Elina Sana (toim.): Naiset, miehet ja uutiset

(1)

Päät on laskettu -entä sitten?

Elina Sana (toim.):

NAISET, MIEHET JA UUTISET Y'eis"adion tasa-arvoto:m'kunnan Jclka:suJa. Sarja A:1/1995He¹sink:

Yleis:adio, 216 s.

Naiset, miehet uutiset kokoaa yhteen Yleisradion na s- Jd mies kuvatutk:mus -P'OJektin uutisia Käsittelevai osuuoet vi:dessä tutki- musraportissa. Projekt: perustuu eduskunnan vie1srad:olakiin 'iittä- mään tasa-arvolausumaan sekä YLE:n tasa-arvosuu~nitelmae ta- voitteeseen, ,oiden mukaan oh,el- matoimmnalla tulee va•<uttaa

~aiste~ Ja miesten väl sen tasa-arvon lisääntymiseen suomala:sessa yhle.skunnassa. ProJektin tarkoi- tuksena on tutkia sukupuolten tasa-arvon toteutumista Yle:sra- a:on ohje¹m sto,er Stsällä

Kirja i<oostuu vr'destä osasta, :o1sta kolme Irma Kaanna Halo- sen, Tafja Savolaisen 1a f1enr:ka Z11l1acus-Ti~kasen osuudet - ovat proJekttn ensimmäi>en vaiheen paahankkerden caportteJa. L:säksi mukana on TarJa Savolaser ferni- n st:ser: uutis:utk:muksen teoriaa käsittelevä a:tikkel:, Jot1anna Jää- saaren J3 Ra11a Sarkksen arkaisem- p:in YLEisötutKimuksen tutkimuk- siin pohjaava artikkel: naisten ja miesten raa1onkuuntelusta ja tele- visionkatselusta sekä Minna Asla- man ryhmäkeskusteiuihH1 perus- tuva raportc1 katsojien näkemyk- SIStä televis1oc:utisten :hrrlskuvas- :a

K rjan emp ir:sissa raporteissa lähdetäär: etsimään selvää, konk- reettista näyttoä uut1smaailman sukupuolistuneesta eriytym1sestä.

Näyttöä annetaan vastaamalla senkaltaisiin kysymyks:in ku1n:

Ku1nka paljon naiset '1äkyväl u,Jt;- s:ssa? Miila;sissa roole'ssa he toimivat/ Näkyykö naistoimitta;1en rnäära uutisaihe1den val1rnassa ja toteutuksessa!. KaiKissa kolmessa emp11risessä rapo"tissa aine1sto'1a on seitsemän v1ikon aJalta kerätty se1tsemän pärvän uut:saine1sto va- l:tussa vä:1neessa, :os1n senserrän vriko'1 jaksot menevät hieman l:- rn1l'ä1n. Irma-Kaarina Halonen tut~1 suomenKie.:srä oääuutislähe- tykslä IYLE 20.30 MTV3 22.00

Ja ma 21.00), TalJa Savoialr:en d1o Scwmen uutislähetyksiä ,a Henr,ka Zi1Jiacus-Ti~kanen YLEn ruo:sink1elisiä uut:sof\jelmia (Ak- tuelli Ja TV-Nytt) MeneteLmänä on Määräliine:1 s:sällönerittely ja ai- neistolsta on laskettu ra:sten mes!ef\ osuutta tolmit:aJista, uu- tlstenlu<i;oista, uutisten :oinrijois- ta sekä telev:sion osalta ~uvitus

henkrlbistä. Seuc·aavassa vaiheessa OP tar~cste¹tu nais~ ja miestoi'nit- tajren ;uttuja air.eoiire.ttärn sekä na<s- Ja m<estoirri₁oiden eslir.ty- m.stä uutis:ssa aihep,irel:täin ja myös eritelty uutisissa esiintyvie•1 miesten ja na1ste1 roo'eja tai sta- tusta.

JA UUTISET

Toimittajat ja toimijat

Toimittaj:en osalta sukupuolija- kauma on suhteellisen tasainen pääuutis!ähetyks:ssä sekä YLEssä että MTV3 n puolella. Radio Suo- naisto:rnlttajia o:i miehiä vähemmän varsinkin sähke:tä lukemassa, mutta molemmissa ruotsink erisissä ohjelmissa nais- to:rT'itlaJia oli seNästi enemmän.

Tolm'Jo:den suhteen tilanne oli to1nen: suomenkielisissä tv-uut>

sissa naispuolisten toimrjoiden uutisissa haas:ateltujen tai esirnty- neiden naisten osuus oli 21% ja uutisten naise: es intyivät ammat- t:statukseltaan epämääräisinä tai aronyymeinä m1esten esiintyessä )On tavassa asemassa. Radio Suo- men haastateltavista joka neljäs oL na:1n12n ja e:er'~<in rPiesto-Hrl\tta- jat haastattelivat harvoin naisia.

Ruotsinkielisessä Aktuel't-ohjel- massa ainoastaan 10% toirr.ijo1sta ol' rra1s'a, TV-Nyttin toimiJOiden

sukuocol:jakauma vastasi YLEn ja

MiV3:n Jakaumia. ero

tv- aineistoissa ol· myös se, ettii miehet käyttivät nais1a useammin re- torisest, pa:nokasta ilmaisua (esim. eri'aisN faktuaa~istam1sstr a- tegiat) naisten argumentoidessa purekrel1sesti. Naiset esirntyivät uctiskuvissa ja haastatteluissa il- n~aisev'ssa rooleissa pikemmin kuin ioiormaation tuottaj:na ta:

asiantuntijoina Tv-c;ut:sten kuvi- tusta ylrpäatään hallits vat miehet.

Tar<:asteltaessa uutisten toim:t- taj:a ja aihepiireJä havaittPn varsinkin talousuutisten olleen mlestoi- cnittajien teKemiä. Entyisiä nalstoi- mittajien a1~epiirejä aineistoista ei löytynyt, vaan a,hepiirien ha;onta ol: suuri. Televisioarneisto'.ssa ha- vaittiin ero;a myös nais-ja miestoi- mittajien JOUrnalististen SllategiOI- den surteen naistOIITl'tlajat mm.

~akeutwvat Juontaessaan/raoor- toidessaan ihmisten Keskuutee~

Miesten suosiessa fall:s a raken- nuksia (esrmerkiksi tornrt, lippun- vistöt) JUOntojensa tausto1na. Uu- tisten toimijoina m1ehet hallitsivat kaikkia aihepi:reJä Ns. raisjutu t, uutiset, JOissa su,upuoli on merk'- ty(sellistetty O:ivat kaikissa aineistoissa harvinaisia.

Konkreett sta näyt~öä ~utis

maailman sukupuolisesta erryty- mlsestä siis löytw: se on yhä miesten maailrr.a. Sen sijaan suku- puol:sen eriytyrn1ser. syyt ja enne'1 kaikkea seuraukset ;äävät vähem- mälle huorn:olle Ja niistä annetaan Iäninna 'v;itteellsiä Johtopäätök- s:ä' oletettavasti siksi, että kysy myksessä on projektin ensill'mäi- nen. määrällinen, t'etyllä tapaa Karto:ttava vaihe. 'rrma Kaariqa Halonen kertoo, että tutkimusta on tarkoitus jatkaa iaadull:sen erit:e¹.yn suuntaan ja taqoaa luvul- lisen mahdollisia laadu!l!s'a tutki- mustehtäviä sekä esimer<kejä si:- tä, mitä näiden kautta aine1:>tosta vots oJia irro1tettavissa. Tätä :utki- musta ruki)a jää odottamaan, sillä uutisten diskursi·,v·.sten valtasuh- teiden, kuvan retoriikan ja 1<1elen käytön strateg,oiden ana'yysi voisi paljastaa, rn1ten tätä naisen ra- kenteellista marginaalisuulla uu- t!sgenressä tJoteraan ja uus;nne- taan neu traa<e:rnrrankin näköisis-

käytännölssä.

(2)

Myös Tarja Savolarsen artiKkel:

Narse+, uutiset Ja femi1ismrt' ky- seenalaistaa päiden ~askemrsen rrrelekkyyttä ainoana tut'<rmus- Menetelmäna, srl:a se ilittää tLdr- mu<sen t.eteenf losofrsesti ns. pe- ri~teiseer lem.rrstiseen kriti.kkrin Perrntersen femmist'sen krrtrikin näkökulmasta on esitetty, että narstoimrttajien määrän lrsäämr- nen JOhtaa myös naisten asiorsta tehtyjen uutrsten määrän l'säänty- miseer> Ja naispuolisten haastatel- taven lisääntymiseen Ja muuttaa pitkällä tähtärmeliä koko uutisissa tuoteitavaa naiskuvaa. Naistoimrt- taJren oletetaan tuovan Julkisen alueelle yksrtyisen ai~.:etta ja nais- kulttuun'n perustuvra ilmrörtä ja :oimivan torsenlarsten, naiselr:sten arvown pohjalta

Mistä käsin naiset puhuvat

Vaikka uut:sten yleisprofidr o~kin permentynyt verrattuna YLEn 80- luvcm alussa tekemään selvityK- seen, on johtopäätös naistoimitca- Jien lisääntyneestä -näärästa ja uutisten ·naisistumisesta' onge mallr- nen, srlrä se Jåltää huomiotta yhteisk:mnadisen kontekstin, JOS- sa na's'sturr-inen on tapahtunut Na saiherden määrän kasvu on Sa- volarsen mukaan mahdo!lista J:rt- täå telev:sion kaupallistumiskehi- tykseen, Y:elsradiolaiwsten insti- tutionaalis:rn muutaksin Ja ylipää- tään laaJemprin kulttuur:s.in mur- roksfin.

Kulttuunn Ja polrt;ikan tuoMi- nen mukaan ta•kasteluun tarkoit- s:tä, että ei vorda enää tyytyä vaati'Paan lisää 1aisra ja naisten aiherta vrestrmlln, vaan on kr nni- te:tävii buo'Piota siihen, n-1iten r-arset esrtetään Ja mrn,;älaisrsta posrtiosta käsrn naiset saavat pu- hua. Kun puhuvan subjekt:n pa:k- ka on patriarkaal1sessa kulttuuris- yieensa varattu mrehelle, on tärkeää tarkaste.la myös Srtä, ou- huvatko uutisten naiSet omal'a äanellään ja omasta näi<ökui'T\astaan, vai Jäävätkö he mie~isen nä- kökulman vangeiksi. Tutkimuksen polnop>steeks: onkr n asetettava naisen errtyrr.en kulttuurinen park- ka ja se, minkälaisia merkr:yksiä naisten kuvat en yhteyksrssä saa- vat

Savolainen rtse korostaa nars-

ten ja leminismien erilarsuuden huomro:mrsta uutis.uitiikissä: le- l'linistisen uutisana yysrn on rrrot- tauduttava toisaalta valtiokeskei- sestä torrninnasta ja nähtävä myös muut muut yhteisö: Ja toisaalta pelkistä pehcr,eistä, naiskulttuunin liittyvistä tee'l'lo;sta naisten a,rei-

ja otettava tarkasteluun Myös naisliike Ja sen vaat:mukset

Savolaisen artikkeli luo kon- tekstia krr1an r'luille teksteille problematisoidessaan sekä oro- je~tm käyttäMiä menetelrriä että uutrsen ja yr:eiskunnan suhdetta ylipäätäan. Härr.mennystä luKiJalle aiheuttrk'n sen oaikka oris ko ol- lut kow kirjan rakenteen kannalta 'l'lielekästä sijoittaa alkuun, ikää~ kuin JOhaannoksi koko tee- maan. Naiset, miehet;a uutiset on toimitta:ansa Elina Sanan mukaan suunnattu ohjelmien tekiiörlle 'tu~

kemaan heitä työssä kohtr tasa-ar- vorserrpaa oh1elmatumantoa ,a eri yleisöryhmien entistä parem- paa palvelua', Pelkkä päiden las- kernrner voi kuitenk:r ainakin toi- mittaJien ja Lutistenluk;joiden lu-

<umäärän suhteen antaa turhan ruusuisen kuvac uutisten todelli- suudesta naisten omien 1äkö- kulmier, naisten 'äänen' ouuttu- minen voidaa~ nr:n haluttaessa nähdä uutistoimrtusten narsten

·sokeutena' tai Kirnnostuksen ouut:eena naisaiheila kohtaan.

Tode¹1isuus kai kuitenkaan ole näin yksoikoinen?

Naisille Ykköstä, miehille Mafiaa

Johanna Jääsaare~ Ja Raija Sarkki- sen art:kkel: nais:sta ;a miehistä yleisö:nä pyrk'r paikkaamaan tie- donpuutetta (Mustaa aukkoa r)

~ais-ia m.esyleisöistä. KatSOJa- Ja kuuntel:jalukujen sekä Tilastokes-

<uksen Ajankäyttö ja Vapaa-ai- katurktmusten valossa se kertoo narsten teievrsro 1a rad:osuhteen olevan kaikkiaan rnonimuoto:- sempi kurn 1"iesten; naisille on luontevampaa katsoa 'mieste~

orjelM:a' kurn m;ehrlle na sten.

Naiset myös avaavat televisron ta, radion pa:tsi aja•1kohtaisen ja taustatredon vuoKsi myös tunne- ja mielialasyrstä. Narset katsovat jonkin verran enerrmän MTV3:n ohjelmra kuin miehet Ja erot ohj€1- Mava!rnnorssa ovat tuttuja: narsille

sarJafilme)ä Ja M:ehille urr.e'lua.

Käyttö ;iittyy muuhun ajankäyt- töön, mutta myös televisio voi muo~ata arjen rutirneJa - esirnerKkrnä Kauniit ;a rohkeat Radionkuun:elu herjastaa väestö- ryhmän elinoloJa televisiota makkaammin: naiset kuuntelevat radiota aamulla kotona, rriehet autossa. Yleisradron radro~

kanavren buntelijat ovat suku- puolrsesti jaka0tuneetr naiset kuuntelevat Ylen Y <köstä Ja miehet Radroma'iaa, Radio Suorr.en ja parkarlrsradiorden sucteen su- kupuolierot eivät ole merkittävrä.

Katsoja- ja kuuntelijalukuje'i perusteella er vor tehdä Johtopää- töksrä katsotluihin ohJelmiin .<:oh- distetursta odotuksista ta. sirtä, vastasivalko ohjelcrat odotuksia.

Myöskään viime aikoijen kes<:us- telu siitä, tarvrtaanko telev sioon ja radioon lrsää/jmain erityrsesti naisille suunnattua ohjelmaa, JOl- ta epätasa-arvo ohjelrn.en te<iJöi- der, tormiJorden Ja aiheiden suhteen saatais.s,:n porstettua, ei vo' saada vastatu<sla. Yleisö;en tutki- mus on laosenkergissään, 'Pinkä kirJo'ttajatkin toteavat. On hyvä, ettei sukupuo!r aina jää pelkäksi tausta··ruuttuJaksi, Mutta sitä 'toi- senlaista' tutkimusta, josta ki'jOrt- laJat puhuvat näihin kysymyksiin paremrnr~ kohdistuvana, jäa tuttuja rukuJa lu~iessa odottamaan.

Minna Aslaman ryhmäkeskus- teluraportti lähtee kartoittamaan yleisön, ennen kaii<kea narsten kä- srtyksiä televlsron ihm,skuvasta Tarkoitus on oiiJt asettua angilai- srtta'n 'katSOJan puo:elle' rnitta- nn luvun si1asta kysyä suoraan Ml~

ten uutrsia i<atsotaan,

m

kä on nir- den rnaai;mankuva, rr.'llafsena toi- mitta1an rooli näyttäytyy k:etkä uutiS;ssa toimivat Kolme narsista koostuvaa ryhmää peräsivät na:sia ruutuihin kaiKissa rooleissa: asian- tuntijoiksi val'taan turhar usein mretl:ä Ja narset es:intyvät tausta- hahmoina, :onkin muun merkityk- sen (esrm kärsi.myksen) irmentäj:- nä ja toisaal:a 'tavallinen rainen' er tunnista uutisis:a itseään. rvlies-

'kontrolliryhmässä' na sten näkymättörnyyttä ei koettu ongel- mallisena, yksr keskustelrja piti sitä jopa hyvänä, sil!ä ·~aiset er oie us- kottavia asiantuntijatehtävrssa'.

Erityisiä naisten uutrsra kesKusteli-

(3)

Ja! eivät karva~neet.

Aslaman katsojatut<.mvksen keskusteliJoraen arviot uutrsten ih- rniskuvasta vastaavat pitkält pro- Jektin måäräliJS(€'C SJSållönerittely- JE'r1 tulol<sia. Kesl<us:elijat olettivat tilanteen korJautuva~ naisto'mittajien Ja haastate!tav1er, rräärää 1:- säämällä, ainoastaan 'narsasia-aK- tirvien' rynma epäili tätä ja tOiVOi tiedostaMista

tuuta monlna1suuden es:;ie- tuomista ylipäätääc. Vaikka neljä ryhmäkeskustelua tarjoavatk'n varsin kapean kuvan katsojien mrelip'teistä arvioista, ni:tä ei o~e missään mielessä syytä vähek- syä. Se, e:tä uutiset ovat naiskat- sojlen (eikä vain tutkiJOiden) mie- lesta 'vinoJa', kertoo Karua Kie;-

;ään uutismaai:man mie~isyyoes

tä ja si1tä e\te1vät uutiset surnkaan toimi Kiaus Brhuun Jensen1n esit- tarnim rhanteen mukaisrna arkea jäsentävinä Vlltekehyks;nä: ni1stä ouuttuu taval'isen ihn,ise~ ja en nen kaikkea tavallisen naisen nä- Kökulma lähes taysin. Juur' tämän luulrsi kiinnostavan kirJan kohde- ry'lmää ohjelma'ltek:jöitä - sil'ä ohjelmia kaiketi tehdään katsojille eikä Mittarei:le. Ja toisaalta, ;uulisr katsojien rnrelio1:eiden huorn1oon ot:amisen näkyvän aJan myötä myös mittareissa.

Nopeita pelinavauksia

Kokonaisuutena kiqa on huoli- matta lmeisestä hyödyllisyydes- tään ohjelmantekijöiden herätteli- jänä - jollakin tapaa keskeneräi- flen. Yhteinen 'ohdanto :ai tulok- Sia yleisemmin oondiskeleva lu~u oliSI kent'es vo1nut korJata tilan- netta: sarrialla samarsuunta:set tulkinnat en a1neistoista o!isi voi- nut vetåä yhteen. Nyt lukiJa lckee r,iitä hiukan eri rruodoissa kaiKista kolmesta raportista. Myös pintarii- paiscn omaiset, lähes 'ansKalaisin viivoin es'tetyt kappaleet ärsyttivät amakin tåtä lukijaa varsinkin, kuc JU0ri nämä kappaleet sisältä- vät rnonia mrelenkiinto sia avauk- sia Ja näkymiä tutkimuksen, käy- tännön ja sukup.;oliproblematii- kafl suhteen ylipäätään. Ja rn1kali kohderyhmä on todella'<in o~je¹- mien tekijät, myös he varmaankin m>eluummin luk1s¹vat va1m¹sta tutkimusta kuin ehdotuksia ;atkotu:-

k1muksen mahdollisista ko'lte1s1a.

Toisaalta näissä nopeissa pe!in- avauks1ssa voi oda oma logiikkan- sa toivoa sopi>, että k:r,a herät- tää toimittajien Ja ohjelmantekijÖi- den keskuudessa keskustelua paitsi naisten aliedustuksesta ucJ- tismaailman kaiklia osa-alued:a, myös siitä, mmkälaisista as1oista to¹voisivat tutkimustietoa työn- sä tueks: luotettavan.

Päat on siis laskettu. Kysymys on tärkeästä asiasta. Lul:iJa jää kaipaamaan l:sää Ja syve'npäiL tietysti muutosta.

SANNA VALTONEN

f:nrO

S•.U:.!l-0!>~ OPI·

lo!ULWI!.MMN ~-ftA

I<'<J~'f'fÄ ... ll(l;nll>.

Suomalaisuuden karikatyyriä

Ylönen, Marja {1995) KARIN SUOMALAINEN.

Pilapiirrokset suomalaisuuden legitimointina,

Acta Universitatis Ta'nperensis, ser. A voi 468. 234 s.

Tutkijaa. joka tarttuu karsallrseer instituutioon, ei voida syyttää :eh- tävän helopoJdesta, sillä miten analysoida jotain, joka on kaikkia lähellä ja Jonka ~a'kki tuntevat?

MarJa Ylöne~ on onnistuneesti tarttunut väitöskiqassaan yhteen tällaiseen aluksi n in iha;ltuur ja :opulta min vihatluun kansalliseen instituutioon, pilapl!rtäjä Kar Suo- mara!seen.

Karin suosio ei raJoittunut ainoastaan Hels:ngin Sanomie~ luk'Ja- kuntaan, vaan lähes vuosittain ;ul- kalstut a'1bumit leviSiVät myös ko- terhin, JOISsa Helsrng1n Sanomia er :ue:tu la:nkaan. Myös Kar: itse perherneen nousi kuuluisuuteen,

ei yleensä tehd'stössä työs- kenteleville tapahdu. Karin 40 vuotinen ura Helsingir SanO'niSSa pää1cyi vuonna 1991, kun lerder päätoiMittaja hyllytt ras1stisen so- rl"alialheiS€'1 p irroksen. Pi 1ap¹inä- jän itsensä mukaan hyilytys anto1 tekosyyr- lopettaa Helsingin Sano- mille pidämisen

Karin suosior ja epasuosio11 taustaa vaster Ylör,en pohtii väl- tösbjassaa~ sitä, mikä piirroksis- sa oli sellaista, että ne vewsivat vuosikymmenien a:an suoma- laisiin, mrllaisra me suomalaiset olimme hyväksyessärnme Ja lopul- ta hylätessämrne Kann p11rrosten a;vomaailma'l.

Yläsen tutkimukse:la on myös tecvetullut metodinen tavoite. Pi- lakuvren Ja niiden merk,tysten tut- kim'rseen ei ole olemassa valmista maiLa, JOten Ylösen yrtenä tarko;-

~uksena on kehittää mallia, JOnka avu'la voidaan analyso'da kuvaa Ja huumoria yhdistävää viest!ntä- muotoa. Ylänen joutcJukin operor- rnaan kahtaalla. Han käyttää se- mioott's'a teorioita kuvan merkitysten tutkimiseen Jil erinäis<ä huumoriteorioita yhteensop'- rnattomuus, huojennus- ja lauka;- suteoriat piiap;irrosten haus~uu

den analysointi1n.

Tutkimuksen aineisto koostuu Karrn Helsingin Sanorn1en pääkir- joitussivuilla vuosina 1951-1991 ilmestyneistä pi!apiirroksista, JOis- ta on valittu analysoitavaksi vi1s1 vuoden pitt..rsta aJanjaksoa: 1952,

~960-61, 1968-69, 1980 ja '1990 Piirroksia näiltä vuos.lta kertyi yh- teensä 911

Mitätöintistrategia

Ylönen eteree selkeästi Jil jäqes- te:mällisesti analysoiden ensin piirrosten makro- '· kokonalsmer- krtyksiä ns. SU!sin mal~1n avulla, jonka jälkeen han purkaa maho- merk tyksiä diskurssianaiyysin kei- noin. Hie'nan häintsevää ILki,an kannalta on se, että Ylören JOissa- kin tilanteissa vi,ttaa pillroksi!n, jOita hän ei ole ottanut muKaa'>

kuvanäytteisiin SLuren es>merkkl- määrän vLoksi

Ylönen päätyy pilapiii!Oste'1 mitätöintistrateg1oiden analyso>n- ti'n, JOka osoittautuu erittäin käyt- tökelpoiseksi rnali1ks' pilapi rros- ter merkitysten tutkimrseen. Pi1r-