• Ei tuloksia

Kotimaisen metsätieteellisen julkaisemisen vastuut

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kotimaisen metsätieteellisen julkaisemisen vastuut"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

1

Metsätieteen aikakauskirja 2019-10296 Päätoimittajalta https://doi.org/10.14214/ma.10296 http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi Käyttölisenssi CC BY-SA 4.0 ISSN 2489-3188 Suomen Metsätieteellinen Seura

Teppo Hujala

Kotimaisen metsätieteellisen julkaisemisen vastuut

Hujala T. (2019). Kotimaisen metsätieteellisen julkaisemisen vastuut. Metsätieteen aikakauskirja 2019-10296. Päätoimittajalta. 2 s. https://doi.org/10.14214/ma.10296

Yhteystiedot Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti teppo.hujala@uef.fi

Julkaistu 23.12.2019

Metsiin ja metsätalouteen liittyvän tutkimustiedon hyödyntäjillä on tänä päivänä käytettävissään enemmän tietoa kuin koskaan ennen. Metsätieteellisen tiedon jakelukanavat ovat moninaistuneet.

Vertaisarvioituja tieteellisiä sarjoja on entistä enemmän, joten tieto on yhä hajanaisempaa ja kokonaisymmärrys yhä vaikeammin hallittavissa. Tässä tilanteessa myös tutkimusjulkaisemisen laadunarviointi on vaikeutunut, sillä osaa tiedelehtien kustantajista on epäilty laatuvaatimusten alentamisesta ja näennäisvertaisarvioinnista. Laadukkaille tiedeartikkeleiden julkaisijoille on edel- leen paikkansa.

Metsätieteen aikakauskirjan palvelulupaus 2020-luvulle jatkaa yli neljännesvuosisadan mittaisen historian viitoittamaa tietä. Verkkojulkaisemme uutta, laadukkaasti toimitettua metsä- tieteellistä tutkimusta kotimaisilla kielillä. Metsätieteen aikakauskirjassa julkaiseminen on mak- sutonta paitsi lukijoille myös kirjoittajille. Erityisesti kannustamme suomalaisia metsäntutkijoita tarjoamaan julkaistavaksi tieteelliseen kirjallisuustarkasteluun perustuvien katsausartikkeleiden käsikirjoituksia, jotka luovat synteesiä tietyn metsätieteen tai -talouden osa-alueen nykytiedosta.

Metsätieteellisen tutkimustiedon kotimaisena julkaisijana Metsätieteen aikakauskirja kantaa useita vastuita. Ensinnäkin se pitää yllä ja kehittää kustantajansa Suomen Metsätieteellisen Seuran ansiokkaasti aloittamaa tiedejulkaisujen avoimen saatavuuden perinnettä. Julkaisujen avoimesta saatavuudesta on viime vuosina tullut laajemminkin koko tiedemaailmaa luonnehtiva trendi. Metsä- tieteen aikakauskirja seuraa kansainvälisen Avoimen tieteen keskuksen (Center for Open Science;

https://cos.io/) läpinäkyvyyssuosituksia. Tulevana vuonna kirjoittajaohjeita ja toimituskäytäntöjä päivitetään siksi soveltuvin osin. Avoin tiede on julkaisujen avointa saatavuutta laajempi käsite, ja se kattaa myös esimerkiksi tutkimusaineistojen ja menetelmien (mm. analyysialgoritmien lähde- koodit) avoimuuden.

Toiseksi Metsätieteen aikakauskirja huolehtii vertaisarvioinnin ja koko julkaisuprosessin korkeasta laadusta, ja se on sitoutunut noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (https://

tenk.fi/) suosituksia. Tutkimusetiikasta ja julkaisuprosessin laadusta huolehtimisen kulmakivenä ovat sarjan kirjoittajaohjeet, joihin tutustuminen on ensiarvoisen tärkeää jo siinä vaiheessa, kun kir- joittajat harkitsevat käsikirjoituksen laatimista Metsätieteen aikakauskirjaan. Sarjan vertaisarviointi

(2)

2

Metsätieteen aikakauskirja 2019-10296 · Päätoimittajalta · Hujala T. · Kotimaisen metsätieteellisen julkaisemisen…

on kaksoissokkokäytännön mukainen, ja hyväksytyt käsikirjoitukset toimitetaan julkaistuiksi verkossa heti hyväksymisen jälkeen. Suomen Metsätieteellinen Seura huolehtii julkaisujen doi- numeroinnista, pysyvistä osoitteista ja arkistoinnista.

Kolmanneksi, vaan ei vähäisimpänä vastuuna, Metsätieteen aikakauskirja vaalii mahdol- lisuutta julkaista ja lukea metsätieteiden alaan kuuluvaa tieteellistä tutkimusta kotimaisilla kielillä.

Sarjan pääkieli on suomi, mutta viime vuosina joitakin artikkeleita on julkaistu myös ruotsiksi.

Suomenkielisen tiedejulkaisemisen merkityksiä valtavirtaa edustavan englanninkielisen tiedejulkai- semisen rinnalla ovat esimerkiksi alan ajantasaisen käsitteistön ylläpito ja tieteen läpinäkyvyys. On itseisarvoisen tärkeää, että suomalaiset metsäammattilaiset ja metsäntutkimuksesta kiinnostuneet kansalaiset voivat lukea alkuperäislähteistä äidinkielellään, miten tiedeartikkeleissa argumen- toidaan, miten tutkimusmenetelmiä kuvaillaan ja mitä päätelmiä tutkijat tekevät.

Hyvät Metsätieteen aikakauskirjan kirjoittajat, lukijat ja tutkimustiedon yleistajuistajat!

Olkoon alkava vuosikymmenluku suosiollinen laadukkaille, vastuullisille ja läpinäkyville metsä- tiedejulkaisuille.

Teppo Hujala

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Taimikon- hoitotarpeen arviointi valtakunnan metsien inventoinnin metsävarakartan pohjalta.. Metsätieteen aikakauskirja

1) Harstelan huomio käsittelemättömän maan kylvön kustannuksista on kopio Smolanderin (Metsätieteen aikakauskirja 3/2006) esittämästä väitteestä ja siihen on vastattu

Koska tieteellisen julkaisemisen tehtävä on julkaista uutta tutkimustietoa, vertaisarvioinnin tärkeänä tavoitteena on uuden tiedon tunnistaminen ja turhan toistavan

Ensimmäiset harvennukset olivat kokeiden pe- rustamisvaiheessa tehtyjä todellisia harvennuksia, joissa ensisijaisesti tasoitettiin puuston ryhmittäi- syyttä sekä sen

Jos kuviolla ei ollut tehty toimenpiteitä suunnittelukaudella, mutta kasvatettuja puustotietoja ei silti voitu hyväksyä, tulkittiin puusto visuaalisesti ilmakuvalta kuten

Olganlehtikuusen LP-taimien silmut muodostui- vat käsittelyjakson lopussa, mutta vertailutaimien silmut eivät kaikki ehtineet muodostua syksyn ai- kana.. Vaikka LP-taimien läpimitta

Metsäntutkimuslaitoksen ja Suomen Metsätieteellisen Seuran yhdessä julkaise- mat tutkimussarjat, Metsätieteen aikakauskirja ja Silva Fennica ovat ensimmäisten

Itkonen suhtau- tuu hyvin pidättyen myös siihen ajatukseen, että Suomen alueella olisi tapahtunut balt- tilaiskosketuksia, vaikkei hän tätä mahdol- lisuutta täysin