• Ei tuloksia

M Metsätieteen aikakauskirja muutoksessa

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "M Metsätieteen aikakauskirja muutoksessa"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

137

Metsätieteen

aikakauskirja

p ä ä t o i m i t t a j a l t a

Metsätieteen aikakauskirja muutoksessa

M

etsätieteen aikakauskirjan edeltäjä, Folia Forestalia, syntyi Metsäntutkimuslaitokseen (Metla) vuonna 1963 metsä- ekonomian professorin Lauri Heikinheimon aloitteesta. Silloin haluttiin uudella offsetpainomenetelmällä levittää uusinta tietoa käyttäjille ilman vanhan painotekniikan aiheuttamaa viipymistä.

Vuosikymmenien ajan Metsäntutkimuslaitoksessa tehty tutki-

mus julkaistiin laitoksen omissa sarjoissa ja yliopiston tutkijoiden tulokset Suomen Metsätieteellisen Seuran sarjoissa. Metsätieteellinen Seura aloitti tutkimuksen jul- kaisemisen perustamallaan sarjalla Acta Forestalia Fennica vuonna 1913.

Metsäntutkimusta julkaistiin myös ulkomaisissa tiedelehdissä ja ongelmana oli, etteivät laitosten erilliset sarjat pystyneet saavuttamaan näkyvää asemaa tutkimuk- sen kansainvälistyvässä kentässä. Niinpä 1980-luvulta alkaen haettiin keinoja Met- lan ja yliopiston metsäntutkimustoimintojen ja muunkin yhteistyön parantamiseen.

Julkaisuyhteistyöstä muodostui yksi tärkeimmistä yhteistyön välineistä. Vuonna 1994 Metla ja Metsätieteellinen Seura yliopistojen metsälaitosten edustajana laativat yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena oli vahvistaa suomalaisen metsäntutki- muksen kansainvälistä näkyvyyttä ja parantaa tutkimuksen tieteellistä laatua. Sopi- mukseen kuului, että osapuolten julkaisutoiminnat yhdistettiin yhteisiin sarjoihin, kansainväliseksi kehitettävään Silva Fennica -sarjaan ja kotimaiseen Metsätieteen aikakauskirja -sarjaan.

Sarjojen toimitustyön tavoitteena oli alusta alkaen julkaistavan tutkimuksen laadun varmentaminen, minkä perusteella Silva Fennica saavutti aseman kansain- välisenä tiedesarjana ja Metsätieteen aikakauskirja kotimaisena metsäalan yhteisenä tutkimussarjana. Sähköinen julkaiseminen on ollut yksi tärkeimpiä kehityshankkei- ta ja digitaalisia mahdollisuuksia hyödyntäen suomalaiset metsäsarjat ovat olleet myös open access -julkaisutoiminnan maailmanpioneereja. Kun yhteistyö ulottui myös väitöskirjasarjan julkaisemiseen, organisaatioiden yhteistyöstä ja tiedon-

(2)

138

Metsätieteen aikakauskirja3–4/2016 Päätoimittajalta

kulusta kehittyi kiinteämpää kuin se oli ollut koskaan aikaisemmin. Rahoituksen näkökulmastakin toiminta on ollut osapuolten kannalta vaikuttavaa. Voimavarojen yhdistämisellä on luotu laaja tieteellinen verkosto, saatu maailmanluokan näkyvyyt- tä ja yhteyksiä. Huolimatta toiminnan voimakkaasta kehittämisestä, kustannustaso on jatkuvasti kuitenkin pysynyt edullisena.

Tutkimusorganisaatiot ovat olleet voimakkaan kehitystyön ja muutoksen kohteena jo vuosia. Resursseja on jatkuvasti kiristetty ja organisaatioiden strategiaa on muu- tettu. Suurin muutos tutkimuslaitoksiin kohdistuvana on ollut Metlan yhdistämi- nen Maatalouden Tutkimuskeskuksen ja Riista- ja Kalatalouden Tutkimuslaitoksen kanssa Luonnonvarakeskukseksi (Luke) ja samalla organisaation rahoitusstrategian muuttaminen siten, että toiminnan resursseista jatkuvasti enemmän edellytetään saatavan maksavilta asiakkailta. Jostain syystä tässä muuttuneessa tilanteessa Luon- nonvarakeskuksessa ei nähty Luken ja Metsätieteellisen Seuran kautta tapahtuvaa yliopistojen välistä yhteistyötä tarpeellisena. Yli 20 vuotta toiminnan perustana ollutta metsäntutkimuksen julkaisuyhteistyötä ei jatkettu vaan se loppuu vuoden 2017 alusta.

Sopimuksen päättymisestä seuraa metsätieteellisten sarjojen siirtyminen Suomen Metsätieteellisen Seuran vastuulle. Vuodesta 2017 alkaen Luonnonvarakeskus ei ole osapuolena julkaisuyhteistyössä ja tutkimuslaitoksen kautta järjestetyt toimi- tusresurssit loppuvat.

Rahoituksen niukkenemisen takia Metsätieteen aikakauskirja luopuu paperi- niteiden tekemisestä ja sarjan tilausjärjestelmä lopetetaan. Sarja siirtyy toteutetta- vaksi digitaalisena vastaavalla tavalla kuin Silva Fennica. Metsätieteellinen Seura antaa tietoja sarjan tulevasta toiminnasta kunhan sarjan uudet järjestelmät saadaan toimiviksi tammikuun 2017 aikana. Metsätieteen aikakauskirja toivottaa uudet käsikirjoitukset tervetulleiksi sarjassa julkaistavaksi.

Metsätieteen aikakauskirjan toimitus kiittää julkaisun tekemiseen osallistuneita kirjoittajia, tarkastajia ja lukijoitaan kuluneista vuosista. Toivomme, että muutoksis- ta huolimatta suomalaiselle metsäntutkimukselle tärkeät sarjat säilyvät ja ne tuovat tulevina vuosina uutta tietoa metsä- ja luonnonvara-alan käyttöön.

Eeva Korpilahti

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Modelling the abundance and temporal variation in the production of bilberry (Vaccinium myrtillus L.) in Finnish mineral soil forests.. This correction was posted on the Silva

The needle putrescine concentration has been used success- fully for estimating potassium deficiency limits in Scots pine (acute potassium deficiency K < 3.5 mg/g dw) and has

We then outline the mechanistic Munch theory of carbon translocation and formulate a simpler mechanistic model of allocation in three stages: for a simple plant without stem, for a

Quantitative classification of species and sample plots showed that some specialized species (Xylechinus pilosus, Cryphalus saltuarius, Polygraphus poligraphus and P. subopacus)

Seven of the traits (tree height, stem diameter, crown width, Pilodyn value, branch diameter, branch angle and branch number) were objectively measured, whereas three traits

Also the effect of the potassium sources of different solubility on needle potassium and polyamine concentrations are compared in order to find out if the usually weaker response

Suomessa on aikakauskirjallisuudessa 1 y.m. usein lausuttu mielipiteitä kuusen suhtautumisesta metsäkasvillisuusyhdyskuntiin, ja kulojen, kas- keamisen, hakkuiden ja muiden

Itävallassa alettiin noin 50 vuotta sitten kiinnittää enemmälti huomiota pajuteollisuuteen ja pajun viljelykseen. Maahan tuotiin aikaisemmin Rans- kasta ja Saksasta suuret määrät