240
Markkinoiden lumous – yksittäisistä ideoista vallitsevaksi katsannoksi
Löppönen, Paavo (2017). Vapauden markkinat.
Uusliberalismin kertomus. Vastapaino. 212 s.
UUSLIBERALISMIN KÄSITETTÄ
on käytetty värikkäästi useissa eri yhteyksissä. Määritelmien mo- ninaisuuden vuoksi käsitettä on arvosteltu epämääräisyydestä ja siitä, että sen alle ei muodostu mi- tään yhtenäistä liikettä.
Suomen Akatemian entinen arviointi- ja kehittämisjohtaja Paavo Löppönen kuitenkin käsit- telee kattavassa esseessään uusli- beralismia lähtökohtaisesti poliit- tisena ideologiana, eli poliittisena doktriinina ja liikkeenä, joka on määrätietoisen toiminnan tulos- ta. Hän jäljittää ideologian syn- tyä, kehitystä ja organisoitumista maailmanlaajuiseksi ajatuskollek- tiiviksi. Sen keskeiset uskonkap- paleet markkinoiden vapaudesta, individualismista, kilpailusta ja minimivaltiosta, eli valtion sään- telyn purkamisesta, ovat saaneet merkittävän aseman monien ang- losaksisten sekä eurooppalaisten valtioiden talous- ja yhteiskunta- politiikassa.
Kansainväliseen historialliseen tutkimukseen nojaten kirjoittaja asettaa uusliberalismin kertomuk- sen lähtökohdaksi maailmansoti- en välisen Wienin, joka yhdistää ideologian synnyn keskeisiä intel- lektuelleja Friedrich von Hayekia, Ludwig von Misesia ja Karl Pop- peria. Näiden keskushenkilöiden ydinajatuksia keskustelutetaan
muiden samaan aikaan vaikutta- neiden mutta hyvin erilaisia ta- lousteoreettisia näkemyksiä esit- täneiden akateemikkojen, kuten Karl Polanyin ja John Maynard Keynesin, kanssa. Myös 1700-lu- vun skottivalistuksen klassikon Adam Smithin ja uusliberalis- min välistä yhteyttä ruoditaan, sillä Löppösen mukaan Hayek ja kumppanit ovat poimineet Smit- hin ajattelusta omiin tarkoituspe- riinsä sopivat historialliset raken- nusaineet ja jättäneet huomiotta tämän jopa egalitaristisia piirteitä omaavan moraaliteorian.
THINK THANKIEN LUVATTU AIKA
Kirjan mielenkiintoisinta antia on historiallinen kuvaus liikkeen jär- jestäytymisestä ja laajenemisesta maailmanlaajuiseksi verkostoksi.
Sen pääideologin Hayekin pyrki- myksenä oli sotien jälkeen muo- dostaa organisaatio, joka taistelisi vasemmistolaisia ja ’’vääriä’’ libe- raaleja ajatuksia vastaan.
Ideat aktualisoituivat vuonna 1947 Sveitsin pienessä vuoristo- kylässä pidetyssä kokouksessa, jossa luotiin samaisen kylän ni- meä kantava yhteisö Mont Pèler Society (MPS). Yhteisöstä tuli uusliberalismin organisatorinen keskus, joka toimii edelleen.
Ideologian leviämiselle merkit- tävimmäksi oivallukseksi määrit- tyi lukuisten ajatushautomoiden, think thankien, perustaminen. Nii- den tehtävänä oli levittää, koulut- taa ja lobata ideoita taloudellisille ja poliittisille toimijoille mediaa unohtamatta. Suomessa ajatuspa- joja on Löppösen mukaan kolme:
Chydenius-säätiö, Elinkeinoelä- män valtuuskunta (EVA) ja Libe- ra-säätiö.
UUSLIBERALISMIN LÄPIMURTO
Toisen maailmansodan jälkeen Hayekin ajatukset saivat jalansijaa Yhdysvalloissa Chicagon yliopis- tossa, josta myöhemmin muo- toutui Hayekin suosikin Milton Friedmanin johdolla Chicagon ta- loustieteellinen koulukunta. Fried- man kehitti uusliberalismin oppeja eteenpäin ja oli aktiivisena yhteis- kunnallisena vaikuttajana keskei- sessä roolissa ideologian leviämi- sessä. Löppönen kuvaa Chicagon koulukunnan eri ekonomistien
AIKUISKASVATUS 3/2017
241
KIRJA-ARVIOT
teoretisointeja ja yhdistää ne Yh- dysvaltain ja Englannin politiik- kaan 1950-luvulta eteenpäin aina Reaganin ja Thatcherin valtaan- nousuun, uusliberalismin todelli- seen läpimurtoon.
Neuvostoblokin hajoaminen mahdollisti globaalin kilpailuky- kyretoriikan ja inhimillisen pää- omaan maksimointiin pyrkivän Homo Economicuksen, sisäisen yrittäjyyden ideaalin, leviämisen uusille alueille. Nykyään voidaan- kin havaita monien uusliberaalin ideologian piirteiden vakiintu- neen määrittäväksi osaksi niin suomalaista poliittista retoriikkaa – esimerkistä käy julkisen sekto- rin kaventaminen ja avaaminen kilpailulle sekä sääntelyn vähentä- minen eli ’’normienpurkutalkoot’’
– kuin ihmisten arkielämää. Sitä kuvaa markkinoiden ja työelämän ennustamattomien muutosten vaatima, identiteetiltään joustava, itseään jatkuvasti kehittävä ja toi- mintansa riskit kantava yksilö.
KANSALAISTEN RAPAUTUVA LUOTTAMUS
Analysoidessaan uusliberalismia ideologiana Löppönen ei yritä- kään jäädä neutraalin kuvailijan rooliin vaan tuo useassa kohtaa esiin oman kriittisen kantansa.
Etenkin ideologian filosofisia pe-
rustoja tarkastellessaan hän osoit- taa uusliberalismin sisäisiä epäjoh- donmukaisuuksia erityisesti sen ontossa moraalifilosofiassa. Hay- ekin markkinoiden omalakiseen toimintaan perustuvan rajoitetun demokratiakäsityksen esseisti hyl- kää demokratiaa ja demokraattis- ta kansalaisuutta tukahduttavana.
Lisäksi uusliberalismin sosioeko- nomisista seurauksista maalautuu synkkä kuva: työttömyyden ja eri- arvoisuuden kasvu, finanssikriisit sekä hallitusten poliittisen ohjaus- kyvyn kaventuminen, joka on osaltaan vaikuttanut kansalaisten luottamukseen perinteistä puo- luepolitiikkaa kohtaan ja populis- tisten liikkeiden suosion kasvuun.
Löppönen on varsin pessimis- tinen sen suhteen, että uusliberaa- lit kehittäisivät oppejaan niiden toteuttamisesta koituvien seuraus- ten perusteella. Hänen mukaansa kyse on sokeasta uskosta markki- noiden kaikkivoipaisuuteen ja sii- hen että vapaat markkinat korjaa- vat aiheuttamansa ongelmat.
Siksi hän peräänkuuluttaa vaih- toehtoisen, demokratiaa ja sosiaa- lista tasa-arvoa edistävän ohjel- man määrittämistä ja ehdottaa sen suuntaviivoiksi kolmea perus- teesiä Pierre Rosanvallonin ja Axel Honnethin ajatuksiin nojautuen.
Ne ovat ihmisten ainutlaatuisuu- den tunnustaminen, kansalais-
ten vastavuoroisuus ja yhteiseen hyvään perustuva kansalaisuus.
Vaihtoehtoisen ohjelman kuva- usta ja sen toimeenpanon edelly- tysten pohdintaa olisin mielelläni lukenut enemmänkin, nyt ne jää- vät loppukaneetin tasolle.
Kokonaisuudessaan Paavo Löppösen essee on varsin mie- lenkiintoinen selvitys uuslibera- lismin syntyhistoriasta ja siihen kiinteästi liittyvien teoreetikoiden keskeisistä ajatuksista. Suomen- kielisenä teos toimii ansiokkaana johdatuksena erityisesti uuslibe- ralismia mutta myös laajemmin talouden ja politiikan välistä suh- detta koskeviin keskusteluihin, joi- hin kirjoittaja tarjoaa painokkaita näkökulmia.
TUOMAS TERVASMÄKI KM, väitöskirjatutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto
