitava miten paljon uudistushakkuita tehdään
suunnittelukaudella ja kuinka suuri osa niistä on vesistöjen rantametsissä
– Metsäkeskukselta saadaan arvio paikkatietoanalyysiin
perustuen
Koulutus ja neuvonta (henkilöä/suunnittelukausi)
Ahokas Tiina 10
Metsätalouden suunnittelijoille, toimihenkilöille ja urakoitsijoille vesiensuojelun koulutusta
Metsänomistajille vesiensuojelun neuvontaa
Vesiensuojelukoulutus ja -neuvonta kannattaa järjestää jonkun muun metsänhoidon aihepiirin yhteydessä
Tavoitteeksi että kaikki Uudellamaalla toimivat suunnittelijat, toimihenkilöt ja urakoitsijat osallistuisivat
vesiensuojelukoulutukseen kerran 2022-2027 aikana.
Toimijamäärä on n. 400 henkilöä (arvio vielä kesken).
Metsänomistajien neuvontatavoite vielä määrittelemättä.
Ojitusten haittojen ehkäiseminen pohjavesialueilla (kpl pohjavesialueita)
Ei suunnitella tätä toimenpidettä, ei tiedossa ongelmakohteita
Tehdään ennaltaehkäisevää työtä ojitusilmoitusten ja
metsänkäyttöilmoitusten kautta sekä koulutuksella ja
neuvonnalla
Yhteistyö valuma-alueilla
Ahokas Tiina 12
