Jo on edellä
tässä
kirjoituksessa muu- taminsanoin
mainittusiitä
asemasta,mikä
kansakoulu»
opettajilla on yh^teiskuunassa, jonka
lisäksi
otamme tä-hän
mielä muutamiaesimerkkiä.
Opettaja ei
esim.
kelpaamihinkään
kunnanMirkoihin,joissa, jos niitä joutaisi toi mittamaan
möisi
jotakinansaita.
Iamistä syystä? Siitä yksinkertaisesta syystä, että
hän
onkansakouluu
opettaja.
Menköön hän kunnan kokouksia sakin
jotakin ääntämään niin »vasta taan: opettaja on niin mähäpaltkainen mirkamies, etteihänen äänensä
kunnassa
kuulu (palkan lvähyys on tie- tystihänen
oma syynsä). Iasamoin
kun kunnan,on opettaja
maltiollisissa- kin
piirissä eroitettuoikeaksi
paarias-luokaksi. Maan
maltiopäimilleheillä
ei ole
osaa
ei arpaa.Kun
eimäthe somctlu
talonpojan-, pormarin- japap-
pis-säätyyn,^sitä»vähemmin he soluel-
aatelis-säätyyn.
Jääkööt he siis
edustamatta.
Maan eihän
tuo olekummaa kansakoulun
opettajille, koska Seminarinkaan opettajilla ei ole kuu- ma kuuluamihinkään
säätyyn.Loppupäätökseksitästä kyhäelmästäm- me johdamme
sen,
ettäkansakoulun
opettajain elot ja palkat omatpiakkoon parannettamat, jos on mieli
kansakou-
lun
asian maassamme
menestyä/Olem-
me makuutetut siitä,että, jos tämä
asia
tulee
hallituksemme
huomattamaksi,se
on yhtä »valmis parantamaan
kansa
koulun opettajain
asemaa,
kunuseasti
muidenkin »virkamiesten palkkojanosta- maan.
Eihän —
maittanee joku—
litus moi tätä
asiaa
auttaa hymällä-hal kään tahdollaan, kun
maa on köyhä,joka ei jaksa kustantaa .kallispalkkaisia opettajita.
Me
Maitamme mastaan, ettäse
maa, jokahirmittämät summat tuhlaa »vuosittain
ulkomaalta tuotamiin ylellisyystamaroihin
ja nauttiimiljoo- nia kannuja »vuoteen oman maanmyr-
kyttämää miinaa,se
maamaan
jaksaakustantaa itselleen
simistystä, jostah
too,
kun se
micläonkin huokealla saa
lamana.
Ia eihän
tämä ajattelemaSuomen kansa surekkaan
»varojaan kus-tantaissaan
simistystäitselleen
jaomaksi
hymäkseen(sitä
»vähemmin tahtonee riihtä
tappaman,härjän
suuta
kiiuui sitoa), koskase
onnurisematta
ylläpitänyt yliseitsemän sataa
»vuottamaassamme
mie-raskielisintätin
simistystä.Siinä
toimossa,
että tämä asia,sa-
moin kun koko
kansakoulu-asetuksen
mo-ninkohdin sopimattomuus, otettaisi
tule-milla maltiopäimillä keskusteltalvaksi, pyydämme jättää tämän kyhäelmämme
ajatteleman yleisön
tarkastettamaksi.
—en.
OM-Smmi
ilmestyy tulevana vuonna 1877,
yksi numero joka lauantai, samalla tarkoituksella kuin tähän asti. —
Jokainen Suomalainen tietää kuinka tärkeä tuleva vuosi on
Suomen maalle. Valtiopäivillä, jotka lohta vuoden alussa alkavat,
tulee keskusteltavaksi jaepäilemättä päätettäväksikin monta Suomen maan ja Suomen kansan sisimpiä
oloja koskevaa asiaa. "Keski Sno-
mi" tulee näiltä valtiopäiviltä an- tamaan oman kirjeenvaihtajansa kautta selviä ja tarkkoja tietoja.
Kotimaiset ja paitkatuunalliset
asiat ja uutiset on "Kesli-Suomi"
tarkalla silmällä seuraava.
Ulkomaan kuulumisista on lehti
— varsinkin jos,niinkuin on syytä pelätä, ajaksi tav'onnut sota jäl-
leen alkaa — antava tarkat tie- dot omien lennätin-sanomien kautta.
Erityisiä lirjeen-vaihtajia on lehti onnistunut saamaan sekä toti-
että vieläpä ulkomaallakin; erittäin mainitsemme, että Amerikassa ole-
va maanmiehemme —der— nen ou
luvannut "Keski-Suomea" yhä
muistaa arvoisilla jahupaisilla kir- joituksillaan.
Kansatieteellisiä kertomuksia tulee lehdessä olemaan kuten tähän asti.
Kaunokirjallinen ssasto, — joka
ou sisältävä sekä alkuperäisiä että käannetyitä Uuteloita ja kertomuk-
sia — alkaa Jonas Nen liitetyllä
untelolla: Aaveiden Niiliä.
TarpeenHmukaan ilmestyy lehti
suuremmassa muodossaan.
Lehden mielipide Suomalaisuu-
den asiassa on tunnettu.
Tilaushinta on Hywiislyliissä
Herrain Weilin ja Göösin kirja-
kaupassa:
Koto Vuodelta 5 m.
Kolmelta neljiinn. 3 m. 75 p.
Puolella vuodelta 2 m. 50 p.
Neljännekseltä 1 m. 35 p.
Maamme postikonttoreissa tulee
hinnalle lisäksi tavalliset' postimak- sut. Itsityisiii numeroita myydään 15 pennistä Weilin ja Göös'in kirja- kaupassa, mihin myöskin lehteen otettawalsi yksityisiä ilmoituksia saa-
daan jättää 10 pennistä pieneltä riwiltii.
Jyväskylässä 1 p. Joulukuuta
1876.
K. I. Gummerus. Hj. Sandelin.
H. F. Helminen.
tammen
tehtaissa
onpysytetty
»voi-massa. Itse
lainsäädännössä
on ta-pahtunut"
muutoksia
jasen muoksi
ouuusia »viina-asetuksia
annettu w:na1865,
1867, 1868,1870 ja 1873sekä
muutamia pienempiä selityksiä
niihin
tuon tuostakin.
Noin puolitoista muotta
sitte
syntyimuutamissa maamme naisissa
intonos
taa
sota miinaa
»vastaan. Päämajas-tslla oli sijansa
tässä
Iymäskylänkau-pungissa.
Ensimmäinen
sytyketähän
intoon on
alkuausa
Amerikasta.Siellä rupesimat naiset mahan
enemmän kuiukaksi
muottasitte
käymäänsotaa
päih-dyttämiä juomia »vastaan.
He
ko-koontuilvat
suuriin
joukkoihin, kulki- mat kroubistatoiseen
ja lauloimat,kokien
sillä
lailla pehmittää juomari»raukan sydäntä. Kuinka paljon hymää tästä
heidän liikkeestänsä
oli,emme tie-dä, »vaan
poliisi
kuuluusekaantuneen asiaan
ja estäneensenlaiset seuruet
kvljeksimasta. Sen perästä syntyi Nuot-
siSsa
myöskinliikkeitä lviiuaa »vastaan, mutta säädyllisemmällä ja järjellisen»»malla lamalla kuin Amerikan »vapaissa
naisissa. —
Iymäskylässä kyhättiin ko- koou anomuskirjalähetetlämäksi Hänen
Mhäisyydellensä kenraali
- kulveruöörllle
jasen
alle koottiinnimiä,joita kaikkiaan kuuluu tulleen 1560, johon joukkoon myösseminarin
naisoppilaatsaamat kunnian kuulua.
Kcnraalikumcruöörille jätetty
anomus
kirja kuuluu
suomennettuna
näin:»Lujasti luottaen
Teidän
ylhäisyy-tenne
hartaasen huoleenne isänmaatam-
mekohtaan,
rohkenemme
allekirjoittaneet sylvimmiissä nöyryydessä Mäntyä Tei- dän Ilhiiisyyteenne sydämellisesti ru- koillen apuasitä
kurjuutta»vastaan, jo-hon
mäkemien juomien lväärinkäyttämi- nen on majottamaisillaan maatamme.Juopumus kuluttaa
kansan
clinmoi-mat ja
hälvittää sen
siimeellisyyden,sen
Jumalan
pelmon jatotuudellisuuden.
Lukemattomat perheet on tämä pahe jo niienythiilviöön;yhteiskunnanperustukset lvapiseivat ja koko
isänmaa huokaa ras-
kaasti
enentymän turmion kuormanalla.
Suomen kansan henkiset »voimat
omatlvielä kehittymättömät ja
senmuokfi
eise
woi torjua päällänsä ulkoapäin tu- lemia, pahoja halujaherättämiä kiusa- uksia.
Kansanmalistus,jonkaeduksi ny-
kyään
maassamme
innokkaasti työtsen- nellään, tulee epäilemättätulelvaisuuc dessa
olemaanmannin mälemäiu
juo-mien
ylellisyydennautinnon »vastusta- ja;mutta ennenkuin tämän uuden»va- listuksen
tyllvämätsiemenet ehtimät
itääja lypsyä, on
huonot halut
jo juurtu-neet ja kasmaneet
kansan
perikatoonlvielväksi, jos ei
sitä
ennen pikaista ja lvailuttamaa apuasaada.
Toimoen Teidän ylhäisyytenne
suo-
siollisesti kuuleman suuren hädän syn-
nyttämän »valituksemme, uskallamme täten nöyrimmästipyytää Teidän
Ul-
häisyytenne
suosiollisesti
ryhtymään johonkin korkeasti malistuueesen
ja te-hokkaasfn
toimeen, jonka kautta mäke- mien juomien määrinkäyttämincntulisi laillisesti
estetyksirakkaassa isänmaas- samme".
Tänlauien
on auomuskirja.H. I.
lenraalikulvernööri
ou rumennut kuu-lustelemaan kulvernööreiltä maassa
jauc taas
alhcusimmilta »virastoilta
mie- lipiteitämaassa sekä
onko todella maan turmioa tuottamaa »kurjuutta" sytynyt mäkemien juomientähden
ja joskohuo
laa
koto isänmaa
raskaasti"sentähden.
Koulu-ylihallitus on kyllä tehnyt
teh-
tämänsä,
maan
ei mitään olesitten
kuu-lunut.
Tosin hoetaan sen
komitean,joka nytistuu
tuumimassa
»virkamies- ten palkkojen parannusta, kajooman kansakoulu-opettajaiuliupalkkoihin,Maan tuo on meille, takasaloisille, tietämä- töin. Memaan
pelkäämmekomitean
tointen
ulottuman
maltiou»varsinaisiin
»virkamiehiin,
(niinkuu rautatien pallve-lioihin,
metsäherroihin, henkiherroihin, ruuuun-lvouteihin,nimismiehiiu y.
»n.eikä
kansakouluu
opettajainpalkkoihin).Ia
lvaikkapa komitea tätäkinasiaa kuinka
edustaisi,niineihän sille
lienehaitaksi
tästä puhuminen.Kuten tietään, on
siitä
jo kymmen-kunta
muotta, kun opetta-jain palkka
suunniteltiin.
Silloinmää-rättiin »valtionapua 400 markkaa kulle- kin naiskoululle ja 600 markkaa kulle- kin poika
-
koululle.Ehdotus —
niinolemme
kuulleet
puhuttaman—
sanotaan
olleen
se,
että kuntainolisi tähän lifät-
tälvä toinen mokoma, joten nais-opet- tajain palkat
tulisi
olemaan 800 ja mies-opettajain 1,200 markkaa, paitsi noita Ann.asetuksen säätämiä
pieniäetuja, jotka olvat
ehtona
»valtion amunsaamiseen:
ruoka ja laidun muutamalle lehmälle,mähintään kaksi
eli kolmetyn-nyrin alaa malmista peltoa,
asunto- huoneet
tarpeellisinehuonekaluineen,lva- lo,lämmin
ja puolet oppilastensisään
kirjoitus-rahoista. Että koulujen joh- tokunnat ei ole
katsoneet melmollisuu- dekseen
näitä etuja opettajille toimittaa,sen
tietää jokainen.Asetuksen sanat noi-
den pienten etujen
suhteen —
yksinpä»valtionkin puolelta koululle »valtion
apua etsiessä —
omat
ainoastaan kuol- leena
puustamina.Ia
jos palkat oli-sikin
säädetty yllämainittuun malliin, joka onsuunniteltu
kymmenen »vuotta takaperin, milloin elämän tarpeet,ai-
nakinmaanmiehen
tamara, oliwathin-
nalleen puolta huokeammat, omat ne nykyisenä kalliina aikana riittämättömät.
Opettajain palkat
—
siihen useassa
pai-kassa
luettuna nekin pienet edut, joita paikoin onolemassa —
olvatnykyään:naisilla
noin 6—Boo jamiehillä
800—1000 markkaan. Pidä,
huudetaan
tä-hän,
onhan
paikkoja, joissa on ovetta»jäin palkat
1200 markkaakin
jasen li«
saksi
mieläasunto
ja lämmin. Noniin,onhan
muutamiatämmöisiäkin
onnenpoikia,
maan
niillä onkin kunnia elää kaupungeissa,tehtaissa tahi suurem-
missa liikepaikoissa
maalla,»vaan mitä 010tämmöisissä paikoissa maksaa, se
jääköön
sanomatta.
Kas, nämä omatpalkat, jotka piisaamat!
Nämä
olvat palkat työntekiöille,joiden toimella lie- nee etemin sijakansamme
simistyksessä, työmiehille, jotkasaalvat kunnian uh-
rata
ruumiinsa
jahenkensä
»voimatisän-
maansa
hymäksi.Että
tämäuhraami-
nen, mitä ainakin
edellisiin
tulee, ontotuus,
sen
tuutee tämän kirjoittaja,sa-
moin kun moni muukiu,
liian
hymin.Niinhän —
sitä
kuullaanusein sanot-
taman
—
pitää tekemänkin,herttaista- han
onuhrata »voimansa isänmaan eduksi;
työtä pitää tekemänrakkaudesta eikä ollenkaan panna
kysymykseen palk-kaa,
tulipasitä
mikä hymänsä.Niin-
hän se
onkinasiaa katsottuna
muodol-liselta puolelta,
maanasian
toinen puoli onse,
ettätällä
rakkauden palmeluk-sella ei kuitenkaan tahdo elää henki
kurja, jakun,mitä
useasti nähdään
jakuullaan,ei muutkaan
tässä maailmassa tahdo liian
pitkään työskennellä rakkaudesta, »vaan palkasta, luottaen sii- hen
totuuteen että työmies on palk-lansa ansainnut,
niinmiksi
tämmöistäuhrausta
»vaaditaan ainoastaankansa-
koulun opettajalta, jolla myöskin omat
inhimilliset »vaatimukset? —
Oli mi-ten oli,
sanonee
joku, kyllä niillä pal- koilla toimeen tulee. Se onmaan sitä
malitus »Virttä, jota
tamallisesti
kuul-laan
kaikkien »virkamiesten meisaalvan
tuloistaan. Olkoon niin,
maan
ennen kuiutäniäu
sanojanrauhaan heitämme mainitsemme
muutamiatosi-asioita.
Aja-tellaanpa opettaja, jolla on tuo hymä palkka 1000 markkaa. Mitä
maksaa hänelle
tuo opettajanarmo, jonka no-jalla
hänelle
outuhannen
markan muo- sipalkka? Jonkin»verran
tietysti mak-saa
jone alkeisticdot,
joita maaditaanSeminariin ftääsemiseen.
Entäpäs 010Seminarissa, mielii sekin
jotakin mat- (Lähetetty)Asia, josta joskus tiu^puhuttu. on jo eiznen-
Eräs
epäkohta, jonka parantamisesta jo »väliin onsanomalehdissä
ollutesi-
tyksiä
—
ehkä
kyllä'kuuroille
törmille— olisi
nykyään lvaltiopäimlä odotel-lessa
otettamatnumittamaksi,edes.erä- maan ukkojenkesken, koska ei tielle mi- täänkomiteaa laadittu
tekemään tästäasiasta
esitystä tulemille »valtiopäimille.Tämä
paranncttama epäkohtaolisi — hirmenueelö
maannäin
»vähäpätöistäasiaa
ottaapuheeksi— kansakoulun
opetta-jain tukala
asema heidän
peräti pielienpalkkansa suhteen, joka
sietäisi pikaista
parannusta, jos ou
toimoa kansakoulu- asian maassamme
edistyä.Johan
tästäasiasta,
tuumanneesuosiollinen
lukia,onkoulu-ylihaiitus tehnytesityksen
Kei-
sarilliselle Senaatille. Niinpä onkin.
Wiinakysymys.
I.
Tuslin mikään maailmassa
onniin
paljon kuin päihdyttälvät juomat auta nut
lainlaatioille sekä muille
miettimistä.Tietääksemme
ei minkäänasian tähden Suomessakaan
ole annettu lliin montaArmollista asetusta
ja julistustasekä
Mytsiä ja selityksenselityksiä
kuiu lvii
»aan.
Maamme eusimmäisillä
maltiopäimil- läoli wiinan-walmistus
kylymys jatetty säätyjen
mietittälvälsi.
Säädyilläoli
edessään
tästämalttamattomasta
pahasta
taksi
tietä »valittamana: antaaentisen totitarwis-wiinan »valmistuksen olla umnhoillaau tahi
antaawiinan lvallnistuksen
yksinomaisestitehtaille.
Säädyt
walitsiwat lviimeksi
nimitetyntien. Ia samaa
tolaa onse
käynytkaikilla ftaltiopäimM: miinan »valmis
saa. Oltuaan
neljä muotta—
jos ononnistunut
sillä
pääfemääu—
tuossa KeskiSuomen
pääkaupungissa,Iymäs- kylässä, jossa elämä ei ole juuri lei- kin tekoa, onhänelle
tarkasti eläenkart- tunut (siihen kunluetaan
kirjaty.
m.mitä
Seminarissa ollessa
tarmitsee) tuopienoinen melka:
mähiutään
1000tahi
1500 markkaa.
Tällä
nätillä »velka-summalla
onhän
päässytansaitsemaan
1000 markkaa
»vuoteensa.
Tästä tu-hannesta
markasta onhäucu
rumetta-lva elämään aikana, jolloin moi naula
maksaa »vaan »vähän
yli yhden markansamoin
kun jymäkaftpllkin. Tästä pi-täisi hänen
käydä säädyllisissä maat- teis^a, ainakin chyeissä ja puhtaissa, tästä pitäisihänen
jokamuosi lisätä
kirjallisuuttaan, jota
monissa aineissa
opettaessaan
hän
mälttämättömästitar-mitsee, kuiu myöskin miljellä
sanoma-
kirjallisuutta,^ jw tästä
samasta tuhau-
nesta markasta
olisi hänen maksettama
joka
muosi metkansa
korot jaosa
pää-omaakin, jos mielii »välttää
uloshak-
ua,"minka
seurauksena olisi rehellinen konkurssi. Johdettakoon
tästä kysymys:riittääkö tämä palkka tulla toimeen
ny-
kyisenä kallina aikana?
Vastaus
onseuraama:
riittää tämä palkka jossakin määrin yksinäisille miehelle,»vaan eihä- nellekään,
jos mielii»velkansa maksaa,
ja elää
muun
maailman taivalla,"eikä
hänkään
moikomin suuria uhrauk- sia »vuosittain tehdä
kirjallisuutensalaa- jentamiseksi. Waan mitenkäs ou nii- denkanssa
joille toteutuu tuomanha lause: ei
oleihmisen
hymä yksinänsä olla?"He
kun tulematkaksinaisiksi,
niin,sitä
myöten kuin »vuodet mieree, moi perhekinkasmaa,
jasilloin
astuu köy hyys ja pnutos talon jokapäimäiseksi»vieraaksi.
Silloin,jos mielii elää mel- toja lisäämättä, täytyytehdä
joka-päimäinen
elämä
niin Spartalaiseksikuin mahdollista s.
o.täytyy
kieltää it-seltään
ja perheeltään tarpeeksi hymää ramintoakin,kirjallisuudeu »viljelemisestä ja muista elämän tarpeista ei puhetta- kaan.Waan seuraus
tästä, että ei ole maraa kirjallisuuteen, onmahinke
eiainoastaan itselleen
opettajalle,»vaan koko
maalle.Sillä
kirjallisuutta kun ei ole, on opettajanmahdoton
pysyäaika-kautensa
rinnallatiedoissa
jataidoissa,
maikka niistä
seuraa
opetuksen onnis- tuminen. Kirjallisuudetta ousiis
opet<tajan
seisominen aineissa samalla
kan-nallaan tahi »voisipa »vielä
mennä ta- kaperinkin ja opetus tuleenäin olemaan yksi-muotoista, josta on»vahiuko
kou-lulle. Vieläpä tästä puutteellisesta elä- mästä
seuraa toinenkin
mahinko, jokamyöskin on kouluille tuntuma. Tämä
mahinko
onse,
että opettaja, kun aina on raskautettutaloudellisista murheista
(murheella perheensä
elättämiscstä as-
tuu
luokkaan, murheella
luokasta köy-hään
kotiinsa), käyhän
opetuksessaan- kinalakuloiseksi,
hengettömäksi ja elot- tomaksi, maikkahenki se
on, jonkavi-
täisi
opetuskinelämäksi tehdä.
Sillätietty on,että
toisella innolla
tekee työ-tään
se
ihminen,jolla onriittämä palkka ja toimeen tulo,toisella se,
jota alitui- nen köyhyys ja puutepainaa. Woi-
pipa, opettajainaseman
näinollessa,
seurata sekin
pieni»vahinko
että opet-tajat
luopumat
pois ammatistaan ja rupeamat »vapaampiin toimiin, joissamähcmlnällä huolella ansaitsemat
lei-pänsä. Vieläpä
—
jos tuotarohen-
nee mainita
—
on, paha kyllä,usean
kansakoulun
opettajankinkauneuden
ais-ti siksi
kehittyliyt,ettähän tahtoisinähdä
siisteyttä
omissakin huoneissaan, kun
siitä kerran luokassakin
onniin
paljonpuuhaa,
totuttaessa siimotonta
lapsi-laumaa puhtauteen jasiisteyteen.
Vaan
mcneppäs tätä auttamaan. Opettajanasunnossa,
jossiellä
puhtauttakin löy- tynee, ei moi tulla mikään siisteys ja nätteys kysymykseenkään,sillä
ne »vält-tämättömät talouskapincet, mitkä jaksaa ostaa (ani
Harmoin
lienee ne johto- kuntien), eimät »voi ollasitä
laatuaettä ue kauneus- ja siisteystunnet- taliian
kehittäisi.
Toinen yhtä arka ja monen mielestä yhtä »vähäpätöinenasia
onse,
että opettaja muidenihmis
ten tamalla
henkensä
»virkistykseksiras-
kaan työnsäohessa,ei »voi nauttia,
—
ei
ainakaan
mitäänparempaa, — seu-
raelämää,
jossa jotakinoppisi
jakehit-
tyisi,
sillä
pahallaomalla tunnolla mie-
tuhka tiheässä hedelmän
kaupftioita jotka myöskentelemät monenmonituisia, meille outojahedelmiä.
Kapakoidenpal^jous meitd
oikein
kummastuttaa, jase
ci
suinkaan
todistaAmcrikalaisiSsa
erin-omaista raittiutta, jota muutamat olvat EuropaSsa ottaneet oitcin yliö-
teltaksensa.
Kauppamiehetsaattaa sa-
noa
tässä maassa
oleman ylilMnsä raitista mäleä ja myöskin nuotkotoiset
juomingit, meidänmaassamme
illomlliin talvallisia,omattäällä mcllcintnn- temattomltt. Mutta
maalaiset
tanpun-kiin tultuansa,kuin myöslin alhaijclnpi käsityöläisten luokka kaupungeissa, on yhtä juomaria kuin kaikkialla muualla tiu.
Päälliseksi
täällä ou enemmänsa'
lajuomareita kuin
missään
munalla.Juoppous, näetten, pidetään täällä
hä-
peällisempänä kuin meillä,joten oikein hy-
mamaineisen
gentlemanuin ci ikinäsomi
astua julkiseeu kapakkaan, jonka
tähden heidän
täytyykeksiä
satojasalaisia
kei-noja
samlnutlaaksensa
janoansa.Nyt olemme saapuneet kapakan edus- talle, ja me
huomaamme sen
ulkapuo<lella
seinän »vieressä' loitumassa
puolentusinaa
uueliaita,ryysyistä janälkäisen- näköisiä miehiä. He
omat lmiltamastikaikki nähneet aikoinansa
parempia päi-wiä,mutta nyt omat nuot
kirotnt
ko-»vat ajat" elcttilminä ja
miehet saamat
loikaella
ilohuoneen
ulkopuolella. Siwu«käytämällä
seisoo kaksi
tomeria kiimaasti keskustellen, jaheidän kaltaisensa
mie»het
cimät oleharminaisia
tämän maankaupungeissa.
Toisella
onherramaineu
puku, korkea
hattu
päässä ja tiiltämä kellon »vitja rinnassa,muttahänen hat- tunsa
jatakkinsa
omatmiu täynnä to-mua ja roskaa, ettemme
tarmitse
cpä<ella niiden olleen mennä yönämakaus- maattcinatin.
Hänellä
on hymin paha katsanto,sillä
molemmatsilmät
eimätkoskaan
katso samaan
aikaansamalle suunnalle. Hän
on niitämiehiä,
joi-denka elinkeinoja ei kukaantunne,mutta jotta kuka hymänsä annaa
tumattomiksi keinoiksi. Päilvän
aikaanhe
oleskele-mat kapakoissa ja pelihuoneissa, mutta
öisiu
kopeloilvat aittoja ja muiden miesteu tasknja.He
olvat joko mää-rän-rahan
teliöitä,taikka semmoisten
lemittcijiä' ja
he
pakenemat paikasta paik- kaan,sitä
mukaa kuin tarmis »vaatii.—
Hänen tomerinsa
on aimau erilaatui»nen mies.
Hän
on eräs noita rauk- koja, joilla ei ole tarpeeksi älyä eikä oppiaelääksensä
pettuudella jamääryy»della.
He
omat olleet kailkiaalla ja koetelleet kaikkea, muttasama huono onni senraa heitä
joka paikkaan.He
»valittamat
olemansa semmoisia
onncn>heittoja, joille on
mahdotointa rchclli«
sellä
työllä mitään ansaita, ja tumat- tomiinkeinoihin he sanoivat olemansa liian rehellisiä. Hänellä
on päällänsä ainoastaanohkainen
paita ja housut,muodotoin laaja
hattu
päässä ja yhtämuodottomat rajasaappaat jalassa. Ka»
det
hän
pitää housujensataskuissa
jahauen
paljaassakäsimarressaan lM-
möittää nimi
Pat
Gallagher, josta tie- dämme, että mies onIrlantilaista su-
kuperää ja ou
aikoinansa
ollut meri-miehenäkin. Mäännellcn
sigarrin päätä hampaissansa kaikille suunnille,hän
tarkkaa
aatoksiinsa
»vaipuneenatoisella korlvallansa tolverinsa
pakinaa. Melin kallistamme konnaamme ja knulemmc kohta, että painamista»valtio-asioista siinä haastellaan.
Sen kuulemmekoh-
ta,että tuoherrasmies
onmahma
de- mokraatti ja koettaa kääntää puoleensatomeriansa,
joka on yhtämahma tasa- maltalainen. Hän selittää
juurtajatsainIrlantilaiselle demokraattien
jalot micli<piteet, joka on puhdistajain puolue,"
johonka jokaisen
rehellisen micheu
jaisänmaan
ystämän on liittyminen.Hän
osoittaa,kuinka
suuressa »vaarassa tasa-
»valta ou juuri
tähän
aikaan ja kuinka tärkeätäse
on,saada ensi maalissa
re-helliset miehet hallituksen
ohjiin.Onko
tämä
tasamaita
jamapaa
maa," kysyyhän
kiilvastuen,jossalikainen,
ryysyi-nen neekeri
lähenteleiksen maitoisen her- rasmiehen
rinnalle, jahirlvenee
katn-maunuissakin istua sanan
puhumattahänen »viereensä!" Hän
osoittaa,kuinkatässä siunatussa maassa
onrehelliselle miehelle
aimanmahdotoiuta
mitään an-saita
niin kauan kuin rosmot olvatwal>lan
päälläMashingtonissa!Irlantilai-
nen
ei sano Grantista
hymää usko.rastelec
toisen
luonase
ihminen,jonkakoti ja
tilaisuus
on semmoinen, etteisinne
puutokseu ja miheliäisyydeu pe-sään
ketäänkehtaa
käskeä.Henkisestä
»virkistyksestä pnheen ollessa, mainit- takoon myös
se
hupainenasema,
mikäopettajalla on,
kansaan
nähden,hän
kunon lvirkamics ammatissa, jonka hyöty on lvielä
kansalle
tuntematon—
kansa,ja ainakin koulun »vastustajat
katsoo häntä semmoiseksi sipulihcrraksi,"
joka onsuotta
aikojaan kunnanelättinä
ja toilvoo että oppilaatkoulussa »väheni- si»uät
»viiteen toista," miten eräspy-
kälä
kansakoulu-asetuksessa
määrää,jottatuo
mokoma
mestarisaataisiin pois kuskatuksi
kuntaarasittamasta. Tämän lisäksi
emme »voi ollamainitsematta
myös sitä, että
suuri
joukko maamme herraswäkeä,(tällä emme tarkoita kaik- kia)maikka näkemät opettajilla olemantuhannet »vastukset
yksinään moitetta-mana, katsoo
kylmämerisellähalutto-
muudella
kansamme
simistys-
työhön,ryhtymättä
asiaa
auttamaan, maikkakoko
koulu-asia siihen nukkuisi.
Täm-möinen on
asema,
ja päättäköön jokai- nen itse, miten »virkeällä mielellätässä
tointaan tekee.
Edellä
kun olemme poikenneetwähän
ulos aineestamme,tulemme nyt
takaisin
sen taloudelliseen
puoleen ja kysymme, kuinkas on metkojen laita ja kuka nelviimen maksaa?
Sepäse onkin
kysy-mys,
johon on maikea »vastata.Tur- haan haemme tähän
muuta»vastausta, kui» tämänainoan: tehtäköön
juhlalli-nen
konkurssi. No
niin,waan eihän siihenkään mieluisesti
ryhtyisi, kunsillä
ei kuiteukaan nykyaikana pääsemeloista niapaaksi. Täytyy
siis
kokea pujotella kokoelämänsä
aika,toisilta
lainaten,toisille maksaen. Kuoleman kohdattua
pe-lastakoon perhe
itsensä konkurssilla
elimillä
tahtoo.
Iaeihän
ole muuta kei- noa,tehkööt siis sen.
Vaan jos tä- mänkään tehtyä pääsisi rauhaan,niinolisi
hywä. Melkojat, kun eimätsaa
pois kaikkea
omaansa,
kiroomat men- nyttähaudan
symyyteenkin ja tuomit-sewat
koko tuon opettaja matkueen mii-meisiksi
syöpäläisiksi, joilta ci koskaansaa omaansa
pois.Että näin
käynee,ei liene epäiltämää,
sillä
nyt jo knuleePilkkaa
pistettämän opettajain köyhyy- destä ja imattaman meloista, joita ei moida koskaanmaksaa.
Jopa
—
sanone
joku—
lasket mies liikoja.Onhan niin
kurjiaihmisiä
muitakin,
esim.
apulaispapit ynnämo- net pienemmätmirkamiehet,
joilla ei myöskään ole palkat paljonsuuremmat.
Ia ouhan
opettajillakappale
joutaman kesää, jolloin woiwat, jos tahtomat,jo- takin ansaita, ja päälliseksi, jos opet- taja on paikkakunnan mieluinen,niin hänet
elätetään mapaillauutimillakin.
Aiman
niin,waan mitä ensinnä apu- laispappeihin
tulee,niin he,kun jonkuu aikaa palwelewat pieni palkkaisinaapu- laisina, saaniat
omau paikan, jossa woi tulot olla yhtämonta tuhatta,kunapu- laisella
on ollut satoja. Nähäpalkkai-silla
pienilläwirkamiehillä
on taassem-
moinen toimikin, että
siltä
joutaa an-saitsemaan talvalla
jatoisella. lou- taahan — sanottanee —
opettajat pie-niin ansioihin, esim.
kirjoittelemaan ja muita pieniäasioita toimittelemaan.
Niin luullaan,
waan sekään
tuuma eiei
lyösisään"! sillä
kirjoittaa raskaan työnsä ohessa, eihänelle
ole woimaaeikää aikaa;muut
ihmisten
pientenasi-
ain
toimitukset
ja ajamiset—
jamoinpa
kirjoituksetkin— sa-
hau
jättäämieluisesti nurkkasihteercin
työksi. Ainoa toimo
opettajalle onse
palkan lisiiys, mikä
seuraa
kymmenen muodeunuhteettomasta
pallveluksesta, waanse-
kin on ailvan
mähäinen.
Tuonkaoeh-
oittamanlesä-luman,
sen
ymmärtää jo- kainen,tarmitsee
taasopettajaraskaasta
muooen työstä päästyään käyttää ra-pistuneiden moimieusa wirwoitukseksi.
Ia eihän sitä
aikaaoletkaan
niin pal-jon että
silloin kerkiäsi suuresti mitään ansaita. Päimvastoin tarmitsisi
opet-taja kulumaa lupaaikaa miettää
tehdes- sään
jonkunmirkistämän
matkan jokosattumaan
opettajakokoulseentahi
muu-anne.
Entäs
nuo lvapaatantimet?
Ne maan
omatsemmoinen
tulo, jotaei
ansaitse mainitakkaan. Niihin luot-
taminen ja
niitä
ottaminen, jos joissakuissa paikoin olisikin
onniniitä saada,
Tietoja Pohjois-Amerikasta.
(Jatkoa48n:roon).
Nyt
olemme ehtineet
erään kauppa-puodin
edustalle, jossahirlveän
näköi»nen
Indiani tähtää
tapparallansa ot-saamme,
tarjoten meilletoisella
kädel-länsä
sigarri-laatiNoa. Tuota me em- me komin säikähdy,sillä
pianhuomaam-
me
kaikki
olemankin puusta meistettyä,ainoastansa
tupakankauppiaan merkin.
Tässä
me astummesisälle
ja ostammesigarrin,
semmoisen Hamannan,
jom«moista
cilvät polta muut kuinsuurim-
mat
saksat Suomessa. AstcllcSsamme
edelleen, mehuomaamme kohta miehen lautaan
maalattuna, jokatähtää miri-
tettyä pistoolia rintaamme ja
samalla
räjähtää
huoneen
sisäpuolella kipeästi rihlapyssyn ääni. Meolemme
mää-rällisessä maassa
jaetenkin lvaaralli-
sessa
kaupungissa, jossatuskin
yhtään piimääkuluu murhatta,
ja me pistäm- mekohta
käden taskuumme,ollaksemme
mannat, että puukko ja pistooli omat
todellakin
mittanamme.Mutta
»vaaraa eitässä
ollutkaan,tultuammeasiaa
tun-temaan. Tämä onliu maan
semmoinen
Paikka, jossa kuka hymänsä saapi
har«
soitella maksun
edestä ammuntaa.Me atkamme
matkaamme jahuomaamme
"*>r-V
, s
l88lli'8ll!lllli
to 49. Lanllntllinll 9 p. loullllmta
Tilaushinta
Iywästylä«s<i:Ht«l^u°dctta 5 m tolmeneljännetseltä 3 m.75'"
p.,""^'
puolelta2""""'""""":
m.50p..K. I.ueljänuckscltä 1Gummerus,u>.35päätoimittaja,p. Muualta:H.
kok°wu°delw 6 m. 27F.
Helminen,mastauksenalainen
p.. kolmeneljäunetseltä 4m. 70toimittaja ja kustantaja.p,puoletta 3 m.-
Toimituspaikka:Romva14p..neljännekseltäSöderstrlimin1m.68 p. Yksityisettalossa
Ranta-kadulla.numerot 15p.- Ilmoitnksia
w°sta°n otetaanWeilinkGö°s'in1876.
loululuu
Termometcri-buomautsill Cels.
«nx;.«« tello lello
P°"°°'7 — — — — — —
e.pp.219,416,829.1—24.36,8-^ 5,9—9,9— —
j.PP.015,021,4+11.9 — — —
12,018,77,012.7
— —
—
17.8—
10,3— 9,6—
1—16.11—
15,41—11.h>
Keskilämpö
ei ole juuri
kiitettämää
eikäpä kuuuial- listakaan. Opettajan kun tuleeselit-
tää muillekin tuota
maassamme
niintamaksi
tullutta häpeällistätoisen
ar-moihin luottamista
jailmaiseksi
toimo-mista sopimattomaksi ja kokea
sitä
pois-taa, niin on
hänen siitä
tietysti itsensä
ottamaerillään, niinkun
luultawasti onkin jjokainen
rehellinen
opettaja.