K
irjastoammattilaiselle tutkimuksellinen konfe- renssi tarjosi mahdollisuuden katsoa kirjasto- ja informaatioasioita arkisesta kirjastotyöstä poik- keavista perspektiiveistä. Vaikka teoreettiset kes- kustelut menivät välillä ohi, sai niistä silti näkö- kulmia, jotka auttavat katsomaan arkisia käytän- nön ongelmia uudessa valossa.Olennaiset kysymykset esiin
Andrew Dillion Texasin yliopistosta toi esiin alal- la esitetyn huolen informaatiotutkimuksen iden- titeettikriisistä ja tutkimuksen relevanttiudesta.
Hän kannusti tutkijoita tarttumaan laajempiin ja merkittäviin kysymyksiin.
Esimerkkeinä Dillion toi esille seuraavat ky- symykset, jotka voisivat näyttää suuntaa infor- maatiotutkimukselle teoreettisesti ja käytännöl- lisesti:
1) Mikä on informaation olennaispiirre, joka liittyy eri pyrkimyksiin (viestintä, elämän ylläpi- to, oppiminen), joissa informaatiotermiä on käy- tetty merkityksellisesti.
2) Kuinka siirrymme tiedon ”toimitusmallista”
(varastointi, haku, hallinta) malliin, jossa tutkim- me ja hahmotamme tapaa, jolla informaatio vah-
Mikä tiedossa merkitsee? – kirjasto- ja informaatioalan tutkijoiden tulevaisuuden näkymiä CoLIS-konferenssista
Päivi Helminen
CoLIS (Conference on Conceptions of Library and Information Science) on nimensä mukaisesti informaatiotutkimuksen käsitteisiin ja teoriaan keskittyvä konferenssi. Konferenssin teemoina olivat tänä vuonna Boråsissa kirjasto- ja informaatiotutkimuksen tarkastelu uusista näkökulmista, kirjasto- ja informaa- tiotutkimus nyky-yhteiskunnassa, alan tutkimuksen suhde uusiin tutkimus- ja ammattialoihin sekä uudet tutkimusmenetelmät. Kiinnostavina teemoina nou- sivat esille mm. tarve puuttua yhteiskunnallisesti tärkeisiin tietoon liittyviin kysymyksiin, lisätä yhteistyötä ja vuoropuhelua eri ammattiryhmien välillä ja määritellä informaatiolukutaitoa yhä laajemmin kehoon ja vuorovaikutukseen liittyvät viestit kattaen.
vistaa kulttuuria, organisaatiota ja yksilöä.
3) Kuinka voimme positiivisesti vaikuttaa ky- berinfrastruktuuriin, kun suurin osa maailmasta tulee mukaan tietoverkkoihin.
Kun edellä mainitut kysymykset eivät ole var- sinaisia tutkimuskysymyksiä, Dillion esittää, että esitetyistä kysymyksistä kannattaisi johtaa tutki- muskysymyksiä. Esimerkiksi väitöskirjatutkijoil- la voi olla vaarana, että keskitytään metodologi- siin kysymyksiin ja tehdään huolellista tutkimus- ta, mutta unohdetaan pohtia, onko tutkimusky- symys mielekäs ja tärkeä.
Informaatiotutkimuksen asiantuntijoiden tuli- si Dillonin mielestä mennä mukaan keskusteluun nyky-yhteiskunnan keskeisistä tietoon liittyvistä kysymyksistä. Kirjasto- ja informaatioalan tutki- joilla ja käytännön kirjastoammattilaisilla näyttää hänen mukaansa olevan samoja ongelmia: miten näkyä ja saada äänensä kuuluviin muiden alojen asiantuntijoiden keskuudessa.
Nopeat ja hitaat teknologian
omaksujat löytyvät kirjastoista
Debbie Rabina ja David Walczyk New Yorkista kertoivat lohdullisia tutkimustuloksia informaa-tioalan ammattilaisten asenteista uusien innovaa- tioiden käyttöönottoa kohtaan.
Amerikkalaisille kirjastonhoitajille tehdyn ky- selyn tulosten mukaan vanhat kirjastonhoitajat il- maisivat yhtä suurta valmiutta ottaa käyttöön uu- sia teknologisia innovaatioita kuin nuoret kirjas- tonhoitajat. Tämän kyselyn tulos ei antanut tu- kea sille luulolle, että vanhat työntekijät ovat ke- hityksen jarruna.
Rabina ja Walczyk havaitsivat, että kirjasto- ammattilaisten asenteet uusia innovaatioita koh- taan olivat epätasaisesti jakautuneet. Kirjastoissa oli runsaimmin aikaisia omaksujia, jotka mieles- tään ottivat käyttöön tekniset innovaatiot mui- ta nopeammin. Toisaalta joukossa oli myös myö- häiseen enemmistöön kuuluvia, jotka mielestään olivat muita hitaampia teknisten innovaatioiden käyttöönotossa. Keskivaiheen kulkijoita eli ai- kaista enemmistöä oli vähemmän.
Innovaatioiden omaksumisen kaksinapaisuus kirjastoissa saattaa tuoda mukanaan haasteita, jotka on hyvä tiedostaa: 1) aikaisten omaksujien joukossa saattaa olla liian paljon eri suuntiin ve- täviä mielipidejohtajia, 2) innovaation omaksu- misen tahti vitkastuu, koska aikaiseen enemmis- töön kuuluvia on vähemmän vaikuttamassa ja ohjaamassa myöhäiseen enemmistöön kuuluvia, 3) uudelleenkeksimistä tapahtuu, jos myöhäinen enemmistö ei saa tarpeeksi opastusta innovaation käyttöönotossa. Viimeksi mainittu ryhmä saattaa käyttää innovaatioita uusilla ja erilaisilla tavoilla, jotka eivät ehkä ole tarkoituksenmukaisia.
Innovaatioasenteet ja innovaatioiden leviä- minen kirjastoammattilaisten keskuudessa ovat mielenkiintoisia kysymyksiä, jotka ansaitsisivat enemmän huomioita työyhteisössä ja aiheesta tarvittaisiin lisää tutkimusta.
Ammattiryhmien välille tarvitaan vuoropuhelua
Omassa konsulttifirmassaan työskentelevä Eli- zabeth Orna kaipasi yhteistyötä informaatiotuot- teiden kanssa tekemisissä olevien eri alojen osaa- jien kesken. Ornan mukaan eri alojen ammatti-
laiset eivät tiedä, mitä muiden alojen asiantun- tijat osaavat ja miten heidän osaamistaan voi- si hyödyntää parempien informaatiotuotteiden kehittämisessä.
Orna keskittyi erityisesti kolmeen osaajaryh- mään: kirjasto- ja informaatioalan, tietoteknii- kan ja informaatiosuunnittelun ammattilaiset.
Ornan mukaan organisaation johdolla on yleen- sä ylimitoitettu usko tietotekniikka-ammattilais- ten osaamiseen ja tietotekniikka-ammattilet voi- vat siksi saada liikaa sananvaltaa tietotuotteisiin liittyvissä asioissa.
Eri ammattiryhmien ja tutkimusalojen edus- tajien yhteistyön lisäksi Orna kaipasi yhteistyö- tä ja vuoropuhelua myös informaatiotutkimuk- sen tutkijoiden ja käytännön ammattilaisten vä- lillä. Tutkimustulosten mukaan käytännön am- mattilaiset eivät juuri lue vertaisarvioituja tieteel- lisiä lehtiä. Siksi tutkijoiden kannattaisi kirjoit- taa myös muissa julkaisuissa ja kohdistaa puhet- taan laajemmalle yleisölle. Käytännön ammatti- laisia voisi olla enemmän myös mukana tutki- mushankkeissa niiden eri vaiheissa.
Kehon ja sosiaalisten suhteiden informaatio
Annemaree Lloyd Australiasta peräänkuulutti in- formaatiolukutaidon uudelleenmäärittelyä entis- tä laajemmin. Informaatiolukutaitoon tarvittai- siin mukaan myös informaation hankkiminen koko kehon välityksellä. Lloyd kehotti infor- maatiotutkijoita siirtymään pois kartesiolaises- ta mieli/ruumis-kahtiajaosta kohti kokonaisval- taista lähestymistapaa, jossa informaatiolukutai- dossa huomioidaan myös sosiaaliset ja ruumiil- liset elementit.
Lloydin mukaan informaatiolukutaito ei ole vain taitopohjainen lukutaito vaan laajemmin ka- talysaattori merkitykselliselle oppimiselle kaikis- sa yhteyksissä. Lloyd oli päätynyt laajaan määri- telmäänsä tutkittuaan palomiehiä ja sairaankul- jettajia heidän työssään.
Lloyd määritteli informaatiolukutaidon seu- raavasti:
”..a catalyst for learning and at the same time inextricably enmeshed with learning. Informati- on literate people have a deep awareness, connec- tion and fluency with the information environ- ment. Information literate people are engaged, enabled, enriched and embodied by social, pro- cedural and physical information that constitu- tes an information environment. Information li- teracy is constituted through the connections that exist between people, artefacts, texts and bodily experiences, which enable individuals to develop both subjective and intersubjective positions. In- formation literacy is a way of knowing the ma- ny environments that constitute an individual’s being in the world.”
Seminaarissa kysyttiin, eikö informaatioluku- taidon sijaan voisi puhua oppimisesta. Keskus- telua herätti jälleen lukutaito (literacy) -termi ja olisiko competency (kyvykkyys) parempi termi.
Lloyd kuitenkin piti informaatiolukutaitotermiä tarpeellisena. Myös termiä informationsbemäst- ring (information mastering) tarjottiin vaihtoeh-
doksi. Termit kääntyvät huonosti kieleltä toiselle ja sanojen vivahde-erot kiusaavat helposti ja estä- vät näkemästä termin määriteltyä merkitystä.
Konferenssin henki oli hyvin rakentava ja myönteinen. Aloittelevat tutkijat pääsivät hyvin mukaan keskusteluun ja saivat tukea kokeneil- ta tutkijoilta. Konferenssin artikkelit ja posterei- den abstraktit ilmestyvät Information Research - lehdessä lokakuun 2007 numeron suplementti- na. Seuraava CoLIS 7 -konferenssi pidetään Lon- toossa vuonna 2010.
Lisätietoja:
CoLIS 6 konferenssin kotisivu: http://www.
hb.se/colis/
Tietoa kirjoittajasta:
Päivi Helminen, tietoasiantuntija Viikin tiedekirjasto, Helsingin Yliopisto email. paivi.helminen@helsinki.fi
&
