Viinakysymys · DIGI

Jo on edellä

tässä

kirjoituksessa muu- tamin

sanoin

^mainittu

siitä

^asemasta,

mikä

kansakoulu»

opettajilla on yh^

teiskuunassa, ^jonka

lisäksi

otamme tä-

hän

mielä muutamia

esimerkkiä.

^Opet

taja ei

esim.

^kelpaa

^mihinkään

^kunnan

Mirkoihin,joissa, jos niitä joutaisi toi mittamaan

möisi

^jotakin

ansaita.

^Ia

mistä syystä? Siitä yksinkertaisesta syystä, että

hän

^on

kansakouluu

^opet

taja.

Menköön hän ^kunnan kokouksia sakin

^jotakin ääntämään niin »vasta taan: opettaja on niin mähäpaltkainen mirkamies, ettei

hänen äänensä

^kun

nassa

^{kuulu (palkan} lvähyys on tie- tysti

hänen

oma syynsä). Ia

samoin

kun kunnan,on opettaja

maltiollisissa- kin

piirissä eroitettu

oikeaksi

^paarias-

luokaksi. Maan

maltiopäimille

heillä

ei ole

osaa

^{ei arpaa.}

^Kun

^eimät

he somctlu

talonpojan-, pormarin- ja

pap-

pis-säätyyn,^sitä

»vähemmin he soluel-

aatelis-säätyyn.

Jääkööt he siis

edustamatta.

Maan eihän

^{tuo ole}

kummaa kansakoulun

opettajille, koska Seminarinkaan opettajilla ei ole kuu- ma kuulua

mihinkään

^säätyyn.

Loppupäätökseksitästä kyhäelmästäm- me johdamme

sen,

että

kansakoulun

opettajain elot ja palkat _omatpiakkoon parannettamat, jos on mieli

kansakou-

lun

asian maassamme

^menestyä/

^Olem-

me makuutetut siitä,että, jos tämä

asia

tulee

hallituksemme

huomattamaksi,

se

on yhtä »valmis parantamaan

kansa

koulun opettajain

asemaa,

kun

useasti

muidenkin »virkamiesten palkkojanosta- maan.

Eihän —

maittanee joku

—

litus moi tätä

asiaa

auttaa hymällä-

hal kään tahdollaan, _kun

maa on köyhä,

joka ei jaksa kustantaa .kallispalkkaisia opettajita.

Me

Maitamme ^mastaan, että

se

^{maa, joka}

hirmittämät summat tuhlaa »vuosittain

ulkomaalta tuotamiin ylellisyys

tamaroihin

ja nauttiimiljoo- nia kannuja »vuoteen oman maan

myr-

kyttämää miinaa,

se

^maa

^maan

^jaksaa

kustantaa itselleen

simistystä, jos

tah

too,

kun se

^miclä

^{onkin huokealla} saa

lamana.

Ia eihän

tämä ajattelema

Suomen kansa surekkaan

»varojaan kus-

tantaissaan

^simistystä

itselleen

^ja

omaksi

hymäkseen(sitä

»vähemmin tahtonee riihtä

tappaman,härjän

suuta

kiiuui sitoa), koska

se

^on

nurisematta

ylläpitänyt yli

seitsemän sataa

^»vuotta

maassamme

^mie-

raskielisintätin

simistystä.

Siinä

toimossa,

että tämä asia,

sa-

moin kun koko

kansakoulu-asetuksen

^mo-

ninkohdin sopimattomuus, otettaisi

^tule-

milla maltiopäimillä keskusteltalvaksi, pyydämme jättää tämän kyhäelmämme

ajatteleman yleisön

tarkastettamaksi.

—en.

OM-Smmi

ilmestyy tulevana vuonna ^1877,

yksi numero ^joka lauantai, samalla tarkoituksella ^kuin tähän ^asti. —

Jokainen Suomalainen tietää kuinka tärkeä tuleva vuosi ^on

Suomen ^maalle. Valtiopäivillä, jotka lohta ^vuoden alussa ^alkavat,

tulee keskusteltavaksi jaepäilemättä päätettäväksikin monta Suomen maan ^{ja Suomen} kansan ^sisimpiä

oloja koskevaa asiaa. ^{"Keski Sno-}

mi" tulee näiltä valtiopäiviltä an- tamaan oman kirjeenvaihtajansa kautta selviä ja tarkkoja tietoja.

Kotimaiset ja paitkatuunalliset

asiat ^ja uutiset on "Kesli-Suomi"

tarkalla silmällä seuraava.

Ulkomaan kuulumisista ^on lehti

— varsinkin jos,niinkuin on ^syytä pelätä, ajaksi tav'onnut sota ^jäl-

leen alkaa — antava tarkat tie- dot omien lennätin-sanomien ^kautta.

Erityisiä lirjeen-vaihtajia on lehti onnistunut saamaan ^{sekä toti-}

että ^vieläpä ulkomaallakin; erittäin mainitsemme, että Amerikassa ^ole-

va maanmiehemme ^{—der— nen ou}

luvannut "Keski-Suomea" yhä

muistaa arvoisilla jahupaisilla kir- joituksillaan.

Kansatieteellisiä kertomuksia ^tulee lehdessä olemaan kuten tähän ^asti.

Kaunokirjallinen ssasto, — _joka

ou sisältävä sekä alkuperäisiä että käannetyitä Uuteloita ja kertomuk-

sia — _{alkaa Jonas Nen liitetyllä}

untelolla: Aaveiden Niiliä.

TarpeenHmukaan ilmestyy lehti

suuremmassa muodossaan.

Lehden ^mielipide Suomalaisuu-

den asiassa ^{on tunnettu.}

Tilaushinta on Hywiislyliissä

Herrain ^{Weilin ja Göösin kirja-}

kaupassa:

Koto Vuodelta ⁵ m.

Kolmelta ^{neljiinn. 3} m. 75 p.

Puolella ^{vuodelta 2 m. 50 p.}

Neljännekseltä 1 m. 35 p.

Maamme postikonttoreissa tulee

hinnalle lisäksi tavalliset' ^postimak- sut. Itsityisiii numeroita ^myydään 15 pennistä Weilin ^ja Göös'in ^kirja- kaupassa, mihin ^myöskin lehteen otettawalsi ^yksityisiä ilmoituksia saa-

daan jättää 10 pennistä pieneltä riwiltii.

Jyväskylässä 1 p. Joulukuuta

1876.

K. I. ^{Gummerus. Hj. Sandelin.}

H. F. Helminen.

tammen

tehtaissa

^on

^pysytetty

^»voi-

massa. ^Itse

^lain

säädännössä

^{on ta-}

pahtunut"

muutoksia

^ja

sen muoksi

^ou

uusia »viina-asetuksia

^{annettu w:na}

1865,

1867, 1868,1870 ja 1873

sekä

muutamia pienempiä selityksiä

niihin

tuon tuostakin.

Noin puolitoista muotta

sitte

^syntyi

muutamissa maamme naisissa

^into

^nos

taa

sota ^miinaa

^{»vastaan. Päämajas-}

tslla oli sijansa

tässä

^{Iymäskylänkau-}

pungissa.

Ensimmäinen

^sytyke

tähän

intoon on

alkuausa

Amerikasta.

Siellä rupesimat naiset mahan

^{enemmän kuiu}

kaksi

^muotta

sitte

^käymään

sotaa

^päih-

dyttämiä juomia _»vastaan.

He

^ko-

koontuilvat

suuriin

joukkoihin, kulki- mat kroubista

toiseen

^{ja lauloimat,}

kokien

sillä

lailla pehmittää juomari»

raukan sydäntä. Kuinka paljon hymää tästä

heidän liikkeestänsä

^{oli,emme tie-}

dä, »vaan

poliisi

kuuluu

sekaantuneen asiaan

ja estäneen

senlaiset seuruet

^kvl

jeksimasta. Sen ^perästä syntyi Nuot-

siSsa

^myöskinliikkeitä lviiuaa ^»vastaan, mutta säädyllisemmällä ja järjellisen»»

malla lamalla kuin Amerikan »vapaissa

naisissa. —

Iymäskylässä kyhättiin ko- koou anomuskirja

lähetetlämäksi Hänen

Mhäisyydellensä kenraali

- kulveruöörllle

ja

sen

alle koottiinnimiä,joita kaikkiaan kuuluu tulleen ^1560, johon joukkoon myös

seminarin

naisoppilaat

saamat kunnian kuulua.

Kcnraalikumcruöörille jätetty

anomus

kirja kuuluu

suomennettuna

^näin:

»Lujasti luottaen

Teidän

ylhäisyy-

tenne

hartaasen ^huoleenne isänmaatam-

mekohtaan,

rohkenemme

allekirjoittaneet sylvimmiissä nöyryydessä Mäntyä Tei- dän Ilhiiisyyteenne sydämellisesti ru- koillen apua

sitä

^{kurjuutta»vastaan, jo-}

hon

mäkemien juomien lväärinkäyttämi- nen on majottamaisillaan maatamme.

Juopumus kuluttaa

kansan

^clinmoi-

mat ja

hälvittää sen

siimeellisyyden,

sen

Jumalan

^{pelmon ja}

totuudellisuuden.

Lukemattomat perheet on tämä pahe jo niienythiilviöön;yhteiskunnanperustukset lvapiseivat ja koko

isänmaa huokaa ras-

kaasti

enentymän turmion kuorman

alla.

Suomen kansan henkiset ^»voimat

^omat

lvielä kehittymättömät ^ja

senmuokfi

^ei

se

woi torjua päällänsä ulkoapäin tu- lemia, pahoja haluja

herättämiä kiusa- uksia.

Kansanmalistus,jonka

eduksi ^ny-

kyään

maassamme

innokkaasti työtsen- nellään, tulee epäilemättä

tulelvaisuuc dessa

^olemaan

mannin mälemäiu

^juo-

mien

ylellisyydennautinnon »vastusta- ja;mutta ennenkuin tämän uuden

»va- listuksen

^tyllvämät

siemenet ehtimät

^itää

ja lypsyä, on

huonot halut

^{jo juurtu-}

neet ja kasmaneet

kansan

^perikatoon

lvielväksi, jos ei

sitä

ennen pikaista ja lvailuttamaa apua

saada.

Toimoen Teidän ylhäisyytenne

suo-

siollisesti ^kuuleman suuren hädän syn-

nyttämän »valituksemme, uskallamme täten nöyrimmästipyytää Teidän

Ul-

häisyytenne

suosiollisesti

ryhtymään jo

honkin ^korkeasti malistuueesen

^{ja te-}

hokkaasfn

^toimeen, jonka kautta mäke- mien juomien määrinkäyttämincn

tulisi laillisesti

^estetyksi

^rakkaassa isänmaas- samme".

Tänlauien

^on auomuskirja.

H. ^I.

lenraalikulvernööri

ou rumennut kuu-

lustelemaan kulvernööreiltä maassa

^ja

uc taas

alhcusimmilta »virastoilta

^mie- lipiteitä

maassa _sekä

onko todella maan turmioa tuottamaa »kurjuutta" sytynyt mäkemien juomien

tähden

^{ja josko}

huo

laa

koto isänmaa

^raskaasti

"sentähden.

Koulu-ylihallitus on kyllä tehnyt

teh-

tämänsä,

maan

ei mitään ole

sitten

^kuu-

lunut.

Tosin hoetaan sen

^komitean,

joka nytistuu

tuumimassa

»virkamies- ten palkkojen parannusta, kajooman kansakoulu-opettajaiuliupalkkoihin,_Maan tuo on meille, takasaloisille, _tietämä- töin. Me

maan

^pelkäämme

_komitean

tointen

ulottuman

maltiou

»varsinaisiin

»virkamiehiin,

(niinkuu rautatien pallve-

lioihin,

metsäherroihin, henkiherroihin, ruuuun-lvouteihin,

nimismiehiiu ^y.

^»n.

eikä

kansakouluu

^opettajainpalkkoihin).

Ia

lvaikkapa komitea tätäkin

asiaa kuinka

^edustaisi,niin

eihän sille

^liene

haitaksi

tästä puhuminen.

Kuten tietään, _on

siitä

^{jo kymmen-}

kunta

^muotta, kun opetta-

jain palkka

suunniteltiin.

^{Silloinmää-}

rättiin »valtionapua 400 markkaa kulle- kin naiskoululle ja 600 markkaa kulle- kin poika

-

_koululle.

_Ehdotus ^—

_niin

olemme

kuulleet

^puhuttaman

—

sanotaan

olleen

se,

että kuntain

olisi tähän lifät-

tälvä toinen mokoma, joten nais-opet- tajain palkat

tulisi

olemaan 800 ^ja mies-opettajain 1,200 markkaa, paitsi noita Ann.

asetuksen säätämiä

^pieniä

etuja, ^{jotka olvat}

ehtona

»valtion amun

saamiseen:

ruoka ja laidun muutamalle lehmälle,

mähintään kaksi

^{eli kolmetyn-}

nyrin alaa malmista peltoa,

asunto- huoneet

tarpeellisinehuonekaluineen,_lva- lo,

lämmin

ja puolet oppilasten

sisään

kirjoitus-rahoista. Että koulujen joh- tokunnat ei ole

katsoneet melmollisuu- dekseen

näitä etuja opettajille toimittaa,

sen

tietää jokainen.

Asetuksen sanat ^noi-

den pienten etujen

suhteen —

_yksinpä

»valtionkin puolelta koululle »valtion

apua etsiessä —

omat

ainoastaan kuol- leena

puustamina.

Ia

jos palkat oli-

sikin

säädetty yllämainittuun malliin, joka on

suunniteltu

kymmenen »vuotta takaperin, milloin elämän tarpeet,

ai-

nakin

maanmiehen

^{tamara, oliwat}

hin-

nalleen puolta huokeammat, _{omat ne} nykyisenä kalliina aikana riittämättömät.

Opettajain palkat

—

siihen useassa

^pai-

kassa

luettuna nekin pienet edut, joita paikoin on

olemassa —

_{olvatnykyään:}

naisilla

noin 6—Boo ja

miehillä

^800—

1000 markkaan. Pidä,

huudetaan

^tä-

hän,

onhan

^{paikkoja, joissa on ovetta»}

jäin palkat

1200 markkaakin

^ja

sen ^li«

saksi

^mielä

asunto

ja lämmin. No^niin,

onhan

^muutamia

tämmöisiäkin

^onnen

poikia,

maan

niillä onkin kunnia elää kaupungeissa,

tehtaissa tahi suurem-

missa liikepaikoissa

maalla,»vaan mitä 010

tämmöisissä ^{paikoissa maksaa,} se

jääköön

sanomatta.

^{Kas, nämä omat}

palkat, jotka piisaamat!

Nämä

olvat palkat työntekiöille,joiden toimella lie- nee etemin sija

kansamme

simistyksessä, työmiehille, jotka

saalvat ^kunnian uh-

rata

ruumiinsa

^ja

henkensä

^»voimat

isän-

maansa

^hymäksi.

^Että

^tämä

^uhraami-

nen, mitä ainakin

edellisiin

^{tulee, on}

totuus,

sen

tuutee tämän kirjoittaja,

sa-

moin kun moni muukiu,

liian

hymin.

Niinhän —

sitä

^kuullaan

usein sanot-

taman

—

_pitää tekemänkin,

herttaista- han

^on

uhrata »voimansa isänmaan eduksi;

työtä pitää tekemän

rakkaudesta eikä ollenkaan panna

kysymykseen ^palk-

kaa,

^tulipa

sitä

^{mikä hymänsä.}

Niin-

hän se

^onkin

asiaa katsottuna

^muodol-

liselta ^puolelta,

^maan

asian

toinen puoli on

se,

että

tällä

rakkauden palmeluk-

sella ei kuitenkaan tahdo elää henki

kurja, jakun,mitä

useasti nähdään

^ja

kuullaan,ei muutkaan

tässä maailmassa tahdo ^liian

pitkään työskennellä rak

kaudesta, »vaan palkasta, luottaen sii- hen

totuuteen että työmies on palk-

lansa ^ansainnut,

ⁿⁱⁱⁿ

miksi

^tämmöistä

uhrausta

»vaaditaan ainoastaan

kansa-

koulun opettajalta, jolla myöskin omat

inhimilliset »vaatimukset? —

_{Oli mi-}

ten oli,

sanonee

joku, kyllä niillä pal- koilla toimeen tulee. Se on

maan sitä

malitus »Virttä, jota

tamallisesti

^kuul-

laan

kaikkien »virkamiesten meisaalvan

tuloistaan. Olkoon niin,

maan

ennen kuiu

täniäu

^sanojan

rauhaan heitämme mainitsemme

^muutamia

tosi-asioita.

^Aja-

tellaanpa opettaja, jolla on tuo hymä palkka 1000 markkaa. Mitä

maksaa hänelle

^{tuo opettajanarmo, jonka no-}

jalla

hänelle

^ou

tuhannen

markan muo- sipalkka? Jonkin

»verran

tietysti mak-

saa

^jo

ne alkeisticdot,

joita maaditaan

Seminariin ftääsemiseen.

^{Entäpäs 010}

Seminarissa, mielii sekin

jotakin mat- (Lähetetty)

Asia, josta joskus tiu^puhuttu. on ^jo eiznen-

Eräs

epäkohta, jonka parantamisesta jo »väliin on

sanomalehdissä

^ollut

esi-

tyksiä

—

ehkä

^kyllä

^'kuuroille

^törmille

— olisi

nykyään lvaltiopäimlä odotel-

lessa

^otettamatnumittamaksi,edes.erä- maan ukkojenkesken, koska ei tielle mi- tään

komiteaa laadittu

tekemään tästä

asiasta

^esitystä tulemille »valtiopäimille.

Tämä

paranncttama epäkohta

olisi — hirmenueelö

^maan

^näin

»vähäpätöistä

asiaa

^ottaa

^puheeksi— kansakoulun

^opetta-

jain tukala

asema heidän

^{peräti pielien}

palkkansa suhteen, joka

sietäisi ^pikaista

parannusta, jos ou

toimoa kansakoulu- asian maassamme

^edistyä.

^Johan

^tästä

asiasta,

tuumannee

suosiollinen

^lukia,

onkoulu-ylihaiitus ^tehnytesityksen

Kei-

sarilliselle Senaatille. Niinpä onkin.

Wiinakysymys.

I.

Tuslin mikään maailmassa

^on

niin

paljon kuin päihdyttälvät juomat auta nut

lainlaatioille sekä ^muille

miettimistä.

Tietääksemme

^{ei minkään}

asian tähden Suomessakaan

ole annettu lliin monta

Armollista asetusta

ja julistusta

sekä

Mytsiä ^ja selityksenselityksiä

kuiu lvii

»aan.

Maamme eusimmäisillä

maltiopäimil- lä

oli wiinan-walmistus

^{kylymys ja}

tetty säätyjen

mietittälvälsi.

^Säädyillä

oli

edessään

^tästä

malttamattomasta

pahasta

taksi

tietä »valittamana: antaa

entisen totitarwis-wiinan »valmistuksen olla umnhoillaau ^tahi

^antaa

^wiinan lvallnistuksen

yksinomaisesti

tehtaille.

Säädyt

walitsiwat ^lviimeksi

^nimitetyn

tien. Ia samaa

^{tolaa on}

^se

^käynyt

kaikilla ftaltiopäimM: miinan »valmis

saa. Oltuaan

neljä muotta

—

_{jos on}

onnistunut

sillä

^{pääfemääu}

—

tuossa KeskiSuomen

pääkaupungissa,^Iymäs- kylässä, jossa elämä ei ole juuri lei- kin tekoa, _on

hänelle

tarkasti eläenkart- tunut (siihen kun

luetaan

^kirjat

y.

m.

mitä

Seminarissa ollessa

^{tarmitsee) tuo}

pienoinen melka:

mähiutään

¹⁰⁰⁰

tahi

1500 markkaa.

Tällä

nätillä »velka-

summalla

^on

hän

^päässyt

ansaitsemaan

1000 markkaa

»vuoteensa.

^{Tästä tu-}

hannesta

markasta on

häucu

^rumetta-

lva elämään aikana, jolloin moi naula

maksaa ^»vaan »vähän

yli yhden markan

samoin

kun jymäkaftpllkin. Tästä pi-

täisi hänen

^käydä säädyllisissä maat- teis^a, ainakin chyeissä ja puhtaissa, tästä pitäisi

hänen

^joka

muosi lisätä

kirjallisuuttaan, jota

monissa aineissa

opettaessaan

hän

mälttämättömästitar-

mitsee, kuiu myöskin miljellä

sanoma-

kirjallisuutta,^ jw tästä

samasta tuhau-

nesta markasta

olisi hänen maksettama

joka

muosi metkansa

^{korot ja}

osa

^pää-

omaakin, jos mielii »välttää

uloshak-

ua,"minka

seurauksena olisi rehellinen konkurssi. Johdettakoon

^tästä kysymys:

riittääkö tämä palkka tulla toimeen

ny-

kyisenä kallina aikana?

Vastaus

on

seuraama:

riittää tämä palkka jossakin määrin yksinäisille miehelle,»vaan ei

hä- nellekään,

jos mielii

»velkansa ^maksaa,

ja elää

muun

^maailman taivalla,"

eikä

hänkään

^moi

komin suuria uhrauk- sia »vuosittain tehdä

kirjallisuutensalaa- jentamiseksi. Waan mitenkäs ou nii- den

kanssa

joille toteutuu tuo

manha lause: ^ei

^ole

ihmisen

hymä yksinänsä olla?"

He

kun tulemat

kaksinaisiksi,

^niin,

sitä

myöten kuin »vuodet mieree, moi perhekin

kasmaa,

^ja

silloin

astuu köy hyys ja pnutos talon jokapäimäiseksi

»vieraaksi.

^Silloin,jos mielii elää mel- toja lisäämättä, _täytyy

tehdä

^joka-

päimäinen

elämä

niin Spartalaiseksi

kuin mahdollista s.

^o.

täytyy

kieltää it-

seltään

ja perheeltään tarpeeksi hymää ramintoakin,kirjallisuudeu »viljelemisestä ja muista elämän tarpeista ei puhetta- kaan.

Waan seuraus

^tästä, että ei ole maraa kirjallisuuteen, on

mahinke

^ei

ainoastaan itselleen

opettajalle,

»vaan koko

^maalle.

Sillä

kirjallisuutta kun ei ole, on opettajan

mahdoton

^pysyäaika-

kautensa

^rinnalla

tiedoissa

^ja

^taidoissa,

maikka niistä

seuraa

opetuksen onnis- tuminen. Kirjallisuudetta ou

siis

^opet<

tajan

seisominen ^aineissa samalla

^kan-

nallaan tahi »voisipa »vielä

mennä _ta- kaperinkin ja opetus tuleenäin olemaan yksi-muotoista, josta on

»vahiuko

^kou-

lulle. Vieläpä tästä puutteellisesta elä- mästä

seuraa ^toinenkin

^{mahinko, joka}

myöskin on kouluille tuntuma. Tämä

mahinko

^on

se,

että opettaja, kun aina on raskautettu

taloudellisista ^murheista

(murheella perheensä

elättämiscstä as-

tuu

luokkaan, murheella

^{luokasta köy-}

hään

^{kotiinsa), käy}

hän

opetuksessaan- kin

alakuloiseksi,

hengettömäksi ja elot- tomaksi, _maikka

henki se

^{on, jonka}

^vi-

täisi

^opetuskin

elämäksi tehdä.

^Sillä

tietty on,että

toisella ^innolla

^{tekee työ-}

tään

se

^ihminen,jolla onriittämä palkka ja toimeen tulo,

toisella se,

jota alitui- nen köyhyys ja puute

painaa. Woi-

pipa, opettajain

aseman

^näin

^ollessa,

seurata sekin

^pieni

»vahinko

^{että opet-}

tajat

luopumat

pois ammatistaan ja rupeamat »vapaampiin toimiin, joissa

mähcmlnällä huolella ansaitsemat

^lei-

pänsä. ^Vieläpä

—

_{jos tuota}

rohen-

nee mainita

—

_on, paha kyllä,

usean

kansakoulun

opettajankin

kauneuden

^ais-

ti siksi

kehittyliyt,että

hän tahtoisinähdä

siisteyttä

omissakin huoneissaan, _kun

siitä ^kerran luokassakin

^on

ⁿⁱⁱⁿ

^paljon

puuhaa,

totuttaessa siimotonta

^lapsi-

laumaa puhtauteen jasiisteyteen.

Vaan

mcneppäs tätä auttamaan. Opettajan

asunnossa,

jos

siellä

puhtauttakin löy- tynee, ei moi tulla mikään siisteys ja nätteys kysymykseenkään,

sillä

^{ne »vält-}

tämättömät talouskapincet, mitkä jaksaa ostaa (ani

Harmoin

lienee ne johto- kuntien), eimät »voi olla

sitä

^laatua

että ue kauneus- ja siisteystunnet- taliian

kehittäisi.

Toinen yhtä arka ja monen mielestä yhtä »vähäpätöinen

asia

^on

se,

että opettaja muiden

ihmis

ten tamalla

henkensä

»virkistykseksi

ras-

kaan työnsäohessa,ei »voi nauttia,

—

ei

ainakaan

^mitään

parempaa, — _seu-

raelämää,

jossa jotakin

oppisi

ja

kehit-

tyisi,

sillä

^pahalla

omalla tunnolla mie-

tuhka tiheässä hedelmän

kaupftioita jotka myöskentelemät monenmonituisia, meille outoja

hedelmiä.

^{Kapakoidenpal^}

jous meitd

oikein

kummastuttaa, ja

se

ci

suinkaan

^todista

AmcrikalaisiSsa

^erin-

omaista raittiutta, jota muutamat olvat EuropaSsa ottaneet oitcin yliö-

teltaksensa.

Kauppamiehet

saattaa sa-

noa

tässä maassa

oleman ylilMnsä raitista mäleä ja myöskin nuot

kotoiset

juomingit, meidän

maassamme

^illom

lliin talvallisia,omattäällä mcllcintnn- temattomltt. Mutta

maalaiset

^tanpun-

kiin tultuansa,kuin myöslin alhaijclnpi käsityöläisten luokka kaupungeissa, on yhtä juomaria kuin kaikkialla muualla tiu.

Päälliseksi

^{täällä ou enemmän}

sa'

lajuomareita kuin

missään

^munalla.

Juoppous, näetten, pidetään täällä

hä-

peällisempänä kuin meillä,joten oikein hy-

mamaineisen

gentlemanuin ci ikinä

somi

astua julkiseeu kapakkaan, jonka

tähden heidän

^täytyy

keksiä

^satoja

salaisia

^kei-

noja

samlnutlaaksensa

^janoansa.

Nyt olemme saapuneet kapakan edus- talle, ja me

huomaamme sen

ulkapuo<

lella

seinän »vieressä' loitumassa

^puolen

tusinaa

^uueliaita,ryysyistä ja

nälkäisen- näköisiä miehiä. He

^omat lmiltamasti

kaikki nähneet aikoinansa

^{parempia päi-}

wiä,mutta nyt omat nuot

kirotnt

^ko-

»vat ajat" elcttilminä ja

miehet saamat

loikaella

ilohuoneen

ulkopuolella. Siwu«

käytämällä

seisoo kaksi

tomeria kiimaasti keskustellen, ja

heidän kaltaisensa

^mie»

het

^{cimät ole}

harminaisia

^{tämän maan}

kaupungeissa.

Toisella

^on

herramaineu

puku, korkea

hattu

^päässä ja tiiltämä kellon »vitja rinnassa,mutta

hänen hat- tunsa

^ja

takkinsa

^{omatmiu täynnä to-}

mua ja roskaa, ettemme

tarmitse

^cpä<

ella niiden olleen mennä yönämakaus- maattcinatin.

Hänellä

on hymin paha katsanto,

sillä

^molemmat

silmät

^eimät

koskaan

katso samaan

^aikaan

samalle suunnalle. Hän

^{on niitä}

^miehiä,

^joi-

denka elinkeinoja ei kukaan^tunne,mutta jotta kuka hymänsä annaa

tumattomiksi keinoiksi. Päilvän

^aikaan

he

^oleskele-

mat kapakoissa ja pelihuoneissa, mutta

öisiu

kopeloilvat aittoja ja muiden miesteu tasknja.

He

^{olvat joko mää-}

rän-rahan

^teliöitä,

taikka semmoisten

lemittcijiä' ja

he

pakenemat paikasta paik- kaan,

sitä

mukaa kuin tarmis »vaatii.

—

Hänen tomerinsa

on aimau erilaatui»

nen mies.

Hän

^{on eräs} noita rauk- koja, joilla ei ole tarpeeksi älyä eikä oppia

elääksensä

pettuudella jamääryy»

della.

He

^omat olleet kailkiaalla ja koetelleet kaikkea, _mutta

sama huono onni senraa heitä

joka paikkaan.

He

»valittamat

olemansa semmoisia

^onncn>

heittoja, joille on

mahdotointa rchclli«

sellä

työllä mitään ansaita, ja tumat- tomiin

keinoihin he sanoivat olemansa liian rehellisiä. ^Hänellä

on päällänsä ainoastaan

ohkainen

^{paita ja housut,}

muodotoin laaja

hattu

^{päässä ja yhtä}

muodottomat rajasaappaat jalassa. Ka»

det

hän

pitää housujensa

taskuissa

^ja

hauen

^paljaassa

käsimarressaan lM-

möittää nimi

Pat

Gallagher, josta tie- dämme, että mies on

Irlantilaista su-

kuperää ja ou

aikoinansa

ollut meri-

miehenäkin. ^Mäännellcn

sigarrin päätä hampaissansa kaikille suunnille,

hän

tarkkaa

aatoksiinsa

»vaipuneena

toisella korlvallansa tolverinsa

pakinaa. Melin kallistamme konnaamme ja knulemmc kohta, että painamista

»valtio-asioista siinä haastellaan.

Sen kuulemme

koh-

ta,että tuo

herrasmies

^on

mahma

^de- mokraatti ja koettaa kääntää puoleensa

tomeriansa,

joka on yhtä

mahma tasa- maltalainen. Hän selittää

juurtajatsain

Irlantilaiselle demokraattien

jalot micli<

piteet, joka on puhdistajain puolue,"

johonka jokaisen

rehellisen ^micheu

^ja

isänmaan

ystämän on liittyminen.

Hän

osoittaa,kuinka

suuressa »vaarassa tasa-

»valta ou juuri

tähän

aikaan ja kuinka tärkeätä

se

^on,

saada ensi maalissa

^re-

helliset miehet hallituksen

^ohjiin.

^Onko

tämä

tasamaita

^ja

^mapaa

^{maa," kysyy}

hän

kiilvastuen,jossa

likainen,

^ryysyi-

nen neekeri

lähenteleiksen maitoisen ^her- rasmiehen

^{rinnalle, ja}

hirlvenee

^katn-

maunuissakin istua sanan

^puhumatta

hänen »viereensä!" Hän

^{osoittaa,kuinka}

tässä siunatussa maassa

^on

rehelliselle miehelle

^aiman

mahdotoiuta

^{mitään an-}

saita

niin kauan kuin rosmot ^olvatwal>

lan

^päälläMashingtonissa!

Irlantilai-

nen

ei sano ^Grantista

hymää usko.

rastelec

toisen

^luona

se

^{ihminen,jonka}

koti ja

tilaisuus

^{on semmoinen, ettei}

sinne

puutokseu ja miheliäisyydeu ^pe-

sään

^ketään

kehtaa

^käskeä.

Henkisestä

»virkistyksestä pnheen ollessa, mainit- takoon myös

se

^hupainen

^asema,

^mikä

opettajalla on,

kansaan

^nähden,

hän

^kun

on lvirkamics ammatissa, jonka hyöty on lvielä

kansalle

^tuntematon

—

_kansa,

ja ainakin koulun »vastustajat

katsoo häntä semmoiseksi sipulihcrraksi,"

^joka on

suotta

aikojaan kunnan

elättinä

^ja toilvoo että oppilaat

koulussa »väheni- si»uät

^»viiteen toista," miten eräs

py-

kälä

kansakoulu-asetuksessa

^{määrää,jotta}

tuo

mokoma

mestari

saataisiin ^pois kuskatuksi

^kuntaa

rasittamasta. ^Tämän lisäksi

emme »voi olla

mainitsematta

myös sitä, että

suuri

joukko maamme herraswäkeä,(tällä emme tarkoita kaik- kia)maikka näkemät opettajilla oleman

tuhannet »vastukset

^{yksinään moitetta-}

mana, katsoo

kylmämerisellä

halutto-

muudella

kansamme

^simistys

-

_työhön,

ryhtymättä

asiaa

^{auttamaan, maikka}

koko

koulu-asia siihen nukkuisi.

^Täm-

möinen on

asema,

ja päättäköön jokai- nen itse, miten »virkeällä mielellä

tässä

tointaan tekee.

Edellä

kun olemme poikenneet

wähän

ulos aineestamme,tulemme nyt

takaisin

sen taloudelliseen

puoleen ja kysymme, kuinkas on metkojen laita ja kuka ne

lviimen maksaa?

^Sepä

se ^onkin

^kysy-

mys,

johon on maikea »vastata.

Tur- haan haemme tähän

^muuta»vastausta, kui» tämän

ainoan: tehtäköön

^juhlalli-

nen

konkurssi. ^No

^niin,

^waan eihän siihenkään mieluisesti

ryhtyisi, kun

sillä

ei kuiteukaan nykyaikana pääsemeloista niapaaksi. Täytyy

siis

kokea pujotella koko

elämänsä

^aika,

toisilta

^lainaten,

toisille maksaen. Kuoleman kohdattua

^pe-

lastakoon perhe

itsensä konkurssilla

^eli

millä

tahtoo.

^Ia

eihän

ole muuta kei- noa,

tehkööt siis sen.

Vaan jos tä- mänkään tehtyä pääsisi rauhaan,niin

olisi

hywä. Melkojat, kun eimät

saa

pois kaikkea

omaansa,

kiroomat men- nyttä

haudan

symyyteenkin ja tuomit-

sewat

koko tuon opettaja matkueen mii-

meisiksi

syöpäläisiksi, joilta ci koskaan

saa omaansa

^pois.

^{Että näin}

^käynee,

ei liene epäiltämää,

sillä

nyt jo knulee

Pilkkaa

pistettämän opettajain köyhyy- destä ja imattaman meloista, _{joita ei} moida koskaan

maksaa.

Jopa

—

sanone

^joku

—

lasket mies liikoja.

Onhan ⁿⁱⁱⁿ

^kurjia

ihmisiä

muitakin,

esim.

apulaispapit ynnämo- net pienemmät

mirkamiehet,

_joilla ei myöskään ole palkat paljon

suuremmat.

Ia ouhan

opettajilla

kappale

joutaman kesää, jolloin woiwat, jos tahtomat,jo- takin ansaita, ja päälliseksi, jos opet- taja on paikkakunnan mieluinen,

niin hänet

elätetään mapailla

uutimillakin.

Aiman

^niin,

waan mitä ensinnä ^apu- laispappeihin

tulee,niin he,kun jonkuu aikaa palwelewat pieni palkkaisina

apu- laisina, saaniat

omau paikan, jossa woi tulot olla yhtämonta tuhatta,kun

apu- laisella

on ollut satoja. Nähäpalkkai-

silla

^pienillä

wirkamiehillä

^{on taas}

sem-

moinen toimikin, _että

siltä

^{joutaa an-}

saitsemaan ^talvalla

^ja

toisella. lou- taahan — _sanottanee —

opettajat pie-

niin ansioihin, esim.

kirjoittelemaan ^ja muita pieniä

asioita toimittelemaan.

Niin luullaan,

waan sekään

^{tuuma ei}

ei

^lyö

sisään"! sillä

kirjoittaa raskaan työnsä ohessa, ei

hänelle

^{ole woimaa}

eikää aikaa;muut

ihmisten

^pienten

asi-

ain

toimitukset

^{ja ajamiset}

—

_ja

moinpa

kirjoituksetkin

— sa-

hau

^jättää

mieluisesti nurkkasihteercin

^{työksi. Ai}

noa toimo

opettajalle on

se

^{palkan li}

siiys, mikä

seuraa

kymmenen muodeu

nuhteettomasta

pallveluksesta, waan

se-

kin on ailvan

mähäinen.

^Tuon

kaoeh-

oittamanlesä-luman,

sen

ymmärtää jo- kainen,

tarmitsee

^taasopettaja

raskaasta

muooen työstä päästyään käyttää ra-

pistuneiden moimieusa wirwoitukseksi.

Ia eihän sitä

^aikaa

^oletkaan

^{niin pal-}

jon että

silloin kerkiäsi suuresti ^mitään ansaita. Päimvastoin tarmitsisi

^opet-

taja kulumaa lupaaikaa miettää

tehdes- sään

^jonkun

mirkistämän

matkan joko

sattumaan

opettajakokoulseen

tahi

^muu-

anne.

Entäs

nuo lvapaat

antimet?

Ne maan

omat

semmoinen

^{tulo, jota}

ei

ansaitse mainitakkaan. Niihin ^luot-

taminen ja

niitä

^{ottaminen, jos} joissa

kuissa ^paikoin olisikin

^onni

^{niitä saada,}

Tietoja Pohjois-Amerikasta.

(Jatkoa48^n:roon).

Nyt

olemme ehtineet

^{erään kauppa-}

puodin

edustalle, jossa

hirlveän

^näköi»

nen

Indiani tähtää

tapparallansa ot-

saamme,

tarjoten meille

toisella

^kädel-

länsä

sigarri-laatiNoa. Tuota me em- me komin säikähdy,

sillä

^pian

huomaam-

me

kaikki

^{olemankin puusta} meistettyä,

ainoastansa

^tupakan

kauppiaan merkin.

Tässä

^{me astumme}

sisälle

^{ja ostamme}

sigarrin,

semmoisen ^Hamannan,

^jom«

moista

cilvät polta muut kuin

suurim-

mat

saksat Suomessa. AstcllcSsamme

edelleen, me

huomaamme kohta miehen lautaan

maalattuna, ^joka

tähtää miri-

tettyä pistoolia rintaamme ja

samalla

räjähtää

huoneen

sisäpuolella kipeästi rihlapyssyn ääni. Me

olemme

^mää-

rällisessä maassa

^ja

etenkin lvaaralli-

sessa

kaupungissa, jossa

tuskin

^yhtään piimää

kuluu murhatta,

ja me pistäm- me

kohta

^{käden taskuumme,}

ollaksemme

mannat, että puukko ja pistooli ^omat

todellakin

mittanamme.

Mutta

^»vaaraa ei

tässä

^{ollutkaan,tultuamme}

^asiaa

^tun-

temaan. Tämä onliu maan

semmoinen

Paikka, jossa kuka hymänsä saapi

har«

soitella ^maksun

edestä ammuntaa.

Me atkamme

matkaamme ja

huomaamme

"*>_r-V

, s

l88lli'8ll!lllli

to ^49. Lanllntllinll ⁹ p. loullllmta

Tilaushinta

Iywästylä«s<i:Ht«l^u°dctta 5 m tolmeneljännetseltä 3 m.75

'"

p.,

""^'

_puolelta2^""

""'""""":

m.50p..^{K. I.}ueljänuckscltä 1^Gummerus,u>.35päätoimittaja,p. Muualta:

H.

kok°wu°delw 6 m. 27

^F.

^Helminen,

mastauksenalainen

p.. kolmeneljäunetseltä 4m. 70toimittaja ja kustantaja.p,puoletta 3 m.

-

Toimituspaikka:Romva14p..neljännekseltäSöderstrlimin1m.68 p. Yksityiset

talossa

Ranta-kadulla._{numerot 15}p.

- Ilmoitnksia

w°sta°n otetaanWeilin^kGö°s'in

1876.

loululuu

Termometcri-buomautsill Cels.

«nx;.«« tello lello

P°"°°'7 — — — — — —

^e.pp.2_{19,416,829.1—24.36,8-^ 5,9—9,9}

— —

^j.PP._015,021,4

_+11.9 ^— — —

12,0_18,77,0

12.7

— —

—

_17.8

—

_{10,3— 9,6}

—

1—

16.11—

^15,41—

11.h>

Keskilämpö

ei ole juuri

kiitettämää

eikäpä kuuuial- listakaan. Opettajan kun tulee

selit-

tää muillekin tuota

maassamme

ⁿⁱⁱⁿ

tamaksi

tullutta häpeällistä

toisen

^ar-

moihin luottamista

^ja

ilmaiseksi

^toimo-

mista sopimattomaksi ja kokea

sitä

^pois-

taa, niin on

hänen siitä

tietysti it

sensä

^ottama

^{erillään, niinkun}

^luulta

wasti onkin jjokainen

rehellinen

^opet

taja.