journal.fi/aikuiskasvatus AIKUISKASVATUS 1/2021
83
KIRJA-ARVIOT
Feministisen tulevaisuuden käsikirja kaikille
bell hooks (2020). Mies tahtoo muuttua. Miehet,
maskuliinisuus ja rakkaus. Suomentanut Tapani Kilpeläinen.
niin & näin. 173 sivua.
YHDYSVALTALAINEN GLORIA
Jean Watkins (1952–), kirjaili- janimeltään bell hooks, kuuluu aikamme tunnetuimpiin feminis- titeoreetikoihin. Hänen kolmas suomennettu teoksensa, Mies tahtoo muuttua, on yleistajuinen ja ajatuksia herättävä feministis- ten arvojen puolustuspuhe. Sen keskeisen argumentin voi tiivis- tää seuraavasti: mitä enemmän miehet ovat kosketuksissa omiin tunteisiinsa feministisen ajatte- lun avulla, sitä paremmin kaikki voivat.
Kirjassaan hooks pyrkii vas- taamaan tarpeeseen luoda emo- tionaalisesti yhä ehjempi yhteis- kunta tarjoamalla uudenlaisen kollektiivisen tavan muuttaa su- kupuoliin kiinnittyvää ajattelua.
Hän punoo teoksensa punaisen langan kollektiivisen ajatusten muutoksen, arvojen vallanku- mouksen, varaan. Kasvatukselli- sesti tällainen arvojen muutok- sen haaste ei koske ainoastaan lasten kasvattamista vaan on ennen kaikkea aikuisen itsen- sä kasvamisen ja kasvattamisen paikka. Aikuiskasvatuksellisesti teos tarjoaa tarpeellisen kriit- tisen ajattelun käsikirjan suku- puolta koskevaan keskusteluun ja tiedostamattomien käyttäyty- mistä ohjaavien stereotypioiden tarkasteluun.
PATRIARKAATTI YMPÄRILLÄMME
Teoksen keskeinen käsite on pat- riarkaatti, jonka hooks määrittelee valkoista ylivaltaa kannattavaksi, kapitalistiseksi poliittis-yhteiskun- nalliseksi järjestelmäksi. Sen tyy- pillisiä piirteitä ovat valkoihoisten miesten käsiin keskittyvän vallan- jaon ylläpitäminen ja alistamisen kulttuuri.
Feminismin hooks taas määrit- telee patriarkaatin vastavoimaksi.
Se voi tarjota mahdollisuuden pe- rustavaan kollektiivisen ajattelun muutokseen, joka on mahdolli- suus rakentaa kaikille sukupuo- lille tasa-arvoista ja emotionaali- sesti vapautunutta yhteiskuntaa.
Tiedostamattoman sukupuolisen ajattelun ongelmakohtia eivät si- ten hooksin mukaan ole niinkään sukupuolet sinänsä, vaan binääri- sen eli kaksijakoisen sukupuolija- ottelun ilmentymismuodot ja niitä ylläpitävä kasvatus patriarkaatti- sessa yhteiskunnassa.
Poliittis-yhteiskunnallisena jär- jestelmänä patriarkaatti on hook- sille hienovarainen vallan väline.
Patriarkaattisia arvoja voivat kan- nattaa ja uudistaa niin korkeasti koulutetut yksinhuoltajaäidit kuin konservatiiviset miesjohtajat, jo- ten patriarkaatin tulevaisuus ei ole vain yhden sukupuolen käsissä.
hooks tekee ansiokkaan työn määritellessään yksiin kansiin kattavasti patriarkaattisen yhteis- kuntajärjestelmän peruspiirteet ja sen ilmenemismuodot niin työs- sä, perhe-elämässä ja seksuaali- suudessa kuin kasvatuksessakin.
Vaikka teos punoutuu hooksin omiin kokemuksiin patriarkaatista 1950–2000-lukujen amerikkalai- sessa kulttuurissa, sen kuvaaman patriarkaattisen arvomaailman läsnäolo on nähtävissä suomalai- sessakin yhteiskunnassa.
KOHTI FEMINISTISTÄ MASKULIINISUUTTA
Intersektionaalisuus, feminismin nykyisen kolmannen aallon muo- to, joka sisällyttää feminismin pii- riin kaikkien sorrettujen ryhmien oikeudenmukaisuuden tavoittelun, on hooksin teoksessa mukana vain rotukysymyksissä. Muut sukupuo- len ja seksuaalisuuden muodot, ku- ten intersukupuolisuus ja transih- miset, taas puuttuvat kirjan kuvauk- sesta kokonaan. hooksin tarkoitus
journal.fi/aikuiskasvatus 84
lienee kuvata heteronormatiivisen yhteiskuntajärjestelmän purkamis- ta binäärisistä sukupuolirooleista käsin, mutta sukupuolen ja seksu- aalisuuden monimuotoisuus olisi nähdäkseni ansainnut huomiota teoksessa vähintäänkin binääristä ajattelua haastavana ilmiönä.
Kirja keskittyy miesten muuttu- misen mahdollisuuksiin ja heidän tunteidensa vapauttamiseen patri- arkaattisen yhteiskunnan säätelyltä.
hooks pitää keskeisenä ongelmana patriarkaattisen maskuliinisuuden ihannetta, joka saa miehet tukah- duttamaan tunteensa. Emotionaa- lisen tukahtuneisuuden vuoksi mie- het irtoavat aikuisiksi kasvaessaan ihmisenä olemisen inhimillisistä perustoista, kuten kyvystä tuntea emotionaalista läheisyyttä ja rakas- taa, mikä aiheuttaa sukupuolista väkivaltaa ja sukupuolten tunne- elämän tyytymättömyyttä. hooksin ratkaisu on näennäisesti yksinker- tainen mutta radikaali toimi: mie- hiä täytyy rakastaa, jotta he oppivat rakastamaan. Miesten täytyy siten oppia feministisen maskuliinisuu- den taito. Ja tämän myötä meidän kaikkien täytyy muuttua.
ARVOJEN MUUTOKSEN ASKELEET
hooksin teos muistuttaa aikuiskas- vatuksen ammattilaisia sukupuo- leen kytkeytyvän valtakulttuurin olemassaolosta. Äärioikeistolaisten, äärikonservatiivisten ja rasististen
voimien noustessa on tärkeää ym- märtää oikeistopopulististen ja pat- riarkaattisen arvojen yhteys. Kuva vahvasta, patriarkaattista maskulii- nisuutta huokuvasta johtajasta pitää yllä kaikille haitallista alistamisen ja hallitsemisen kulttuuria. Kirja tar- joaa lukukokemuksena tarpeellisia patriarkaatin haitallisuutta ja moni- tahoisuutta valottavia kriittisiä huo- mioita sekä aineksia omaa toimintaa ohjaavien arvojen itsereflektioon.
Omiin silmiini teos ei aukea kehotuksena, jonka mukaan vain naisten pitäisi tarjota miehille kas- vuun sopivat olot, vaan ’me’, joihin hooks toistuvasti viittaa, tarkoitta- nee lukijoita laajempana kollektii- vina. hooks muistaa liki jokaisen luvun lopussa toki nostaa esiin feministisiä arvoja omaksuneiden miesten arvostuksen ja vaalinnan, mutta silti teosta voi ainakin tulkita myös kaikille sukupuolille sopivana kutsuna muuttaa patriarkaattisen maskuliinisuuden suuntaa.
Itse tulkitsen kirjailijan keskei- seksi sanomaksi sen, että meidän täytyy yhdessä rakentaa yhteiskun- taa, jossa tunteiden näyttäminen ja kokeminen ei kiinnity ihmisen ole- tettuun sukupuoleen vaan on kai- kille tasapuolisesti taattava ihmisoi- keus. Näin meille kaikille tarjoutuu mahdollisuus elää mielekästä ja yhä tunnerikkaampaa elämää. Sukupuo- lisidonnaisuudesta vapaa oikeus ko- kea tunteita pitää ihmisen lähellä tietoisuutta itsestään inhimillisenä
olentona ja auttaa empatian taidon harjoittamisessa. Tarvitsemme kas- vattajina teoksen kaltaisia filosofisia pohdintoja ja utooppisia kuvauksia toisenlaisen maailman mahdolli- suuksista, jotta voimme nykyistä estottomammin kuvitella, millai- nen yhteiskunta vielä voisi olla.
Teos on ajattelemaan kannus- tava, tunteita herättävä ja kattava kokoelma binäärisen sukupuolija- ottelun seurauksista ja sen inhimil- lisestä järjettömyydestä. Se kutsuu lukijansa kysymään, millaisessa yhteiskunnassa todella haluamme elää ja millaisia arvoja omalla toi- minnallamme haluamme uudistaa – ja miksi.
Tapani Kilpeläisen suomennos ja teoksen tuominen laajemmin suomalaisten lukijoiden käsiin on arvokas työ itsessään. Itsenäisenä tekstinä suomennos ei kuitenkaan täysin tavoita hooksin omaa, per- soonallista kirjoittajan ääntä vaan jättää lukijan takeltelemaan alku- kielelle ominaisten mutta suomek- si huonosti taipuvien lauserakentei- den kanssa. Ymmärtäminen on sik- si toisinaan työlästä, vaikka teoksen sisältö itsessään ansaitsee paikkansa kriittisen kasvattajan lukemistossa.
JOHANNA KALLIO KM, apurahatutkija
kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta
Tampereen yliopisto
https://orcid.org/0000-0002- 2820-5177
