Bibliografian kaksijakoisuudesta näkymä

(1)

ARTIKKELIT

MARIA WIMAN

Bibliografian kaksijakoisuudesta

Wiman, Maria, Bibliografian kaksijakoisuudesta [On the dual character of bibliographic publications]. Kirjastotiede ja informatiikka, 1 (4): 82—

87, 1982.

The dual character of bibliographic publications, an idea advanced by the Soviet theorist of bibliography O. P. Korsunov, appears as 1) internal (the social functions of bibliography) and 2) external (the social needs of bibliographic information) aspects. The social functions of bibliography are 1) the function of information search, 2) the function of communication, and 3) the function of evaluation. The concept of the social functions of bibliography is related to the internal essence of »book and reader» which is understood as a unity of opposites. The social needs of bibliographic information are 1) the basic (universal, social) need of bibliographic information, 2) the specific (group, collective) social needs of bibliographic information, and 3) private (individual) social needs of bibliographic information. The concept of the social needs of bibliographic information ex- presses the existence of a need of bibliographic information in society (in the world of readers), that is: the need to realize some correspondencies between document and user. It is also closely connected with the need to read or, more exactly, the need of documents. These ideas are discussed in the article. Emphasis is put on the relation between documents (social functions) and the relation between document and user (social needs). A new approach for research on the development of bibliography in society is introduced by the author of this article. It is necessary to take into account the changes within bibliographic activities from the viewpoint of bibliography itself (social functions of bibliography). Furthermore, it is of paramount importance to study also the development of the society and those spheres of social practice that are served by bibliography (social needs of bibliographic information).

Address: Institute of Library a)nd Information Science, University of Tam- pere PB 607, SF-33101 Tampere 10.

Bibliografia yhteiskunnallisena ilmiönä koostuu kahden rakenteellisen tason yhtei- syydestä:

1) Yleinen olemuksellinen (abstrakti) eli si- säinen (yhteiskunnallisten perusfunktioiden) rakenne. Tämä liittyy b i b l i o g r a f i a n y h t e i s k u n n a l l i s t e n f u n k t i o i d e n käsitteeseen.

2) Empiiris-konkreettinen eli ulkoinen, joka käsittää yksittäisten bibliografisten ilmiöiden kokonaisuuden yhteydessä niihin konkreetti- siin historiallisiin olosuhteisiin ja tilanteisiin, joista bibliografiatoiminnan asema, tehtävät, sisältö, muodot ja keinot ovat riippuvaisia.

Tämä liittyy b i b l i o g r a f i s e n i n f o r - m a a t i o n t a r p e e n käsitteeseen (vrt.

Korsunov 1975, 119).

Bibliografisen informaation tarve ja bib- liografian yhteiskunnalliset funktiot ovat kä- sitteitä, joita bibiliografiantutkija Korsunov (1975) on tarkastellut bibliografian teorian keskeisinä lähtökohtina. Näiden teoreettisten lähtökohtien taustalla on ajatus siitä, että bibliografia on yhteiskunnallinen ilmiö. Bib- liografialla on yhteiskunnassa oma tehtävän- sä, se pyrkii vastaamaan yhteiskunnassa esiin- tyviin erilaisiin tiedontarpeisiin. Tiedontar- peet ja niiden spesifimmät muodot, bibliogra- fisen informaation tarpeet, syntyvät yhteis- kunnassa, yhteiskunnallisessa tilanteessa, joka vaikuttaa yhteiskunnassa toimiviin ryhmiin ja yhteisöihin sekä niiden jäseninä oleviin yksilöihin.

Bibliografian yhteiskunnalliseen asemaan

(2)

Kirjastotiede ja informatiikka 1 (4) — 1982 liittyy d o k u m e n t t i e n m e r k i t y s y h t e i s - k u n n a s s a t u o t e t t a v a n j a v ä l i t t y v ä n tiedon k a n n a l t a . D o k u m e n t t i e n k a u t t a v ä l i t t y y y h - t e i s k u n n a s s a olevaa tietoa siten, e t t ä n e k a t - t a v a t käytännöllisesti katsoen k a i k k i i n h i m i l - lisen olemisen sfäärit. Bibliografiaan sisältyy d o k u m e n t t i e n y h t e i s k u n n a s s a t a p a h t u v a n liikkeen k a i k k i aspektit, ts. bibliografiat o v a t d o k u m e n t t i m u o d o s s a olevan tiedon lähteitä.

Tässä heijastuu bibliografian sosiaalinen luonne. Edelleen bibliografia liittyy sosiaali- sen olemisen eri puoliin » d o k u m e n t t i - k ä y 11 ä j ä» - j ä r j e s t e l m ä n k a u t t a . T ä t e n sosiaalinen oleminen ei v a i k u t a bibliografiaan suoraan, v a a n välillisesti d o k u m e n t i n sisällön j a / t a i k ä y t t ä j i e n m a a i l m a n erityispiirteiden (tarpeiden) k a u t t a (Korsunov 1975, 90).

Bibliografian sosiaaliseen r i i p p u v u u t e e n ja s e k u n d a a r i - i n f o r m a a t i o o n k o h d i s t u v a a n y h - teiskunnalliseen t a r p e e s e e n l i i t t y v ä t sel- laiset tekijät, j o t k a ovat s y n t y n e e t tai h e i j a s t u v a t » d o k u m e n t t i — käyttäjä» - j ä r - j e s t e l m ä n syvimmissä kerroksissa. Vain t ä - m ä n j ä r j e s t e l m ä n k a u t t a v o i d a a n t a r k a s t e l l a bibliografian y h t e y k s i ä ihmisen sosiaaliseen olemiseen.

Bibliografioiden k a u t t a d o k u m e n t i t s i i r t y - v ä t t i e d o n v ä l i t y k s e n piiriin. T ä m ä n v ä l i t y k - sen y h t e i s k u n n a l l i n e n m e r k i t y s ilmenee siinä, e t t ä tietyllä t a v a l l a v a i k u t e t a a n » d o k u m e n t t i

— käyttäjä» - j ä r j e s t e l m ä ä n v ä h e n t ä m ä l l ä n i i - t ä v a i k e u k s i a t a i ristiriitaisuuksia, joita s y n - t y y tässä järjestelmässä, j a t o i m i t a a n siten, e t t ä d o k u m e n t i n ja ihmisen väliset v a s t a a - v u u d e t t o t e u t u i s i v a t kaikissa niiden i l m e n e - mismuodoissaan.

Bibliografiajulkaisuilla on kaksi t e h t ä v ä ä . Toisaalta n e p y r k i v ä t bibliografiseen j ä r j e s - t y k s e e n d o k u m e n t t i e n välillä, toisaalta n e ovat d o k u m e n t i n j a k ä y t t ä j ä n välisen s u h - t e e n realisoi]ia. Voidakseen t ä y t t ä ä n ä m ä t e h - t ä v ä t bibliografia luo o m a a sisäistä p e r u s - taansa, joka on e r i t t ä i n kiinteässä y h t e y d e s s ä d o k u m e n t t i i n j a on s a m a l l a siitä r i i p p u m a t o n . Bibliografian ydin on mahdollisuudessa k o r - v a t a d o k u m e n t t i s t a n d a r d o i d u i l l a symboleilla (bibliografinen kirjaus t ä y d e n n e t t y n ä sisällön kuvailulla) ja a s e t t a a v a s t a p a i n o k s i ulkoiselle reaaliselle hajoittuneelle kaaokselle, kaikelle t a l l e n n u k s e n j a d o k u m e n t t i e n l e v i t t ä m i s e n s a t u n n a i s u u d e l l e niitä koskevien j ä r j e s t y n e i - den tietojen s y m b o l i r a k e n t e e n . Tällä tasolla, jota K o r s u n o v (1975, 75) sanoo heijastuksen tai j ä r j e s t y n e e n r a k e n t e e n perustasoksi, t a - p a h t u u d o k u m e n t i n s i i r t ä m i n e n u l k o p u o l e l t a bibliografisen j ä r j e s t e l m ä n sisään. T ä h ä n liit- t y y d o k u m e n t i n m u o d o n ja sisällön e l e m e n t -

Wiman: Bibliografian kaksijakoisuudesta 83 tien h o m o m o r f i n e n kuvailu, m i k ä s a a t t a a d o k u m e n t i t erityiseen bibliografiseen j ä r j e s - tykseen.

Bibliografian y h t e i s k u n n a l l i s e t funktiot Bibliografian y h t e i s k u n n a l l i s e n funktion k ä - site liittyy v a s t a k o h t i e n y k s e y t e n ä y m m ä r r e - t y n k i r j a n ja l u k i j a n sisäiseen olemukseen, joka on r a t k a i s t a v i s s a niiden v a s t a a v u u k s i e n perusteella. K i r j a n j a l u k i j a n ( d o k u m e n t i n ja k ä y t t ä j ä n ) s u h d e on se o l e n n a i n e n linkki, j o n k a avulla t u r v a t a a n f u n k t i o n a a l i n e n y h - teys s e k u n d a a r i - i n f o r m a a t i o n j a sen a i k a a n - saavien y h t e i s k u n n a l l i s t e n tekijöiden välillä.

V a s t a a v u u k s i e n bibliografisen realisoinnin keino i l m a i s t a a n myös y h t e i s k u n n a l l i s e n funktion käsitteessä (Korsunov 1975, 92).

K o r s u n o v (1975, 92—93) t a r k a s t e l e e l ä h e m - m i n bibliografian y h t e i s k u n n a l l i s t a funktiota.

Bibliografian y h t e i s k u n n a l l i s e l l a funktiolla on (riippuen m u u t t u j a s t a H) alisteisena k a k s i r i i p p u m a t o n t a m u u t t u j a a järjestelmässä d—p ( d o k u m e n t t i — käyttäjä). Lisäksi H ei ole d:n tai p:n funktio, jos niitä t a r k a s t e l l a a n e r i k - seen. O l e n n a i n e n on v a i n sellainen tilanne, jos- sa s y n t y y p o t e n t i a a l i n e n v a s t a a v u u s d^ vp, j o k a on realisoitava. T ä m ä v a s t a a v u u s on myös bibliografian y h t e i s k u n n a l l i s e n funktion todellinen a r g u m e n t t i H = f(d < ^p), ts. H on t i e d o n l ä h t e e n ja ihmisen välisen v a s t a a v u u - den funktio.

Yleistäen v o i d a a n sanoa, e t t ä k a i k k i bibliografinen informaatio W on d o k u m e n t i n j a k ä y t t ä j ä n välisen potentiaalisen v a s t a a v u u - den funktio (vastakohtien ykseys), o t e t t u n a k o k o n a i s u u t e n a , y l e i s t e t t y n ä j a y h t e n ä i s e n ä v a s t a a v u u k s i e n j ä r j e s t e l m ä n ä T)< ^ P . T ä l - löin funktio W(D< >P), ilmaisee yleistä objektiivista y h t e y t t ä bibliografisen infor- m a a t i o n ja »dokumentti — käyttäjä» - j ä r j e s - t e l m ä n välillä. T ä t ä s a n o t a a n bibliografian y h t e i s k u n n a l l i s e n t o i m i n n a n (funktion) k e s - keiseksi laiksi eli k a k s i n k e r t a i s e n v a s t a a v u u - den laiksi.

» D o k u m e n t t i — käyttäjä» -järjestelmässä bibliografinen s u h d e ilmenee kolmella t a - valla:

1) T i e t y n d o k u m e n t i n etsiminen sitä t a r - vitsevalle k ä y t t ä j ä l l e , jolloin siis k ä y t t ä j ä itse kokee t a r v i t s e v a n s a d o k u m e n t t i a .

2) K ä y t t ä j ä l l e a i k a i s e m m i n t u n t e m a t t o m i e n d o k u m e n t t i e n olemassaoloa j a sisältöä k o s k e - vien tietojen v ä l i t t ä m i n e n k ä y t t ä j ä l l e .

3) Tavoitteellinen v a i k u t t a m i n e n k ä y t t ä j i e n t a j u n t a a n , m i k ä e d e l l y t t ä ä d o k u m e n t t i e n a r -

(3)

(4)

(5)

86 Wiman: Bibiliografian kaksijakoisuudesta

Kirjastotiede ja informatiikka 1 (4) — 1982

informaation tarpeen kanssa on tärkeässä ase-

massa inhimillisten tarpeiden yleisessä raken- teessa. Tiedontarpeen laajemman käsitteen kautta, mikä ei tarkoita vain dokumenttien tarvetta, ne liittyvät yleiseen tarpeen kä- sitteen kokonaisuuteen. Korsunov havainnol- listaa asiaa seuraavasti edeten erityisestä ylei- sempään: bibliografisen informaation tarve (ihminen — tietoja dokumenteista) -»- doku- menttien tarve (ihminen — dokumentti) ->

tiedontarve (ihminen — tieto) —> inhimilliset tarpeet (aineelliset ja henkiset, yhteiskuntaan ja luontoon liittyvät).

Tällainen tarkastelu saattaa bibliografian aseman ja merkityksen yhteiskunnassa jär- jestyneeseen kokonaisuuteen. Bibliografisen informaation yhteiskunnalliset tarpeet voi- daan jakaa tarkemmin perustarpeeseen, eri- tyistarpeisiin ja yksityisiin tarpeisiin.

Bibliografisen informaation yhteiskunnalli- seksi p e r u s t a r p e e k s i voidaan sanoa sitä tarvetta, joka on ominainen lukijakun- nalle kokonaisuudessaan riippumatta sen si- säisestä jakautumisesta erilaisiin ryhmiin.

Tässä eriytetään tarpeiden yleiset muodot, mutta ei niiden kantajia, lukijoita. Kyseessä on ihmiselle ominaisen sekundaari-informaa- tion tarpeen perustyyppi.

Tämä eriytyminen on suhteellisen stabiili, eikä riipu tiedontarvitsi joiden koostumuksen tai sisäisten erityispiirteiden muuttumisesta.

Tämän tarpeen kautta kehittyvät edelleen do- kumentin ja ihmisen välisen suhteen tyypit, jotka realisoituvat bibliografian kautta ja määrittävät välittömästi sen muuttumattoman (invariantin) sisäisen rakenteen.

Bibliografisen informaation yhteiskunnal- liset e r i t y i s t a r p e e t syntyvät konk- reettis-historiallisten sosiaalisten muodostu- mien pohjalta ja niiden erityispiirteistä. Näitä yhteiskunnallisia ryhmittymiä ovat mm. val- tiot, luokat, kansallisuudet, ammatilliset ja tuotannolliset yhteisöt sekä ikäryhmät. Nämä tekijät ovat vaihtelevia, ne muuttuvat his- toriallisesti, saavat uutta sisältöä ja aikaan- saavat niitä itseään vastaavia bibliografi- sia muotoja. Toisin sanoen tällä bibliografisen informaation tarpeen tasolla yleiset perustar- peet saavat erityisen konkreeettis-historialli- sen ilmaisunsa. Tässä ilmenee se todellinen moninaisuus, joka liittyy »dokumentti •—

käyttäjä» järjestelmässä vastaavuussuhteisiin.

Tällä tasolla voidaan verrata sitä, miten bib- liografiatyypit vastaavat niihin yksittäisiin inhimillisiin tarpeisiin, jotka ovat ominaisia tietyn yhteiskunnallisen ryhmän jäsenille, yh- teiskunnalliselle olemiselle.

Bibliografisen informaation y k s i t y i s e t t a r p e e t ovat toisaalta erityisten yksilöl- listen tarpeiden loputon kirjo, toisaalta perus- ja erityistarpeiden reaalisen olemisen muoto sikäli kun nämä ovat olemassa vain abstrak- tina. Käytännössä ne voivat olla olemassa ja ne voidaan tyydyttää vain yksilöllisten il- mentymien tasolla (Korsunov 1975, 91—92).

Korsunovin bibliografisen informaation tar- peiden tasoihin on verrattavissa Sokolovin (1976, 54—55) esittämä tiedontarpeiden kol- men tason tarkastelu. Sokolov jakaa tiedon- tarpeet a) yhteiskunnalliseen, millä tarkoite- taan yhteiskunnan kehityksen taloudellisista ja sosiaalisista lainalaisuuksista lähteviä tie- dontarpeita, b) yhteisölliseen (kollektiiviseen), joka on kokonaisten yhteiskunnallisten ryh- mien tiedontarvetta ja c) yksilölliseen, joka on yksittäisten henkilöiden tarvetta tietää jo- tain voidakseen selviytyä elämässä tai täyttää tehtävänsä yhteiskunnallisessa toiminnassa.

Kaksi ensinmainittua on Sokolovin mukaan objektiivista, kolmas subjektiivista tiedontar- vetta.

Vastaavanlainen tarkastelutapa on myös muilla neuvostoliittolaisilla tiedontarpeentut- kijoilla. Kogotkov (1979, 2) toteaa, että tiedon- tarpeen teorian on pohjauduttava yleiseen tarpeiden teoriaan. Hän toteaa kuitenkin useimpien tiedontarveteorioiden heikkoutena olevan sen, että niissä lähdetään siitä käsityk- sestä, että tarve on toiminnan (esim. tiedon- haku) syy, motiivi. Tällainen lähestymistapa on mm. Sehurinilla (ks. esim. 1968; 1970), jon- ka ajattelu on vaikuttanut tiedontarveteorioi- den kehittelyyn marxilaisten tutkijoiden jou- kossa. Sehurinin ajattelutavan ovat omaksu- neet myös informaatiopolitiikan ja biblio- grafiatoiminnan suunnittelijat sosialisti- sissa maissa (vrt. Vinogradov & al. 1981, 26—34).

Kogotkov esittää, että tiedontarvetutkimuk- sessa tulisi nähdä tiedontarpeen ja toiminnan välisen yhteyden toinen puoli: tarpeiden syn- tyminen toiminnasta. Toiminta (esim. tiedon- haku) luo tarpeita, jotka vuorostaan stimuloi- vat uuteen toimintaan (1979, 2). Tämän mu- kaan toiminnan, tiedontarpeen, tiedonhankin- nan ja tiedon välinen suhde ei ole kertakaik- kinen tapahtuma, vaan prosessi, yhteyksien kehittyvä vuorovaikutus.

Lopuksi

Korsunov tarkastelee bibliografian kaksi-

jakoisuuden — dokumenttien välisen sekä

(6)

Kirjastotiede ja informatiikka 1 (4) — 1982 d o k u m e n t i n ja k ä y t t ä j ä n välisen s u h t e e n — dialektista l u o n n e t t a , j a toteaa sen i l m e n e v ä n siinä, e t t ä poolit ovat y h t e n ä i s e t j a s a m a l l a v a s t a k k a i s e t . Niiden v ä l i n e n liike j a s i i r t y - m i n e n m u o d o s t a v a t s e k u n d a a r i - i n f o r m a a t i o n sisäisen rakenteellisen m u o d o n keskeisen si- sällön bibliografiatoiminnan o l e m u k s e n ylei- s i m p ä n ä i l m a u k s e n a (Korsunov 1975, 77—78).

Tällä tasolla on y k s i t t ä i s t e n bibliografisten il- miöiden koko reaalisen m o n i n a i s u u d e n ole- m u k s e l l i n e n selvyys (invarianttisuus). Näiden bibliografisten ilmiöiden k a u t t a bibliografia todellisuudessa realisoi d o k u m e n t i n j a i h m i - sen välisen y h t e y d e n ts. s a a t t a a d o k u m e n t i n ja k ä y t t ä j ä n y h t e e n (vrt. K o r s u n o v 1975, 78).

Bibliografiatoiminnan k e h i t y s t ä y h t e i s - k u n n a s s a v o i d a a n t a r k a s t e l l a siten, e t t ä p y r i - t ä ä n o t t a m a a n huomioon bibliografiatoi- m i n n a n omassa piirissä t a p a h t u n e e t m u u t o k - set bibliografian n ä k ö k u l m a s t a . T ä m ä liittyy bibliografian y h t e i s k u n n a l l i s t e n funktioiden käsitteeseen. Tällainen t a r k a s t e l u t a p a ei k u i - t e n k a a n ole riittävä, v a a n sen lisäksi olisi

Wiman: Bibliografian kaksijakoisuudesta 87 p o h d i t t a v a y h t e i s k u n n a n j a niiden y h t e i s k u n - nallisen k ä y t ä n n ö n piirien k e h i t y s t ä , joita v a r t e n bibliografiat ovat olemassa, sekä t ä s t ä y h t e i s k u n n a l l i s e s t a k ä y t ä n n ö s t ä l ä h t e v i ä b i b - liografisen i n f o r m a a t i o n t a r p e i t a .

Lähteitä

Kogotkov, S. D., Nekotorye voprosy teorii informacionnyh potrebnostej. Naucno-tehniceskaja informacija, Ser. 1, 1979: 2, 1—8.

Korsunov, O. P., Problemy obscej teorii biblio- grafii. Moskva 1975.

Sehurin, D. E., K voprosu o kriterii informacionnyh potrebnostej. Naucno-tehniceskaja informacija, ser. 1, 1968: 5, 3—7.

Sehurin, D. E., Priroda i suscnost' informacionnyh potrebnostej. Naucno-tehniceskaja informacija, ser. 1, 1970: 6, 3—9.

Sokolov, A. V., Osnovnye problemy informatiki i bibliotecno-bibliograficeskaja rabota. Lenin- grad 1976.

Vinogradov, A. V. & ai., Towards an international information system. International Social Science Journal 1981: 1, 10—49.