236 uAIKUISKASVATUKSEN TUTKIMUSSEURA uAIKUISKASVATUSu3/2008
A
ikuiskasvatuksen tutkijatapaaminen pidettiin Lapin yliopistossa 14. – 15. helmikuuta. Tapaami- sen järjestivät Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura ry (ATS) sekä Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta. Kahdeksatta kertaa kokoontuneen tut- kijatapaamisen teemana oli ”Aikuiskasvatus ke- vytyhteisöjen ajassa”. Kevytyhteisön käsitteen avulla haluttiin virittää keskustelua yhteisön ja yh- teisöllisyyden merkityksestä. Päivien aikana tee- masta käytiin keskustelua muun muassa sukupuo- len, kansalaisuuden, koulutuksen ja työelämän nä- kökulmista. Tapaaminen houkutteli paikalle tois- tasataa osallistujaa aikuiskasvatuksen eri kentiltä.Aikuiskasvatuksen opiskelijana osallistuin itse tut- kijatapaamiseen suorittamalla opintoihin kuuluvan työharjoitteluni ryhmässä, joka suunnitteli ja to- teutti tilaisuuden.
Päivät avasi Lapin yliopiston tutkijakoulun joh- taja professori Suvi Ronkainen tarkastelemalla ke- vytyhteisön ajatusta. Kaksipäiväinen tapaamisen ohjelmassa oli kolme pääluentoa sekä 10 eri tee- maryhmää. Teemaryhmissä oli yhteensä kaiken kaikkiaan 63 esitystä. Teemaryhmät päivien aika- na olivat seuraavat: vapaa sivistystyö, sukupuo- len merkitys aikuiskasvatuksen yhteisöissä, am- mattikorkeakoulut aikuisten osaamisen ja alueelli- sen ammattiosaamisen vahvistajina, aikuisopiske- lijat avoimissa korkeakouluyhteisöissä, aikuiset, ohjaus ja yhteisöt, oppimisyhteisöt työssä ja kou- lutuksessa, aktiivinen kansalaisuus, kansalaistoi- minta, työyhteisö syrjijänä, hyvinvointi ja elämän- hallinta aikuisuudessa ja yrittäjyyskasvatus. Tee- maryhmissä tutkijat esittelivät omia meneillään ole- via tutkimuksiaan tai projektejaan. Ryhmien määrä ja monipuolisuus kuvastaa aikuiskasvatuksen kentän laajuutta.
Pääluennoitsijat päivillä olivat dosentti Leena Kurki Tampereen yliopistosta, tutkija Barbara Merrill Warwickin yliopistosta ja professori An- neli Eteläpelto Jyväskylän yliopistosta. Luentoja kommentoivat professorit Kari. E. Nurmi, Päivi Naskali ja Esa Poikela Lapin yliopistosta.
Leena Kurjen aiheena oli yhteisöllisyys kansa- laisuuden voimavarana. Kurjen mukaan yhteisö- käsitteen pohtiminen ei riitä, kun keskustellaan
Aikuiskasvatuksen tutkijat kevytyhteisön ajassa
yhteisöllisyydestä ja yhteiskunnallisista asioista, vaan tulee olla näkemys ihmisestä, persoonasta.
Hän käsitteli yksilön persoonaa Martin Buberin esittämän Minä-Sinä ja Minä-Se -sanaparien kaut- ta. Sanaparit kertovat ihmisten välisistä suhteista.
Kurki painotti, että ihmiset ovat myös dynaamisia toimijoita, jotka toimivat yhteisesti kulttuuriinsa sitoutuen. Toiminnassa ihminen rakentaa itseään, mutta myös toimii yhdessä toisten ihmisten kans- sa. Kulttuuri on toimivien ihmisten erityistä, per- soonallista ja yhteisöllistä ”kohtalon luomista”, jo- hon pitää kasvaa. Tätä kasvua voidaan tukea so- siokulttuurisella innostamisella sekä vapautuksen pedagogiikan menetelmillä. Hän tiivisti ajatuksen- sa sanoin: ”Persoonallisen ja sosiaalisen, yhtei- söllisen, kehittymisen välinen suhde on niin tiivis, että aitoa yhteisöä ei yksinkertaisesti ole mahdol- lista rakentaa ilman persoonallisen kehittymisen onnistumista.”
Luennossa ”Gender, Class and Society” Bar- bara Merrill toi yhteisöllisyyskeskusteluun britti- läisen näkökulman. Hän tarkasteli työväenluokkai- sesta taustasta tulevien naisten ja miesten identi- teettien muotoutumista korkeakouluopintojen ai- kana. Vaikka yliopisto tuntui heille vieraalta pai- kalta, hyvä opiskelijayhteisö oli avuksi opinnois- sa. Opiskelijat pohtivat muuttuneita identiteette- jään sukupuolen, luokan ja etnisyyden näkökul- mista.
Anneli Eteläpelto tarkasteli esityksessään am- matillisia identiteettejä työelämän ja koulutuksen yhteydessä: minkälaisia haasteita, rajoitteita ja ongelmia ammatillisten identiteettien rakentumises- sa syntyy? Eteläpellon mukaan identiteettityö on koko työuran jatkuva keskeinen tehtävä. Oppimi- nen ja identiteettien rakentuminen tapahtuu yksi- lön ja yhteisön vastavuoroisessa suhteessa. Yh- teisön tulee antaa yksilölle mahdollisuudet vaikut- taa yhteisössään, pelkkä jäsenyys tai yhteisöön kuuluminen ei riitä. Työn pitää olla myös merkityk- sellistä ja mielekästä, jotta se sitouttaa positiivi- sesti ihmisen työhönsä. Resurssien puute, liian suuri työkuorma ja kiire heikentävät työssä oppi- mista ja identiteettien yhteisöllistä neuvottelua.
Työssä jaksamista ja oppimista edesauttaa toimi-
237
3/2008 u AIKUISKASVATUS u AIKUISKASVATUKSEN TUTKIMUSSEURA u
Inka Labba
va ja tukeva lähiyhteisö, jossa vallitsee hyvä ilma- piiri. Esimerkiksi stressitutkimukset osoittavat, että liian suuri työmäärä, jatkuva kiire, vähäiset vaiku- tusmahdollisuudet ja huono työilmapiiri ovat ih- misten hyvinvoinnin ja terveyden kannalta vaa- rallisia.
Aikuiskasvatuksen tutkijatapaamisen iltajuhlaa vieraat pääsivät juhlimaan Lapin yliopiston uusim- missa tiloissa ravintola Petronellassa. Illanvieton avasi puheellaan kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani Kaarina Määttä. Illanvietto sisälsi tarjoi- lun lisäksi lappilaista musiikkia haitarinsoittaja Pertti Vaattovaaran tahdittamana. Illanvieton kruunasi Esa ja Sari Poikelan julkistama profes- sori Kari. E. Nurmen juhlakirja ”Tutkimustarinoita Ounaksen varrelta”. Tutkijatapaamisen lopetussa- nat lausui Aikuiskasvatuksen Tutkimusseuran pu- heenjohtaja Anja Heikkinen.
Koin tutkijatapaamisen virkistävänä, avartava- na ja opettavaisena kokemuksena. Pääasiassa olin mukana suunnittelussa ja toteutuksessa ja esimer- kiksi päivien aikana teemaryhmiin en ennättänyt osallistua. Luentojen aiheet olivat mielenkiintoi- set ja itseäni alkoi kiinnostaa erityisesti Leena Kurjen aihe, joka liittyi persoonaan ja yhteisöön.
Suurin anti itselleni oli kuitenkin itse suunnittelu- ja toteutusryhmään kuuluminen ja siinä toimimi- nen. Teemaryhmiin tutustuin abstrakteja lukemal- la ja tämän myötä huomasin, kuinka laaja aikuis- kasvatuksen kenttä on. Tästä huomiosta on apua omissa opinnoissani.
Suosittelen kaikkia opiskelijoita osallistumaan tutkijatapaamisiin tulevaisuudessa. Seuraava ai- kuiskasvatuksen tutkijatapaaminen pidetään 2010 Joensuussa.