• Ei tuloksia

T Metsätieteen aikakauskirjaverkkojulkaisuksi

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "T Metsätieteen aikakauskirjaverkkojulkaisuksi"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Savonen Paakkuihin kylvettyjen kuusen siementen stratifiointi: ...

3

p ä ä t o i m i t t a j a l t a

Metsätieteen aikakauskirja verkkojulkaisuksi

T

ietotekniikan käsitteiden mukaan kirjoitus on fyy- sisesti havaittava koodattu merkkijono. Se voidaan esittää myöskin sähköisesti joko analogisena tai digitaa- lisena. Digitaalinen tieto esitetään binäärinumeroina (0 ja 1) eli bitteinä, jotka muodostavat jonoja. Teknisesti on helpointa ja luotettavinta havaita kaksi suureen tilaa;

sähköä ja ei sähköä, ja muodostaa siten bittejä jonoksi.

Myös kuvat voidaan muuttaa binäärinumeroiksi. Teknii- kan kehittyminen on tehnyt mahdolliseksi ja käyttäjälle helpommaksi yhä suurempien tietomäärien sähköisen käsittelyn. Tiedon välittäminen sähköisessä muodossa on viime vuosina lisääntynyt nopeasti. Internet on maail- manlaajuinen avoin tietoverkko, joka kytkee tietokoneet toisiinsa. Internetin World Wide Web (WWW)-tekniikka

loi helppokäyttöisyydellään tietoverkon kautta saatavan tiedon räjähdysmäisen kasvun. Maailmassa olevien Internet-liittymien määrän arvioidaan olevan noin 50 miljoonaa ja lähestyvän 100 miljoonaa vuosisadan vaihteessa.

Metsäntutkimuslaitoksen ja Suomen Metsätieteellisen Seuran julkaisemien tutki- mussarjojen sisällysluettelot ja tiivistelmät ovat olleet saatavissa Internetin kautta vuodesta 1995 alkaen. Käynnit julkaisusarjojen www-sivuilla ovat lisääntyneet vuosittain. Viime vuoden aikana tiedonhakijoista puolet on ollut kotimaasta ja puolet ulkomailta. Ulkomaisia tiedon hakijoita on ollut kuukausitain noin 50 maas- ta. Yhteydet on otettu useimmiten yliopistojen ja tutkimuslaitosten tietokoneiden kautta. Kotimaiset www-sivujen lukijat ovat olleet yliopistoista, oppilaitoksista, kouluista, kirjastoista, metsäalan organisaatioista ja melko lukuisasti myöskin yksityisiä tietokoneiden käyttäjiä.

Metsätieteen aikakauskirja aloittaa kokonaisten niteiden julkaisemisen Internet- verkon kautta numerosta 1/98 alkaen. Koejakson aikana vuoden 1998 verkkoversio on luettavissa korvauksetta. Numerot ovat identtisiä paperijulkaisun kanssa, joiden julkaiseminen jatkuu normaalisti. Metsätieteen aikakauskirja löytyy verkon osoit-

Metsätieteen

aikakauskirja

(2)

Metsätieteen aikakauskirja 1/1998 Päätoimittajalta

4

teesta: http://www.metla.fi/aikakauskirja. Artikkelit ovat PDF-tiedostoina, joita voi lukea ilmaiseksi jaettavan Adobe Acrobat Reader -ohjelman avulla. Sen voi ladata osoitteesta http://www.adobe.com/.

Metsäntutkimuslaitoksen ja Suomen Metsätieteellisen Seuran yhdessä julkaise- mat tutkimussarjat, Metsätieteen aikakauskirja ja Silva Fennica ovat ensimmäisten metsätieteellisten sarjojen joukossa, jotka ilmestyvät Internetin kautta. Tieteellisten sarjojen sähköisen julkaisemisen muoto ja toimitusperiaatteet ovat vasta muotou- tumassa. Toivomme lukijoiden kokemuksia ja mielipiteitä sähköisen julkaisun ominaisuuksista ja käytettävyydestä. Kommentteja voit lähettää toimituksen säh- köpostin osoitteeseen silva.fennica@metla.fi. Mielipiteet ovat meille arvokkaita sähköisen Metsätieteen aikakauskirjan kehittämisessä.

Toivotamme lukijat tervetulleiksi tietoverkon kautta Metsätieteen aikakauskirjan sivuille.

Eeva Korpilahti

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Ensimmäiset harvennukset olivat kokeiden pe- rustamisvaiheessa tehtyjä todellisia harvennuksia, joissa ensisijaisesti tasoitettiin puuston ryhmittäi- syyttä sekä sen

Jos kuviolla ei ollut tehty toimenpiteitä suunnittelukaudella, mutta kasvatettuja puustotietoja ei silti voitu hyväksyä, tulkittiin puusto visuaalisesti ilmakuvalta kuten

Olganlehtikuusen LP-taimien silmut muodostui- vat käsittelyjakson lopussa, mutta vertailutaimien silmut eivät kaikki ehtineet muodostua syksyn ai- kana.. Vaikka LP-taimien läpimitta

Vuorovaikutteinen heuristinen optimointi yksi- tyismetsien suunnittelussa.. Folia Forestalia – Metsätieteen aikakauskirja 1996(3):

Opetustaulukon perusteella Itä-Suomen yliopiston historia- ja maantieteiden laitoksen sekä metsätieteen osaston, Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen,

Suomen metsien kasvu oli ennen sotaa vain 4 % pienempi kuin Ruotsin, mutta sodan jälkeen Suomi jäi 14 % Ruotsista jälkeen.. Keskimäärin maan asukasta kohden metsien kasvun määrä

Kuivuusasteesta riippuvainen puutavaran paino vaikuttaa kuormausaikaan siten, että tuoreen ja painavan tavaran lastaukseen kuluu huomattavasti enemmän aikaa kuin kuivan

Sillä paitsi sitä, että edellä ku vatunlainen vedättäminen lähentelee eläinrääkkäystä, jos siihen samalla liit tyy hevosen kurittamista, se on jopa tapauksessa