Aulankokeskus : toimenpide-ehdotus Aulangon ja Hämeenlinnan suunnittelun kansallisen kaupunkipuiston luonto- ja toimintakeskuksen perustamiseksi

METLA

METSÄNTUTKIMUSLAITOS

Aulankokeskus

Toimenpide-ehdotus Aulangon ja Hämeenlinnan suunnitellun

kansallisen kaupunkipuiston ^luonto- ja toimintakeskuksen perustamiseksi

Eino Piri, Päivi Sieppi ja Jaakko Välimaa (toim.)

Aulanko _on kyennyt vastaamaaneri aikojen haasteisiin. Ne ovat usein liittyneet kauneuskäsityksiin, ulkoiluun, liikkumiseen sekä maiseman mieltämiseen ja kuvaamiseen. Teema _on taas kerran ajankohtainen.

Pysyvistä piirteistään ^{huolimattaeläväAulanko}on luonutnahkansa_mon ta kertaa, ja tänäänkinsen ajatellaan olevan ^uudennousun kynnyksellä.

Eskola 1997. Kuva-Aulanko. Väitöskirja.

Aulankokeskus

Toimenpide-ehdotus Aulangon ja Hämeenlinnan suunnitellun

kansallisen kaupunkipuiston ^luonto- ja toimintakeskuksen perustamiseksi

Eino Piri, Päivi Sieppi _ja^Jaakko Välimaa (toim.)

Eino Piri,Päivi Sieppi ja ^{Jaakko Välimaa(toim.). 2000.}Aulankokeskus.Toimenpide-ehdo tus Aulangon jaHämeenlinnansuunnitellunkansallisen kaupunkipuiston ^{luonto-ja toiminta} keskuksen perustamiseksi. ^19/2000.

Kansikuva: HannuVallas/Hämeen liitto ISBN 951-40-1723-4

ISSN 1238-0830

Sisällysluettelo

Yhteenveto ehdotuksestaAulankokeskuksenperustamiseksi ⁴

Esipuhe ⁵

1 EhdotusAulankokeskuksen perustamiseksi ⁷

2 Nykytilanne ⁷

2.1 Alue ja sen toiminnot ⁷

2.2 Alueen kävijärakenne ⁸

3 Aulankokeskuksen tarve 9

4 Aulankokeskuksen mahdollisia yhteistyökumppaneita ¹⁰ 5 Toimintaansopivien^alueidenjarakennustentarkastelu 12

5.1 Vanhankansakoulunalue 12

5.2. Kavaljeerirakennus 13

Lähteet 14

Liite 1.Vaihtoehtoisiasijoituspaikkoja Aulankokeskukselle. JaakkoVälimaa

Liite2. Aulanko, Katajiston ^{alue. Muistio alueen}rakennuskannasta.LauriPutkonen

Yhteenveto ehdotuksesta Aulankokeskuksen

perustamiseksi

Aulankokeskus-työryhmä ^esittää luonto-ja toimintakeskuksen, Aulankokeskuksen, perus tamista Aulangon ^vanhan kansakoulun alueelle. Työryhmä ^esittäälisäksi,^ettävaltioja ^Hä meenlinnan kaupunki ryhtyvät ^{toimiinSuomen}Matkailuliittory:nomistamanalueenosanja

senrakennustenhankkimiseksi julkiseen omistukseen. Aulankokeskuksenjatkosuunnittelua varten tulee perustaa työryhmä, jossa on edustajia hankkeeseenmahdollisestimukaantule vistatahoista.Työryhmän yhtenä^{tehtävänätuleeolla}EU-rahoitusmahdollisuuksien selvit täminen ja rahoituksen ^haku.

Aulangon ^{aluemuodostuu} kokonaisuudesta, jonka kulttuurista jaalueen tarjoamista pal veluista kävijän ^{onvaikeasaada}kokonaiskuvaa. Keskitetty ^tiedontarjontaparantaa ^tätä mahdollisuutta.AulankojaHämeenlinnansuunniteltukansallinen kaupunkipuisto ^osanaVan ajavesilaaksoa muodostavatyhden kokonaisuuden kulttuurimatkailun näkökulmasta.

Kulttuuriympäristöjen kehittäminen on myös yksi keskeisistä Hämeen aluekehit tämisohjelman tavoitteista.

Aulangon hoito-ja käyttösuunnitelmassa edellytetään opastuskeskuksen perustamista.

Aulankokeskus voitarjota perusedellytykset ja toimintatilatluonto- ja ympäristökasvatuk selle sekä tietoa Hämeenlinnan ja Kanta-Hämeen matkailukohteista ja palveluista.

Aulankokeskus palvelisi kansallisen kaupunkipuiston opastusta kaupungin keskustassa tarjottavan informaationrinnalla sekäsamallakoko Vanajavesilaaksonja linnavuoriketjun opastusta. Aulankokeskus muodostaisi Evokeskuksen ja ^Hämeenluontokeskuksen (Tam mela)kanssakokonaisuuden, jossa ^on yhteistoimintamahdollisuuksia ^matkailun ja ^luonto kasvatuksen kehittämisessä.

YhdistämälläAulangon luonnonsuojelualueen opastuspalvelut, kaupungin matkailu-ja opastuspalveluja ^sekäSuomenMatkailuliitontiedotustoiminta yhdeksi toimintakokonaisuudeksi luodaanpuitteetasiakaslähtöiselletarjonnalle. ^Tämän yhteyteen liitettävilläluonto- jaleirikou lutoiminnoilla voidaan hyödyntää ^aiueen opetuksel ^{1isiamahdol1isuuksia.} Keskittämälläkes kukseensekäopetus ^ettäopastus ^edistetäänmyös^alueelleasetettuja ympäristökasvatuksel lisiatavoitteita.Yhdistämällätoimintakokonaisuuteenmatkailuatukevaa yritystoimintaa, ^kuten elämys-ja luontomatkailua, sekätoimintaan liittyvien ^tuotteidenmyyntiämahdollistetaan taloudellisesti kannattavan kokonaisuuden syntyminen.

Vanhan kansakoulun alueella oneritoimintoihin soveltuvia rakennuksiaja alueon hyvi

en liikenneyhteyksien ^{varrella. Alueen} nykyistäparempi käyttö ja^hoitoparantavat alueel listamaisemakokonaisuutta ja ^tuovat ajallisesti kerroksellisen rakennuskulttuurin paremmin esille. Rakennusten kunnostaminen tarjoaisi myös mielekkäitä työkohteita ^Van keinhoitolaitoksen Hämeenlinnan avovankilalle.

Aulankokeskus_onusean toimijatahon yhteishanke, jonka toteutuminen edellyttää ^sekä investointia peruskorjaukseen ^että ylläpitoon liittyvää rahoitusta. Hankkeen toteuttamiseksi voidaan yhdistää ^mm. Hämeenlinnan kaupungin. Metsäntutkimuslaitoksen, Hämeenlinnan

Esipuhe

Aulangon ^alueeseen Hämeenlinnan merkittävimpänä matkailukohteenakohdistuu paitsi matkailullista myös ympäristökasvatuksellista mielenkiintoa ^alueen kulttuurihistorianja luontoarvojen ^{vuoksi. Toiminnan} kehittämisestä kiinnostuneiden sidosryhmien kokoonnuttua havaittiin, ^{ettäeri tahoillaon} yhteneviä tavoitteita Aulangon noin 0,5 ^mil joonan vuosittaisen vieraan palvelemiseksi ja luontokasvatuksen edistämiseksi sekä ta voitteisiin sopivan yritystoiminnan kehittämiseksi.

Yhteistentavoitteidenkonkretisoimiseksi päädyttiin perustamaan työryhmä, jonka tehtäväksi tuli hahmotellakaikkien tavoitteisiin sopiva toimintakokonaisuusAulan gon alueen kehittämiseksi.

Työryhmään ^{kuuluvatseuraavathenkilöt:}

Jukka Airola, ^Hämeen ympäristökeskus Eino Piri, Metsäntutkimuslaitos

Hannu Raittinen, ^Hämeen liitto

Sara Saari, Hämeenlinnanseudun kansanterveystyön kuntayhtymä, ympäristöosasto

Päivi Sieppi, Hämeenlinnanseudun kansanterveystyön kuntayhtymä, ympäristöosasto

Timo Tuomola, Hämeenlinnan kaupunki Jaakko Välimaa, Hämeenlinnan kaupunki Jussi Yrjölä, Suomen Matkailuliitto_ry.

Työryhmä ^{kokoontuiuseita}kertojaja^{kuuli eri} asiantuntijoita toiminnallisten ja ^alueellis

tenvaihtoehtojen kartoittamiseksi. Työryhmän raporttia ontäydentänyt ja kommentoinut yhteistyöryhmä, johon ^kuuluvat:

Katri Erkamo, ^Hämeen ympäristökeskus Reijo Jokinen, Metsäntutkimuslaitos Kaija Ojanen, Hämeenlinnan kaupunki MarkkuVasama, Hämeenlinnan kaupunki.

Työryhmä ^onlisäksi käynyt keskusteluja ja ^saanutraporttiin tietojaseuraavilta henkilöiltä:

Shan Dalail, Aulangon ^Golfklubi_ry.

Merja Itäluoma, Aulangon Heikkilä TaitoKakko, ^HämeenMatkailuOy Marja Myllyniemi, Miniteatteri

SeppoMäkinen, Hämeen Ratsastajat ry.

LeenaSiven, ^TasolounasKy

Kari Viitamäki, ^Hotelli Rantasipi ^Aulanko.

Tämäntyön pohjalta toivotaan eri yhteistyötahojen ryhtyvän yhteisiin toimenpiteisiin Aulankokeskuksen toiminnan käyntiin saattamiseksi.

1 Ehdotus Aulankokeskuksen perustamiseksi

Aulangon opastuksellisen ja matkailullisen palvelun parantamiseksi ^SuomenMatkailuliitto ry:nomistaman Aulangon ^vanhankansakoulunalueelle tulisiperustaa luonto- ja ^toiminta keskus, Aulankokeskus.Tämäntoteuttamiseksi valtion ja Hämeenlinnan kaupungin ^tulisi ryhtyä ^{hankkimaanalueen osan} ja ^sen rakennuksetjulkiseen omistukseen. Aulanko keskuksen jatkosuunnittelua ^vartentuleeperustaa työryhmä,jossaon edustajia ^hankkee

seen mahdollisesti mukaan tulevistatahoista. Työryhmän yhtenä ^{tehtävänätuleeollaEU} rahoitusmahdollisuuksien selvittäminen ja rahoituksen haku.

2 Nykytilanne

2.1 Alue

ja

toiminnot

Aulangon ^{alue muodostuu} kulttuurihistoriallisista, hoidetuista puistoista, puistometsistä sekä matkailukohteista. ^Alue rajoittuu ^toisaalta metsäluontoon ja järvialueeseen sekä ^Hä meenlinnankeskustan suuntaan puistoon ^sekä ulkoilu-ja asuntoalueeseen.Aulankovoi daannähdäluonnonmaisemana, viljeltynä kulttuurimaisemana, matkailumaisemana, ra

kennettuna puistomaisemana, suunnitteli/maisemana, suojelumaisemana (Eskola 1997).

Tarkasteltavaalue sisältyy suunniteltuun kansalliseen kaupunkipuistoon. ^Alueon myös keskeinen osa Vanajavesilaakson maisemakokonaisuutta. Vanajavesilaakso on

yksi valtioneuvostonvuonna 1995 hyväksymistä valtakunnallisestiarvokkaista maise ma-alueista, joka ^ulottuu Hämeenlinnasta Vanajanselälle. Kansallinen kaupunkipuisto

on luonnoltaan ja kulttuuriltaan monipuolisia ^ja laajoja aluekokonaisuuksia käsittävä kaupunkiympäristö. Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen mahdollistuu 1.1.2000 voimaantulleen maankäyttö- ja rakennuslain myötä.

Aulangon kevyen ^liikenteen saavutettavuus paranee lähivuosina. Reittiyhteyden rautatieasema ^- Varikonniemi ^- Aulanko avaamisen kohdesuunnittelu aloitettiin keväällä

1999 ja maastotyöt käynnistyivät Varikonniemessä samana vuonna. Hankettaontuke massaSuomenkuntaliiton jaerivaltionhallintosektorien yhteistyönä käynnistämä ^tut kimus ja kehittämisohjelma "LYYLI".

Tarkastelualueellaonmm.SuomenMatkailuliiton leirintä-ja matkailuvaunualue, ^histo riallisesti arvokkaita rakennuksia sekä ⁵⁰⁰ vuodepaikan Hotelli Rantasipi Aulanko. ^Hotellin yhteydessä ^olevassaKavaljeerirakennuksessa_onJuhaniPalmuntöiden näyttely-ja myynti tila. Aluekokonaisuuteen kuuluugolf- jatenniskenttä,ratsastustalli, ^Suomen Hopealinjan

laituri, uimarantoja ja ulkoilureittejä. Aulangon puistometsässä ^{onnäkötorni, kahvila jakios} ki ja graniittilinnassa ^{toimiikesäisin} Miniteatteri.AulangonPienoisjuna kuljettaa matkailijoi ta puistometsään. Aulangonjärven ^rannallaon kaupungin ulkoilumaja ^sekäAulangon ^Heik kilän lomakylä, joka tarjoaa majoitus- ja ravintolapalveluita ympäri ^vuoden. Aulangon ^alue

onlisäksi Vankeinhoitolaitoksen Hämeenlinnanavovankilan työkohteena.

2.2 Alueen

kävijärakenne

Kävijöistä ^{suurin osaon} ulkoilijoita ja matkailijoita. Matkailijoita ^{arvioidaanolevannoin} 250000 henkilöäja ulkoilijoita ^{noin50000 henkilöävuodessa.}Kokonaismääränarvioidaan olevan yli ⁴⁰⁰⁰⁰⁰ käyntikertaa ^vuodessa. (Aulangon luonnonsuojelualue. ^Hoidon ja käytön runko... 1998).

Hotelli Rantasipi Aulangon vuosittainen kävijämäärä onnoin130000 asiakastajoista yöpyjiä on noin ^50000. Asiakkaista kokousasiakkaita_on75 %, vapaa-ajan ^{asiakkaita20%}

jaliikematkustusasiakkaita5 %. Majoitus-, ^ravintola-ja kokouspalvelujen ^lisäksi Aulangolle ominainen piirre ^{onerittäinrunsas} oheispalvelujen tarjonta ja käyttö. Aulangon perinteisten toimintojen (golf, ^{tennis,ratsastus,} ulkoilureitit) ^lisäksi erilaisillaAulangonympäristöön suunnitelluilla elämysohjelmilla ^on kysyntää.

SuomenMatkailuliitonasiakaskuntaviettää Aulangolla ^vuosittainkeskimäärin 21000 yöpymisvuorokautta. Ulkomaistenmatkailijoiden ^{osuusonnoin13%.}

Aulangon ^Heikkilän ravintolapalveluita käytti ^{vuonna 1998noin20000asiakasta} ja majoitusvuorokausia kertyi ^noin6000. Aulangon ^Heikkilänasiakaskuntakoostuu perheistä, yksittäisistä matkailijoista, yrityksistä ja erilaisista ryhmistä (esim. koululaiset, yhdistykset, kerhot). Majoittuvistaasiakkaistasuurin osaon perheitä. ^{Suurinosa Heikkilän}asiakkaista liikkuuomillaautoillaja ryhmät tilausbusseilla.

Aulangon ^Golfklubi ry:llä on jäseniä ^noin500.Miniteatterin esityksissä on yleisöä ³⁵⁰⁰

- 4 000 henkeä kesän aikana. Aulangon ratsastustallilla käy säännöllisesti 200 ^- 300 ratsastuksen harrastajaa ja ^vuodessa käyntejä ^{onyhteensä 5000- 6000.}

Syksyllä ¹⁹⁹⁸HämeenlinnassaaloittitoimintansaLuontokouluIlves.Se tarjoaa ympäristö kasvatusta erilaisille ryhmille päivähoitoikäisistä ^aikuisiin. Luontokoulu Ilves on käyttänyt Aulangon ^aluetta opetuskohteena ^{vuoden 1999alusta}lähtien, jolloin luontokoulu sai käyt

töönsä_osan Sairion päiväkodin varastotilasta. Ensimmäisen toimintavuoden aikana Luonto koulu Ilveksentoimintaanonosallistunut noin2000 henkilöä (Sieppi ja ^Salminen2000).

3 Aulankokeskuksen

Aulangon luonnonsuojelu alueelle _on vahvistettu hoi don _ja käytön ^runkosuun nitelma, joka edellyttää,

että Aulangolla ^onopastus keskus. Opastuksen ^tavoit

teena on antaa yleiskuva

maamme luonnonsuojelus

ta ja Aulangosta yhtenä suojelukohteena ^sekäedis

tää luontokasvatusta ja ^- harrastusta. Opastus pyri

tään järjestämään yhteis työssä kaupungin ja ^mat kailun eri sidosryhmien

kanssa ja opastuskeskukseen ^{voidaan sijoittaa myös sopivaa} yritystoimintaa (Aulangon luonnonsuojelualue. ^{Hoidonja käytön runko... 1998).} Hämeenlinnan kaupunginhallituk

sen 4.1.1999 vahvistamassa Viheralueohjelma ^{2010:ssä sekä} Aulangon luonnonhoito suunnitelmassa on määritelty ^asukas- ja ^eri käyttäjäryhmien ^kanssa yhteistyönä ^laaditut hoidon ja käytön ^tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset kaupungin omistamalleviheralueelle (Aulangon luonnonhoitosuunnitelma ^{-2010. 1999} ja Viheralueohjelma ^2010. 1999).

Aulanko muodostaa yhdessä ^Hämeenkeskiaikaisen linnan kanssa merkittävän kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden. Alueesta valmistellaan esitystä kansalliseksi kaupunkipuistoksi Jonka perustaminen ^merkitsisi myös tiedotuksen ja opastuksen jär jestämistä. ^Linnanja ^sen lähiympäristön kehittämistä _on pohdittu ^monissayhteyksis sä. Hämeen linna -toimikunta on muun muassa ehdottanut alueenkehittämistä Suo men historian elävänä havaintokeskuksena (Linnan _ja sen ympäristön kulttuuri- ja...

1992). Museotoiminta linnassa ja sen lähiympäristössä laajenee ja kehittyy jatkuvasti.

Aulanko_{on osa} laajaa, historiallisesti monikerroksellista Vanajavesilaaksoa, jonka näkyvä ^{historia ulottuu} rautakaudelle ^asti. Vanajavesilaaksossa ^{onvanhanhämäläisen} asutuksen syntysijoja ^sekä Hämeenlinnanalueellaettä Lepaalla, ^Hakoisissa ja Rapo

lassa. Tästäonmerkkinä _{muun muassa} Hämeen linnavuoriketju, keskiaikaiset kylän pohjat ^ja rakennuksetsekä historiallisen ajan rakennusmiljööt. Keskiaikaisia linnoja yhdistävä ^{HämeenHärkätie} jaYlisen Viipurintie ^{risteävät Hämeen}historialliseen lin naan. Hämeenluonto on parhaimmillaan paitsi Vanajaveden ^laaksossa myös ^Hämeen järviylängöllä, ^{Hämeenhärkätien}vaikutusalueella ja Ydin-Hämeen järviseudulla ^Evolla.

Aulanko maisemineen, linnavuorineen ja ^muinekulttuuriarvoineen on eräs tärkeim mistä osista

myös ^tässäkokonaisuudessa ja ^{se voi} luontevasti tarjota ^tietoakoko ^alu eesta.

Kuntayhtymän ympäristöosasto ^selvitti luontokoulutyyppisen ympäristökasvatuksen

tarvetta kuntayhtymän kunnissa (Hämeenlinna, Hattula, Hauho, ^Kalvola ja ^Renko), Janakkalassasekä Riihimäellä. Kyselyyn vastanneista62 päiväkodista ^{ja koulusta 90}

% ilmoitti kaipaavansa ^tukea ympäristökasvatuksen järjestämiseen, ^{97 %} piti ^luonto kouluahyvänä tapana ^toteuttaa ympäristökasvatusta ^{ja 97 %halusi osallistua luonto} koulun toimintaan, ^mikälikustannukseteivätolisiesteenä (Kapulainen ja Sieppi 1999).

LuontokouluIlveksentavoitteena_on ympäristökasvatuksen kehittäminen ja yhteistyön

lisäämineneri oppilaitosten ja yliopiston ^kanssaesimerkiksi tarjoamalla opiskelijoille harjoittelupaikkoja. ^Opetus- ja työskentelytilojen ^{puute vaikeuttaa} toimintojen ^kehit tämistä sekä yhteistyön ^{lisäämistä} oppilaitosten ja yliopiston ^{kanssa. Aulanko} olisi Luontokoulun sijaintipaikkana erinomainen.

Hämeenlinnan kaupunkikyselyyn (1999) vastanneistareilu viidennes piti ympäristö tiedotusta, -valistusta ja -kasvatusta riittämättöminä (Hämeenlinnan kaupunkikysely

1999). Aulankokeskus voi osaltaan palvella kaupunkilaisia ^edellämainituissaasioissa ja ^{vastatatähän} kaupunkilaisten ^kokemaan puutteeseen.

4 Aulankokeskuksen mahdollisia

yhteistyökumppaneita

Seuraavaan on luettelonomaisesti listattu eriyhteistyökumppaneiden näkemyksiä Aulankokeskuksen käyttötarpeestaan ^{tulevaisuudessa.}

Hanke lisää yhteistyötä Aulangon eri toimijoiden ^kesken.

Metsäntutkimuslaitoksen Aulangon

luonnonsuojelualue

Aulangon luonnonsuojelualueen,

sen kulttuuri- ja luontokohteiden esittelyjä luontovalistuksen antami

nen koululais-ja matkailijaryhmille sekä Aulankoon liittyvän Hugo Standertskjöldin perinnön esittely.

Luontoonja virkistykseen liittyvän tutkimustiedon välitys

Toiminta perustuu näyttelyyn ja tietoaineiston välittämiseen Aulangon ^luonnosta, kohteista ja tutkimuksesta.

Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto ja Luontokoulu Ilves

Ympäristövalistus ja ^{-kasvatussekäluonto-}jaleirikoulutoiminta.

Tulevaisuuden tavoitteena_onympäristö-ja luontokasvatuksen innovaatiokeskuksen aikaansaaminen yhteistyössä esimerkiksiTampereen yliopiston Hämeenlinnan opettajan koulutuslaitoksen _jamuiden alan oppilaitosten kanssa. Luontokoulun toiminta _perus tuu oppimiseen ^{ulkonaluonnossa, mihinAulanko tarjoaa}erinomaisetpuitteet. Toimin ta tarvitsee opetustilan ja ^se edellyttää luontokoulunopettajan palkkausta. ^{Lisäksi tar} vitaan näyttely- ^jatoimistotilaa, _suppealaboratorio sekä välinevarasto.

Suomen Matkailuliitto

Suomenmatkailuhistorian ja -kulttuurinsekä matkailu-ja virkistysmahdollisuuksien ^esit tely.

Esittely tukeutuu Matkailuliiton näyttelyyn, ^{omaan toimintaan}matkailuvaunu-ja leirintäalueella sekäMatkailuliiton palvelujen myyntiin.

SuomenMatkailuliiton 1887 käynnistynyt ^toiminta on keskeisiltä osin perustunut kotimaan, ^senkulttuurin ja ^luonnon tuntemuksenkasvattamiseen suomalaisten matkailu harrastusta edistämällä. Yhteistyö Aulangon ja ^SuomenMatkailuliitonkesken on pe räisinjo ^1900-luvunalusta, jolloin Hugo Standertskjöld ^{kutsuttiin liiton} kunniajäseneksi.

Aulangon ^omistus siirtyi Matkailuliitolle vuonna 1936. Matkailuliitto on keskittynyt hoitamaan omistamaansa Aulangon Ulkoilukeskusta myytyään^hotellin 1970-luvun ^lo pussa. Maammematkailun edistämisessä SuomenMatkailuliitto on tukeutunut erityi sesti luontoonjakulttuuriin.

Luonto- ja ympäristöjärjestöt

Kerho- ja yhdistystoiminta, näyttelyt ^{sekäkurssien} järjestäminen

Hämeen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopiston Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitos

Aulankokeskus sekä Hämeen ammattikorkeakoulun matkailun koulutus ja matkailu toiminnot Evolla, Lepaalla ja Mustialassa sekä Tampereen yliopiston Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen ympäristökasvatus muodostavat kokonaisuuden, jossa ^on yhteistoimintamahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Hämeen ympäristökeskus

Esiteaineistojen janäyttelyjen välittäminen mm. ympäristön- ja luonnonsuojelusta ^sekä kulttuuriympäristön ^hoidosta.

Hämeenlinnan/Hämeenlinnan seudun matkailuorganisaatio

Alueellisen matkailuinformaation esittely.

Aulankokeskus voisi toimiaalueellisenamatkailuinformaatiokeskuksenaesimer kiksi luonto-, ^kulttuuri- ja maatilamatkailukohteidenja -tapahtumien esittelyssä (ku tenTammelan ja ^{Evonkohteet).}

Elämysmatkailuyrittäjä

Opastettujen ^retkien myynti, retkeilyvälineiden ^{vuokraustai muu} palvelutoiminta. ^Toimin

ta edellyttää ^liike- javarastotilaa.

Myymälä-ja työpajatoiminta

Toimintaan liittyvien tuotteiden, matkamuistojen, luomutuotteiden, ^{käsitöidentai} palvelu jen myynti. ^Toimintaedellyttäätyöskentely-, ^liike- ja varastotilaa.

5 Toimintaan sopivien ^alueiden ja

rakennusten tarkastelu

Edellätarkoitettuun toimintaan sopivia ^{alueita ja} rakennuksia _on tarkasteltu työryhmän kokouksissa. Vaihtoehdoista on laadittu ^muistio (liite 1). Vaihtoehtojen tarkastelussa on

pidetty tärkeänä kestävän kehityksen toteuttamista. Uuden rakentamisen sijaan ^on kestävämpää ^{kunnostaaolemassaolevaa}rakennuskantaa ja ^tehostaasen käyttöä. ^Tavoit

teena on ollut myös Vankeinhoitolaitoksen työsiirtolatoiminnan jatkumisen ^mah dollistaminen ja mielekkäiden työkohteiden löytäminen.

Esitettyjen kokonaistavoitteiden toteuttaminen oli mahdollista vain kahdessa tarkastelluista kohteista: vanhan kansakoulun alueella ja ^hotellin pihassa ^olevassa Kavaljeerirakennuksessa.

5.1 Vanhan kansakoulun alue

nanaloittaminen edellyttää rakennuksenhankkimista taivuokraamistasekä mittavaape ruskorjausta. Peruskorjattuna Aulankokeskuksen toiminnoille rakennus säilyisi ja ^tulisi arvoiseensa käyttöön. Liittyminen Aulangon puistometsään on hyvin luonteva. ^Leirintä alueen päärakennuksen ^{sekä muiden tyhjillään olevien}rakennusten läheisyys tarjoaa ^toi minnalle palveluja ^{jalisätilaa.Alueelle on}mahdollista järjestää ^riittävät paikoitustilat. ^Alu eeltaonluontevat yhteydet ^{sekäAulangon} luonnonsuojelualueelle, ulkoilumajalle ^ettäVan ajaveden ^rannalle ja Hämeenlinnan keskustaan. Paikoitustilajärjestelyillä ^voidaan ohjata kävijöitä niin, ^että autoilua suojelualueella ^saadaan vähennettyä.

Koulun läheisyydessä ^{olevillamuilla} tyhjillä rakennuksillaon huomattavaalähi historiallista merkitystä. Näitä rakennuksia ovat mm. kaksikerroksinen "Pikkuaulan ko", asuinrakennus "Valtio", retkeilymaja "Kuusisto" sekä majoitustila "Koivisto" (liite 2).

Edellä mainittuun rakennuskokonaisuuteen voidaan yhdistää ^{kaikki Aulanko} keskukseen suunnitellut toiminnat ja mahdollisuuksiaon myös toimintojen laajenta miseen. Rakennuksillaon hyvä sijainti ja^{niitävoidaankehittääeri}toimintojen ^mukai seksi kutakin _omana kokonaisuutenaan.

5.2

Kavaljeerirakennus

Kavaljeerirakennukseen ^voidaanmahdollisesti myös sijoittaa ^kaikki Aulankokeskukseen hahmotelluttoiminnat. Siellä _on riittävät tilat näyttelyille, opetustiloiksi ^sekä suppealle myyntitoiminnalle. ^Rakennus palvelisi myös Aulangon puistometsän opastuksellisia ^tavoit

teita.Toiminnan aloittaminen edellyttäisi rakennuksen hankkimistatai vuokraamistasekä peruskorjausta. Kavaljeerirakennus ^{onvuokrattuJuhaniPalmullevuodeksi}kerrallaan. Ho tellin niukan paikoitustilan ^{vuoksi tällealueelle}onvaikea ohjata ^lisääasiakkaita.

Lähteet

Aulangon luonnonhoitosuunnitelma ^{- 2010.} Hämeenlinnan kaupunki, Luonnonhoito toimisto. ^1999.21 s. + 10liitettä.

Aulangon luonnonsuojelualue. ^Hoidonjakäytön runkosuunnitelma. Suunnittelutyöryhmä.

Metsäntutkimuslaitos. 1998.38 _s.+7 liitettä.

Eskola, ^{T. 1997.} Kuva-Aulanko.Aulankorevisited. 115s. Musta taide 1/98.

Linnan jasen ympäristönkulttuuri- jamatkailukäytön edistäminen.Hämeen linnatyöryhmä.

Komiteanmietintö. ^1992:8.

Hämeenlinnan kaupunkikysely ^1999. Hämeenlinnan kaupungin suunnittelu- ja kehittämistoimisto. Sosiaalikehitys Oy. ^{Moniste +2 liiteosaa.}

Kapulainen, ^H. ja Sieppi, ^{P. 1999.}Luontokouluntarvekartoitus. Ympäristöosaston ^monisteita 26. 24 _s. + 3 liitettä.

Sieppi, P. jaSalminen, H.2000. Ympäristövalistuskeskus ja luontokoulu.Maakunnanke hittämisprojektin loppuraportti ^{Hämeenliitolle8.12.1999.} Ympäristöosaston ^monisteita 32. 15 _s.

Viheralueohjelma ^2010. Hämeenlinnan kaupunki. ^Tekninenvirasto, Luonnonhoitotoimisto.

1999. 21 s. + 8 liitettä.

Liite 1 1(3)

Jaakko Välimaa

Vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja Aulankokeskukselle

Eri tahojen yhteistyönä ^on ryhdytty selvittämäänAulankokeskuksen perustamista. ^Hanke pal velisi sekäAulangon ^että mahdollisen kansallisen kaupunkipuiston opastustarpeita ja ^siellä voisitoimia perusteilla ^olevaluontokoulu.Samaan yhteyteen ^voisi liittyä myös^muitaosapuo lia kuten Suomen Matkailuliitto, laajempi alueellisten ja seudullisten kohteiden opastus ja

virki sty ^sal_uey^hd isty s.

SuomenMatkailuliiton omistamat rakennukset Aulangon leirintäalueen vieressä^ovat näyttäneet hyvältä paikalta keskukselle. Silti on syytä arvioida myös muita vaihtoehtoja.

Vaihtoehtoja tarkastellaan seuraavassa sekä Aulangon ^ettäkansallisen kaupunkipuiston näkökulmasta ja työryhmässä ^{esiin tulleiden}ajatusten pohjalta.

Aulangolla sijaitsevat vaihtoehdotvoidaanmääritelläseuraavasti(numerot ^viittaavat karttaan):

1. Suomen Matkailuliitonalueenrakennukset

2.Kaupungin ulkoilumajan ^tilat Aulangonjärven ^rannalla

3. Hevostallin viereinenrakennus Aulangon ^niemessä

4. Hotellinyhteydessä ^olevattilat, ^lähinnäkavaljeerirakennus

5. Näkötornitaikahvilarakennustai metsänvartijan ^tilat

Suomen Matkailuliitolla (1) on useita tyhjiä rakennuksia, ja ^niille kaikille pitäisi löytää ^{käyttöä. Ne} sijaitsevat keskeisesti upeassa ympäristössä ^ja käytöllään täydentävät Aulangon ^muita palveluja. Päävaihtoehtoonvanhakoulu 1800-luvulta.

Kaupungin ulkoilumaja (2) ^{on uusi} hirsirakennus. Se sijaitsee ^{hiukan sivussa mat} kailijoiden ^kannalta.Ylimääräistätilaavoisi löytyä ^toisestakerroksesta. Alakerta palve lee ulkoilijoita ^kahviona.Käyttö painottuu sesonkeihin ja lienee muutentilauskäytössä.

Rakennus ^{ei sisältäne} mahdollisuuksia ^tässä tarkoitettuun käyttöön.

Hevostallin (3) viereinen ^rakennusonkunnostusta kaipaava, ^hiukansivumpanakuin hotelli ja leirintäalue. ^Keskuksen sijoittaminen hevostallin viereenvoi jakaa yleisön. ^Tilat voivat ollaahtaat janeovattallinkäytössä. ^Alueon pankinjakonkurssipesän ^omistukses sa,eikä

nyt tarjoamahdollisuuksia pitkäjänteiseen hankkeeseen.

Hotellinvieressäolevakavaljeerirakennus (4) on ollutmetsäntutkimuslaitoksen ^ta voitteena, ^mutta_pysynee nykyisellä vuokramiehellä. Paikoitusta on vaikea lisätä raken nuksen lähistöllä.

Aulangon luonnonsuojelualueella (5) ^on tiloja (näkötorni, kahvila, metsänvartijan tilat), jotka ^eivät tarkoitukseen kuitenkaansovellu. Opastuksen ^{tulisi muutenkin} sijaita

ennen alueelle saapumista.

Aulangon ulkopuolelta ^voidaan kirjata ^seuraavia vaihtoehtoja (numerot viittaavat karttaan):

6. Metsä-Serlantontillaolevarakennus

7. Sahan työväenasunnot Sairionmäessä

8. Varikonniementiilirakennukset

Liite 1 2(3)

10. Keskustan koilliskulma

11. ^Linnajakehämuuri

12. Linnan kasarmit

13. Puistolan entinen ^koulu kaupunginpuiston pohjoispuolella

Metsä-Serla (6) ^laatii parhaillaan ^entiselletehdasalueelleuuttaasemakaavaa.Alueel laon jäljellä kaksikerroksinen kivirakennus, joka ^{on entinen}kauppa ja ^{toimisto. Raken}

nus näkyy Aulangontielle, ^{muttaon etäällä}Aulangosta, ^eikä liity myöskään kansalliseen kaupunkipuistoon. Alueelle suunnitellaan asuntoaluetta

Sahan työväenasunnot (7) tarkoittavat kahta isoa kaksikerroksista puutaloa, jotka pitäisi säilyttää. Omistustilanne ja asukasrakenne ovat ongelmallisia. Sijainti ^on upeasti linnaa vastapäätä, ^mutta hankala luontokoulun ja ^varsinkin opastuksen ^kannalta.

Varikonniemen tiilirakennukset (8) ^ovatolleet yhtenä vaihtoehtonaesillä luonto koulun ja kansallisen kaupunkipuiston opastuksen tarpeisiin. Sijainti ^on erinomainen, ^mutta

samallahiukan sivussa pääkohteissa. ^{Aulanko onetäällä; tilannetta parantaa} Varikonniemen ja ratapenkereen ^kautta Aulangolle suunnitellun polun ja kevyen ^liikenteen väylän ^raken

taminen. Tyhjillään ^olevat rakennukset kaipaavat ^uutta käyttöä. ^Ne sijaitsevat ^muinais muistolain

suojaaman muinaiskaupungin alueella, vastapäätä ^linnaa_ja lähellä rautatie

asemaa. Alue on kaupungin ^omistama.

Verkatehtaalla(9) ^on paljon ^kulttuurin ja koulutuksen alallaolevia toimijoita. ^Tilat lienevät täynnä, ^muttatilaaon paljon. Sijainti on hyvin keskeinen, muttatässä puhutun tarkoituksen kannalta hiukan sivussa.

Keskusta koilliskulmassa (10) ^saattaisi löytyä sopiva tila; ^asiavaatisi tarkempaa ^sel vittämistä, muttaonko keskuksen paikaksi ^{liianurbaani.}

Linna, kehämuurit ja vankila-alue(11) ^ovat jo ^muussa käytössä. Infopisteen sijoit taminen lienee silti mahdollista.

Linnankasarmit (12) tuleva tilanne onhiukan epäselvä. ^{Alue on} sijainniltaan kes keinen paitsi Aulangon suhteen.

Puistolan entinenkoulu (13) ^{on ollutkin} luontokouluneräänä sijoitusvaihtoehtona Alue on kaupungin omistuksessa ja ^sitäollaanasemakaavoittamassa asumiskäyttöön.

Muut vaihtoehdotsijaitsevat etelässä, jonne kansallisen kaupunkipuiston ^ulottumi

nen ei ole nyt ajankohtaista ^Mm Hattelmalan entisen sairaalan rakennukset (14) eivät tästäsyystä tule kysymykseen.

Liite1 3(3)

Kartta 1. Aulankokeskuksenvaihtoehtoisia sijoituspaikkoja.

Liite 2 1 (6)

Lauri Putkonen

Aulanko, Katajiston ^alue

Muistioalueen rakennuskannasta

Aulangon ^hotellin pohjoispuolella sijaitsee ^{vanhanmaantien} molemminpuolin joukko ^raken nuksia keskiaikaisperäisen, mahdollisestivieläkinvanhemman, ^Luhtialankylän tonttimaalla.

Rakennuksistanäyttävin ^onKatajiston historiallisenratsutilanvanha päärakennus, joka sijait

seetien ja ^{rannan välisellä} kumpareella. ^{Luhtialankylässä oli} neljä kantataloa: Katajisto, ^Kaalila, Mäkeläja ^{Maunula. Ne} yhdistettiin ¹⁹²⁷valtioministeriön päätöksellä Aulangon perintötaloksi.

Katajisto

Katajiston päärakennusonrungoltaan mahdollisesti 1800-luvunalkupuolelta. ^Seonmalliltaan samanlainenkuin Aulangon (Mäkilän) ^vanha päärakennus ^{oli Suuren}rakennuksen keskellä kohoaa leveähkö poikkipääty, joka ^{oli alkuaan} kaksikerroksinen. Hugo Standertskjöld ^osti Katajiston ^1888. 1930-luvulla Katajisto ^oli matkailukäytössä ^{kutenmuutkinalueenrakennuk}

set. Katajiston paloi ^{vuonna 1950}pahoin. ^Vain hirsiseinät jäivät pystyyn. ^{Arkkitehti Märta} Blomstedt suunnittelikorjauksen, jossa poikkipääty madallettiin. Muutoinrakennuksen ulko

asu vastasi alkuperäistä. Myöhemmin rakennuksen sisätiloja on muutetturavintolakäyttöön sopiviksi mm. purkamalla väliseiniä. Rakennus on kesäisin ravintolakäytössä.

Katajistoa ympäröi ^vanha puisto, johon liittyy ^rantaan johtava puistokujanne. ^Tien puolella ^{on vanha kivimuuri} ja portti. ^{Pihanasfaltti} levittäytyy jäsentymättömänä ^sivu rakennukselle saakka.

Liite2 2 (6)

Katajiston sivurakennus

Pitkänurkkainen ra

kennus on mahdolli sesti 1800-luvun al kupuolelta. ^Selienee ollut Katajiston pa

kari- ja väentupa.^Ra kennusta on myö hemmin korjattu pe rusteellisesti, ^mm.ki vijalka ^{on betonoitu} umpeen, josta ^onseu

rannut vaurioita. Ra kennus onnyt leirin täalueen toimistona.

Koulu (kuva s. 12)

Vapaaherra Hugo Standertskjöld ^{rakennuttiLuhtialan}kansakoulun 1890-luvulla.Raken nus on säilyttänyt ^muutoin alkuperäiset piirteensä, ^{vain kuisti on} lisätty 1950-luvulla.

Koulusaleja ^on käytetty pitkään työverstaana, ja ^lattiaton peitetty asfalttimaisella massalla.

Osa peltiuuneista ^on säilynyt. ^{Koululla on keskeinen asema} Katajiston ^alueen

"porttirakennuksena" ja se soveltuuesimerkiksi opastuskeskukseksi ^varsin pienin muutoksin.

Kaalila

Koulun itäpuolella ^on Kaalilan asuinraken

nus. Kaalila on ollut yksi ^{Luhtialankanta} tiloista. Pitkänurk kainen, punamullattu hirsirakennus lienee

1800-luvulta, mah

Liite2 3 (6)

Pikku-Aulanko

Arkkitehti Märta Blom stedtin suunnittelema raken

nus valmistui 1939 Aulan gon hotellin palvelusväen majoitusrakennukseksi. ^Sen hirsirunko on siirretty pai kalle muualta. Kaksikerrok sinen rakennus on vuorattu vaaleaksi maalatulla vaaka laudalla. Rakennustakattaa aumakatto, jonka ^{harja on} muotoiltu säterimäiseksi.

Rakennus on säilyttänyt ^al kuperäiset funktionalistiset piirteensä, ja ^sen peruskunto lienee tyydyttävä. ^Raken

nuksella eiole nykyisin käyttöä. Ympäristön kasvillisuus on vallannut ^alaa_jarakennuksen yhteys ^tiehenon peittynyt.

Lindgrenin ^huvila

Lindgrenin ^{huvilana tunnettu}hirsirakennus on 1900-luvun alusta. Harmaakivisokkelilta ko hoava rakennus on vuorattu punamullatulla saumarimalla. Satulakatto on katettu tiilillä.

Kaakkoissivulla _on suurehko avokuisti. Rakennus on yhdistyskäytössä, ja ^sen peruskunto lienee tyydyttävä. Rakennuksenlähiympäristöä ^{hallitseesuuri} karavaanarien paikotuskenttä.

Talon lounaispuolella ^onsitäuudempi ^kellari.

Liite2 4 (6)

Valtio

Valtiona tunnettu hir sipintainen, puna mullatturakennus on

säilyttänyt 1800-1u vun jälkipuolen ^asun

sa. Ikkunat ovatkuu siruutuiset. Satula katto _on aaltopeltiä.

Kasvillisuus raken nuksen ympärillä on

villiintynyt. Ympäris tössä_on monipuolis

ta kulttuurikasvistoa.

Rakennuksen luoteis

puoleisessa ^maastossaon rakennusten perustusten ja ^kellarien jäännöksiä. Hyväkuntoiselta vaikuttavarakennus_on käytöttä.

Haavisto

Haaviston hirsinen päärakennus on val mistunut 1900-luvun alkuvuosina. Hyvä kuntoinen rakennus

on yhä asuinkäytös sä. Alkuperäinen ^ilme

on säilynyt kuisteja lukuun ^ottamatta.

Riihi

Liite2 5 (6)

Koivisto ja Kuusisto

Koivistoja Kuusisto rakennettiin vuoden 1952 olympialaisiin neuvostoliittolaisten urheilijoiden majoi tustiloiksi. Ne ovat lautarakenteisia val mistaloja,joiden ^läm pöeristyksenä ^on käy tetty ^{70 mm} haltex levyä. ^Koivistoonra kennuksista pienem pi. Satulakattoinen rakennus onvuorattu kapeahkolla ^vaaka

laudalla. Kuusisto on pitkänomainen parakkimainen rakennus, jonka tienpuoleisen päädyn

tuntumassaonsuurehkoulkoviisteinen ikkuna ja avoportaikko. ^{Rakennus on toiminut vii} meksi retkeilymajana. Yksityiskohdat ^{henkivät 1950-luvuntunnelmaa.Rakennussoveltunee} korjattuna jatkossakin kahvila-ja majoitustoimintaan.

Ruusukellari

Ruusukellari on luonnonkivestäja ^tiilestä muurattu, tiiliholvattu kellari, jossa ^onsäilytetty Aulangon ruusuja. Kellarissa _on myös ^uuni.Rakennuksenkunto_on heikko, ^{muttarakennuk}

sen kulttuurihistoriallinen merkitys puoltaa senkorjaamista.

Rantahuvila

Pohjoisrannalla ^on hotellinjohtajalle 1930-luvullarakennettu puuhuvila, jota ^on laajennettu 1950-luvulla.Rakennuson rappeutunut.

Yläkioski 1962

Leirintäalueen mökit 1982-92

Rantasauna 1962

Uusi sauna 1990

Liite2 6 (6)

Metlan tutkimusmetsien

julkaisusarja

1 / 1994 Paljakan tutkimusalue.Tutkimusmetsäsuunnitelma 1991-2000.

2 / 1994 Kolintutkimusalue. Hoito-ja käyttösuunnitelma ^1993-2002.

3 / 1994 Ruotsinkylän tutkimusalue. Hoito-ja käyttösuunnitelma ^1994-2003.

4 / 1995 Punkaharjun tutkimusalue. Hoito-ja käyttösuunnitelma 1993-2002.

5 / 1995 Vesijaon tutkimusalue. Hoito-ja käyttösuunnitelma ^1994-2003.

6 / 1995 Punkaharjun luonnonsuojelualue. ^Hoidonjakäytön runkosuunnitelma.

7 / 1995 Vaisakon luonnonsuojelualue. Kasvillisuus 1991-1993.

8 / 1996 Vilppulan tutkimusalue. Hoito-ja käyttösuunnitelma ^1996-2005.

9 / 1996 Liimanninkosken lehdon kasvillisuus.

10/ 1997 Metlan luonnonsuojelualueiden järjestyssäännöt.

11 / 1997 Kolin kansallispuiston ja ^Kolilta suojeltaviksi hankittujen ^alueidenrunkosuunnitelma.

12 / 1998 Häädetkeitaan luonnonpuiston kasvillisuus 1996.

13 / 1998 Aulangon luonnonsuojelualue. ^Hoidon- ja käytön runkosuunnitelma. (Julkaisematon).

14/ 1998 Lapinjärven tutkimusalue. Hoito-ja käyttösuunnitelma ^1997-2006.

15 / 1999 Punkaharjun luonnonsuojelualue. Luonnonhoitosuunnitelma.

16 / 1998 Pallas-Ounastunturin kansallispuisto. Hoito-ja käyttösuunnitelma ^1998-2017.

Management ^Pian. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 716,1998.

17 / 1999 Pieksämäen metsäoppilaitoksen opetusmetsäsuunnitelma ^{1998- 2007.}

18 / 1999 Elämänmäen luonnonsuojelualueen kasvillisuus 1998.

19 / 2000 Aulankokeskus. Toimenpide-ehdotus Aulangon ja Hämeenlinnansuunnitellun kansallisen kaupunkipuiston ^luonto- ja toimintakeskuksen perustamiseksi.

METLA

Metsäntutkimuslaitos Tutkimusmetsäpalvelut

PL 18, 01301 Vantaa Puh. (90) 857 051

ISBN 951-40-1723-y ISSN 1238-0830