Muutamista Karstulan paikannimistä
Tyttöjen ja poikien etunimissä voim
me havaita muoteja: tunnettu urhei
lija, filmitähti tai ministeri voi saada paljon kaimoja. Aikoinaan kristinus
kon vaikutuksesta vanhat pakanalliset etunimet vaihdettiin pyhimyksenni- miin, mutta paikannimissä vanha ni
mistö säilyi. Paikannimi voi olla sato
ja vuosia vanha.
Paikannimen vanhuus voidaan ha
vaita vaikkapa siitä, että sana ei ta
vallisessa puheessa "tarkoita” mitään.
Karstulassakin kylien nimet Kiminki,
Vahanka ja Vastinki ovat pelkkiä ar
voituksellisia nimiä.
Vahangan nimen kansa kertoo ole
van peräisin niiltä ajoilta, jolloin lappalaiset kiertelivät Keski-Suomea.
Kerran muuan lappalaisperhe osui Va- hangalle kalastamaan, ja onni suosikin heitä niin, että päästiin keittämään — kenties tuohiastialla — maukasta kala- keittoa. Mutta aterioitaessa lappalais- lapsi sai ruodon kurkkuunsa ja kuoli.
Siksi lappalaiset alkoivat nimittää paikkaa Vahinkojärveksi, mikä nimi myöhemmin vääntyi Vahangaksi. To
sin jotkut väittävät, että sana ”vaha”, joka kansanrunoissa tarkoittaa isoa ki
veä, olisi kylän nimen perustana.
Myös Vastingin kylässä on samanni
minen järvi, ja täälläkin selitetään ky
län saaneen nimensä järvestä. Naapuri- järven Hirvijärven ja Vastingin veden
korkeus on lähes sama, niin että nii
den välinen joki vaihtaa silloin tällöin kulkusuuntaa. Vastinki on sama kuin vastaus, järvi, joka kohteliaasti mu
kautuu naapurin vaatimuksiin.
Muuan Karstulan rauhallisimmilla seuduilla kulkeva tie omistaa kutsu-
manimen Mölytie, mikä pikemmin so
pisi osoitteeksi vaikkapa nuorisokah
vilalle. Nimen kerrotaan syntyneen sil
loin, kun näillä seuduin liikkui petoja.
Kerran, .karjalauman kimppuun jossa
kin Isonkylän takana hyökkäsi karhu, ja silloin suuri, käyräsarvinen sonni alkoi puolustaa laumaa. Kerrotaan, että ihmisten saapuessa paikalle karhu ja härkä olivat kuolleet, karhu taker
tuneena vastustajan sarviin ja tämä karhun raatelemana. Mutta kovan elä
män ne varmasti olivat pitäneet, koska Mölytie jäi Isoltakylältä Kalmariin kulkevan tien nimeksi.
Joskus paikannimeen liittyvä tarina johtaa oikeille jäljille, vaikka tarinat useimmiten on keksitty selittämään käsittämättömältä vaikuttavaa nimeä.
Esimerkiksi sydänmaajärven nimitys Nihillampi vaikuttaa aivan venäläisel
tä, mutta tarina, että järveen on huk
kunut sotamies, tuo mieleen vanhan asemiehen, nihdin, ja saa muuttamaan lammen kirjakielen asuun Nihdin- lampi.
ELL
s t / \ ! / \ U \ t / s! / " s ! / \ l / \ l / s ! / \ ! / x l / \1/ 3V x ! y s l / \ ! / v j r \1x s M ' 2* ' \!-/ ’ ] ' ' ! - ' ^
✓ | C 7 f w j S / J C / j \ /-;C / [ \ / | \ / | \ / ( \ /|S / | \ / r - ^1 ■-
Takkalan eli Oinosten suvun vanhimmista vaiheista
Oinoset, jotka ovat Karstulan van
himpia asukkaita, ovat siirtyneet Oi- noskylälle Mikkelin tienoilta vuoden 1400 vaiheilla. Oinoset olivat olleet hyvin sotaisia, ja sen lisäksi he olivat olleet myös suuria ja väkeviä. Heidän voimiaan kuvaa taru näin: Oinoset oli
vat erään huonosti onnistuneen kala- retken johdosta vihastuneina kanta
neet korkean Sikamäen päälle valtavan kiven, jolla he myöhemmin lepäsivät raskaiden kalataakkojensa kanssa. Sen tähden tämä kivi kantaa nimeä ”Hui- luukivi”.
Nuijasodassa Oinoset osallistuivat hävitysretkiin. Nuijasodasta kronikka kertoo:
'Kivijärven kiltit miehet, vahvat Vastingin urohot nuijat nurkassa pitivät, pimeässä pitkävarret, joilla huovia hosuivat, ryttäreitä rytkyttivät.”
Leppälänkylällä huovit tuhottiin, niin että paiskattiin pitkä pöytä nuk
kuvien huovien päälle. Leppälästä nui
jamiehet jatkoivat matkaa Kinnulan Saarenkylälle:
”Josta Saarelle samovat, jossa huovia hosuvat, ryyttäreitä rytkyttivät.
Veri parskui paidan päälle, suolet sinkoili sivulle.
Huoveista hosutuista, Ryyttäreistä ryvetetyistä.”
Myös Suomen sodan mainingit ulot
tuivat Oinoskylälle, mutta tarinat ovat paljon rauhallisempia kuin nuijasodan ajoilta.
Näistä väkevistä Oinosista haarau
tui sittemmin Takkalan suku, jonka kantaisä oli nimeltään Parta-Pekka.
Hän rakensi nykyisen Kajuutin tie
noille Autio-nimisen talon. Autiosta paloi myöhemmin kartano, ja eräs Matti Matinpoika rakensi talon nykyi
sen Takkalan paikalle. Takkalaan teh
tiin paikkakunnan ensimmäinen takka, ja sen johdosta taloa sanottiin takka
tuvaksi. Tämä nimi muutettiin noin 1820 Takkalaksi.
Vanhoista ajoista kertoo mm. Oino- lan kotimuseona oleva aitta, jossa on kulunut vuosiluku 1701.
H i l k k a O i k a r i
