• Ei tuloksia

Viinakysymys · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Viinakysymys · DIGI"

Copied!
4
0
0

Kokoteksti

(1)

Jo on edellä

tässä

kirjoituksessa muu- tamin

sanoin

mainittu

siitä

asemasta,

mikä

kansakoulu»

opettajilla on yh^

teiskuunassa, jonka

lisäksi

otamme tä-

hän

mielä muutamia

esimerkkiä.

Opet

taja ei

esim.

kelpaa

mihinkään

kunnan

Mirkoihin,joissa, jos niitä joutaisi toi mittamaan

möisi

jotakin

ansaita.

Ia

mistä syystä? Siitä yksinkertaisesta syystä, että

hän

on

kansakouluu

opet

taja.

Menköön hän kunnan kokouksia sakin

jotakin ääntämään niin »vasta taan: opettaja on niin mähäpaltkainen mirkamies, ettei

hänen äänensä

kun

nassa

kuulu (palkan lvähyys on tie- tysti

hänen

oma syynsä). Ia

samoin

kun kunnan,on opettaja

maltiollisissa- kin

piirissä eroitettu

oikeaksi

paarias-

luokaksi. Maan

maltiopäimille

heillä

ei ole

osaa

ei arpaa.

Kun

eimät

he somctlu

talonpojan-, pormarin- ja

pap-

pis-säätyyn,^sitä

»vähemmin he soluel-

aatelis-säätyyn.

Jääkööt he siis

edustamatta.

Maan eihän

tuo ole

kummaa kansakoulun

opettajille, koska Seminarinkaan opettajilla ei ole kuu- ma kuulua

mihinkään

säätyyn.

Loppupäätökseksitästä kyhäelmästäm- me johdamme

sen,

että

kansakoulun

opettajain elot ja palkat omatpiakkoon parannettamat, jos on mieli

kansakou-

lun

asian maassamme

menestyä/

Olem-

me makuutetut siitä,että, jos tämä

asia

tulee

hallituksemme

huomattamaksi,

se

on yhtä »valmis parantamaan

kansa

koulun opettajain

asemaa,

kun

useasti

muidenkin »virkamiesten palkkojanosta- maan.

Eihän —

maittanee joku

litus moi tätä

asiaa

auttaa hymällä-

hal kään tahdollaan, kun

maa on köyhä,

joka ei jaksa kustantaa .kallispalkkaisia opettajita.

Me

Maitamme mastaan, että

se

maa, joka

hirmittämät summat tuhlaa »vuosittain

ulkomaalta tuotamiin ylellisyys

tamaroihin

ja nauttiimiljoo- nia kannuja »vuoteen oman maan

myr-

kyttämää miinaa,

se

maa

maan

jaksaa

kustantaa itselleen

simistystä, jos

tah

too,

kun se

miclä

onkin huokealla saa

lamana.

Ia eihän

tämä ajattelema

Suomen kansa surekkaan

»varojaan kus-

tantaissaan

simistystä

itselleen

ja

omaksi

hymäkseen(sitä

»vähemmin tahtonee riihtä

tappaman,härjän

suuta

kiiuui sitoa), koska

se

on

nurisematta

ylläpitänyt yli

seitsemän sataa

»vuotta

maassamme

mie-

raskielisintätin

simistystä.

Siinä

toimossa,

että tämä asia,

sa-

moin kun koko

kansakoulu-asetuksen

mo-

ninkohdin sopimattomuus, otettaisi

tule-

milla maltiopäimillä keskusteltalvaksi, pyydämme jättää tämän kyhäelmämme

ajatteleman yleisön

tarkastettamaksi.

—en.

OM-Smmi

ilmestyy tulevana vuonna 1877,

yksi numero joka lauantai, samalla tarkoituksella kuin tähän asti.

Jokainen Suomalainen tietää kuinka tärkeä tuleva vuosi on

Suomen maalle. Valtiopäivillä, jotka lohta vuoden alussa alkavat,

tulee keskusteltavaksi jaepäilemättä päätettäväksikin monta Suomen maan ja Suomen kansan sisimpiä

oloja koskevaa asiaa. "Keski Sno-

mi" tulee näiltä valtiopäiviltä an- tamaan oman kirjeenvaihtajansa kautta selviä ja tarkkoja tietoja.

Kotimaiset ja paitkatuunalliset

asiat ja uutiset on "Kesli-Suomi"

tarkalla silmällä seuraava.

Ulkomaan kuulumisista on lehti

— varsinkin jos,niinkuin on syytä pelätä, ajaksi tav'onnut sota jäl-

leen alkaa — antava tarkat tie- dot omien lennätin-sanomien kautta.

Erityisiä lirjeen-vaihtajia on lehti onnistunut saamaan sekä toti-

että vieläpä ulkomaallakin; erittäin mainitsemme, että Amerikassa ole-

va maanmiehemme —der— nen ou

luvannut "Keski-Suomea" yhä

muistaa arvoisilla jahupaisilla kir- joituksillaan.

Kansatieteellisiä kertomuksia tulee lehdessä olemaan kuten tähän asti.

Kaunokirjallinen ssasto, — joka

ou sisältävä sekä alkuperäisiä että käannetyitä Uuteloita ja kertomuk-

sia — alkaa Jonas Nen liitetyllä

untelolla: Aaveiden Niiliä.

TarpeenHmukaan ilmestyy lehti

suuremmassa muodossaan.

Lehden mielipide Suomalaisuu-

den asiassa on tunnettu.

Tilaushinta on Hywiislyliissä

Herrain Weilin ja Göösin kirja-

kaupassa:

Koto Vuodelta 5 m.

Kolmelta neljiinn. 3 m. 75 p.

Puolella vuodelta 2 m. 50 p.

Neljännekseltä 1 m. 35 p.

Maamme postikonttoreissa tulee

hinnalle lisäksi tavalliset' postimak- sut. Itsityisiii numeroita myydään 15 pennistä Weilin ja Göös'in kirja- kaupassa, mihin myöskin lehteen otettawalsi yksityisiä ilmoituksia saa-

daan jättää 10 pennistä pieneltä riwiltii.

Jyväskylässä 1 p. Joulukuuta

1876.

K. I. Gummerus. Hj. Sandelin.

H. F. Helminen.

tammen

tehtaissa

on

pysytetty

»voi-

massa. Itse

lain

säädännössä

on ta-

pahtunut"

muutoksia

ja

sen muoksi

ou

uusia »viina-asetuksia

annettu w:na

1865,

1867, 1868,1870 ja 1873

sekä

muutamia pienempiä selityksiä

niihin

tuon tuostakin.

Noin puolitoista muotta

sitte

syntyi

muutamissa maamme naisissa

into

nos

taa

sota miinaa

»vastaan. Päämajas-

tslla oli sijansa

tässä

Iymäskylänkau-

pungissa.

Ensimmäinen

sytyke

tähän

intoon on

alkuausa

Amerikasta.

Siellä rupesimat naiset mahan

enemmän kuiu

kaksi

muotta

sitte

käymään

sotaa

päih-

dyttämiä juomia »vastaan.

He

ko-

koontuilvat

suuriin

joukkoihin, kulki- mat kroubista

toiseen

ja lauloimat,

kokien

sillä

lailla pehmittää juomari»

raukan sydäntä. Kuinka paljon hymää tästä

heidän liikkeestänsä

oli,emme tie-

dä, »vaan

poliisi

kuuluu

sekaantuneen asiaan

ja estäneen

senlaiset seuruet

kvl

jeksimasta. Sen perästä syntyi Nuot-

siSsa

myöskinliikkeitä lviiuaa »vastaan, mutta säädyllisemmällä ja järjellisen»»

malla lamalla kuin Amerikan »vapaissa

naisissa. —

Iymäskylässä kyhättiin ko- koou anomuskirja

lähetetlämäksi Hänen

Mhäisyydellensä kenraali

- kulveruöörllle

ja

sen

alle koottiinnimiä,joita kaikkiaan kuuluu tulleen 1560, johon joukkoon myös

seminarin

naisoppilaat

saamat kunnian kuulua.

Kcnraalikumcruöörille jätetty

anomus

kirja kuuluu

suomennettuna

näin:

»Lujasti luottaen

Teidän

ylhäisyy-

tenne

hartaasen huoleenne isänmaatam-

mekohtaan,

rohkenemme

allekirjoittaneet sylvimmiissä nöyryydessä Mäntyä Tei- dän Ilhiiisyyteenne sydämellisesti ru- koillen apua

sitä

kurjuutta»vastaan, jo-

hon

mäkemien juomien lväärinkäyttämi- nen on majottamaisillaan maatamme.

Juopumus kuluttaa

kansan

clinmoi-

mat ja

hälvittää sen

siimeellisyyden,

sen

Jumalan

pelmon ja

totuudellisuuden.

Lukemattomat perheet on tämä pahe jo niienythiilviöön;yhteiskunnanperustukset lvapiseivat ja koko

isänmaa huokaa ras-

kaasti

enentymän turmion kuorman

alla.

Suomen kansan henkiset »voimat

omat

lvielä kehittymättömät ja

senmuokfi

ei

se

woi torjua päällänsä ulkoapäin tu- lemia, pahoja haluja

herättämiä kiusa- uksia.

Kansanmalistus,jonka

eduksi ny-

kyään

maassamme

innokkaasti työtsen- nellään, tulee epäilemättä

tulelvaisuuc dessa

olemaan

mannin mälemäiu

juo-

mien

ylellisyydennautinnon »vastusta- ja;mutta ennenkuin tämän uuden

»va- listuksen

tyllvämät

siemenet ehtimät

itää

ja lypsyä, on

huonot halut

jo juurtu-

neet ja kasmaneet

kansan

perikatoon

lvielväksi, jos ei

sitä

ennen pikaista ja lvailuttamaa apua

saada.

Toimoen Teidän ylhäisyytenne

suo-

siollisesti kuuleman suuren hädän syn-

nyttämän »valituksemme, uskallamme täten nöyrimmästipyytää Teidän

Ul-

häisyytenne

suosiollisesti

ryhtymään jo

honkin korkeasti malistuueesen

ja te-

hokkaasfn

toimeen, jonka kautta mäke- mien juomien määrinkäyttämincn

tulisi laillisesti

estetyksi

rakkaassa isänmaas- samme".

Tänlauien

on auomuskirja.

H. I.

lenraalikulvernööri

ou rumennut kuu-

lustelemaan kulvernööreiltä maassa

ja

uc taas

alhcusimmilta »virastoilta

mie- lipiteitä

maassa sekä

onko todella maan turmioa tuottamaa »kurjuutta" sytynyt mäkemien juomien

tähden

ja josko

huo

laa

koto isänmaa

raskaasti

"sentähden.

Koulu-ylihallitus on kyllä tehnyt

teh-

tämänsä,

maan

ei mitään ole

sitten

kuu-

lunut.

Tosin hoetaan sen

komitean,

joka nytistuu

tuumimassa

»virkamies- ten palkkojen parannusta, kajooman kansakoulu-opettajaiuliupalkkoihin,Maan tuo on meille, takasaloisille, tietämä- töin. Me

maan

pelkäämme

komitean

tointen

ulottuman

maltiou

»varsinaisiin

»virkamiehiin,

(niinkuu rautatien pallve-

lioihin,

metsäherroihin, henkiherroihin, ruuuun-lvouteihin,

nimismiehiiu y.

»n.

eikä

kansakouluu

opettajainpalkkoihin).

Ia

lvaikkapa komitea tätäkin

asiaa kuinka

edustaisi,niin

eihän sille

liene

haitaksi

tästä puhuminen.

Kuten tietään, on

siitä

jo kymmen-

kunta

muotta, kun opetta-

jain palkka

suunniteltiin.

Silloinmää-

rättiin »valtionapua 400 markkaa kulle- kin naiskoululle ja 600 markkaa kulle- kin poika

-

koululle.

Ehdotus

niin

olemme

kuulleet

puhuttaman

sanotaan

olleen

se,

että kuntain

olisi tähän lifät-

tälvä toinen mokoma, joten nais-opet- tajain palkat

tulisi

olemaan 800 ja mies-opettajain 1,200 markkaa, paitsi noita Ann.

asetuksen säätämiä

pieniä

etuja, jotka olvat

ehtona

»valtion amun

saamiseen:

ruoka ja laidun muutamalle lehmälle,

mähintään kaksi

eli kolmetyn-

nyrin alaa malmista peltoa,

asunto- huoneet

tarpeellisinehuonekaluineen,lva- lo,

lämmin

ja puolet oppilasten

sisään

kirjoitus-rahoista. Että koulujen joh- tokunnat ei ole

katsoneet melmollisuu- dekseen

näitä etuja opettajille toimittaa,

sen

tietää jokainen.

Asetuksen sanat noi-

den pienten etujen

suhteen —

yksinpä

»valtionkin puolelta koululle »valtion

apua etsiessä —

omat

ainoastaan kuol- leena

puustamina.

Ia

jos palkat oli-

sikin

säädetty yllämainittuun malliin, joka on

suunniteltu

kymmenen »vuotta takaperin, milloin elämän tarpeet,

ai-

nakin

maanmiehen

tamara, oliwat

hin-

nalleen puolta huokeammat, omat ne nykyisenä kalliina aikana riittämättömät.

Opettajain palkat

siihen useassa

pai-

kassa

luettuna nekin pienet edut, joita paikoin on

olemassa —

olvatnykyään:

naisilla

noin 6—Boo ja

miehillä

800—

1000 markkaan. Pidä,

huudetaan

tä-

hän,

onhan

paikkoja, joissa on ovetta»

jäin palkat

1200 markkaakin

ja

sen li«

saksi

mielä

asunto

ja lämmin. Noniin,

onhan

muutamia

tämmöisiäkin

onnen

poikia,

maan

niillä onkin kunnia elää kaupungeissa,

tehtaissa tahi suurem-

missa liikepaikoissa

maalla,»vaan mitä 010

tämmöisissä paikoissa maksaa, se

jääköön

sanomatta.

Kas, nämä omat

palkat, jotka piisaamat!

Nämä

olvat palkat työntekiöille,joiden toimella lie- nee etemin sija

kansamme

simistyksessä, työmiehille, jotka

saalvat kunnian uh-

rata

ruumiinsa

ja

henkensä

»voimat

isän-

maansa

hymäksi.

Että

tämä

uhraami-

nen, mitä ainakin

edellisiin

tulee, on

totuus,

sen

tuutee tämän kirjoittaja,

sa-

moin kun moni muukiu,

liian

hymin.

Niinhän —

sitä

kuullaan

usein sanot-

taman

pitää tekemänkin,

herttaista- han

on

uhrata »voimansa isänmaan eduksi;

työtä pitää tekemän

rakkaudesta eikä ollenkaan panna

kysymykseen palk-

kaa,

tulipa

sitä

mikä hymänsä.

Niin-

hän se

onkin

asiaa katsottuna

muodol-

liselta puolelta,

maan

asian

toinen puoli on

se,

että

tällä

rakkauden palmeluk-

sella ei kuitenkaan tahdo elää henki

kurja, jakun,mitä

useasti nähdään

ja

kuullaan,ei muutkaan

tässä maailmassa tahdo liian

pitkään työskennellä rak

kaudesta, »vaan palkasta, luottaen sii- hen

totuuteen että työmies on palk-

lansa ansainnut,

niin

miksi

tämmöistä

uhrausta

»vaaditaan ainoastaan

kansa-

koulun opettajalta, jolla myöskin omat

inhimilliset »vaatimukset? —

Oli mi-

ten oli,

sanonee

joku, kyllä niillä pal- koilla toimeen tulee. Se on

maan sitä

malitus »Virttä, jota

tamallisesti

kuul-

laan

kaikkien »virkamiesten meisaalvan

tuloistaan. Olkoon niin,

maan

ennen kuiu

täniäu

sanojan

rauhaan heitämme mainitsemme

muutamia

tosi-asioita.

Aja-

tellaanpa opettaja, jolla on tuo hymä palkka 1000 markkaa. Mitä

maksaa hänelle

tuo opettajanarmo, jonka no-

jalla

hänelle

ou

tuhannen

markan muo- sipalkka? Jonkin

»verran

tietysti mak-

saa

jo

ne alkeisticdot,

joita maaditaan

Seminariin ftääsemiseen.

Entäpäs 010

Seminarissa, mielii sekin

jotakin mat- (Lähetetty)

Asia, josta joskus tiu^puhuttu. on jo eiznen-

Eräs

epäkohta, jonka parantamisesta jo »väliin on

sanomalehdissä

ollut

esi-

tyksiä

ehkä

kyllä

'kuuroille

törmille

— olisi

nykyään lvaltiopäimlä odotel-

lessa

otettamatnumittamaksi,edes.erä- maan ukkojenkesken, koska ei tielle mi- tään

komiteaa laadittu

tekemään tästä

asiasta

esitystä tulemille »valtiopäimille.

Tämä

paranncttama epäkohta

olisi — hirmenueelö

maan

näin

»vähäpätöistä

asiaa

ottaa

puheeksi— kansakoulun

opetta-

jain tukala

asema heidän

peräti pielien

palkkansa suhteen, joka

sietäisi pikaista

parannusta, jos ou

toimoa kansakoulu- asian maassamme

edistyä.

Johan

tästä

asiasta,

tuumannee

suosiollinen

lukia,

onkoulu-ylihaiitus tehnytesityksen

Kei-

sarilliselle Senaatille. Niinpä onkin.

Wiinakysymys.

I.

Tuslin mikään maailmassa

on

niin

paljon kuin päihdyttälvät juomat auta nut

lainlaatioille sekä muille

miettimistä.

Tietääksemme

ei minkään

asian tähden Suomessakaan

ole annettu lliin monta

Armollista asetusta

ja julistusta

sekä

Mytsiä ja selityksenselityksiä

kuiu lvii

»aan.

Maamme eusimmäisillä

maltiopäimil- lä

oli wiinan-walmistus

kylymys ja

tetty säätyjen

mietittälvälsi.

Säädyillä

oli

edessään

tästä

malttamattomasta

pahasta

taksi

tietä »valittamana: antaa

entisen totitarwis-wiinan »valmistuksen olla umnhoillaau tahi

antaa

wiinan lvallnistuksen

yksinomaisesti

tehtaille.

Säädyt

walitsiwat lviimeksi

nimitetyn

tien. Ia samaa

tolaa on

se

käynyt

kaikilla ftaltiopäimM: miinan »valmis

saa. Oltuaan

neljä muotta

jos on

onnistunut

sillä

pääfemääu

tuossa KeskiSuomen

pääkaupungissa,Iymäs- kylässä, jossa elämä ei ole juuri lei- kin tekoa, on

hänelle

tarkasti eläenkart- tunut (siihen kun

luetaan

kirjat

y.

m.

mitä

Seminarissa ollessa

tarmitsee) tuo

pienoinen melka:

mähiutään

1000

tahi

1500 markkaa.

Tällä

nätillä »velka-

summalla

on

hän

päässyt

ansaitsemaan

1000 markkaa

»vuoteensa.

Tästä tu-

hannesta

markasta on

häucu

rumetta-

lva elämään aikana, jolloin moi naula

maksaa »vaan »vähän

yli yhden markan

samoin

kun jymäkaftpllkin. Tästä pi-

täisi hänen

käydä säädyllisissä maat- teis^a, ainakin chyeissä ja puhtaissa, tästä pitäisi

hänen

joka

muosi lisätä

kirjallisuuttaan, jota

monissa aineissa

opettaessaan

hän

mälttämättömästitar-

mitsee, kuiu myöskin miljellä

sanoma-

kirjallisuutta,^ jw tästä

samasta tuhau-

nesta markasta

olisi hänen maksettama

joka

muosi metkansa

korot ja

osa

pää-

omaakin, jos mielii »välttää

uloshak-

ua,"minka

seurauksena olisi rehellinen konkurssi. Johdettakoon

tästä kysymys:

riittääkö tämä palkka tulla toimeen

ny-

kyisenä kallina aikana?

Vastaus

on

seuraama:

riittää tämä palkka jossakin määrin yksinäisille miehelle,»vaan ei

hä- nellekään,

jos mielii

»velkansa maksaa,

ja elää

muun

maailman taivalla,"

eikä

hänkään

moi

komin suuria uhrauk- sia »vuosittain tehdä

kirjallisuutensalaa- jentamiseksi. Waan mitenkäs ou nii- den

kanssa

joille toteutuu tuo

manha lause: ei

ole

ihmisen

hymä yksinänsä olla?"

He

kun tulemat

kaksinaisiksi,

niin,

sitä

myöten kuin »vuodet mieree, moi perhekin

kasmaa,

ja

silloin

astuu köy hyys ja pnutos talon jokapäimäiseksi

»vieraaksi.

Silloin,jos mielii elää mel- toja lisäämättä, täytyy

tehdä

joka-

päimäinen

elämä

niin Spartalaiseksi

kuin mahdollista s.

o.

täytyy

kieltää it-

seltään

ja perheeltään tarpeeksi hymää ramintoakin,kirjallisuudeu »viljelemisestä ja muista elämän tarpeista ei puhetta- kaan.

Waan seuraus

tästä, että ei ole maraa kirjallisuuteen, on

mahinke

ei

ainoastaan itselleen

opettajalle,

»vaan koko

maalle.

Sillä

kirjallisuutta kun ei ole, on opettajan

mahdoton

pysyäaika-

kautensa

rinnalla

tiedoissa

ja

taidoissa,

maikka niistä

seuraa

opetuksen onnis- tuminen. Kirjallisuudetta ou

siis

opet<

tajan

seisominen aineissa samalla

kan-

nallaan tahi »voisipa »vielä

mennä ta- kaperinkin ja opetus tuleenäin olemaan yksi-muotoista, josta on

»vahiuko

kou-

lulle. Vieläpä tästä puutteellisesta elä- mästä

seuraa toinenkin

mahinko, joka

myöskin on kouluille tuntuma. Tämä

mahinko

on

se,

että opettaja, kun aina on raskautettu

taloudellisista murheista

(murheella perheensä

elättämiscstä as-

tuu

luokkaan, murheella

luokasta köy-

hään

kotiinsa), käy

hän

opetuksessaan- kin

alakuloiseksi,

hengettömäksi ja elot- tomaksi, maikka

henki se

on, jonka

vi-

täisi

opetuskin

elämäksi tehdä.

Sillä

tietty on,että

toisella innolla

tekee työ-

tään

se

ihminen,jolla onriittämä palkka ja toimeen tulo,

toisella se,

jota alitui- nen köyhyys ja puute

painaa. Woi-

pipa, opettajain

aseman

näin

ollessa,

seurata sekin

pieni

»vahinko

että opet-

tajat

luopumat

pois ammatistaan ja rupeamat »vapaampiin toimiin, joissa

mähcmlnällä huolella ansaitsemat

lei-

pänsä. Vieläpä

jos tuota

rohen-

nee mainita

on, paha kyllä,

usean

kansakoulun

opettajankin

kauneuden

ais-

ti siksi

kehittyliyt,että

hän tahtoisinähdä

siisteyttä

omissakin huoneissaan, kun

siitä kerran luokassakin

on

niin

paljon

puuhaa,

totuttaessa siimotonta

lapsi-

laumaa puhtauteen jasiisteyteen.

Vaan

mcneppäs tätä auttamaan. Opettajan

asunnossa,

jos

siellä

puhtauttakin löy- tynee, ei moi tulla mikään siisteys ja nätteys kysymykseenkään,

sillä

ne »vält-

tämättömät talouskapincet, mitkä jaksaa ostaa (ani

Harmoin

lienee ne johto- kuntien), eimät »voi olla

sitä

laatua

että ue kauneus- ja siisteystunnet- taliian

kehittäisi.

Toinen yhtä arka ja monen mielestä yhtä »vähäpätöinen

asia

on

se,

että opettaja muiden

ihmis

ten tamalla

henkensä

»virkistykseksi

ras-

kaan työnsäohessa,ei »voi nauttia,

ei

ainakaan

mitään

parempaa, — seu-

raelämää,

jossa jotakin

oppisi

ja

kehit-

tyisi,

sillä

pahalla

omalla tunnolla mie-

tuhka tiheässä hedelmän

kaupftioita jotka myöskentelemät monenmonituisia, meille outoja

hedelmiä.

Kapakoidenpal^

jous meitd

oikein

kummastuttaa, ja

se

ci

suinkaan

todista

AmcrikalaisiSsa

erin-

omaista raittiutta, jota muutamat olvat EuropaSsa ottaneet oitcin yliö-

teltaksensa.

Kauppamiehet

saattaa sa-

noa

tässä maassa

oleman ylilMnsä raitista mäleä ja myöskin nuot

kotoiset

juomingit, meidän

maassamme

illom

lliin talvallisia,omattäällä mcllcintnn- temattomltt. Mutta

maalaiset

tanpun-

kiin tultuansa,kuin myöslin alhaijclnpi käsityöläisten luokka kaupungeissa, on yhtä juomaria kuin kaikkialla muualla tiu.

Päälliseksi

täällä ou enemmän

sa'

lajuomareita kuin

missään

munalla.

Juoppous, näetten, pidetään täällä

hä-

peällisempänä kuin meillä,joten oikein hy-

mamaineisen

gentlemanuin ci ikinä

somi

astua julkiseeu kapakkaan, jonka

tähden heidän

täytyy

keksiä

satoja

salaisia

kei-

noja

samlnutlaaksensa

janoansa.

Nyt olemme saapuneet kapakan edus- talle, ja me

huomaamme sen

ulkapuo<

lella

seinän »vieressä' loitumassa

puolen

tusinaa

uueliaita,ryysyistä ja

nälkäisen- näköisiä miehiä. He

omat lmiltamasti

kaikki nähneet aikoinansa

parempia päi-

wiä,mutta nyt omat nuot

kirotnt

ko-

»vat ajat" elcttilminä ja

miehet saamat

loikaella

ilohuoneen

ulkopuolella. Siwu«

käytämällä

seisoo kaksi

tomeria kiimaasti keskustellen, ja

heidän kaltaisensa

mie»

het

cimät ole

harminaisia

tämän maan

kaupungeissa.

Toisella

on

herramaineu

puku, korkea

hattu

päässä ja tiiltämä kellon »vitja rinnassa,mutta

hänen hat- tunsa

ja

takkinsa

omatmiu täynnä to-

mua ja roskaa, ettemme

tarmitse

cpä<

ella niiden olleen mennä yönämakaus- maattcinatin.

Hänellä

on hymin paha katsanto,

sillä

molemmat

silmät

eimät

koskaan

katso samaan

aikaan

samalle suunnalle. Hän

on niitä

miehiä,

joi-

denka elinkeinoja ei kukaantunne,mutta jotta kuka hymänsä annaa

tumattomiksi keinoiksi. Päilvän

aikaan

he

oleskele-

mat kapakoissa ja pelihuoneissa, mutta

öisiu

kopeloilvat aittoja ja muiden miesteu tasknja.

He

olvat joko mää-

rän-rahan

teliöitä,

taikka semmoisten

lemittcijiä' ja

he

pakenemat paikasta paik- kaan,

sitä

mukaa kuin tarmis »vaatii.

Hänen tomerinsa

on aimau erilaatui»

nen mies.

Hän

on eräs noita rauk- koja, joilla ei ole tarpeeksi älyä eikä oppia

elääksensä

pettuudella jamääryy»

della.

He

omat olleet kailkiaalla ja koetelleet kaikkea, mutta

sama huono onni senraa heitä

joka paikkaan.

He

»valittamat

olemansa semmoisia

onncn>

heittoja, joille on

mahdotointa rchclli«

sellä

työllä mitään ansaita, ja tumat- tomiin

keinoihin he sanoivat olemansa liian rehellisiä. Hänellä

on päällänsä ainoastaan

ohkainen

paita ja housut,

muodotoin laaja

hattu

päässä ja yhtä

muodottomat rajasaappaat jalassa. Ka»

det

hän

pitää housujensa

taskuissa

ja

hauen

paljaassa

käsimarressaan lM-

möittää nimi

Pat

Gallagher, josta tie- dämme, että mies on

Irlantilaista su-

kuperää ja ou

aikoinansa

ollut meri-

miehenäkin. Mäännellcn

sigarrin päätä hampaissansa kaikille suunnille,

hän

tarkkaa

aatoksiinsa

»vaipuneena

toisella korlvallansa tolverinsa

pakinaa. Melin kallistamme konnaamme ja knulemmc kohta, että painamista

»valtio-asioista siinä haastellaan.

Sen kuulemme

koh-

ta,että tuo

herrasmies

on

mahma

de- mokraatti ja koettaa kääntää puoleensa

tomeriansa,

joka on yhtä

mahma tasa- maltalainen. Hän selittää

juurtajatsain

Irlantilaiselle demokraattien

jalot micli<

piteet, joka on puhdistajain puolue,"

johonka jokaisen

rehellisen micheu

ja

isänmaan

ystämän on liittyminen.

Hän

osoittaa,kuinka

suuressa »vaarassa tasa-

»valta ou juuri

tähän

aikaan ja kuinka tärkeätä

se

on,

saada ensi maalissa

re-

helliset miehet hallituksen

ohjiin.

Onko

tämä

tasamaita

ja

mapaa

maa," kysyy

hän

kiilvastuen,jossa

likainen,

ryysyi-

nen neekeri

lähenteleiksen maitoisen her- rasmiehen

rinnalle, ja

hirlvenee

katn-

maunuissakin istua sanan

puhumatta

hänen »viereensä!" Hän

osoittaa,kuinka

tässä siunatussa maassa

on

rehelliselle miehelle

aiman

mahdotoiuta

mitään an-

saita

niin kauan kuin rosmot olvatwal>

lan

päälläMashingtonissa!

Irlantilai-

nen

ei sano Grantista

hymää usko.

rastelec

toisen

luona

se

ihminen,jonka

koti ja

tilaisuus

on semmoinen, ettei

sinne

puutokseu ja miheliäisyydeu pe-

sään

ketään

kehtaa

käskeä.

Henkisestä

»virkistyksestä pnheen ollessa, mainit- takoon myös

se

hupainen

asema,

mikä

opettajalla on,

kansaan

nähden,

hän

kun

on lvirkamics ammatissa, jonka hyöty on lvielä

kansalle

tuntematon

kansa,

ja ainakin koulun »vastustajat

katsoo häntä semmoiseksi sipulihcrraksi,"

joka on

suotta

aikojaan kunnan

elättinä

ja toilvoo että oppilaat

koulussa »väheni- si»uät

»viiteen toista," miten eräs

py-

kälä

kansakoulu-asetuksessa

määrää,jotta

tuo

mokoma

mestari

saataisiin pois kuskatuksi

kuntaa

rasittamasta. Tämän lisäksi

emme »voi olla

mainitsematta

myös sitä, että

suuri

joukko maamme herraswäkeä,(tällä emme tarkoita kaik- kia)maikka näkemät opettajilla oleman

tuhannet »vastukset

yksinään moitetta-

mana, katsoo

kylmämerisellä

halutto-

muudella

kansamme

simistys

-

työhön,

ryhtymättä

asiaa

auttamaan, maikka

koko

koulu-asia siihen nukkuisi.

Täm-

möinen on

asema,

ja päättäköön jokai- nen itse, miten »virkeällä mielellä

tässä

tointaan tekee.

Edellä

kun olemme poikenneet

wähän

ulos aineestamme,tulemme nyt

takaisin

sen taloudelliseen

puoleen ja kysymme, kuinkas on metkojen laita ja kuka ne

lviimen maksaa?

Sepä

se onkin

kysy-

mys,

johon on maikea »vastata.

Tur- haan haemme tähän

muuta»vastausta, kui» tämän

ainoan: tehtäköön

juhlalli-

nen

konkurssi. No

niin,

waan eihän siihenkään mieluisesti

ryhtyisi, kun

sillä

ei kuiteukaan nykyaikana pääsemeloista niapaaksi. Täytyy

siis

kokea pujotella koko

elämänsä

aika,

toisilta

lainaten,

toisille maksaen. Kuoleman kohdattua

pe-

lastakoon perhe

itsensä konkurssilla

eli

millä

tahtoo.

Ia

eihän

ole muuta kei- noa,

tehkööt siis sen.

Vaan jos tä- mänkään tehtyä pääsisi rauhaan,niin

olisi

hywä. Melkojat, kun eimät

saa

pois kaikkea

omaansa,

kiroomat men- nyttä

haudan

symyyteenkin ja tuomit-

sewat

koko tuon opettaja matkueen mii-

meisiksi

syöpäläisiksi, joilta ci koskaan

saa omaansa

pois.

Että näin

käynee,

ei liene epäiltämää,

sillä

nyt jo knulee

Pilkkaa

pistettämän opettajain köyhyy- destä ja imattaman meloista, joita ei moida koskaan

maksaa.

Jopa

sanone

joku

lasket mies liikoja.

Onhan niin

kurjia

ihmisiä

muitakin,

esim.

apulaispapit ynnämo- net pienemmät

mirkamiehet,

joilla ei myöskään ole palkat paljon

suuremmat.

Ia ouhan

opettajilla

kappale

joutaman kesää, jolloin woiwat, jos tahtomat,jo- takin ansaita, ja päälliseksi, jos opet- taja on paikkakunnan mieluinen,

niin hänet

elätetään mapailla

uutimillakin.

Aiman

niin,

waan mitä ensinnä apu- laispappeihin

tulee,niin he,kun jonkuu aikaa palwelewat pieni palkkaisina

apu- laisina, saaniat

omau paikan, jossa woi tulot olla yhtämonta tuhatta,kun

apu- laisella

on ollut satoja. Nähäpalkkai-

silla

pienillä

wirkamiehillä

on taas

sem-

moinen toimikin, että

siltä

joutaa an-

saitsemaan talvalla

ja

toisella. lou- taahan — sanottanee

opettajat pie-

niin ansioihin, esim.

kirjoittelemaan ja muita pieniä

asioita toimittelemaan.

Niin luullaan,

waan sekään

tuuma ei

ei

lyö

sisään"! sillä

kirjoittaa raskaan työnsä ohessa, ei

hänelle

ole woimaa

eikää aikaa;muut

ihmisten

pienten

asi-

ain

toimitukset

ja ajamiset

ja

moinpa

kirjoituksetkin

— sa-

hau

jättää

mieluisesti nurkkasihteercin

työksi. Ai

noa toimo

opettajalle on

se

palkan li

siiys, mikä

seuraa

kymmenen muodeu

nuhteettomasta

pallveluksesta, waan

se-

kin on ailvan

mähäinen.

Tuon

kaoeh-

oittamanlesä-luman,

sen

ymmärtää jo- kainen,

tarmitsee

taasopettaja

raskaasta

muooen työstä päästyään käyttää ra-

pistuneiden moimieusa wirwoitukseksi.

Ia eihän sitä

aikaa

oletkaan

niin pal-

jon että

silloin kerkiäsi suuresti mitään ansaita. Päimvastoin tarmitsisi

opet-

taja kulumaa lupaaikaa miettää

tehdes- sään

jonkun

mirkistämän

matkan joko

sattumaan

opettajakokoulseen

tahi

muu-

anne.

Entäs

nuo lvapaat

antimet?

Ne maan

omat

semmoinen

tulo, jota

ei

ansaitse mainitakkaan. Niihin luot-

taminen ja

niitä

ottaminen, jos joissa

kuissa paikoin olisikin

onni

niitä saada,

Tietoja Pohjois-Amerikasta.

(Jatkoa48n:roon).

Nyt

olemme ehtineet

erään kauppa-

puodin

edustalle, jossa

hirlveän

näköi»

nen

Indiani tähtää

tapparallansa ot-

saamme,

tarjoten meille

toisella

kädel-

länsä

sigarri-laatiNoa. Tuota me em- me komin säikähdy,

sillä

pian

huomaam-

me

kaikki

olemankin puusta meistettyä,

ainoastansa

tupakan

kauppiaan merkin.

Tässä

me astumme

sisälle

ja ostamme

sigarrin,

semmoisen Hamannan,

jom«

moista

cilvät polta muut kuin

suurim-

mat

saksat Suomessa. AstcllcSsamme

edelleen, me

huomaamme kohta miehen lautaan

maalattuna, joka

tähtää miri-

tettyä pistoolia rintaamme ja

samalla

räjähtää

huoneen

sisäpuolella kipeästi rihlapyssyn ääni. Me

olemme

mää-

rällisessä maassa

ja

etenkin lvaaralli-

sessa

kaupungissa, jossa

tuskin

yhtään piimää

kuluu murhatta,

ja me pistäm- me

kohta

käden taskuumme,

ollaksemme

mannat, että puukko ja pistooli omat

todellakin

mittanamme.

Mutta

»vaaraa ei

tässä

ollutkaan,tultuamme

asiaa

tun-

temaan. Tämä onliu maan

semmoinen

Paikka, jossa kuka hymänsä saapi

har«

soitella maksun

edestä ammuntaa.

Me atkamme

matkaamme ja

huomaamme

"*>r-V

, s

l88lli'8ll!lllli

to 49. Lanllntllinll 9 p. loullllmta

Tilaushinta

Iywästylä«s<i:Ht«l^u°dctta 5 m tolmeneljännetseltä 3 m.75

'"

p.,

""^'

puolelta2""

""'""""":

m.50p..K. I.ueljänuckscltä 1Gummerus,u>.35päätoimittaja,p. Muualta:

H.

kok°wu°delw 6 m. 27

F.

Helminen,

mastauksenalainen

p.. kolmeneljäunetseltä 4m. 70toimittaja ja kustantaja.p,puoletta 3 m.

-

Toimituspaikka:Romva14p..neljännekseltäSöderstrlimin1m.68 p. Yksityiset

talossa

Ranta-kadulla.numerot 15p.

- Ilmoitnksia

w°sta°n otetaanWeilinkGö°s'in

1876.

loululuu

Termometcri-buomautsill Cels.

«nx;.«« tello lello

P°"°°'7 — — — — — —

e.pp.219,416,829.1—24.36,8-^ 5,9—9,9

— —

j.PP.015,021,4

+11.9 — —

12,018,77,0

12.7

— —

17.8

10,3— 9,6

1—

16.11—

15,41—

11.h>

Keskilämpö

ei ole juuri

kiitettämää

eikäpä kuuuial- listakaan. Opettajan kun tulee

selit-

tää muillekin tuota

maassamme

niin

tamaksi

tullutta häpeällistä

toisen

ar-

moihin luottamista

ja

ilmaiseksi

toimo-

mista sopimattomaksi ja kokea

sitä

pois-

taa, niin on

hänen siitä

tietysti it

sensä

ottama

erillään, niinkun

luulta

wasti onkin jjokainen

rehellinen

opet

taja.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tiedän että itsekin haluat, hän lisäsi kun epäröin hetken.. Silmieni eteen ilmestyi majuri Ilic, upseerinkunnia,

Oppilaiden ja heidän vanhempiensa lisäksi myös rehtorit, opinto-ohjaajat ja muiden kuin kieliaineiden opettajat sekä kuntapäättäjät pitäisi saada näkemään kieltenopiskelun

Kolmas askel on muistutus siitä, että kulttuurien ja uskontojen moninaisuus on sekä rikkautta että erimielisyyttä ja konflikteja synnyttävää. Neljäs askel on ihmis- ten

Hall korostaa artikkelissa Kuka tarvitsee identiteetin käsitettä.. et- tä identiteettiä koskevan teorian rakentamisessa päästään eteen- päin vain, jos tunnistetaan

l968 syntynyt fi|, maisteri Kati Launis os, Valtonen, vanhemmat Sointu ja Altti Valtonen, on väitellyt tohtorilai Turun yliopistossa 12..

tuttaneen niin kuin silloin: konsa vaino Suomeamme kovin kourin koettelee, silloin kaunis Karjalam ­ me Suomen surut soittelee... Seuraavina päivinä sijoitettiin

Fokalisoija voi olla tarinan ulkopuolinen (ns. kertojafokalisoija), jolloin tapahtumat nähdään ikään kuin lintuperspektiivistä. Tällöin fokalisoija tietää periaatteessa

Häivyttämisellä puolestaan tarkoitan niitä ilmauksia, joissa puhuja tai kirjoittaja valitsee epäsuoran tien: viittaa henkilöihin, mutta käyttää kiertoilmausta (esimerkiksi