• Ei tuloksia

HAKIJA Sippola Pauli ja Aino Sippolantie 54 62220 Pernaa LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla on nykyisin tuotantotilat 30 000 broilerin kasvattamiseen

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "HAKIJA Sippola Pauli ja Aino Sippolantie 54 62220 Pernaa LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla on nykyisin tuotantotilat 30 000 broilerin kasvattamiseen"

Copied!
13
0
0

Kokoteksti

(1)

M I L J Ö C E N T R A L V Ä S T R A F I N L A N D S

. . . .

Ympäristölupayksikkö

PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh/Tfn: 020 490 109, faksi/fax: 020 490 5251 Kirjaamo.lsu@ymparisto.fi

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisessa asiassa.

Annettu julkipanon jälkeen 06.06.2007

Diaarinumero

LSU-2007-Y-2 (113)

ASIA

Ympäristönsuojelulain 35 §:n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee broilerien kasvatus- toimintaa ja sen laajentamista.

HAKIJA

Sippola Pauli ja Aino Sippolantie 54 62220 Pernaa

LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI

Tilalla on nykyisin tuotantotilat 30 000 broilerin kasvattamiseen. Toimintaa laajennetaan raken- tamalla kaksi uutta kasvatushallia. Laajennuksen jälkeen kasvattamoihin tulee tilat yhteensä enin- tään 90 000 broilerille. Nykyinen broilerikasvattamo ja rakennettavat uudet kasvattamot sijaitse- vat Kauhavan kaupungin Alakylässä tilalla Kohtavainionmäki RN:o 8:346.

Nykyinen kompostilantala ja sen tuleva laajennusosa sijaitsevat tilalla Kohtamäki RN:o 8:317. Ti- lalle Kohtavainio RN:o 3:337 rakennetaan uusi kompostilantala. Lantalat sijaitsevat kasvattamos- ta 1,2 kilometriä kaakkoon ja pohjoiseen. Lisäksi tilalla Kohtavainio RN:o 3:337 on kompostoin- tilantala, joka sijaitsee n. 5 kilometriä eläinsuojasta luoteeseen.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 §:n 1. momentin ja ympäristön- suojeluasetuksen 1 §:n kohdan 11 mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vä- hintään 10 000 broilerille.

(2)

Hakemuksen mukainen eläinsuoja on IPPC –laitos, koska IPPC –direktiivin mukaisia eläinsuojia ovat siipikarjan kasvatuslaitokset, joissa on enemmän kuin 40 000 siipikarjapaikkaa.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1. momentin kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläin- suoja, joka on tarkoitettu vähintään 50 000 broilerille.

ASIAN VIREILLETULO

Ympäristölupahakemus on tullut Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 2.1.2007 Kauhavan ympä- ristöpäällikön lähettämällä kirjeellä. Ympäristölupahakemus on jätetty Kauhavan kaupungin ym- päristötoimistoon 29.12.2006. Hakemusta on täydennetty 21.2.2007.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Nykyiselle toiminnalle on myönnetty ympäristölupa 16.3.2004. Rakennuslupa on myönnetty 17.3.2004. Hakemuksessa esitetty eläinsuojan paikka sijaitsee asema- ja yleiskaavan ulkopuolella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella.

SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Kasvattamoalue sijaitsee Kauhavanjoen osavaluma-alueella nro 44.061. Kauhavanjokeen on mat- kaa n. kaksi kilometriä. Kauhavanjoki laskee Lapuanjokeen. Alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta.

Kasvattamoalue sijaitsee Kauhavan kaupungin Alakylässä noin 6 km:n etäisyydellä Kauhavan keskustasta lounaaseen osoitteessa Vanha Lapuantie 223. Kasvattamoalue on metsäsaarekkeessa.

Lähimmät naapurit sijaitsevat noin 1,2 kilometrin etäisyydellä kasvattamoista. Vanha Lapuantie sijaitsee noin 13 metrin päässä.

Kasvattamoalue ja lantalat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Sorvarinkankaan II-luokan pohjavesialue, sijaitsee kasvattamon itäpuolella noin 6 km:n etäisyydellä. Lähin pohja- vedenottamo, Kleemola, sijaitsee noin 5,7 km:n etäisyydellä kasvattamosta luoteeseen. Käyttöve- si broilerikasvattamotoimintaan otetaan kaupungin vesijohtoverkosta.

Hakemuksen täydentäminen

Hakijat on täydentänyt ympäristölupahakemustaan 21.2.2007.

Hakijat ovat ostaneet rakennettavan etälantalan lähialueelta vanhan asuinrakennuksen.

ELÄINSUOJA Eläintilat ja tuotanto

Kasvattamon eläinmäärä on nykyisin 30 000 broileria yhdessä hallissa. Halli on rakennettu vuon- na 2004. Toimintaa laajennetaan rakentamalla kaksi uutta kasvatushallia yhteensä 60 000 broile- rille. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 90 000 broileria. Tuotettava lihamäärä on laajen- nuksen jälkeen noin 870 000 kg vuodessa.

(3)

Broilereita tuotetaan lattiakasvatuksessa untuvikoista 35-37 vuorokauden ikäisiksi teurasbroile- reiksi. Broilereita kasvatetaan keskimäärin 7 kasvatuserää vuodessa. Jokaisen kasvatuserän jäl- keen hallit ovat tyhjillään 2 - 3 viikkoa, jolloin ne tyhjennetään lannasta ja pestään.

Nykyisen ja uusien broilerihallien poistoilmahormit (vanhassa hallissa 11, uusissa 12 kpl) sijaitse- vat hallien katolla.

Lannan ja jätevesien käsittely

Nykyisessä broilerihallissa on noin 1 436 m2:n kuivikepohja. Rakennettaviin broilerihalleihin tu- lee noin 1 602 ja 1 569 m2 :n kuivikepohjat. Kuivikkeena käytetään turvetta ja kuivikekerroksen paksuus on noin 2-2,5 cm. Kuivikepohjat tyhjennetään noin 7 kertaa vuodessa lantalaan.

Tilalla Kohtamäki RN:o 8:317 on nykyinen kompostilantala jonka pinta-ala on 186 m2 ja sen vie- reen rakennetaan uusi 300 m2 laajennus. Kompostointilantala sijaitsee kasvattamosta 1,2 kilo- metriä kaakkoon. Lisäksi tilalla Kohtavainio RN:o 3:337 on 100 m2 kompostointilantala, joka si- jaitsee n. 5 kilometriä luoteeseen. Yhteensä tällä hetkellä käytössä on kompostilantalan pinta-alaa 286 m2, joihin sopii lantaa yhteensä 425 m3. Kompostilantaloista toisella on kahdella ja toisella kolmella sivulla yksi metrin korkuinen reuna. Tilalle Kohtavainio RN:o 3:337 rakennetaan uusi 300 m2:n kompostilantala, joka sijaitsee kasvattamosta 1,2 kilometriä pohjoiseen. Siis uutta lan- nan varastointitilavuutta rakennetaan lisää yhteensä 600 m2. Nykyisiin ja hakemuksessa esitettyi- hin kompostilantaloihin sopii lantaa yhteensä 1325 m3.

Eläinsuojasta syntyy jätevesiä noin 120 m3vuodessa. Kasvattamoiden yhteydessä on 40 m3um- pisäiliö pesuvesille. Kasvattamoiden pesuvedet johdetaan kaupungin puhdistamolle tai peltoon.

Broilerihallien pesu tapahtuu paineistettuna kuumavesipuhdistuksena.

Tilalla on käytettävissä peltoalaa lannan levitykseen yhteensä noin 197 ha, josta omaa peltoa on noin 55 ha, vuokrapeltoa noin 40 ha ja sopimuspeltoa noin 102 ha. Levityspellot ilmenevät lupa- hakemuksen liitteenä olevista kartoista. Hakemuksen mukaan levityspeltoa ei sijaitse pohjavesi- alueella. Lannan levityksestä 60 % tapahtuu keväällä viikkojen 18-22 aikana ja 40 % syksyllä viikkojen 37-41 aikana.

Muut varastot

Tilalla on polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 10 000 litraa. Säiliö on varustettu suoja-altaalla, ka- toksella, lukituksella ja ylitäytönestimellä.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Hakemuksen mukaan kasvatustoiminta on järjestetty siten, ettei siitä aiheudu merkittäviä ympä- ristövaikutuksia. Lintujen hyvinvointi edellyttää riittävän ilmanvaihdon toteuttamista. Ympäristö- haitat pidetään vähäisinä käyttämällä turvetta kuivikkeena ja hyvälaatuisia vesinippoja, joilla este- tään kuivikkeen kastuminen. Näin poistoilman laatu pysyy hyvänä.

Toimintaan ei hakijan mukaan liity erityisiä riskejä. Kasvattamoissa on eläinten hyvinvointiin liit- tyvät hälytys- ja valvontajärjestelmät lämmön, veden, valon ja ilmastoinnin osalta sekä vara- generaattorijärjestelmä.

Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudella 2000-2006.

(4)

Syntyvät jätteet ja niiden käsittely

Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyy noin 6 tonnia vuodessa kuolleita eläimiä, jotka kerätään pakastimiin ja toimitetaan keräilyautolla käsittelylaitokselle. Vanhoja loisteputkia syntyy noin 30 kpl vuodessa ja ne toimitetaan Lakeuden Etappi Oy:n jäteasemalle. Tilalla on 10 000 litran polt- toainesäiliö, joka on varustettu suoja-altaalla, katoksella, lukolla ja ylitäytönestimellä.

Muiden käytettävien aineiden ja kemikaalien kulutus ja varastointi

Täysrehun kulutus on noin 276 tn / kasvatuserä ja siitä noin 15-20 % voidaan antaa viljana. Rehut varastoiden rehusiiloissa eläinsuojan läheisyydessä. Vedenkulutus on noin 480 m3 / kasvatuserä.

Rakennusten ja laitteiden desinfiointiin käytetään Virkon S tai Parvocide Plus –kemikaaleja noin 30 litraa / kasvatuserä. Aineita varastoidaan eläinsuojan varastossa.

Toiminnasta aiheutuva liikenne

Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että teuraseläinten kuljetusta tapahtuu noin 7 kertaa vuo- dessa, rehukuljetuksia 3-4 kertaa kuukaudessa ja lannanajoa 7 kertaa vuodessa.

Arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta

Kasvattamossa käytetään kuivikkeena turvetta, mikä vähentää ympäristövaikutuksia sekä kasva- tusaikana että lantaa poistettaessa. Kasvattamon rehun hyödyntäminen on tehokasta (rehukerroin alhainen eli 2,45) ja kasvattamossa käytetään alemman fosforipitoisuuden sisältämiä rehuseoksia, mikä pienentää lannan fosforipitoisuutta. Alhaista rehukerrointa edistää myös tietokoneohjattu rehun syöttöjärjestelmä.

Kasvattamon käyttämät roiskevapaat ja vettä säästävät vesinipat edistävät lintujen hyvinvointia, vähentävät ympäristövaikutuksia pitämällä kuivikkeen kuivana ja vähentävät laitoksen veden käyttöä. Erien välisessä hallien puhdistuksessa käytetään paineistettua kuumavesipuhdistusta, mi- kä vähentää pesuaineiden käyttötarvetta. Hakijan arvio em. perusteella on se, että kasvattamo edustaa eurooppalaisella tasolla alan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

ASIAN KÄSITTELY

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla 9.3.–10.4.2007 Kauhavan kaupungin ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Vaasan toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat ol- leet kuulutusajan nähtävillä Kauhavan kaupungin ympäristötoimen tiloissa. Hakemuksesta on li- säksi lähetetty erikseen tieto eläinsuojan naapureille lupahakemusasiakirjoihin liitetyn jakelulistan mukaisesti.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

Lausunnot

(5)

Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Kauhavan kaupunginhallitukselta ja Kauha- van ympäristösuojeluviranomaiselta.

Kauhavan kaupunginhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä hankkeelle. Se toteaa, että hanke ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella ja sijoittuu haja- asutusalueelle, jossa ei ole maankäytön rajoituksia. Ympäristönsuojelulautakunta on myöntänyt luvan 30 000 broilerin kasvatusta varten haetulle paikalle. Määräykset toiminnan ympäristö- ja naapuruushaittojen estämiseksi annetaan tarpeellisessa mitassa ympäristöluvassa ja lannan levit- tämistä pellolle säädetään nitraattiasetuksessa. Pelto-pinta-ala tarve on vähintään 166 ha. Erityis- tä huomiota tulisi kuitenkin kiinnittää lantavarastojen sijoittamiseen riittävän etäälle häiriintyvistä kohteista tai muutoin estää mahdollinen naapurus- ja ympäristöhaitta.

Kauhavan kaupungin ympäristönsuojelulautakunta puoltaa hakemusta. Se toteaa antaneensa 16.3.2004 ympäristölupapäätöksen enintään 30 000 broilerin kertamäärää varten ja sijaintipaikan soveltuvan toiminnan laajentamiseen haettuun määrään.

Tarkastus

Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 24.05.2007. Tarkastuskäynnil- lä kävin läpi mm. lupahakemusta, broilerikasvattaomon sijoittumista naapureihin nähden ja luvan myöntämisen edellytyksiä.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Pauli ja Aino Sippolalle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan broilerien kasvatustoiminnalle Kauhavan kaupungin Alakylään tilalle Kohtavainionmäki RN:o 8:346 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan alla olevin lupamääräyksin. Toimintaan liittyvät lantalat sijaitsevat tiloilla Kohtamäki RN:o 8:317 ja Kohtavainio RN:o 3:337 kahdessa paikassa.

Lupamääräykset 1. Eläinmäärä

Broilerkasvattamoissa voidaan pitää kasvatuserää kohden yhteensä enintään 90 000 broileria.

Kasvatushallia kohden voidaan kasvattaa enintään seitsemän erää vuodessa.

2. Lannan ja pesuvesien varastointi

Eläinsuojissa muodostuva lanta tulee varastoida vesitiiviillä varastointialustalla (betoni, asfalttibetoni tai muu vastaava materiaali) siten, että lantaa ei joudu ympäristöön. Lannan ja sadevesien vesitiivistä varastointitilavuutta tulee olla käytettävissä vähintään 1 520 m3 (kompostointilaattaa 912 m2).

Kompostointilaatta tulee rakentaa suunnitellusta 600 m2:stä lisää 26 m2 .

Varastotilat tulee mitoittaa 12 kuukauden varastotilavuuksien mukaan. Lantalatilavuus tulee raken- taa valmiiksi ennen kuin laajennus otetaan käyttöön. Lantala tulee rakentaa maa- ja metsätalousmi- nisteriön rakentamisohjeiden mukaan. Mikäli lannan kuiva-ainepitoisuus on yli 40 % riittää lannan varastointitilaksi kuitenkin edellämainittu kompostointilaatta, jonka yhdellä sivulla on metrin kor- kuinen reuna.

Pesu-, desinfiointi- ja muiden jätevesien varastoimiseen tulee olla laskennallisesti käytettävissä nes-

(6)

tetiivistä varastointitilaa vähintään 120 m3 vuodessa. Hakemuksen mukainen 40 m3:n säiliö tulee si- ten tyhjentää riittävän usein ja levittää kasvukautena pellolle tai viedä ympäristöluvalliseen laitok- seen.

Toiminnanharjoittajan on pidettävä varastotilat hyvässä kunnossa siten, että niistä ei aiheudu vuotoja ympäristöön. Lannan muu varastointi, kuten patterivarastointi pelloilla, ilman lupaa on kielletty.

Lantavarastot ja jätevesisäiliö on tyhjennettävä vuosittain perusteellisesti ja samalla niiden kunto tu- lee tarkistaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Mikäli rakenteissa tai käsittelylaitteissa havai- taan vaurioita tai ongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on vauriot tai ongelmat korjattava mahdollisimman pian.

3. Lannan ja jätevesien levitys

Lanta ja jätevedet on hyödynnettävä ensisijaisesti peltolannoitteina. Lantaa voidaan toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lannan ja pesuvesien levitykseen vähintään 167 hehtaaria.

Pellolle levitettävästä lannasta on tehtävä ravinneanalyysit viiden vuoden välein lannan kokonaisty- pen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin pitoisuuden selvittämiseksi ennen levitystä. Peltolevi- tysmäärissä on otettava huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi- ja fosforipitoisuus sekä viljeltä- vän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös muulta osin sitä, mitä valtio- neuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lisäksi toiminnassa on noudatettava Kauhavan kau- pungin ympäristönsuojelumääräyksiä.

Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan sekä 15.10. – 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä 15.11. asti ja aloittaa levi- tys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. – 15.4. välisenä aikana.

Lanta on levitettävä siten, ettei niitä joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen ja niiden käyttö on kiel- letty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä niiden pintalevitys on kiel- letty, jos pellon kaltevuus ylittää 2 %. Pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kalte- vuus ylittää 10 %. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lannalla käsit- telemätön vyöhyke.

Jätevesiä ei saa levittää pohjavesialueelle. Kuivalantaa ei saa levittää luokiteltujen pohjavesialueiden muodostumisalueelle. Kuivalantaa voidaan levittää pohjaveden muodostumisalueen ja pohjavesialu- een väliselle vyöhykkeelle keväällä enintään yhden satokauden edellyttämä ravinnemäärä. Jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä pohjavesialueiden sijain- nista. Lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jäl- keen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdol- lisimman vähäinen. Jätevesien levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lannan levityksestä määrätty.

Tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista ja lannan vastaanottopai- koista tulee toimittaa vuosittain ympäristökeskukselle.

(7)

4. Hajuhaittojen vähentäminen

Kasvattamossa on käytettävä kuivikkeena turvetta siten, että käytettävästä kuivikemateriaalista pää- osa on turvetta. Lannan tai jätevesien varastoinnista ei saa aiheutua kohtuutonta hajuhaittaa tai kär- päshaittaa lähiasutuksen alueella. Haittojen esiintymisen estämiseksi on lanta tarvittaessa kalkittava tai peitettävä katteella, turvekerroksella tai haittojen esiintyminen on estettävä muulla tehokkaalla tavalla.

Eläinsuojat on pidettävä puhtaina ja niiden ilmastointi sekä lämpötila tarkasti säädettynä siten, että hajujen muodostuminen olisi mahdollisimman vähäistä. Kasvattamoiden ympäristö, rehuvarastot, lantavarastot ja jätevesisäiliöt sekä lannan käsittely- ja kuljetusvälineet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa.

5. Kuljetukset

Lanta ja jätevedet on kuormattava, kuljetettava ja levitettävä siten ettei niitä joudu ympäristöön eikä naapureille aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Kuljetukset ja levitys tulee järjestää siten, että aineksia ei joudu vesistöön tai ojiin. Kuljetuskalusto on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Mikäli lantaa joutuu ympäristöön, on kuljetukset välittömästi keskeytettävä, likaantuneet alueet siivottava ja kul- jetuskalusto kunnostettava tai muutoin varmistuttava siitä, että kuljetus voidaan hoitaa asianmukai- sesti.

6. Kuolleet eläimet

Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden kä- sittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee jär- jestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhyt- aikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastoti- la.

7. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi

Jätteiden, polttonesteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epä- siisteyttä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden saastumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle.

Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket ja vanhentuneet torjunta-aineet sekä käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava vuosittain hyväksyttyyn ongelmajätteiden vas- taanottopaikkaan Kauhavan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet on kerättävä erilleen kaupungin jätehuolto- määräysten mukaisesti ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet on toimitettava hyväksyttyyn keräyspaikkaan jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Jätteiden avopoltto on kielletty.

Polttoneste- ja öljysäiliöt tulee varustaa suoja-altaalla siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään sekä katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä estää sadeveden pääsy suoja- altaisiin. Säiliöt tulee lisäksi varustaa lukolla, ylitäytön- ja lapon estimellä. Öljytuotteiden varasto- intipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä öljynimeytysturvetta mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Polttonesteiden tai muiden öljytuottei- den vuodoista tulee välittömästi ilmoittaa välittömästi Kauhavan kaupungin palo- ja pelastustoi-

(8)

melle.

8. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito

Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa kasvattamon toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä ti- lalla pidettävien broilerien määrä, kasvatuserien määrästä, toiminnassa muodostuva lantamäärä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lannan levitysaloista, tiedot siitä kuinka paljon lantaa ja pesuvesiä tilalta on viety ympäristöluvalliseen käsittelylaitokseen, tiedot mahdol- lisista uusista tai muuttuneista lannan vastaanottosopimuksista, tiedot peltopinta-alaan liittyvistä sopimuksista sekä tiedot kasvattamon toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Kasvattamon edellisen kalen- terivuoden toiminnasta pidettävä kirjanpidon tiedot tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukseen.

Levitettävästä lannasta on tehtävä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee tarvittaessa esittää ympä- ristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Lanta-analyysitulosten tulee olla käytettävissä ennen lan- nan levittämistä. Lannan ja jätevesien säilytystiloja sekä niiden kuntoa ja toimivuutta tulee tark- kailla riittävän usein. Mikäli niiden rakenteissa, katteissa tai muissa niiden käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syn- tymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava välittömästi.

9. Muut määräykset

Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa vaikutusten vähentämismahdolli- suuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kus- tannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi.

Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantu- misriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle.

Mikäli toiminta muuttuu tai laajenee olennaisesti, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa.

RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset

Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksessa ja täydentämisessä esitetty eläinsuojan toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa säädetyt vaatimukset ympäristöluvan myöntämiseksi toimit- taessa tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti. Toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, muuta mer- kittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, kohtuutonta haittaa naapureille ei- kä toimintaa sijoiteta asemakaavan vastaisesti.

Kasvattamot sijoittuvat maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolle broilertuotannon harjoittami- nen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon kasvattamoiden eläin- määrä ja niiden sijainti naapureihin nähden ei toiminta todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Näin ollen kasvattamoiden toiminnasta ei voida katsoa etäi-

(9)

syyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa rasi- tusta tai haittaa.

Lupamääräysten perustelut

Lupa on myönnetty kasvattamoiden enimmäiseläinpaikkaluvun ja kasvatuskertojen mukaisesti toi- minnan kapasiteetin määrittelemiseksi. (lupamääräys 1)

Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lantavarastojen rakentamisen laatuvaatimukset perustuvat asiasta annettuun maa- ja metsätalousministeriön viran- omaismääräykseen ja –ohjeeseen (MMM – RMO – C1-4). Lannan ja jätevesien varastointitilavuuk- sien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta jätehuollon asianmukaisen järjestä- misen kannalta myös jätelain perusteella.

Suurin osa jätevesistä viedään puhdistamolle, että jätevesivarasto riittää. Varastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydes- sä voidaan tarkistaa varastotilojen rakenteiden kunto. (lupamääräys 2)

Päätöksessä on annettu tarpeelliset määräykset lannan hyödyntämisestä ympäristönsuojelulain 43 § ja 45 § mukaisesti. Lanta ja jätevedet tulee voida hyödyntää niin, että vesistöjen kannalta haitallisia ravinnehuuhtoumia ei muodostu. Huuhtoutumisriski lisääntyy, jos peltoja lannoitetaan enemmän kuin viljeltävä kasvi tarvitsee. Lupamääräyksen vähimmäispeltoala on ympäristöministeriön koti- eläintaloudelle ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antaman ohjeen mukainen. Peltoalavaatimuksessa on huomioitu keskimääräinen hehtaarikohtainen fosforilannoitustarve. Valtioneuvoston asetus 931/2000 ja ympäristötuen sitoumusehdot säätelevät fosforin lannoituskäyttöä.

Lanta on levitettävä sulaan ja lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi val- tioneuvoston asetuksen 931/2000 mukaisesti. Viljavuusanalyysiin ja lannan ravinnesisältöön ja kas- vin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja näin ollen ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lannan nopealla multauksella tai sijoittamisella kasvustoon rajoitetaan myös ammoniumtypen hävikkiä ilmakehään ja siitä aiheutu- vaa ympäristön kuormitusta. Lannan levitys tulvauhan tai pintavirtailun alaisille alueille voi aiheuttaa vesistön pilaantumista. Talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen varsille jätettävällä lannoittamalla kaistalla estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Lannan levityskielto pohja- vesialueelle on tarpeen pohjaveden laadun turvaamiseksi. (lupamääräys 3)

Määräys turpeen käytöstä on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. Puhtaanapito ja yleinen siisteys vähentävät päästöjä olennaisesti. (lupamääräys 4)

Kuljetukset tapahtuvat naapurien läheisyydessä, joten niiden mahdollisimman haitaton järjestäminen on tarpeen. Kuljetukset tulee pystyä järjestämään ilman ympäristön pilaantumista. (lupamääräys 5) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä.

Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnis- ta ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys-, ympäristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. Euroopan parlamentin ja neu- voston asetuksen (1774/2002) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetuksen asetus nro 850/2005 eläinjätteen käsittelystä edellyttää kuolleiden tai kuolleina syntyneiden eläinten käsittelyä. (lupamää-

(10)

räys 6)

Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden, muiden jätteiden ja polttones- teiden asianmukaisesta varastoinnista. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava ongelmajättei- den toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden pitämisestä erillään muista jät- teistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Jätteen avopoltto on jätelain ja jätteen- polttoasetuksen kieltämää hallitsematonta jätteiden käsittelyä, koska siinä ei saavuteta riittävää läm- pötilaa, palaminen on epätasaista ja se muodostaa haitallisia savukaasuja sekä hajuhaittoja. Poltto- nestesäiliöiden asianmukainen varustaminen ja varautuminen polttonesteiden vuotoihin estää tarvit- taessa tehokkaasti maaperän pilaantumista. Vuotojen ilmoittaminen voi olla tarpeen öljyntorjunta- toimien suorittamiseksi. (lupamääräys 7)

Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristö- riskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan tarkkailu on tarpeen näiden toimien kirjaamiseksi sekä valvonnan järjestämiseksi. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedois- ta (vuosiraportti) on tarpeen valvonnallisista syistä. Määräys perustuu Ympäristöministeriön kirjee- seen 17.12.2003 YM4/401/2003. Lisäksi kirjanpitoa edellytetään pidettäväksi lanta-analyyseistä, jotta valvonnassa voidaan tarvittaessa todeta levitettävän lannan ravinnepitoisuudet. Lannan säilytys- tilojen säännöllinen tarkkailu mm. tyhjennyksen yhteydessä varmistaa varastojen tiiviyden ja estää niiden vaurioitumisesta mahdollisesti aiheutuvan vesien pilaantumisen. (lupamääräys 8)

Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristö- riskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy jatkuvasti ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos ympäristökuor- mitusta voidaan olennaisesti vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset kasvattamoiden toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suo- rittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (lupamää- räys 9)

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo

Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahake- muksesta tehty päätös on saanut lainvoiman.

Kun tämä päätös saa lainvoiman, Kauhavan kaupungin 16.3.2004 myöntämä ympäristölupa rau- keaa.

Lupamääräysten tarkistaminen

Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi- Suomen ympäristökeskukselle 30.06.2018 mennessä. Toiminnanharjoittajan tulee hakemukses- saan lupamääräysten tarkistamiseksi esittää seuraavat selvitykset ja tarkkailutulokset:

- selvitys eläinsuojassa pidettyjen eläinpaikkojen määristä

- yhteenveto lannanlevitysalueista, kuolleiden eläinten käsittelystä ja ravinneanalyyseistä

- selvitys toimista, joilla ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta on pyritty vähentämään tai rajoitta- maan.

(11)

Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyk- siä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkista- misesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava.

TÄYTÄNTÖÖNPANO

Tämän lupapäätöksen mukainen toiminta voidaan aloittaa, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki 6, 7-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-59, 96 ja 105 § Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 10, 16-19, 21-22 ja 30 §

Jätelaki 6, 15, 19, 51 §

Valtion maksuperustelaki (150/1992)

Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000)

Muut ohjeet

Edellisten säädösten lisäksi luvan myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa on otettu huomioon Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1200 euroa

Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristöministeriön asetuksen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) mukaan. Tässä päätöksessä kuitenkin noudatetaan 1237/2003 maksutaulukkoa, jossa kasvattamon ympäristölu- van perusmaksu on 1200 euroa, koska hakemus on tullut vireille ennen 1.1.2007.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös

Pauli ja Aino Sippola, hakijat Jäljennös päätöksestä

Kauhavan kaupunginhallitus

Kauhavan kaupungin ympäristönsuojelulautakunta Suomen ympäristökeskus

Ilmoitus päätöksestä

Alanen Ritva Helena, Saarimaantie 63, 62220 Pernaa Alanen Simo Jaakko, Saarimaantie 63, 62220 Pernaa

(12)

Fräntilä Erkki, Lentokentäntie 27, 62200 Kauhava Hella Juha Antero, Matinkuja 3, 62100 Lapua Hella Minna Kaarina, Matinkuja 3, 62100 Lapua

Hemminki Markus Yrjö Johannes, Saarimaantie 37, 62220 Pernaa Järvinen Kari, Alankotie 21, 62220 Pernaa

Järvinen Vesa Tapani, Alankotie 21, 62220 Pernaa

Kangasluoma Antti Juhani, Hahtomaantie 529, 62200 Kauhava

Kangasluoma Pirkko Ritva Anneli, Hahtomaantie 529, 62200 Kauhava Karhu Tanja-Tuulikki, Kalliomäentie 3 A 6, 08350 Routio

Kauhavan kaupunki, Kirkkotie 10, 62200 Kauhava Korpela Esko, Hahtomaantie 511, 62220 Pernaa

Kotala Tuija Johanna, Murtomäentie 45, 62290 Hirvikylä Kumpu-Huhtala Aija Maria, Hannuksenraitti 7, 62200 Kauhava Lagerstedt Jaakko Veli, Alankotie 37, 62220 Pernaa

Lagerstedt Janne Tapani, Saarimaantie 305, 62220 Pernaa Lagerstedt Jari Antero, Saarimaantie 285, 62220 Pernaa

Mäenpää Esko kuolinpesä/Heino Anne, Männistönviita 10, 60150 Seinäjoki Mäkinen Marita Hannele, Torpintie 66, 62220 Pernaa

Mäkinen Markku Juhani, Torpintie 66, 62220 Pernaa

Panula Kauko Onni Eino, Hopiavuorentie 78, 62200 Kauhava Panula Tarja Aino Tellervo, Hopiavuorentie 78, 62200 Kauhava Passi Esko Kalervo, Laurilankuja 5, 62220 Pernaa

Pernaa Veli, Horsbäckintie 29 K, 10600 Tammisaari

Pihlajamäki Rauni Elsa Hannele, Saarimaantie 36 B, 62220 Pernaa Pihlajamäki Tapio Juhani, Saarimaantie 36 B, 62220 Pernaa Rintamäki Anssi Martti, Aurakuja 4 A 2, 62200 Kauhava Rintamäki Harri Heino, Alkionkatu 3 A 19, 60100 Seinäjoki Ristaniemi Esko Elias Olavi, Vanha Lapuantie 57, 62220 Pernaa Ristaniemi Irma Anneli, Vanha Lapuantie 57, 62220 Pernaa Sippola Aimo Paavo, Sippolantie 45, 62220 Pernaa

Sippola Erkki Mikael, Sippolantie 66, 62220 Pernaa Sippola Hannu Osmo, Vanha Lapuantie 77, 62220 Pernaa Sippola Jussi Gabriel, Sippolantie 56, 62220 Pernaa Sippola Pasi Heimo Antero, Torpintie 5, 62220 Pernaa Sippola Pauli Veikko, Sippolantie 54, 62220 Pernaa Sippola Rakel Anneli, Sippolantie 45, 62220 Pernaa

Sippola Reino Aukusti, Kalliokoskentie 385, 62220 Pernaa Toppari Reijo, Uunimaantie 11, 62200 Kauhava

Vaasan tiepiiri, PL 93, 65101 Vaasa

Ylinen Antti Kustaa, Sippolantie 10, 62220 Pernaa Ylinen Pirkko Marjatta, Sippolantie 10, 62220 Pernaa Ilmoittaminen ilmoitustauluilla

Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Vaasan toimipaikan ilmoitustaululla sekä Kauhavan kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

MUUTOKSENHAKU

(13)

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella:

- luvan hakija

- ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea

- rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella kyseessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät

- laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät

- alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen

- muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä.

Ympäristölupayksikön päällikkö

Lakimies Päivi Kentala

Tarkastaja Mauri Yli-Koski

LIITTEET

Valitusosoitus Asemapiirros Sijaintikartta

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida hunajamarinoitujen broilerin fileesuikaleiden todelliseen tuotan- toketjuun ja -prosesseihin pohjautuvat ympäristökuormitukset ja

Tutkimuksen määrällisessä osiossa selvitettiin kuluttajien siipikarjanlihan kulutustapoja kysymällä broilerin- ja kalkkunanliharuokien käyttöä suhteessa kala- ja kasvisruokien

Vaihtoehto 2: Rakenteet ovat kuten vaihtoehdossa 1 sekä lisäksi niobin tuotantotilat, tilavuudel- taan noin 30 000 m 3.. Vaihtoehto 3: Rakennetaan laitokset riippuen

Kunnanhallitus edellyttää kunnanjohtajan esityksestä, että Pohjois-Pohjanmaan ympäristö- keskus ennen päätöksentekoa hankkii asiassa lausunnon myös Paavolan Vesi Oy:ltä..

Uutta toimintaa on erityisjätteiden loppusijoitus, määrältään 15 000 t/a ja määrän osittainen hyödyntäminen kaatopaikan rakenteissa (3 000 t/a). Pienerien osalta lisäys on 2

Mittaukset tulee suorittaa ulkopuolisen asi- antuntijan toimesta normaaleissa käyttöolosuhteissa ja siten, että niiden avulla voidaan arvioida laitoksen hajupäästö ja

Hallituksen vuoden 2016 talousarvioesityksen mukaan on tarkoitus myöntää Helsingin yliopis- tolle 30 510 000 euroa ja Itä-Suomen yliopistolle 1 169 000 euroa

Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien ve- siin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja