ajankohtaista
Gerontologia 4/2018 292
Hyvän elämän edellytyksiä etsimässä – SoWell-tutkimushanke keskittyy sosiaaliseen hyvinvointiin ja sen parantamiseen
Suomen väestöstä nyt jo vii- desosa ja vuosikymmenen ku luttua lähes neljäsosa on yli 65-vuotiaita (THL 2018).
Väestön vanheneminen on globaali ilmiö, mutta niin Suo messa kuin muuallakin keskustelu on pääasiassa koh- distunut eläkekuluihin sekä hoiva- ja terveyspalveluiden tarpeeseen ja niiden kustan- nuksiin. Vähemmän on kes- kusteltu väestön vanhenemi- sen vaikutuksista koko yhteis- kuntaan, ikääntyvän väes tön heterogeenisuudesta ja van- hojen ihmisten erilaisuudes- ta tarpeidensa, resurssiensa ja kykyjensä suhteen. Yhtä tär- keää kuin puhe terveyspalve- luista ja eläkkeistä on puhe ikääntyvien sosiaalisesta hy- vinvoinnista ja elämänlaadus- ta. Keskeinen kysymys on se, miten luodaan yhteiskunta, joka tukee kaikenikäisten kan - salaisten hyvinvointia ja osalli- suutta. Yhteiskuntatason ohel - la sosiaalinen hyvinvointi ja hyvä elämänlaatu kytkeyty- vät myös paikallisiin olosuh- teisiin ja niiden tarjoamiin (tai estämiin) toimintamah- dollisuuksiin (Brooker, Scully
& Clancy 2011, Buffel ym.
käsityksiä sosiaalisen hyvin- voinnin ulottuvuuksista ja pa- rantamisen keinoista, 2) toi - mimalla yhteistyössä muiden hankkeiden ja järjestöjen kans - s a sosiaalista hyvinvointia li- säävien toimien toteuttami- seksi ikäihmisten omien näke - mysten mukaisesti, 3) seuraa- malla hyvinvoinnin paranta- miseen tähtäävien hankkeiden merkitystä ikääntyvien ih mis- ten elämälle ja itse arvioidul- le sosiaaliselle hyvinvoinnille ja 4) herättämällä keskuste- lua ja kehittämällä käytäntö- jä ja malleja sosiaalisen hyvin- voinnin parantamiseksi.
Yksi tutkimusteema, kolme erilaista aineistoa SoWell-tutkimuksessa ikäih- misten hyvinvointia kartoi- tetaan kolmella erillisellä, mut- ta yhteen kietoutuvalla aineis- tolla. Syksyn 2018 aikana Jari Pirhonen ja Kata rii na Tuo mi - nen järjestivät yhteen sä seit- semän ryhmäkes kus te lua ikä- ihmisten kanssa Tam pe reel la ja sen lähiympäristös sä. Ryh - mä keskus telu ai neis toa kerää- mällä halusimme kar toittaa jaettuja näkemyksiä hyvin- 2014, Marventano ym. 2015,
Missotten ym. 2009.) Sosiaalista hyvinvointia on määritelty varsin eri tavoin.
Keskeisinä ulottuvuuksina on pidetty sosiaalisen yhteenkuu - luvuuden tunnetta, yksinäisyy- den poissaoloa, onnel lisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Tär - keiksi on havaittu myös mah- dollisuus itselle mielekkääseen toimintaan ja itsensä toteutta- miseen sekä osallistumiseen oman yhteisön toimintaan jär jestöjen, harrastusryhmien tms. kautta (Charles &
Mavandi 2003.) SoWell-tut- ki mushankkeessa keskeinen idea on ikäihmisten osallisuu- den vahvistaminen, mikä tar- koittaa sitä että kiinnostuksen kohteena ovat ihmisten omat näkemykset hyvinvoinnistaan ja siihen vaikuttavista tekijöis- tä. Toisin sanoen pyrimme an- tamaan ikäihmisille itselleen valtaa määritellä mitä sosiaa- linen hyvinvointi merkitsee ja miten siihen voisi vaikuttaa.
Hankkeen keskeisenä ta- voitteena on tuottaa tietoa ja välineitä ikääntyvien ihmisten sosiaalisen hyvinvoinnin pa- rantamiseksi 1) kartoittamal- la ikääntyvien ihmisten omia
Gerontologia 4/2018 293
voinnista. Ryh mä kes kus te- luis sa osallistujia pyydettiin- kin kertomaan, mitä hyvin- vointi heidän mielestään yli- päätään on, millaiset asiat sii- hen vaikuttavat ja muuttuuko hyvinvoinnin kokemus tai mer kitys ikääntymisen myötä.
Keskusteluteemoja olivat li- säksi asuinympäristön, palve- lujen, järjestötoiminnan ja teknologian vaikutukset hy- vinvointiin. Muita aiheita nos - tettiin keskusteluun tilanteen ja keskustelijoiden aloitteiden mukaan, jolloin tilaa jäi ihmis- ten omille merkityksenannoil- le ja uusille ja yllättävillekin hyvinvointiin liittyville näkö- kannoille. Keskusteluihin rek- ry toitiin eläkeikäisiä ihmi siä Tampereen Lähitorien, palve- lukeskusten, vanhusneuvoston ja Miessakit ry:n kautta. Ryh- mien kokoamisessa tavoittee- na oli saada mukaan erilaisia ja erilaisessa asemassa olevia ikäihmisiä. Ryhmien osallis- tujiksi saatiinkin erilaisiin yh - distyksiin ja harrastusryhmiin osallistuvia, erilaisissa asumis- muodoissa asuvia sekä kau- punkialueilla ja maaseutumai- sesti asuvia miehiä ja naisia.
Myös eri ikäluokat olivat edus - tettuina, sillä osallistujien iät vaihtelivat välillä 55 ja 101.
Ryhmäkeskustelut on nau - hoitettu ja litteroitu sanatar- kaksi tekstiksi. Tätä tutkimus- esittelyä kirjoitettaessa ryhmä- keskusteluaineiston ana lyysit ovat alkamassa. Ryh mä kes kus - teluaineiston ana lyysillä paitsi vastataan osaltaan hyvinvoin-
tiin liittyviin tutkimuskysy- myksiin, pohjustetaan yksilö- haastatteluja, joissa ryhmäkes- kusteluissa tärkeiksi noussei ta teemoja syvennetään. Yksilö- haastattelut aloitettiin loppu- vuodesta 2018 ja niitä jatke- taan tammi-helmikuussa 2019.
Yksilöhaastatteluja on suunni- teltu tehtävän neljäkymmentä, mutta aineistonkeruussa ede- tään joustavasti sen mukaan, miten aineisto saturoituu.
Osal listujista osa on ryhmä- keskusteluihin osallistuneita ja osa uusia henkilöitä. Haas - ta teltavien rekrytoimista oh- jaa ajatus, että on tärkeää saada mukaan myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole ak- tiivisesti mukana jossain har- rastus- tai yhdistystoiminnas- sa, ja jotka viettävät suurim- man osan ajastaan kotiolois- sa. Erityisen tärkeää on saada mukaan sellaisia henkilöitä joiden voi katsoa olevan haa- voittuvassa asemassa esimer- kiksi taloudellisista tai terveys- syistä. Tämän tavoitteen to- teu tumiseksi osallistujia etsi- tään yhteistyössä Tam pereen kaupungin ja järjestö jen kans- sa. Tässäkin aineistonke ruus - sa tavoitteena on saada mu- kaan erilaisissa elämäntilan- teis sa olevia perheellisiä ja yksin asuvia henkilöitä. Yk- si löhaastattelujen tavoitteena on syventää ryhmäkeskustelu- jen antamaa kuvaa hyvinvoin- nista ja niissä pystytään myös ryhmäkeskusteluja paremmin lähestymään mahdollisesti ar- kaluonteisia aiheita kuten lä-
heisten menetyksiä, terveyden heikkenemistä ja hoivajärjes- telyjä, ja niiden merkitystä hy- vinvoinnille.
Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa tullaan rakentamaan ryhmäkeskustelujen ja haastat - telujen tulosten pohjalta kyse- lylomake. Kyselyn tavoittee na on selvittää, missä määrin tut- kimuksen aikaisemmis sa vai- heissa esiin tulleet sosiaalisen hyvinvoinnin elementit ja nii den parantamiseksi esite- tyt toimet ovat yleistettävis- sä. Laadullinen aineistonke- ruu tehdään Pirkanmaalla ja kyselyn tavoitteena on laajen- taa tarkastelua koko maahan ja saada tietoa esimerkiksi alueel lisista ja sosiaalisen taus - tan mukaisista eroista hyvin- voinnissa. Suunnitelmissa on lisäksi tutkimuksen viimei ses- sä vaiheessa seurantahaastat- telujen avulla tarkastella alku- vaiheen yksilöhaastatteluihin osallistuneiden henkilöiden tilanteita.
Tutkimme kehittääk sem me, kehitystä tutkien
SoWell-tutkimushankkeen tar koituksena on antaa ääni ikääntyville ihmisille itselleen.
Ikääntyneen väestön määrän kasvaessa hanke tuottaa uutta tutkimustietoa alueelta, jonka yhteiskunnallinen merki tys kasvaa vuosi vuodelta. Hank - keen keskeinen tavoite on edis tää ikäihmisten hyvin- vointia ja kehittää ikäihmisten näkemyksille perustuvia käy-
Gerontologia 4/2018 294
täntöjä ja malleja, joita kun- nat, järjestöt ja muut toimijat voivat soveltaa toiminnassaan.
Käytännöllisten tavoitteiden lisäksi hanke tuottaa uutta tutkimustietoa julkaisujen ja opinnäytteiden muodossa. Tut - kimuksessa kehitetään lisäksi uudenlaista osallistavan tutki - muksen yhteistyötä ikä ih mis- ten ja tutkijoiden kesken, joten metodologinen kehitystyö on myös osa tutkimusta. Suun- niteltu viiden vuoden kesto ja seurantahaastattelut mahdol- listavat sekä tutkimus tulosten käytäntöön viemiseen että uu- sien käytäntöjen toimivuuden tutkimisen.
Tiedonintressimme on emansipatorinen eli tutki muk- sen kohderyhmää voimaan- nuttamaan pyrkivä. Tut ki mus - hankkeen alusta lähtien olem - me saaneet esimerkiksi ryh- mäkeskusteluihin osallistu- jil ta palautetta siitä, että ikä- ihmiset arvostavat heihin koh - distuvaa kiinnostusta. Ryh mä - keskusteluissa onnistuttiin tavoittamaan luottamuksel- linen ja turvallinen ilmapiiri mistä kertoo esimerkiksi se, että niissä kerrottiin hyvin- kin suoraan myös ikävistä ko- kemuksista. Hankkeen yhte- nä tavoitteena on mahdolli- suuksien mukaan vaikuttaa myös välittömästi osallistu- jien arkeen ja hyvinvoinnin kokemukseen. Ikävien koke- musten kertominen ja koke- muksille saatu ymmärrys ja hyväksyntä ryhmässä vaikut-
tivat ensimmäisten havainto- jemme mukaan olevan tärkei- tä osallistujille. Aineiston ana- lyysissä yksi tärkeä tarkastelu- näkökulma on se miten ryh- mäkeskusteluihin osallistumi- nen voi edistää hyvinvointia samoin kuin itseymmärrys tä omista voimavaroista. Tärkeä näkökulma on myös koke- musten ja tietojen vaihto, jo- hon myös tutkijat osallistuvat.
Esimerkiksi eräässä ryhmäs- sä oli mies, joka koki olevan- sa asuntonsa vanki, sillä hä- nen asuintalonsa ulko-ovia oli yksin pyörätuolilla liikku- van mahdoton avata, eikä su- kulaisilla ollut mahdollisuut- ta käydä kuin kerran viikos- sa. Ryhmäkeskustelun vetä- jät Jari Pirhonen ja Katariina Tuominen kertoivat miehel- le vapaaehtoistyön mahdolli- suuksista auttaa, ja hän kiin- nostuikin asiasta. Keskustelun jälkeen tutkijat vinkkasivat asiasta myös miehen tunte- malle Lähitorin sosiaalityön- tekijälle, joka järjesti miehel- le ulkoiluapua. Sosiaalisen hyvinvoinnin lisääminen on paitsi yksi keskeinen tutkimuk - sen päämäärä, myös väline päämäärään pääsemiseksi.
Kohti konkreettisia toimia Koska vastaavanlaista iäkkäi- den ihmisten omiin näkemyk- siin perustuvaa useamman vuoden kestävää eri toimijoi- den yhteistyöhanketta ei aiem- min ole Suomessa to teutettu,
pyrimme siihen, että hanke nousee tärkeäksi esimer kik si sekä toteuttamistapansa että tulostensa takia. Tut ki muk- sem me tavoitteena on avata osallisuuden mahdollisuuk- sia ikäihmisille sekä kehittää osallistavan tutkimuk sen vä- lineitä. Yliopiston kolmas teh tävä eli yhteiskunnallinen vaikuttavuus on siten hank- keen keskeinen päämäärä. Ta- voitteena on myös, että viisi- vuotisen hankkeen päättyessä tutkimusryhmällä on sanotta - vaa tutkimustulosten sovellet- tavuudesta alueellisesti ja yh- teiskuntapolitiikassa. Edes- sämme on pitkä matka. Luo- tamme siihen, että tulevat vuodet täyttyvät oivalluksen ilosta ja ymmärryksen syve- ne misestä tutkimustyön edis- tyessä. Oman mielen kiin ton - sa tuovat varmasti tulevat koh - taamiset hyvin erilaisten ikä- ihmisten kanssa. Erityistä täs - sä hankkeessa on se, että tut- kijoilla on myös lupa osallis tua hyvinvoinnin edistämiseen ja toimia konkreetti sesti tilaisuu- den tullessa. Tut kimuksen tu- loksista tullaan tiedottamaan laajasti alueellisissa seminaa- reissa, mediassa ja tutkimus- julkaisuissa.
Jari Pirhonen, Outi Jolanki, Katariina Tuominen ja Marja Jylhä,
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto
Yhteydenotto:
jari.pirhonen[at]tuni.fi
Gerontologia 4/2018 295
Kirjallisuus
Brooker, D., Argyle, E., Scully, A.J. & Clancy, D. (2011). The
enriched opportunities pro- gramme for people with de- mentia: a cluster-randomised controlled trial in ten extra care housing schemes. Aging and Mental Health, 15, 1008–
1017.
Buffel T., De Donder L., Phillip- son C., Dury S., De Witte N.
& Verte D. (2014). Social par- ticipation among older adults living in medium-sized cities in Belgium: The role of neigh- bourhood perceptions. Health Promotion International, 29(4), 655–668.
Charles, S. T. & Mavandi, S.
(2003). Relationships and
health across the lifespan.
Teok sessa Growing together:
Personal relationships across the lifespan, F. Lang & K. Fin- german (eds.), 240–267. New York: Cambridge University Press.
Marventano, S., Prieto-Flores, M.-E., Sanz-Barbero, B., Martín-García, S., Fernandez- Mayoralas, G., Rojo-Perez, F., Martinez-Martin, P. & João Forjaz, M. (2015). Quality of life in older people with de- mentia: A multilevel study of individual attributes and resi- dential care center character- istics. Geriatr Gerontol Int, 15: 104–110.
Missotten, P., Thomas, P., Squelard, G., Di Notte, D., Fontaine, O., Paquay, L., De Lepeleire, J., Buntinx, F. &
Ylieff, M. (2009). Impact of place of residence on re- lationship between quali- ty of life and cognitive de- cline in dementia. Alzheimer Disease & Associated Disorders, 23, 395–400.
THL. (2018). Sosiaali- ja terveys- alan tilastollinen vuosikirja 2017. Saatavana http://www.
julkari.fi/bitstream/hand- le/10024/135959/URN_
ISBN_978-952-302-970-5.
pdf ?sequence=1&isAllowe- d=y (käytetty 15.10.2018)
