Kirkko-käsikirja, jossa säätään miten jumalanpalwelus Suomen suuriruhtinanmaan ewankelis-lutherilaisissa seurakunnissa on pidettäwä · DIGI

'

Kirkks-KOfikirzO^

jossa säätään,

lumalanpalwelus

Suomen

Suuriruhtinanmaan

Ewankelis

^-

Luterilaisissa Seurakunnissa

on pidettäwä.

Esitys.

tehty

sitä

^wnrten

armossa

^{määrätyltä}

Toimituskunnalta.

Turussa,

Frenckellin kirjapainossa, 1859.

Sisäpito.

1. Luku. Yhteisestä lumalanpalweluksesta. Siwu.

1. Aamusaarna ^{... 1.}

2. Puolipäiwäsaarna ^...2.

3. Ehtoosaarna ^...26.

4. Wiikkosaarnat ^26.

5. Julkiset Rukoushetket ^jaRaamatun

Painolupa annettu Turun Konsistoriumissa ^{Mar- Selitykset} 27.

raskuun ¹⁰ pmä 1858. Käsketty: 6. Katekismus- ja Ahti-saarnat ^...28.

I. ^M. v. Essen. ^7. Oikeus-saarnat ^28.

8. Sota jumalanpalwelus^... 30.

2. Luku. ^Litania ja muutamat muut Rukous-ta-

wat ^. 32.

3. Luku. Yhteisestä ^{Ripistä 62.}

4. Luku. ^Kasteesta.

1. Lasten kasteesta ^...68.

2. Hätäkasteesta ^ja

sen

wahwistuksesta ^76.

3. Juvalaisten, Muhamedilaisten ^ja

Pakanain kasteesta 83.

3. Luku. ^Kuinka tehtämän pitää, koska Rippilap- sia ^lasketaan Herran ^{pyhälle Ehtool-}

liselle ^92.

s.

^Luku. Awioskäskystä 104.

?. Luku. Waimoin kirkkoonottamisesta ^....112.

8. Luku. Kirkon-rankaistuksesta ^...116.

9. Luku. Erinäisestä sekä Sairasten ^jakuolema- wankien Ripistä... 119.

TV^N^^"

-10. Luku. Kuinka Ruumis haudataan ^....128.

11. Luku. ^{Kuinka uudesta}rakettu Kirkko pitää wi- hittämän ^{... 138.}

13. Luku. ^Kuinka uusi Hautausmaa ^pitää wihit-

tämän ^...149.

13. Luku. Miten Pispa wirkaansa asetetaan ^{. . 157.}

14. Luku. Saarnawirkaan Vihkimyksestä ^{. . . 169.}

1. Luku.

15. Luku. Miten Kirkkoherra asetetaan ^Seurakun-

Yhteisestä

Inmalanpalweluksesta.

1. Aanmsaarna

aljetaan aamuwirrellä, eli muulla soweliaalla wirrellä ""),

jonka jälkeenweisataan ^wärsy saarnastuoliin. Eaarna al- jetaan lyhyellä esipuheella, eli

sen

siaan aamurukouksella:

Minä kiitän ^sinua, Jumala rakas toiwaalli- nen Isäni, j. n. ^{e. ja}Isä meidän.

Sitte saarnataan loulupäiwänä

sen

^päiwän edellisen Ewangeliumin taikka

sen

^{Epistolan johdolta, joka on jäl-}

kimmäisen ^edellä; Pääsiäis- ^jaHeluntai-päiwänä kummanki päiwän Epistolan johdosta, mutta kussa ehtoosaarnaki ^pi-

detään, jonkunitscwalitun, soweliaan ^{tekstin, ja Nukous-}

päiwinä siksi ^{määrätyn tekstin johdosta.}

Oikastawia painowirheitä.

Siw.Nriwi 7ylhäältäon

sana:

"weisataan" poisotettawa.

„ 45 ^„ 4 ^„ seisoo: ^otta, lue: ottaa.

Saarnan jälkeen, joka olkoon lyhyt, luetaan, jollei eri rukousta ole säätty, joko: kiitetty olkoon Jumala

ja siunattu ijankaikkisesti j. n. ^e. (katso 2. Luku) taikka rukous aamu- jakatekismus-saarnan ^jälkeen:Kaik- kiwaltias ja laupias Jumala ^{j. n. e. (katso 2.}

„ 53^wiimeinenriwi ^~ saartakoon, ^„ saattakoon.

„ 54 riwi 14alhaalta ^„ päätöksissä, ^„ päätöksistä.

„ 72wiimeinenriwi ^~ päällepanemiselle, ^~ päällepanemisella.

„ IN3 riwi 3 alhaalta ^{„ Herren, „} Herran.

Kuin tässä ^ja seuraamissa ^{paikoissa säätään, että} wirsi »osat- takoon, on tämä sääntö niin ymmärrettäwä, että saa ^{koko lrir-}

rcn siaan w.isata yhden taikka usiamman wirren-wälsyn, Gaar:

„ t4U ^„ 9 ylhäältä ^„ wäkewiksi, „ näkemiksi.

„ 159 ^„ 9 ^{„ /,} joilla, ^„ joille.

Luku). Sen jälkeen pidettäköön rukous Esiwallan ^edestä

ja esirukous sairasten edestä. Wiimmein ^luetaan Isä meidän ^{ja Siunaus, jonka jälkeen} jumalanpalvelus päätetään lyhyellä wirrellä.

3. Puolipäiwäsaarna

aljetaan wirrellä, jos ei

aamusaarna

^{edellä käynyt. Sitte}

kuin pappi sillä ^{wälin on mennyt alttarin eteen, pitkittää}

hän, käännyttyänsä seurakunnan puoleen, aljetun jumalan- palwcluksen näin:

Isän ja Pojan ja Pyhän Hen-

gen nimeen. Ämen.

Rakkaat ystäwät, weljet ja

sisaret

^Kristuk-

sessa lesuksessa!

^{Koska nyt} olemme kokoon tul- leet pitämään jumalanpalwelustamme, kiittämään

Jumalaa

^kaikkein

Hänen

jumalallisten hywäin töit-

tensä

^{edestä, ja myös} rukoilemaan

Häneltä

^kaik-

kia mitä me tarwitsemme,

sekä

hengellisiä että

ruumiillisia

^{tarpeita, ja myös}

sen

ymmärrämme,

että me kaikki olemme synneillä raskautetut, ja pyydämme niistä ^päästä;

sentähden

langetkaamme

polwillemme, nöyryttakäämme

itsemme Jumalan

meidän

taiwaallisen Isämme

^{edessä, ja sydämellä}

ja

suulla

tunnustakaamme

itsemme waiwaisiksi

^wi-

heliäisiksi

syntisiksi, niinkuin myös olemme, rukoil- len

Häneltä

^{armoa ja laupiutta, nain}

sanoen,

^it-

sekukin kohdassansa:

Tässä ^{pappi ynnä} seurakunnan kanssa lankee ^pol- willcnsa.

Minä ^waiwainen syntinen ihminen, joka

syn- nissä sekä

^siinnyt että syntynyt olen, ja wiela

sittekkin

^kaikkena elinaikanani syntistä elämää pi- tänyt olen, tunnustan kaikesta sydämestäni Sinun edessäs, kaikkiwaltiasijankaikkinen Jumala, _rakas taiwaallinen Isäni, etten ole Sinua rakastanut

yli kaikkein, enkä

lähimmäistäni

^niinkuin

_itseäni.

Minä olen, walitettawasti,

isäini kanssa

^monella

muotoa rikkonut Sinua ja Sinun pyhiä käskysa»

nojas wastaan,

sekä

ajatuksilla,

sanoilla

^{ja töillä,}

ja tiedän

sentähden ansainneeni helwetin

^{ja ijan-}

kaikkisen

kadotuksen, ^jos Sinä minua niin tuo-

mitsisit, kuin Sinun kowa oikeutes ^waatii ja mi»

nun syntini

ansainneet

owat. Mutta ^nyt Sinä, rakas taiwaallinen Isä, luwannut olet, ettäs

tah-

dot armon ja laupiuden

tehdä

^kaikille

waiwaisille

syntisille, jotka

itsiänsä

^parata

_tahtomat

^ja

_wah-

walla uskolla paeta

sinun käsittämättömään

^lau-

piutees ja Wapahtajan

lesuksen Kristuksen

^an.

sioon.

^Niille Sinä

tahdot

^{armollinen olla,}

ehkä

kuinka

he

^{owat Sinua wastaan rikkoneet, ja et}

ikänä enää

heidän

^syntejänsä

_soimata. Siihen

minäkin waiwainen ^syntinen luotan, ja rukoilen turwallisesti, että Sinä,

saman

lupaukses jälkeen,

olisit minulle armollinen ja laupias, ja

antaisit

kaikki minun syntini anteeksi, Sinun pyhän nimes

kiitokseksi

^ja

_kunniaksi.

2 ^{t. Luku.} Yhteisestä lumalanpalwcluksesta. ₃

Kaikkiwaltias, ijankaikkinen Jumala,

Hänen

suuren käsittämättömän

laupiutensa ja Wapahta- jan

lesuksen Kristuksen ansion

^{tähden, antakoon}

meille kaikki syntimme anteeksi, ja antakoon meille armoa parata syntistä elämäämme ja

saada Hä-

nen

kanssansa

ijankaikkisen elämän. Amen.

Seurakunta weisaa:

Herra, armahda ^meitä!

Kriste, armahda ^meitä!

Herra, armahda ^meitä!

Jonka jälkeen pappi weisaa ^*):

Kunnia olkoon Jumalalle ^kor- keudessa ^ja maassa ^rauha, ihmi- sille ^hywa tahto!

Sm jälkeen seurakunta juhlapäiwinä ja kuin Herran ehtoollinen ^pidetään weisaa:

Me kiitämme ^{Sinua, me}

siunaamme

^Sinua,

me Sinua rukoilemme, me ylistämme ^ja kunnioi- tamme Sinua, me ^Sinua kiitämme Sinun

suuren

kunnias tähden, ^D

Herra

^Jumala, taiwaallinen kuningas,

Isä

kaikkiwaltias

Jumala!

^O

Herra

sen

kaikkein korkeimman ainoa Poika,

lesu

^Kriste!

O

Herra

^Jumala,

Jumalan

^Karitsa,

Isan

^Poika,

joka poisotat mailman synnit, armahda meitä!

Sinä ^{olet yksin} pyhä. Sinä olet yksin Herra,

Jollei ^pappi taida wclsata, lukekoon sen siaan, joka on waarin- otettawa sekä tässä, että joka paikassa, kussa ^{papin,Käsikirjan} säännön jälkeen, tulisweisata.

Sinä olet yksin

se

^korkein,

lesu

^{Kriste, Pyhän}

Hengen kanssa,

Isän Jumalan kunniassa.

^Amen.

Kunnia olkoon

Isän

^{ja Pojan ja Pyhän}

Hengen, niinkuin olluton ^{alusta, ja nyt,} ja aina, ijankaikkisesta ijankaikkiscen. Amen.

jokuKolminaisuuden ^{wirsi, taikka 111:w. 8, 247: w. 4,}

237: w. 4.

Pappi kääntyy seurakunnan ^{puoleen ja} weisaa:

Herra olkoon Teidän kanssanne!

Seurakunta wastaa *):

Niin ^myös sinun henkes kanssa!

Pappi kääntyy jälleen alttariin päin ja lukee eli wei-

saa sen

^{rukouksen, joka}on Epistolan edellä, eli niin kutsu-

tun mutta Rukouspäiwinä ja sattuwina

Juhlapäiwinä seuraawaiscn ^rukouksen, alkain:

Rukoilkaamme:

Me rukoilemme Sinua, kaikkiwaltias

Ju-

mala, rakas taiwaallinen Isa, ettäs

lainaisit

meille wahwan ^uskon Sinun ^jaSinun

Poikas le- suksen Kristuksen

päälle, hämmästymättömän toi- won

sinun

laupiutees, ja wilpittömän rakkauden

lähimmäistämme

^kohtaan,

lesuksen Kristuksen

^mei-

dän

Herramme

^{kautta. Amen.}

>)Koska tässä ^ja seuraamissa ^paikoissa sanotaan: ^Seurakunta

wastaa, on se ⁿⁱⁱⁿ ymmärrcttäwä, että seurakunta wastaa weisaten, joko pappiweisasi ^{tailka puhui.}

4 5

1. Luku. Yhteisestä lumalanpalwelukscsta.

Koska pappi weisaa ^{tämän taikka jonkun} muun ru- kouksen, wastaa seurakunta weisatcn:

Amen.

Sen ^jälkeen pappi kääntyy seurakunnan ^{puoleen ja} lukee eli weisaa päiwän Epistolan (Rukouspäiwinä ehtoo-

saarnan

^tekstin), jossa aljettakoon näin:

Nämät

seuraawaistt

^{Sanat kirjoittaa}

Pro- ftta

N., Ewangelista N., Apostoli N.

Sitte weisataan ^{wirsi, jolla} aikaa pappi seisoo ^käät-

tynä alttariin päin.

Pappi kääntyy jälleen seurakunnan ^{puoleen ja}lukee taikka weisaa ^päiwänEwangcliumin, eli

sen

Ewangeliumin, josta sinä päiwänä ei saarnata (Rukouspäivinä määrätyn puolipäiwäsaarnan-tekstin), jossa aljettakoon näin:

Tämän pyhän Ewangcliumin (nämät

Juma-

lan pyhät sanat) kirjoittaa Ewangelista (Proftta, Apostoli) N.

Sitte luetaan eli weisataan ^{Usko, jolla}aikaa pappi seisoo ^käättynä seurakuntaan ^päin. Jos ^Usko weisataan alkaa pappi sen, ja siihen käytetään »virsikirjan wirsi ^N:o

4. Kuin Usko luetaan, otetaan joko äsken mainittu wirsi

taikka Apostolinen Uskon Tunnustus:

Me uskomme Jumalan ^päälle.

Isän kaikkiwaltiaan, taiwaan ^ja maan -Luojan.

Me uskomme lesuksen ^Kristuk-

sen ^päälle. _Hänen ^ainoan _Poikan-

sa, _{meidän Herramme,} joka on siin-

nyt Pyhästä Hengestä: syntynyt

NeitseestäMariasta, ^piinattu Pon-

tius Pilatuksen ^alla, ristiinnaulit-

tu, kuoletettu ^ja haudattu: ^alas-

astunut helwettiin: ^{kolmantena päi-}

wänä ^ylösnosnut kuolleista: ^ylös- astunut taiwaaseen: ^istuu Isän

Jumalan kaikkiwaltiaan oikialla kä- dellä: sieltä ^{on tulewa} tuomitse-

maan eläwiä ^ja kuolleita.

Me uskomme ^Pyhän Hengen päälle: yhden pyhän, yhteisen seu-

rakunnan, pyhäin ihmisten ^yhtey-

den, ^syntein anteeksi saamisen; ruu- miin ylösnousemisen ja ijankaikki-

fen elämän. Amen.

Mutta juhlapäiwinä ^onNikea-Konstantinopolin Tun- nustus tawallincn (N:o 5 »virsikirjassa):

Me uskomme yhden Jumalan

^päälle,

Isän

kaikkiwaltiaan,

taiwaan

^ja

maan,

ja

kaikkein

näkywaisten ja näkymättömain

Luo-

jan.

Ia

^yhden

Herran lesuksen Kristuksen

päälle,

Jumalan ainokaisen

^{Pojan, ja}

^en- nen ^kaikkia

^aikoja

Isästä

^syntyneen,

^Juma-

lan Jumalasta, walkeuden

walkeudesta,

to-

6 1. Luku. Yhteisestä lumalanpalweluksesta. ^?

8 1. Luku.

tisen Jumalan ^{totisesta Jumalasta,}

^synty-

neen,

^ei tehdyn,

Isan kanssa

^{yhdessä ole-}

misessa,

^{jonka kautta}

kaikki

^{tehdyt owat.}

Joka ^meidän ihmisten ^tähden,

^ja

^meidän

autuutemme

tähden

^{astui alas taiwaasta,}

ja

otti miehuuden

Pyhän Hengen

kautta

Neitseestä

^{Mariasta, ja}

tuli ihmiseksi;

^mei-

dän edestämme myös ristiinnaulittiin Pon-

tius Pilatuksen

^alla,

kuoletettiin

^ja

haudat-

tiin;

^alasastui

helwettiin,

^{jakolmantena päi-}

wänä nousi

^{ylös kuolleista} kirjoitusten jäl-

keen:

^{ja ylösastui}

taiwaaseen,

^istuu

Isän

oikialla

kädellä,

ja

on sieltä

^taas

^tulewa suurella

^kunnialla,

tuomitsemaan ^eläwiä

^ja

kuolleita, jonka

waltakunnalla ei

^loppua

ole.

Ia

Pyhän Hengen päälle,

Herran

^ja

wirwoittajan: joka

Isasta

^{ja Pojasta}

^ulos-

tat), jota ynnä

Isän

^{ja Pojan}

kanssa

^pal-

teellaan ja

kumarretaan,

^{ja yhdät}

kunnioi- tetaan:

joka

Profetain

^{kautta myös puhu-}

nut

on. Ia

^yhden,

^Pyhän,

yhteisen ja

apos- tolisen Seurakunnan: me

tunnustamme yh-

den

Kasteen syntein

anteeksi saamiseksi:

^ja

odotamme kuolleitten ylösnousemista,

^{ja tu-}

lewaisen mailman elämää. Amen.

Sitte weisataan ^{wirsi, jonka jälkeen}

saarna

^pidetään,

tawallisista, taikka Nukouspäiwinä ^ja muissa juhlallisissa tiloissa erittäin määrätyistä, teksteistä; b:na sunnuntaina

Yhteisestä lumalanpalweluksesta. 9 Loppiaisesta niistä teksteistä, jotka owat 27:tä

sunnun-

taiksi Kolminaisuuden-päiwästä määrätyt, Pitkä perjantaina 6:tä ahtista Kristuksen ^{piinan historiaa, 7:nä} sunnuntaina Kolminaisuuden ^päiwästäKristuksenkirkastamisesta, jaaina Adwentin edellisenä sunnuntain "Wiimeisestä tuomiosta".

Saarnan esipuhe päätetään Isä meidän-rukouk-

sella, mutta Juhla- ^ja Nukous-päiwinä, taikka muutoin kuin kiitosjuhlan johtotulee, weisataan ^tämän Isä ^mei-

dän ^edellä

saarnan

^{aineeseensopiwawirsi.} Isä meidän

jälkeen luetaan

se

^{teksti, josta} saarnataan.

Saarnan jälkeen, ^jota älköön pitkitettäkö yli tunnin, luetaan seuraawaiset Rukoukset:

Saupias humala, ^j. n. e. taikka 33 Sinä kaikkein armollisin ristiinnaulittu

Herra

lesu Eriste ^{j. n} e., Esirukous keisarillisen

Huonet-

kunnan edestä.Rukoukset erinäisissä ^tiloissa, Esirukoukset sairasten ^{edestä *),}Kiitokset parantuneitten **),

') Tapa rukoilla sairasten ^edestä:

Laupias Jumala, ^tee hänen kärsimisellensä sellainen ^loppu, joka tulee Sinun pyhälle nimelles kunniaksi ^jahänenkuolemat- tomalle sielullensaijankaikkiseksi autuudeksi.

Eli:

Ahteisiin rukouksiimme ^suljemme seuroawaisct^(kaikki) sairaat tässä seurakunnassa sydämellisesti rukoillen, että Jumala ar»

mossa heitä holhois ^{ja olis}kaikkein heidänparantajansa, tur-

wansa, neuwonsa ^{ja apunsa.}

s*) Tapa kiittää parantuneitten edestä:

Rakas taiwaallinenIsä! Me kiitämme Sinua,ettäs yhdelle rerweytensä jälleen saaneellekristiweljelle (sisarelle) olet lisän-

nyt kallista armon aikaa. Lainaa hänelle armoa sitä oikein käyttää Sinulle kunniaksi ^ja sekä itsellensä että muille toti»

seksi ^hywäksi.

Taikka:

Meillä on ^Jumala, Jumala joka auttaa, jaHerra, Herra, joka kuolemasta ^»vapahtaa. Kiitetty olkoon Hänen ^{pyhä ni-} mensä. Amen.

1. Luku.

Lapsensynnyttäjäin ^{') ja}Kuolleitten ^edestä*'), Morfius-

«äen kuulutukset ^{***), Rukous} maan hedelmän ^edestä, kiittää lapsensynnyttäjäin onnellisen ^kirwoituk-

sen

^{edestä: . .}

Kiitetty olkoon Herra, jok»meitäauttaa ja henkemme^kuo-

lemasta »vapahtaa! Anna hywä Jumala äitin(äitien) onnelli-

sti

^jälleen saada entisen terweytensä ^{ja lapsen} (lasten) pyhän Kasteen kautta tull» ^Sinun tykös j» kaswatettaa ^{S.nu» °-} tisessa pelwosfts, ^j» menestyä ijässä, wiisaudess» ^I» »rmoss»

Sinun j» ihmisten edessä.

«-> Tapakiittää kuolleitten ^{edestä: .}

uusi muistutus kuolevaisuudestamme ^{annetaan meille tana}

väiwänä, koska tälle kristilliselle seurakunnalle ilmoitetaan,

että Herra Jumala ^°n hywäksi nähnyt, kaikkiwiisaan neu-

«onsa ^jälkeen, täältä poiskutsu» N. N. elettyänsä ^- N. N.

elettyänsä ^—.

Sitte kuin kaikki owat nimitetyt yhdessä kiitoksessa, suokoon^meille

armoansa

^ollaHänentahdollensa ^alam-

«aiset, ja niin ajatella omaa tule.vaa ^että,

"osta

^tuolem» meitä kutsuu, olisimme »valmiit autuaalliseen

lähdentöön.

Eli:

Herra ^opeta meitä ajattelemaan, että meidän pitää kuole-

man, että me ymmärtäwäisiksi tulisimme.

Tapakiittää äkillisesti kuolleitten edestä:

Opeta meitä, O Jumala, jokapäiwäisellä^ja totisella huo-

lella oikein käyttämään arwaamatointa armonaika». ^3Lar,eie meitä ^{synnin ja} suruttomuuden ^{unesta. Suo meille armoa}

joka hetki ⁿⁱⁱⁿ katsella ^ajan pysymättömyytta, ^{"ta me,} hywimsä Sinä tahdot ^meitäpoiskutsu», ^löyttäisim kristillisesti

»valmiina autuaalliseen lähdentöön.

"*)

Morsius-wäen

^{kuulutus tehdään nam:}

Jumalan seurakunnan tiedoksi ilmoitetaan l-nen kert» ett»

N. ia N.^(2:n«n kerta että N. ja N., 3:m»s kerta että N. ,a

N. ^>. n. ^{e.) owat} aikoneet kolmcyhteisen Jumalan^{n.meen yh-}

teyntyä avioliittoon ^ja pyytäwät siihen hywäin kristillisten

Matkustawaisten edestä, Elämän parannuksesta, Herran ehtoollisen ^{rukous (kuin} Herran ehtoollinen ^{pidetään), ja} wiimein Isä ^{meidän, ja} lopuksi Toiwotus seurakunnalle.

Erittäin käsketyt kiitokset Keisarillisten heimolaisten ^edestä,

kuin myös Kiitokset saadun woiton eli muitten paina- wain tapausten johdosta, tehdään ^jälkeen Isä ^meidän, erityisen Armollisen ^{käskyn mukaan} »veisataan, ja

seu-

laa sitte lopullinen toiwotus.

Rukousten, Haupias Jumala ^{j. n.e.,} siaan ^lue-

taan kunakin edellä mainittuna juhlana

se

sitä ^{warten 2.}

Luwussa löytywä rukous ^jaLaskiais sunnuntaina ^Kristuk-

sen

piinan rukous. Sen jälkeen pitkitetään rukouksella Keisarillisen Huonetkunnan ^{edestä j. n. e.} niinkuin edellä

säätty on.

Rukouspäiwinä jaRukous'sunnuntaina ^{aljctaan Li-}

tanialla, jokakaupunkeissa taidetaan weisatakkin, ja pitki- tetään erittäin käsketyillä rukouksilla, kiitoksilla ^parantu-

neitten ^ja kuolleitten edestä, j. n. e.

Kuin Nukouspäiwä plakaatti ^on lucttawa, taikka joi- takuita kirkko-toimituksia julistettawia, tehdään

se _Isä

meidän ^jalopputoiwotuksen wälillä.

ihmisten esirukousta, että

se

^«lis Jumalalle otollinen j» tulis

heille onneksi ^jaautuudeksi. Mutta jos jollakulla olis jotakin tätä »vastaan sanomista taikka joku estettä tietäis sitä»vas-

taan, ilmoittakoon

sen

aikanansa. ^Jumala suokoon heille ^ar-

monsa. ^Amcn.

Taikka:

Herralta, ^joka on awiosäädyn asettanut ja luwannut sitä^ar- mollisesti ^{suojella, me} rukoilemme apua ja siunausta

seuraa-

waisille N. N. ja N. N.(sääty ja nimi mainitaan ilman lii-

tanaisia ^lauseita), joka aiwottu awioliitto ensimmäinen ^kerta

ilmoitetaan, N. N. ja N. N>, joka aiwottu awioliitto toinen kerta ilmoitetaan, ja N. N. ja N. N., joka awioliitto kolmas kerta ilmoitetaan.

Yhteisestä lumalanpalweluksesta. 11

Rukouksia saarnan

^jälkeen.

Laupias Jumala, rakas taiwaallinen Isä, jonka laupiudella ^ei yhtään loppua ole! Sinä joka ^olet kärsiwällinen, pitkämielinen ja

suuresta

armosta

anteeksi

^{annat pahat teot,}

rikokset

^ja

synnit. Me ^olemme, walitettawasti!

tehneet syn-

tiä

isäimme ^kanssa:

^me olemme waarin tehneet, olleet jumalattomat ja Sinun ^mieles rikkoneet;

Sinua ainoaa ^wastaan me olemme syntiä

teh-

neet ja Sinun

edessäs

^pahoin tehneet; mutta älä ajattele

entisiä

^{pahoja tekojamme.}

Armahda

^meitä

nopiasti,

sillä

^{me olemme}

^sangen »viheliäisiksi

^tul-

leet. Auta meitä, Jumala, meidän ^Vapahta-

jamme, Sinun nimes kunnian

tähden.

^Wapahda

meitä ja anna kaikki ^{syntimme anteeksi, ja anna} meille ^{Sinun Pyhän}

Henkes

^{armoa parata}

^syn-

tistä elämäämme ^ja

saada

^Sinun

kanssas

^ijan-

kuittisen

^{elämän, SinunPoikas,}

lesuksen

^Kristuk»

sen,

meidän

Herramme

^{kautta. Amen.}

Taikka:

D Sinä kaikkein armollisin, ristiinnaulittu

Herra lesu

^Kriste!

armahda

minua waiwaista syntistä, ja

katsahda

minun puoleeni laupiutes

sil-

millä, niinkuin Sinä

katsoit Pietarin

^puoleen

sa-

lissa, koska

hän

Sinun kieltänyt ^{oli, ja} niinkuin Sinä

katsoit

^syntisen waimon puoleen pöydän ty-

könä

Fariseuksen

^{huoneessa, ja ryöwärin puoleen}

ristin hirsipuussa.

Ia

^anna minulle kaikkein ^py-

himmän

^{armoS kautta, että}

^minä Pietarin kanssa

itkisin

^syntejäni,

sen

^{syntisen waimon}

kanssa

^Si-

nua sydämestäni rakastaisin, ja ryöwärin

kanssa katselisin

^{Sinun pyhiä kaswojas}

taiwaassa

^ijan-

kaikkisesti.

^Amen.

Esirukous Keisarillisen Huonetkunnan ^{edestä, Ar-}

mossa

^säätyn kaawan mukaan.

Rukous niitten edestä, jotka käymät

Herran

pyhälle

Ehtoolliselle.

Maissansa tätä rukousta lukemaan,

sanoo

^pappi:

Rukoilkaamme niitten edestä ja

kanssa

^jotka

tänäpänä aikomat käydä

Herran

^pyhälle

Ehtool- liselle:

O

Herra lesu

^{Kriste, jokaPyhässä}

Ehtool- lisessa

^{annat meille, leiwän ja miinan alla, toti«}

sen

^{ruumiis ja}

^weres,

anna heille, jotka nyt ai»

kowat

siitä osallisiksi

tulla, Pyhä Henkes, että

he sen mahdollisesti

naulitsisit,

uskonsa wahwis- tukseksi

^syntein

anteeksi

saamisesta, ja muistuttai-

sit itsellensä

^Sinun katkeraa piinaas ja kuolemaas,

uudistaisit sen

^{liiton, jonka}

he kasteessa tehneet

owat, jayksiwakaisesti

aikoisit

^Sinunawullas alati pysyä

totisessa

^uskossa, jumalisuudessa, rakkau- dessa, lujassa

toiwossa

^ja

kristillisessä kärfiwälli-

syydessä, ja niin eiwät

ehdollisesti rikkoisi

^mitä

he

^{synnin päästössä Sinun pyhäin kaswois}

edessä

luwanneet owat; että he kaikkein kristinuskowais- ten

kanssa

^wiimein

siitä suuresta Ehtoollisesta taiwaassa osallisiksi tulisiwat.

^Amen.

12 1. Luku. Yhteisestä lumalanpalwelukscsta. 13

Herra ^lesu

Kriste, Sinä elämän

lähde!

Anna pyhän

Ehtoollises

tulla kaikille niille

siu-

naukseksi, jotka tänäpäna aikowat

siitä osallisiksi

tulla, että

he

^{Sinun ruumiis ja}

weres

woiman kautta

saisiwat

^{lewon ja}

wirwoituksen

sieluillensa, ja

wahwistettaisiin

^uskossa,

rakkaudessa

^{ja iloi-}

sessa

ijankaikkisen elämän

toiwossa.

^Amen.

Isä ^{meidän, joka olet} taiwais-

sa! ^pyhitetty olkoon Sinun nimes:

lähestyköön Sinun waltakuntas: ol- koon Sinun tahtos ⁿⁱⁱⁿ maassakuin

taiwaassa: ^anna meille tänä ^päi- wänä meidän jokapäiwäinen lei- pämme: ja anna meille welkamme anteeksi, niinkuin mekin anteeksi

annamme welwollistemme: ^{ja älä}

johdata meitä kiusaukseen: ^waan

päästä meitä pahasta; sillä ^Sinun

on waltakunta, ^ja woima ^ja kun- nia, ijankaikkisesti. Amen.

Toimitus saarnastuolissa ^{päätetään}semaawaisella ^toi- wotuksella:

Meidän

Herran lesuksen Kristuksen

^armo,

ja

Jumalan

rakkaus, ja Pyhän Hengen

osallisuus

olkoon kaikkein teidän

kanssanne.

^{(2 Kor. ,3:13.)}

Jumala, jolta kaikki armo tulee, joka teitä on

kutsunut

ijankaikkiseen

kunniaansa Kristuksessa

lesuksessa,

Hän itse

teitä, jotka

wähän

^aikaakär-

sitte, »valmistakoon, wahwistakoon, lukekoon ja perustakoon.

Hänelle

olkoon kunnia jawäkewyys ijankaikkisesta ijankaikkiseen. Amen.

o

^{Pict.s:,o, n.)} Hänelle, joka woi kaikki ylönpaltisesti tehdä, kaiken

senkin

^yli, kun rukoilemme ^{taikka ymmär-}

rämme,

sen

^{woiman jälkeen, joka}

meissä

^»vaikut-

taa,

Hänelle

olkoon kunnia seurakunnassa, jokaon

Kristuksessa

lesuksessa, ^kaikkiin

aikoihin

^ijankaik-

kisesta

ⁿⁱⁱⁿ

iankaikkiseen.

^Amen. _M. ^{g- 20,21.)}

Tämän ^jälkeenweisataan ^lyhytwirsi, Ma aikaa pappi menee alttarin eteen; mutta jos on usiampi pappi, alje- taan alttaripalweluskohta saarnapalweluksen loputtua.

Pappi, käättynä, alttariin päin, weisaa:

Herra olkoon Teidän kanssanne!

Seurakunta wastaa:

Niin myös sinun henkes kanssa!

Pappi weisaa:

Vlöntäkäät ^{sydämenne Juma-}

lan ^tykö!

Seurakunta wastaa:

Me ^ylönnämme sydämemme.

Pappi weisaa:

Kiittäkäämme Jumalaa, meidän

Herraamme!

14 1. Luku. Yhteisestä

lumalanftalweluksesta.

13

Seurakunta ^wastaa:

Se on oikeus ^ja kohtuus.

Pappi pitkittää:

Totisesti

^on

se

kohtuullinen, oikein ^{ja au-} tuaasti, että ^me aina ^{ja joka paikassa} kiitämme

ja ylistämme Sinua, pyhä Herra, kaikkiwaltias Isä, ijankaikkinen Jumala, ettäs, kosk'ei meillä synnin

tähden

^{muuta ollut} odotettawana, kuin ka»

dotus ^ja ijankaikkinen ^{kuolema, annoit}

ainokaisen Poikas lesuksen Kristuksen

^tulla

ihmiseksi

^meidän

tähtemme, panit ^syntimme

Hänen

^{päällensä ja}

annoit

Hänen kärsiä

^{kuoleman meidän edestämme,}

joitten muutoin ^{olis pitänyt}

iankaikkisesti

^kuole»

man.

Ia

^niinkuin

Hän

woitti kuoleman ^ja

nousi

jälleen ylös, ja ei

sillen

^{enää kuole, niin myös} kaikki ^{ne, jotka}

Häneen

uskaltamat, woittawat

synnin ja kuoleman ^ja

saawat

ijankaikkisen elä- män

Hänen ^{kauttansa. Ia}

^{että me}

senkaltaisen Hänen

hywän työnsä ^mieleemme panisimme ja emme

sitä

unhottaisi, ^on

Hän ^asettanut

^pyhän

Ehtoollisensa:

Meidän Herra lesus ^Kristus, sinä ^{yönä, jona} Hän ^{petettiin, otti}

leiwän, kiitti, mursi ^{ja antoi ope-}

tuslapsillensa ^ja sanoi: ^Dttakaat

ja syökäät! Tämä on minun ruu- miini, ^joka teidän edestänne ^an-

netaan. Se tehkäät minun muis-

tokseni.

Samalla muotoa ^otti Hän ^myös

kalkin, kiitti ^ja antoi opetuslapsil-

lensa ^ja sanoi: ^{Ottakaat ja juo-}

kaat tästä kaikki! Tämä kalkki on

se uusi Testamentti _minun weres-

säni, ^joka teidän ja monen tähden

wuodatetaan syntein anteeksi ^an- tamiseksi. ^Niin usein ^{kuin te} sen

teette, niin tehkäät se minun muis-

tokseni.

Totisesti ^on se kohtuullinen, oikein ja autuaasti, että me aina

ja joka paikassa kiitämme Sinua,

pyhä Herra, kaikkiwaltias Isä,

ijankaikkinen Jumala, lesuksen Kristuksen ^{kautta, meidän} Her-

ramme. Joka sinä ^{yönä, jona}

Hän ^petettiin, otti leiwän, kiitti,

mursi ^{ja antoi} opetuslapsillensa ja sanoi: ^{Ottakaat ja syökäät!}

1. Luku. Yhteisestä lumalanpalwclukfesta.

n

Tämä ^on minun ^{ruumiini, joka} teidän edestänne annetaan. Se

tehkäät ^minun muistokseni.

Samalla muotoa ^otti Hän ^myös kalkin, ^{kiitti ja} antoi opetuslap-

sillensa ^ja sanoi: ^{Ottakaat ja juo-}

kaat tästä kaikki! Tämä kalkki ^on

se ^uusi Testamentti minun weres-

säni, ^joka teidän ^{ja monen} tähden

wuodatetaan ^syntein anteeksi ^anta- miseksi. ^Niin usein ^{kuin te} sen

teette, niin tehkäät se minun muis-

tokseni.

Sitte ^luetaan eli weisataan:

Pyhä, ^Pyhä, Pyhä, Herra Jumala Zebaot! ^{Täydet owat tai-}

waat ^ja maa ^Sinun herrauttas.

Hosianna korkeudessa! ^{Kiitetty ol-}

koon se, ^{joka tulee Herran nimeen!}

Hosianna korkeudessa!

Sen jälkeen

sanoo

^{eli weisaa pappi:}

Rukoilkaamme ^{nyt kaikki,} niinkuin meidän

Herra lesus

^Kristus

itse

^{on meitä opettanut,}

nain

sanoen:

Isä meidän, ^joka olet taiwais-

sa! ^pyhitetty olkoon Sinun nimes:

lähestyköön Sinun waltakuntas:

olkoon Sinun tahtos ⁿⁱⁱⁿ maassa,

kuin taiwaassa: anna meille tänä

päiwänä meidän jokapäiwäinen lei- pämme: ja anna meille welkamme anteeksi, niinkuin mekin anteeksi annamme welwollistemme: ja älä

johdata meitä kiusaukseen: waan

päästä meitä pahasta. Amen.

Pappi kääntyy seurakunnan ^{puoleen ja} weisaa ^eli

sanoo:

Herran rauha olkoon teidän

kanssanne!

Nyt Herran ehtoollisen wieraat astuwat esiin ^ja

seu-

rakunta yhtyy weisaamacm:

O Jumalan Karitsa, jokapois- otat mailman synnit, armahda

meitä!

O Jumalan ^{Karitsa, jokapois-}

otat mailman synnit, armahda

meitä!

18 1. Luku. Yhteisestä lumalanpalwcluksesta. _l»

O Jumalan ^{Karitsa, jokapois-}

otat ^{mailman synnit,} anna meille

rauhas ^ja siunaukses.

O puhdas

Jumalan Karitsa!

^{joka ristin-}

puussa

piinattiin, meille

Sinä armos taritse

^waik-

kas

silloin

^kotvin piinattiin. Meidän syntim' Sinä ^{kannoit, ja} elämän meille annoit. Ar-

mahda

^{meitä, o}

lesu!

j. n. e. (Wirsi N:o ^146).

Senjalleen seurakunta weisaa sopiwan wirren.

Weisun ^{alla annetaan jokaiselle} Herran ehtoollisen

wieraalle ensinLeipä, jossaitsekullekkin sanotaan:

Meidän Herran lesuksen ^Kris- tuksen ruumis kätkeköön sinun ^ruu-

miis ^ja sielus ijankaikkiseen elä- mään! Amen.

Sitte kalkki, jossa myös kullekkin sanotaan:

Meidän Herran lesuksen ^Kris- tuksen weri kätkeköön sinun ^ruu-

miis ^ja sielus ijankaikkiseen elä- mään! Amen.

Koska weisu on lopetettu kääntyy pappi seurakunnan

puoleen ja weisaa:

Herra olkoon Teidän kanssanne!

Jollei se siunattu ^leipäeli öylätit ulotu, siunattakoon ^{se, mikä}

uudesta alttarille ^{tuodaan, niin,} että ^pappi,käättnnä alttariin päin, hiljaa lukee asetussanat. ^{(K.L. XI: 10.)}

Seurakunta wastaa:

Niin ^myös sinun henkes ^kanssa!

Sen jälkeen pappi kääntyy alttariin päin ^ja weisaa

taikka lukee:

Kiittäkäämme jarukoilkaamme:

O

Herra

kaikkiwaltias Jumala, joka meitä

osallisiksi

^teit Sinun Sakramentistäs! Me ru- koilemme Sinua, ettäs meitä myös, Sinun ^ja kaikkein ^{walittuin pyhäis kanssa,} ijankaikkisesta kunniastas ^ja

herraudestas osallisiksi

^{tekisit; mei-}

dän

Herran lesuksen

Kristuksen, Sinun

Poikas

kautta, joka elää ja

hallitsee

Sinun ja Pyhän Hengen

kanssa

yhdessä jumaluudessa, ijankaikki-

sesta

ijantaikkisehen. Amen.

Me kiitämme ^Sinua, kaikkiwaltias, _ijan- kaikkinen Isä, ^joka tämän pyhän

Ehtoollisen le-

suksen Kristuksen

^Sinun

Poikas

kautta, ^meille

lohdutukseksi

^ja

autuudeksi asettanut

^{olet, ja ru»}

koilemme Sinua:

suo

^{meille armoa niin wiettää}

lesuksen

^muistoa maan päällä, että myös tuli»

simme osallisiksi siitä ^suuresta Ehtoollisesta

^tai-

waassa.

^Amen.

Kaikkiwaltias, ijankaikkinen

Jumala/

^rakas

taiwaallinen

Isä/

^{Sinä joka meille aina hywyy-}

tes ja laupiutes

osotat!

^Anna meille, köyhille ^lap«

silles, armoa pyhää Sakramenttiäs niin pitää ja nautita, että me

saisimme sen

hengellisen hywän,

2N 1. Luku.

Yhteisestä

lumalanpalweluksesta. 21

joka

sen

^{myötä on, ja lakkaamata} Sinua ylistäi-

simme

^ja kiittäisimme, Sinun Poikas,

lesuksen

Kristuksen, meidän

Herramme

^{kautta. Amen.}

O Sinä jalo

Herra lesu

Kriste, joka meitä tälle pyhälle

Ehtoolliselle

kutsunut olet! Me kai.

kesta sydämestämme Sinua kiitämme, ettäs meille

siihen

ymmärryksen ja mielen antanut olet; me

kiitämme Sinua, ettäs meitä ^{ruumiillas ja werel-} läs ^rawinnut, uskolla jarakkaudella lahjoittanut, armolla ja hywyydellä täyttänyt _olet. O rak.

lain lesu, ole meidän

kanssamme.

^{Me annamme}

itsemme

^{Sinunkäsiis,}

tahdomme

ijankaikkisesti olla Sinun omas, rakastaa ^ja

Palmella

^{Sinua, ja Si-}

nuun turwata,

saadaksemme

ijankaikkisesti olla Sinun kanssas. Amen.

Taikka:

Me kiitämme ^Sinua, kaikkiwaltias Jumala, ettäs meitä tämän kalliin armoaterian kautta loh- duttanut ja wirwoittanut olet, ja rukoilemme Si»

nua, ettäs antaisit

sen

^{tulla uskomme} lisäykseksi ja ^palaman rakkauden

enäntämiseksi

keskenämme,

lesuksen

Kristuksen, meidän

Herramme

^kautta.

Amen.

Sen ^jälkeen pappi kääntyy seurakunnan puoleen ja

weisaa:

Kiittäkäämme ^ja kunnioitta- kaamme Herraa!

Halleluja, Halleluja, Halleluja!

Seurakunta weisaa:

Jumalalle olkoon kiitos ^ja kun- ma!

Halleluja, Halleluja, Halleluja!

Taikka pappi weisaa:

Kiittäkäämme ^ja kunnioitta- kaamme Herraa!

Seurakunta weisaa:

Jumalalle olkoon kiitos ^ja kun- nia!

Wiimein

sanoo

^pappi:

Kumartakaat sydämenne

Jumalan

^{tykö ja}

ottakaat siunaus.

Herra siunatkoon ^{teitä, ja war-}

jelkoon teitä: Herra walistakoon

kaswonsa teidän päällenne, ^ja ol- koon teille armollinen: Herra ^kään-

täköön kaswonsa teidän puoleenne,

ja antakoon teille ijankaikkisen rau-

han! ^Nimeen Fsän ja Pojan ja Pyhän Hengen. Amen.

lumalanpalwelus päätetään winellä.

Koska Herran Ehtoollista ei pidetä, lopetetaan lu-

malanpalwelus seuraawaisella tawalla:

22 1. Luku. Ihteisesta lumalanpalweluksesta. 23

Pappi, käännyttyänsä seurakunnan ^puoleen, weisaa:

Herra olkoon Teidän kans-

sanne!

Seurakunta wastaa:

Niin myös sinun henkes kanssa!

Sen jälkeen pappi kääntyy alttariin päin ja weisaa taikka lukee päiwän ewangeliumin jälkeisen Rukouksen, mutta Rukouspäiwinä ja sattumina luhlapäiwinä

seuraa-

waisen Rukouksen:

Rukoilkaamme!

O

Herra

^Jumala, taiwaallinen Isa, jolle syntisten kuolema ei kelpaa, waan joka

tahdot

että

he

^{kääntywät ja eläwät: me rukoilemme Si-}

nua kaikesta sydämestä, ettäs meidän synteimme

ansaitut

rangaistukset poistaisit ja

antaisit

^meille

pyhää

armoas

tästä

lähin

^{parata syntistä elä-}

määmme, Sinun Poikas,

lesuksen

Kristuksen, meidän

Herramme

^{kautta. Amen. *)}

Sen jälkeen pappi kääntyy seurakunnan puoleen ja

weisaa:

Kiittäkäämme ja kunnioitta- kaamme Herraa!

Halleluja, Halleluja, Halleluja!

Seurakunta weisaa:

Jumalalle olkoon kiitos ja kun- nia!

Halleluja, ^{Halleluja, Halleluja!}

*)Rukouspäiwinä

saa

^käyttää muitaki litanian ^jälkeisiä rukouksia.

Taikka ^pappi weisaa:

Kiittäkäämme ^ja kunnioitta- kaamme Herraa!

Seurakunta weisaa:

Jumalalle olkoon kiitos ^ja kun- nia!

Wiimein

sanoo

^pappi:

Kumartakaat sydämenne

Jumalan

^{tykö ja} ottakaat

siunaus.

Herra siunatkoon teitä, ^ja war-

jelkoon teitä: Herra walistakoon

kaswonsa ^teidän päällenne ja ol- koon teille armollinen: Herra kään- täköön kaswonsa teidän puoleenne,

ja antakoon teille ijankaikkisen rau-

han! ^{Nimeen Isän ja Pojan ja}

Pyhän Hengen. Amen.

lumalanpalwelus lopetetaan wirrellä, jolla aikaa pappi menee alttarilta.

Jos asianhaarat ^waatiwat

saa

Jumalanpalveluksen päättää saarnastuolissakin siunauksella, jonka jälkeen »vei-

sataan wirsi.

3. Ghtoosimrna

pidetään maalla ainoastaan Pitkäperjantaina, kohta ^jälkeen

puolipäiwä-jumalanpalweluksen, ^ja saarnataan Kristuksen

24 1. Luku. Ihteisesta Inmalanpalweluksesta. 23

piina-historian ^{6:ta ahtista;} kaupunkeissa joka sunnuntai-

ja pyhä päiwä, jos ei tärkiät asiat sitä ^estä.

lumalanpalwelus aljetaanwirrellä, jonka jälkeen wei-

sataan yksi taikka usiampi wirrenwärsy saarnastuoliin.

Saarna pidetään siksi päiwäksi määrätystä ehtoosaar-

nantekstistä, taikka muutoin

sen

päiwän Epistolasta, _mutta kuin juhlapäiwä sattuu sunnuntaina,

sen

sunnuntain^Ewan«

geliumista; Paastonaikanakappaleesta Kristuksen ^piinan- historiasta ^ja kesällä Lutheruksen wähän Katekismuksen

kappaleista.

Rukouksissa

saarnan

jälkeen waarinotetaan ettei Li- taniaa lueta Rukoussunnuntaina eikä Rukouspäiwinä, ^ja että ^joka paastonaikaisena sunnuntaina ^{luetaan piinasaar-} nan rukous ^ja

Isä

^meidän edellä rukous: kiitetty

olkoon Jumala ^{j. n. e. eli joku} muu sopiwa rukous jaIsämeidän jälkeen lopputoiwotuksenfiaan^Siunaus.

Lopuksi weisataan ^lyhyt wirsi.

4. Wiikkosaarnat

pidetään niissä seurakunnissa, joissa ne tawalliset ^owat, tawallisina ^{päiwinä ja}tawallistlla ^ajalla.

Ensin weisataan ^lyhyt aamuwirsi ^{taikka muu}

sowe-

lias wirsi ^ja sitte yksi eli ufiampi wirren ^wärsy

saarnas-

tuoliin.

Saarna, joka älköön kestäkö päälle puolen tuntia, ja aljetaanaamurukouksella: ^Minäkiitän SinuaJu-

mala ^j. n. e. ^ja

Isä

^meidällä, pidetään paastonai- kana jostakusta Kristuksen ^piinan-historian kappaleesta.

Muina wuoden aikoina luetaan ja selitetään ^{joka kerta}

koko luku taikka puoli

sen

^wertaa Wanhasta ^{taikka Uu-}

desta Testamentista, jossa waarinotetaan, että sitä ^kirjaa,

jokaaljetaan, järjestyksessä pitkitetään loppuunasti; olkoon

kuitenki papilla lupa, oman tutkintonsa ^{jälkeen, jättääyh-}

den eli toisen Raamatun-paikan, joka ei nimin omin koske oppia eikä elämää.

Saarnan jälkeen ^luetaan Rukous Aamusaarnan ^jäl-

keen, _mutta paaston aikana piinasaarnan rukous,

sen

^jäl-

keen Rukouksia Esiwallan ^ja sairasten ^edestä, Isä ^mei»

don ^ja Siunaus, jonka jälkeen lumalanpalwelus lo- petetaan lyhyellä wirrellä.

5. Julkiset Rukoushetket ^ja

Raamatun ^Selitykset

aljetaan lyhyellä wirrellä, jonka jälkeen pappi

saarnas-

tuolilta lukee alapuolella ^olewan rukouksen. ^{Sen jälkeen}

luetaan joku rukous Esiwallan ^ja sairasten ^edestä sekä asianhaarain jälkeen joitakuita muita lyhyiä rukouksia ^ja

esirukouksia; ^{mutta nämät ei}

saa

^{olla monet} eikä pitkiä.

Wiimein luetaan Isä ^{meidän ja Siunaus, ja pää-}

tetään kaikki ^lyhyellä wirrellä.

Raamatun-selityksissä luetaan kohta aamurukouksen

jälkeen

se

^kappale Raamatusta, joka järjestyksessä seuraa,

ja tehdään siitä ^{lyhyet selitykset} sowittamisella ^{sydämeen ja}

elämään. Sen jälkeen Jumalanpalvelus päätetään niin- kuin ylipuolella rukous-hetkistä ^{on sanottu.}

Aamu- ja

Ehtoorukous.

Minä kiitän ^Sinua, Jumala, ^rakas taiwaal»

linen

Isäni! lesuksen ^Kristuksen

^{Sinun rakkaan}

Poikas

^{kautta, ettäs minua tänä yönä (päiwänä)}

kaikesta wahingoSta ja^waarasta

armollisesti

^war-

jellut olet, ja rukoilen Sinua, ettäs minulle an-

teeksi antaisit

^{kaikki syntini ja tänäpänä (yönä)}

2?

2« ^{!. Luku.}

Yhteisestä

lumalanftalwelukfesta.