Lähteet:
DiBardino, D. & Wunderink, R. 2015. Aspiration Pneumonia: A review of modern trends.
Eisenstadt, E. 2010. Dysphagia and aspiration pneumonia in older adults.
Hengityselinten sairaudet (J00-J99). 2011. ICD-10. THL.
Langmore, S., Skarupski, K., Park, P. & Fries, B. 2002. Predictors of Aspiration Pneumonia in Nursing Home Residents.
Omainen hoitajana. Syömällä hyvää mieltä ja vireyttä. 2017. Omaishoitajat ja läheiset –liitto ry.
Pouru, A. 2016. Koulutusintervention vaikutus hoitajien tietämykseen syömisen ja nielemisen vaikeuksista muistisairauksissa.
Strachan, P. & Solomita, M. 2007. Aspiration syndromes: Pneumonia and pneumonitis- Preventive measures are still the best strategy.
Yli-Korhonen, L. 2012. Syömisen ja nielemisen vaikeudet dementiassa.
Aspiraatiopneumonian ehkäisy
– Check List Hoitajille
40%:lla pitkäaikaishoitolaitosten potilaista esiintyy
aspiraatiopneumoniaa.
Check List:
• Perehdy potilaan sairauskertomukseen huomioiden aspiraatiopneumonian riski.
• Huomioi riskiä lisäävät sairaudet kuten COPD, sydämenvajaatoiminta, AVH, dementia.
• Tarkista lääkelista aspiraatioriski huomioiden ja keskustele tarvittaessa lääkärin kanssa.
• Huomioi potilaan vireystila.
• Tarkista ruokavalio potilaskohtaisesti.
• Tarjoa paksuja nesteitä (piimä, mehukeitto) tai sakeuta nesteet.
• Vältä nokkamukin käyttöä.
• Huomioi oikeanlainen ruokailuasento (sängynpääty 30-45 asteen kulmaan).
• Älä pakota potilasta syömään liian nopeasti.
• Tarkkaile nielemis- ja yskänrefleksiä, hengityksen ja äänenlaadun muutoksia sekä muita oireita.
• Tarkista ruokailun jälkeen, että suu on tyhjä ja pese potilaan hampaat.
• Varmista, että potilaan pystyasento säilyy 30 min.
ruokailun jälkeen myöhäisen aspiraation ehkäisemiseksi.
Aspiraatiopneumonia jää usein
tunnistamatta.
T-Print Ky, Hyvinkää 2017
Aspiraatiopneumonian havaitseminen ja ehkäisy – Esitteet hoitajille ja omaishoitajille
Opinnäytetyön tekijät: Linda Kiuru, Jussi Murtoniemi ja Milla Närhi
Aspiraatio: Mahan sisältöä tai nieltävää ainesta joutuu hengitysteiden suojamekanismien ohi keuhkoputkeen ja keuhkoihin.
Aspiraatiopneumonia: Kiinteiden tai nestemäisten aineiden hengittämisestä aiheutunut keuhkotulehdus.
Hiljainen aspiraatio: Nielty materiaali inhaloidaan ilman yskimisrefleksiä tai nielemisen vaikeutta.
Myöhäinen aspiraatio: Nielemisen ollessa tehotonta voi aspiraatiota tapahtua viivästyneesti nielemisen/ruokailun jälkeen. Myös ruoan ja juoman takaisinvirtauksen riski on olemassa. Nämä vältetään, kun potilaan pystyasento säilytetään 30 minuuttia ruokailun jälkeen.
Aspiraatiopneumonian altistavia tekijöitä ovat mm:
• Muut sairaudet (COPD, sydämen vajaatoiminta) • Ikä
• Imulaitteen käyttö • Lääkityksen määrä
• Dementia • Alentunut liikkumiskyky
• Aivoverenkiertohäiriöt • Puutteellinen suuhygienia
• Delirium • Syöttäminen
• Nenämahaletkun pitkäaikainen käyttö • Muuttunut ruokavalio
• Vuodepotilaana olo • Nielemisen ongelmat
Aspiraatiopneumonian tunnistaminen:
Aspiraation merkkejä ovat mm. yskiminen, rykiminen, tukehtumisen tunne, muutokset äänen laadussa, hengityksen vinkuminen ja rohina.
Aspiraatiopneumonian oireita ovat mm. kuume, yleiskunnon
heikkeneminen, sekavuus, paleleminen, yskä, hengitysvaikeudet, rohiseva hengitys, limaisuuden lisääntyminen sekä rinta kipu.
Tärkeää on seurata potilaan lämpöä. Huomioi kuitenkin, ettei kuumetta välttämättä esiinny.
Toistuvien pneumonioiden vuoksi on syytä epäillä aspiraatiota.
Aspiraatiopneumonian ehkäisy:
• Potilaan vireystilan tulee olla hyvä koko ruokailun ajan.
• Jos epäillään nielemisvaikeutta on tärkeää huolehtia, että ruoka on pehmeää, sosemaista ja helposti nieltävää.
• Nesteiden tulisi olla paksuja (piimä, mehukeitto) tai sakeutettuja, jos ohuiden nesteiden
nieleminen on vaikeaa.
• Nokkamukin käyttöä on syytä välttää potilaalla, jolla on kohonnut aspiroinnin riski. Potilaan juodessa nokkamukista pää kallistuu taakse, joka vaikeuttaa nielemistä aiheuttaen aspiraatiota.
• Potilaan tulisi istua tai olla istuvassa asennossa (sängynpääty vähintään 30 asteen kulmassa) aina ruokaillessa, juodessa ja lääkkeitä ottaessa.
• Tarkista, voiko tabletin murskata tai vaihtaa helpommin nieltävään rinnakkaisvalmisteeseen, nestemäiseen muotoon tai injektioon.
• Ruokailutilanne tulee rauhoittaa, sillä ympäristön häiriötekijät voivat vaikeuttaa potilaan keskittymistä nielemiseen.
• Syöttämisessä tulee huomioida, että annettavat suupalat ovat tarpeeksi pieniä, seuraavaa suupalaa ei anneta ennen kuin suu on tyhjä ja tahti on tarpeeksi rauhallinen. Ruoka tai juoma ei saisi olla myöskään liian kuumaa.
• Potilaan nielemis- ja yskänrefleksiä tulee tarkkailla.
• Jos nielemiseen osallistuvat lihakset väsyvät syödessä, tulee suosia pieniä runsasenergisiä annoksia lyhyillä ateriaväleillä.
• Suu tulee tarkistaa jokaisen ruokailun jälkeen, ettei suuhun ole jäänyt ruoanjäämiä. Suositeltavaa olisi pestä potilaan hampaat jokaisen ruokailun jälkeen.
• Potilaan hyvästä suuhygieniasta tulee huolehtia bakteerikantojen muodostumisen ehkäisemiseksi. Tähän kuuluu päivittäinen hampaiden pesu ja suunalueen sairauksien hoito.
• Tärkeää on huolehtia, että potilaan pystyasento säilyy 30 minuuttia ruokailun jälkeen, jolla vältetään myöhäinen aspiraatio.
• Jos aspiraatioriski on suuri ja aspirointia tapahtuu runsaasti, pyydä puheterapeutin arviota.
