Ajankohtaista näkymä

---A}ankohm�m----

Toimenpiteitä suomalaisten kansainvälistämiseksi

Suomalaisen aikuisen toivotaan tuntevan it­

sensä eurooppalaisen suurperheen jäseneksi myös taitojensa ja tietojensa ansiosta. Asian edistämi­

seksi on opetusministeriön asiantuntijaelimenä toimiva aikuiskoulutusneuvosto laatinut aikuis­

koulutuksen ja kansainvälistymisen toimenpide­

ohjelman.

Se on konkreettinen toimentapaperi ja jatkoa viime talvena valmistuneelle, toimenpiteiden suunnan näyttäneelle muistiolle ''Aikuiskoulu­

tus ja kansainvälistyminen''.

Suomessa ei ole siirtolaisten vastaanottamisen perinnettä. Tulevaisuuden monikulttuurinen yh­

teiskunta edellyttää kuitenkin tottumista erilai­

suuteen. Sitä halutaan kehittää suomalaisissa monin eri keinoin, mm. panostamalla opettajien lisäkoulutusohjelmiin, opettajien kansainväli­

seen vuorovaikutukseen, oppimateriaaleihin, opetussuunnitelmasuosituksiin sekä paikallista­

son vuorovaikutusta edistäviin toimenpiteisiin.

Projekti ajoitetaan vuosiin 1992-93 ja siitä vastaa opetusministeriö.

Suomalainen aikuinen opiskelee varsin paljon kieliä. Opetushallituksen 1990-luvun alkupuo­

liskolle ajoittuvassa, erittäin monitahoisessa ja -tasoisessa kieliprojektissa tavoitellaan käytännön kielitaidon tuntuvaa kohennusta sekä kieleen liittyvän kulttuuritiedon syventymistä.

Samoille vuosille on ajoitetaan myös aikuiskas­

vatusprojekti, jossa lisätään suomaiaisten Euroo­

pan yhdentymistä koskevaa tietoa. Neljäs laaja toimenpiteiden alue on lisätä yhteistoimintaa Itämeren maiden kesken koulutuksessa alueella.

Erityisesti tähdätään yleisen ympäristötietouden kohottamiseen ammatillisessa koulutuksessa sekä ympäristönsuojelun asiantuntijoiden koulutta­

miseen. Tärkeänä pidetään myös yhteistyötä Itä­

meren ympärillä olevien naapureiden kanssa yritystoimintakoulutuksessa.

Aikuisten ammattikoulutuksesta karsittiin yleissivistäviä aineita

Vaikka aikuisväestön yleissivistyksen kohotta­

mista pidetään välttämättömänä mm. nopeasti muuttuvan työelämän ja muuttuvien työnkuvien johdosta, aikuinen ammattikoululainen vapau­

tetaan Suomessa yleissivistävien aineiden opiske­

luvelvoitteesta.

Muutos tarkoittaa sitä, että ensi vuoden alusta lähtien alimman asteen ammattioppilaitoksissa, ts. ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa ja muissa ammatillisissa oppilaitoksissa sekä oppi­

sopimuksella opiskelevilta aikuisilta ei enää edel­

lytetä puurtamista fysiikan, kemian, tietoteknii­

kan, kansalaistiedon, liikunta- ja terveystiedon tai taide- ja ympäristökasvatuksen parissa.

Aikuiskasvatus 3/1991

Vaatimuksissa säil_yvät sen sijaan äidinkieli ja matematiikka. Terveydenhuollon ja sosiaalialan peruslinjoilta sekä ruotsinkielisestä perusammat­

tikoulutuksesta edellytetään edelleenkin toisen kotimaisen kielen opiskelua.

Helpotus koskee arviolta yli puolta miljoonaa suomalaista aikuista, jotka monet työnsä ja per­

heensä ohessa sekä taloudellisin ponnistuksin hankkivat itselleen ammatinalkeita. Supistukset eivät sen sijaan koske korkeamman asteen aikuis­

ten ammattikoulutusta, opistoja.

Itse ammatinhallinnan tavoitteita muutos e1

koske.

197

198

Kansanopistoissa on imua

Kansanopistoilla on tänä syksynä vetovoimaa:

hakijoiden runsas määrä on yllättänyt opistoväen ja monet oppilaiden vähyyden johdosta aiemmin vaikeuksissa olleet kansanopistot ovat nyt täynnä.

Kaikki halukkaat eivät kuluvana syksynä päässeet toivomilleen opiskelupaikoille. Opistojen veto­

voimalle on löydetty moniakin selityksiä: kansa­

nopistojen kyvyn uusiutua ja selvitä kilpailussa varteenotettavana opiskeluväylänä, uuden rehto­

rin ja muutaman keskeisen opettajan persoonal­

liset taidot sekä lama.

Syksyn uutuuslinjoja era1ssa opistoissa ovat matkailuvirkailijain opintolinja, ympäristö- ja yhteiskuntalinja, Eurolinja, Suomen kielen ja kulttuurin linja ja "sapattivuoden linja". Joissa­

kin opistoissa annetaan myös orientaatio-opetus­

ta ulkomaalaisille. Yleisimpiä linjoja ovat edel-

leen yhteiskunnalliset, yleissivistävät sekä harras­

te- ja taideaineiden linjat sekä erilaiset ammat­

tiin valmistavat opintojaksot.

□ □ □

Lahden kansanopiston rehtori Ville Mmjomä­

ki toimii Suomen Kansanopistoyhdistyksen pu­

heenjohtajana vuosina 1992-94. Marjamäki ottaa puheenJohtajan nuijan rehtori Tapani Kuroselta, jonka puheenjohtajuus on kestänyt yhtäjaksoi­

sesti vuodesta 1975 saakka.

Ensimmäiseksi varapuheenjohtajiksi on valittu Björn WJJl/en Lärkkulla folkhögskolanista ja toi­

seksi varapuheenjohtajaksi Kyllikki Tiensuu Nurmeksen evankelisesta opistosta.

Kansalais- ja työväenopistoliike kevensi organisaatiotaan

Turussa kesäkuun alussa kokoontunut Kansa­

lais- ja työväenopistojen liiton 23. edustajako­

kous jäi kansalais- ja työväenopistoliikkeen histo­

riassa viimeiseksi. Kokous h_yväksyi KTOL:lle uu­

det säännöt, jotka merkittävällä tavalla keventä­

vät päätöksenteko-organisaatiota. Edustajako­

kouksen, valtuuston ja johtokunnan asemasta on nyt joka toinen vuosi kokoontuva vuosikokous se­

kä liiton hallitus.

Luottamushenkilöitä valittaessa edustajako­

kous leikki johtomukaisesti ja ajan epäpoliitti­

suutta suosivalla tavalla kuurupiiloa. Kuurupii­

lon säännöt olivat kuitenkin ainakin enimmän

Nimityksiä

Helsingin yliopiston täydennyskoulutuskes­

kuksen uusi johtaja on valtiotieteen tohtori Pertti Vuorela ( 48). Vuorela siirtyi tehtävään Teknisen korkeakoulun yhteiskuntasuunnittelun täyden­

nyskoulutuskeskuksesta. HY:ssä opiskelee vuosit­

tain noin 13 000 henkilöä.

Ammattikasvatushallituksen aikuiskoul utusa­

siantunti jana pitkään työskennellyt Lea Salminen on siirtynyt Mannerheimin Lastensuojeluliiwn koulutuspäälliköksi.

osan kokousedustajia hallinnassa. Niinpä uudek­

si puheenjohtajaksi kokousväki äänesti Kuopion kansalaisopiston rehtorin Martti Markkasen (KESK), ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Riitta Salaston (SDP) Vaasasta ja toiseksi varapu­

heenjohtajaksi Helsingin kaupungin suomalai­

sen työväenopiston rehtorin Risto Kuosmasen (KOK). Liiton hallitus uusiutui niin ikään tun­

tuvasti.

KTOL:n valtuuston pitkäaikainen puheenjoh­

taja Paula Tuomikoski päätti samalla työskente­

lynsä kansalais- ja työväenopistoliikkeen piirissä.

Nuorisoseuraliikettä lähellä olevan Vapaan Si­

vistystoiminnan Liiton opintojohtajana aloitti syyskuun alussa ekonomi Jaakko Rantala. Hänen edeltäjänsä, vt. opintojohtaja Taru Törrönen siir­

tyi johtamaan Maaseudun Sivistysliiton aikuis­

koulutusta.

Suomen Kirjastoseura on valinnut uudeksi puheenjohtajakseen kansanedustaja Mirja Ryy­

näsen.

Aikuiskasvatus 3/1991