Kirjastotiede ja informatiikka 3 (4) - 1984 Kirjallisuutta 107
Opas Pohjoismaiden biblio- grafiseen aineistoon
Guide to Nordic bibliography. Ed. Erland Munch-Peter sen. Kobenhavn 1984.
O p a s p o h j o i s m a i d e n bibliografiaan o n pohjois- m a i s t e n k i r j a s t o k o u l u j e n opettajien y h t e i s t y ö n tu- los. Aloite on t u l l u t T a n s k a s t a , ja t e o k s e n päätoi- m i t t a j a k i n on t a n s k a l a i n e n . M u u t t o i m i t t a j a t ovat M o n a M a d s e n T a n s k a s t a , O d d H e i n e H a l d Norjas- ta, S i g r u n K l a r a H a n n e s d ö t t i r I s l a n n i s t a , C a t h a r i n a
& N o r m a n G u t h a r t z , C h a r l o t t e H a n n e r ja L a r s S e l d é n R u o t s i s t a s e k ä Eeva-Marjatta K a r s t u S u o - m e s t a .
T e o s k o o s t u u k a h d e s t a p ä ä j a k s o s t a . E n s i m m ä i - sessä on k a t s a u k s i a s e k ä P o h j o l a n että eri pohjois- m a i d e n b i b l i o g r a f i a t o i m i n t a a n , s e n t a u s t a a n ja his- t o r i a a n s e k ä erityisesti k a n s a l l i s b i b l i o g r a f i a n k e h i - t y k s e e n . T o i n e n p ä ä j a k s o k ä s i t t ä ä bibliografisen l u e t t e l o n , j o k a e d e l l e e n j a k a u t u u k o l m e e n o s a a n : k a n s a l l i s b i b l i o g r a f i o i h i n , t i e t e e n ja k u l t t u u r i n m e r k i t t ä v i e n h a h m o j e n h e n k i l ö b i b l i o g r a f i o i h i n s e k ä eri alojen erikoisbibliografioihin.
T e o k s e n a l k u o s a s s a e s i t e t ä ä n t a u s t a a bibliogra- fiatoiminnalle. E r l a n d M u n c h - P e t e r s e n luo histori- allisen k a t s a u k s e n p o h j o i s m a i d e n k e h i t y k s e e n : eri m a i s s a k ä y t e t t y i h i n kieliin, v a l t i o i d e n h i s t o r i a a n s e k ä l o p u k s i v a p a a k a p p a l e t o i m i n t a a n , j o k a on k a n s a l l i s b i b l i o g r a f i a n t u o t t a m i s e n p e r u s t a . K ä y t e t - tyjen kielien m o n i n a i s u u s on t ä r k e ä tieto. Kartta- k u v i n t u e t t u k a t s a u s p o h j o i s m a i d e n y h t e i s e s t ä ja erillisestä h i s t o r i a s t a v a l a i s e e sitä, m i t ä m a a n t i e - teellisiä, kielellisiä j a k u l t t u u r i s i a alueita on mil- l o i n k i n k u u l u n u t m i n k i n v a l t a k u n n a n a l a i s u u t e e n : T a n s k a - N o r j a l l a ja R u o t s i - S u o m e l l a on p i t k ä yhtei- n e n historia. V a s t a 1900-luvun a i k a n a v o i d a a n pu- h u a erillisistä, y k s i t t ä i s i s t ä p o h j o i s m a i s t a . T ä m ä k a t s a u s olisi v o i n u t olla l a a j e m p i k i n . S e olisi v o i n u t olla a n a l y s o i v a m p i , olisi v o i n u t p o h t i a e n e m m ä n t o i s a a l t a kirjallisen k u l t t u u r i n s y n t y ä ja k e h i t y s t ä p o h j o i s m a i s s a , toisaalta valtiollisen ja y h t e i s k u n - n a l l i s e n e l ä m ä n m e r k i t y s t ä j a niissä t a p a h t u n e i t a m u u t o k s i a bibliografian k a n n a l t a . M u t t a h y v ä n ä i n k i n .
M a a k o h t a i s i s s a kansallisbibliografiatarkasteluissa on p y r i t t y n i v o m a a n k a n s a l l i s b i b l i o g r a f i a n k e h i - t y s t ä k u n k i n m a a n valtiolliseen h i s t o r i a a n j a kirja- p a i n o t o i m i n n a n k e h i t y k s e e n . N ä i n o s o i t e t a a n , e t t ä bibliografia ei ole kirjaston s i s ä i n e n ilmiö, v a a n se k e h i t y s liittyy m o n i i n m u i h i n k i n asioihin. L i s ä k s i a r t i k k e l i s s a p o h d i t a a n k a n s a l l i s b i b l i o g r a f i a n k a n - n a l t a o n g e l m a l l i s i a alueita: h a r m a a t a kirjallisuutta, v a i h t o e h t o j u l k a i s u j a , sarjajulkaisuja, kirjoihin ja sarjajulkaisuihin sisältyviä a r t i k k e l e i t a , u l k o m a i l l a j u l k a i s t u a kirjallisuutta, karttoja, p a i n e t t u a m u - siikkia s e k ä a u d i o - v i s u a a l i s t a aineistoa. T ä m ä tar- k a i s t e l u t a p a a n t a a u l o t t u v u u t t a bibliografiatoi- m i n n a n k e h i t y k s e e n .
S u o m e n kansallisbibliografiaa k o s k e v a n kat- s a u k s e n on k i r j o i t t a n u t T a m p e r e e n y l i o p i s t o n kir- j a s t o t i e t e e n ja i n f o r m a t i i k a n l a i t o k s e n e m e r i t u s l e h t o r i Eeva-Marjatta K a r s t u . K a t s a u s on r a k e n - t e e l t a a n h i u k a n erilainen k u i n m u u t , ja siinä o n
p a i n o t u s k u l t t u u r i h i s t o r i a s s a , ei n i i n k ä ä n valtiolli- sessa tai p o l i i t t i s e s s a h i s t o r i a s s a . Siinä ei m y ö s k ä ä n e r i k s e e n p o h d i t a e i - k i r j a m u o t o i s e e n a i n e i s t o o n liittyviä o n g e l m i a . I l m e i s e s t i S u o m e s s a t i l a n n e on m u i h i n p o h j o i s m a i h i n v e r r a t t u n a s e l k e ä m p i . Kat- s a u s a n t a a yleiset s u u n t a v i i v a t s u o m a l a i s e e n b i b - liografiaan, esittää s e n m e r k k i p a a l u j a . S e ei kui- t e n k a a n pyri a n a l y s o i m a a n t a u s t o j a tai t a p a h t u - m i e n syitä. Niitä olisi e t s i t t ä v ä t ä m ä n k a t s a u k s e n t a k a a . K a t s a u s a n t a a k i n p o n t t a t u t k i a t a r k e m m i n k a n s a l l i s b i b l i o g r a f i a t o i m i n n a n k e h i t y s t ä S u o m e s - sa y h t e y d e s s ä erilaisiin y h t e i s k u n n a l l i s i i n ilmiöi- h i n .
T e o k s e n t o i n e n p ä ä j a k s o k ä s i t t ä ä e n s i k s i eri m a i d e n k a n s a l l i s b i b l i o g r a f i o i d e n esittelyä. Biblio- grafisten tietojen j ä l k e e n on l y h y t t i i v i s t e l m ä j a arvio bibliografioiden sisällöstä. T i i v i s t e l m ä t ovat s u h t e e l l i s e n hyviä. Tietysti n e olisivat v o i n e e t olla laajempia, m u t t a t ä l l a i s i n a k i n ovat m i e l e s t ä n i informatiivisia.
T o i s e n p ä ä j a k s o n t o i s e n o s u u d e n m u o d o s t a v a t 45 t i u k a l l a k ä d e l l ä v a l i k o i d u n p o h j o i s m a i s e n tie- t e e n j a k u l t t u u r i n m e r k k i h e n k i l ö n h e n k i l ö b i b l i o - grafiat. K r i t e e r i n ä s a n o t a a n k ä y t e t y n sitä, että h e n - kilöt olisivat jollain lailla k a n s a i n v ä l i s e s t i t u n n e t t u - ja ja m e r k i t t ä v i ä . S u u r i osa h e n k i l ö b i b l i o g r a f i o i s t a on lisäksi l a a d i t t u eri k i r j a s t o k o u l u i s s a opiskelijoi- d e n h a r j o i t u s t ö i n ä . S u o m a l a i s i s t a m u k a a n ovat p ä ä s s e e t Alvar Aalto, K a l e v a l a (?), A l e k s i s Kivi, V ä i n ö L i n n a , J e a n S i b e l i u s , S a k a r i T o p e l i u s j a Mika Waltari. K i i s t a t t a m e r k k i h e n k i l ö i t ä K a l e v a l a a l u k u u n o t t a m a t t a , m u t t a olisiko j o k u m u u k i n voi- n u t m a h t u a t ä h ä n j o u k k o o n ? K y s y n tätä l ä h i n n ä siksi, että T a n s k a s t a on m u k a n a m i n u l l e t u n t e m a t - t o m i a k a n s a i n v ä l i s i ä k u u l u i s u u k s i a . Olisiko niin, että kirjan t o i m i t t a m i n e n T a n s k a s s a olisi v a i k u t t a - n u t a s i a a n ?
T o i s e n p ä ä j a k s o n k o l m a n n e n o s a n m u o d o s t a a l u e t t e l o erikoisbibliografioista P o h j o i s m a i s s a . Mu- k a a n on o t e t t u bibliografioita r i i p p u m a t t a siitä, o v a t k o n e p a p e r i l l e p a i n e t t u j a , m i k r o m u o d o s s a vai a i n o a s t a a n o n l i n e h a e t t a v i a . Erikoisbibliografioi- d e n v a l i t s e m i n e n t ä l l a i s e e n l u e t t e l o o n on m y ö s aina a r v o s t u s k y s y m y s . Mitä o t e t a a n j a m i t ä j ä t e - t ä ä n . S e u r a a v i a v a l i n t a k r i t e e r e i t ä on k ä y t e t t y :
a) M i t e n o l e n n a i n e n a i h e on? T ä s s ä y h t e y d e s s ä on ajateltu a i h e e n k a n s a i n v ä l i s t ä m i e l e n k i i n t o a .
b) M i t e n h y v ä bibliografia o n l a a d u l l i s e s t i ? Tä- m ä on p o h j a u t u n u t t e k n i s - m e t o d i s e e n arviointiin.
c) M i t e n a j a n k o h t a i n e n bibliografia on?
T ä s s ä t ä m ä n h e t k e n k i i n n o s t a v u u s v a i h t e l e e alal- t a toiselle. V a l i k o i m a v a i k u t t a a e n s i n ä k e m ä l t ä var- sin k a t t a v a l t a ja siinä m i e l e s s ä p e r u s t e l t a v i s s a ole- valta. Yritin h a k u a m p u a j o i t a k i n m i e l e s t ä n i t ä r k e i - tä bibliografioita, j a k a i k k i n e löytyivät. L i s ä k s i t o t e s i n , että n i i d e n sisältöä on m u k a v a s t i k o m m e n - toitu.
T ä m ä n b i b l i o g r a f i s e n o p p a a n l a a t i m i n e n o n var- m a s t i ollut s u u r i työ, sellainen j o t a k e n t i e s on p i d e t t \ ' t o i v o t t o m a n a t y ö n ä , » h u l l u n h o m m a n a » . Voisin k u v i t e l l a näin, e n t i e d ä m i t e n on. K u v i t t e l e n n ä i n siksi, että m u k a n a o n ollut m o n t a m a a t a ja m o n t a i h m i s t ä . K a n s a l l i s b i b l i o g r a f i a o s a on kiista-
108 Kirjallisuutta Kirjastotiede ja informatiikka 3 (4) - 1984 ton, mutta henkilö- ja erikoisbibliografioiden va-
linnassa vaikuttavat laatijoiden arvostukset. Mikä on laatijan mielestä tärkeää, ei ehkä ole aina sitä käyttäjän kannalta. Käsittääkseni tässä bibliogra- fiassa on kuitenkin onnistuttu suhteellisen hyvin.
Ja aina voi kehitellä ja parantaa tehtyä työtä. Kir- jan päätoimittaja toteaakin esipuheessaan, että tekijät ottavat kommentteja ilolla vastaan. Biblio- grafiat päättyvät vuoteen 1983, ja tarkoituksena on julkaista suplementteja joka toinen vuosi.
»Guide to Nordic Bibliography» on tarpeellinen teos. Pohjoismaisia bibliografioita on nyt koottu ja järjestetty, kirja on julkaistu englannin kielellä, ja tavoittanee näin myös pohjoismaiden ulkopuolisen bibliografisen informaation tarvitsijan. Bibliogra- fioiden käyttäjille teos saattaa tuottaa iloisia yllä- tyksiä: »Juuri minun kiinnostusalueestani on siis olemassa bibliografia!» Myös bibliografioiden laati- jat kokenevat oppaan tervetulleena, joskaan he eivät voi riemusta huuhdahtaa: »Minun kiinnostus-
alueeltani ei olekaan vielä erikoisbibliografiaa», sillä tämä teos ei kata kaikkea. Uskoisin oppaan olevan hyödyllinen myös kirjastotieteen ja infor- matiikan opetuksen näkökulmasta.
Bibliografian tutkimuksen kannalta »Guide to Nordic Bibliography» on kiinnostava. Se herättää heti ajatuksen, että olisi tutkittava perusteellisesti bibliografiatoiminnan syntyä ja kehitystä eri poh- joismaissa osana yhteiskunnan ja kulttuurin kehi- tystä. Toinen ajatus, joka nousee teosta selaillessa, on edellisen kääntöpuoli: Tätä luetteloa tutkimalla voidaan päätellä jotain eri tieteenalojen kehitykses- tä pohjoismaissa. Kolmas bibliografiantutkimuk- sellinen ajatusrykelmä liittyy tämän bibliografian syntyyn: Mikä todella oli se tilanne, joka sai poh- joismaiset kirjastoalan opettajat kokoamaan tätä luetteloa? Mitkä nähtiin tämän kirjan yhteiskun- nallisiksi tehtäviksi, funktioiksi? Entä mikä oli se tiedostettu tai tiedostamaton bibliografisen infor- maation tarve, joka tämän oppaan taustalla piilee?
Maria Forsman
Ohjeita kirjoittajille:
Kirjastotiede ja informatiikka julkaisee oman oppiaineensa ja siihen läheisesti liit- tyvien tieteenalojen kirjoituksia: (1) artikkeleita, (2) katsauksia, (3) haastatteluja, (4) keskustelua, (5) raportteja, (6) kirjallisuus-esittelyjä ja -arviointeja sekä (7) Kirjasto- tieteen ja informatiikan yhdistyksen toimintaa esitteleviä kirjoituksia.
Laajempien kirjoitusten (1-3) alkuun sijoitetaan lyhyt englannin kielinen tiivistel- mä (abstrakti).
Kirjoitukset tarjotaan julkaistavaksi toimitukselle. Ne on kirjoiteltava koneella yhdelle puolelle liuskaa ns. »kolmosvälikkeellä» (noin 30 riviä per liuska) jättämällä kullekin sivulle leveä marginaali. Kirjoitusten on oltava lopullisessa puhtaaksikirjoi- tetussa asussaan.
Kirjallisuusluettelon laadinnassa pyydetään käyttämään seuraavaa kaavaa:
- Esimerkkinä kirja: Rözsa, György, Scientific information and society. Mouton, The Hague, 1973.
- Esimerkkinä aikakauslehtiartikkeli: Inhaber, H. & Aivo, M., World science as an input-output system. Scientometrics. 1 (1): 43-64. 1978. (Jos vuosikertaa ei mainittu, ensimmäiseksi vuosiluku.)
Ennen kirjoitusten painattamista kirjoittajille lähetetään yksi oikovedos, joka on korjattuna palautettava mahdollisimman pian toimittajalle. Kaikista yhteyksistä kirja- painoon vastaa toimitus.
Tekijät vastaavat kirjoitustensa tieteellisestä sisällöstä.
